Part 14

Kun ei lie minussa miestä, Urosta ukon pojassa, Tämän tulvan tukkijaksi, Suonikosken sortajaksi, Omp' on taatto taivahinen, Pilven päällinen Jumala, Joka miehistä pätevi, Urohista kelpoavi. Sulettun' on suuremmatki, 10 Jalommatki jaksettuna, Luojan luomilla sanoilla, Syvän synnyn säätämällä, Joet suista, järvet päistä, Virrat niskalta vihaiset, Lahet niemien nenistä, Kannakset kapeimmista.

Toisin:

11. L. kolmella s.

k.

Vaka vanha Väinämöinen Veisti vuorella venettä, Kalkutteli kalliolla, Kirves liuskahti liha'an, Polvehen pojan pätöisen, Jalkahan jalon urohon. Vaka vanha Väinämöinen Pani varsan valjahisin, Ruskean re'en etehen, 10 Ajoi toisehen talohon; "Onkohan talossa tässä Veritulvan tukkijata?" Ukko uunilta urahti: "Kyll' on noita noiksi nähty Veren tulvana tulevan, Hurmehen huraelevan; Annas akka aivinoita, Tuoppas tänne tappuroita, Veritulvan tukkeheksi, 20 Salvaksi verisatehen!" Antoi akka aivinoita, Toi on liinan tappuroita; Ei siitä apua ollut, Veri juosta juonitteli Jalasta jalon urohon, Polvesta pätöisen poian. Silloin vanha Väinämöinen Sai itse sanelemahan: "Salvaksi sana Jumalan, 30 Luojan turve tukkeheksi, Salvaksi samoajalle, Veren tielle telkimeksi; Avun Luoja antakohon, Avun tuokohon Jumala, Ett' ei mua syyttä syöä, Eikä tau'itta tapeta!" Sai siitä avun totisen, Veri tyytyi vuotamasta, Hurme huppelehtamasta, 40 Maito maahan juoksemasta.

Toisin:

1, 7, 27. Ukko vanha, röhmöparta, 6. J. j. isännän.

l.

Kun on maita nostettihin, Mannerta kohotettihin, Meren alta, aallon alta, Alta kaikkien kalojen, Silloin meiän suuri Luoja Lihoansa leikkelevi Vertansa vuoattelevi, Alta jalkansa vasemman. Sanoi silloin suuri Luoja, 10 Noin lausui jalo Jumala: "Terva maahan tippukohon, Hongan rasva rapsukohon, Ennenkun veri viaton; Syämessä sija verellä, Liha lämmin liikkuella, Luukut lämmin luistaella."

38. Vesitaudissa.

Veen isäntä, veen emäntä, Veen kultainen kuningas, Vetten herra voimallinen, Miks' oot syyttä suuttununna, Viatta vihastununna, Miksi laitit lapsiasi, Panit palkkalaisiasi, Sata miestä miekka vyöllä, Tuhat piippelo pivossa, 10 Puremahan, nietämähän, Syömähän, kaluamahan, Syäntä sykertämähän, Keuhkoloita kiertämähän, Maksoja matelemahan, Säärilöitä särkemähän, Polviloita polkemahan? Ei tässä sijoa täy'y Sijan tarpehellakana; Nouse kukko rautaharja, 20 Kannusjalkainen kavaha, Nämät konnat koprimahan, Nämät Hiiet hieromahan, Jott' ei kuulla kuuna päänä, Sinä ilmoisna ikänä!

39. Yskässä.

Mist' oot yskä yhtynynnä, Räkätauti tarttununna? Kun liet, yskä, tuulen tuoma, Vihmahisen viskoama, Ahavaisen antelema, Mene tuulen tietä myöten, Ahavaisen askelia; Mene hongissa hohisten, Petäjissä piehtaroien! 10 Lienet vanhoista akoista, Mene yskä akkalahan, Akkalasta Ukkolahan, Siellä sua kaivatahan, Tulevasi toivotahan. Anna akkojen rykiä, Koukkuleukojen kokea, Ukkolojen uikutella, Partasuien paukutella, Rykiä rykissä niskoin, 20 Panna selkä paahtehessa!

Toisin:

2. Rykiminen ryyhtynynnä? 14. Tuloasi outetahan.

40. Ähkyssä.

Ähky, poika ähverikkö, Purupoika tohverikko, Mitäs konna kuohaelet, Veen vaahti vaivaelet; Miksikäs paha panihet, Miksi lempo liittelihet, Ristittyä rikkomahan, Tehtyä teloamahan? Miks' et mennyt matkojasi 10 Sivutse sinisen sillan, Päitse portahan punaisen, Pohjan tähteä tähäten; Mennyt ilveksen iho'on, Suuhun ulvovan sutosen, Metsän karhun kainalohon, Kontion kovihin luihin? Millä nyt puskuja puserran, Ähkypoian äimerrytän, Jotta saisi sairas maata, 20 Tuskahinen tunnin olla, Heikko henkensä veteä, Huonopäivä huokaella? Tuolla puskuja puserran, Ähkypoian äimerrytän: Karhun hampahat hakenen, Joilla ma pahan puretan, Otan koprat kontiolta, Verenjuojalta vekarat, Niillä puskuja puserran, 30 Ähkypoian pään äserrän, Isketän pahan itikan, Pahan sääsken säännyttelen. Kun ei siitä kyllin liene Ähkyä asettamahan, Tulkohon tulinen oinas, Keritköhön kierävilla, Ähkyn puskut puskemahan, Äkähät äkittämähän! Ele nyt ähky ällertele, 40 Ele puhku pullertele, Lähe pois kohusta konna, Mato maksoista pakene; Kotihisi konna mennös, Maahasi paha paetkos, Koira siellä kaksi kantoi, Koirakset pojat molemmat, Syö noien syänkäpyjä, Noien maksoissa matele! Jos sa et totelle tuosta, 50 Tuonne ma sinun manoan, Ajan hanhen siiven alle, Joutsenen sulan sisähän, Siian kylkiluun sivuhun, Maksahan merimatehen. Jos et tuostana totelle, Vielä muistan muunki paikan: Mene kuulle kumppaliksi, Päivälle käviämeksi, Jost' et nouta polvenansa, 60 Peritä sinä ikänä!

Toisin:

1, 2. Ä. p. äppyräinen, P. puppurainen, 5, 6. M. (mitästäs) p. panetit, M. l. leikkaelit, 26. J. m. puren pahoa, 29. N. ähkyä ahistan (asetan), 39, 40. E. n. ä. ällistele, E. p. pullistele, 45-47. Akan vanhan vartalohon, Maho ämmän (lehmän) makkaroihin, S. n. syänveriä,

Taikasanoja.

41. Arpaussanoja.

a.

Kysyn Luojalta lupoa, Anon Herralta apua, Tahon taivon haltialta, Maakamaran katkojalta; Sano arvalle Jumala, Arpa ilmota minulle, Mist' on pulma puuttununna! Lähe nyt arpa liikkehelle: Jos on kalma kalmistosta, 10 Lähe arpa myötä päivän; Jos ompi kylän kiroista, Lähe silloin vasta päivän; Jos ompi vika ve'estä, Käännäite merehen kohti; Jos on manni maasta nousnut, Käänny kohti pohjosehen; Kun tuonet toet sanomat, Valehettomat vakaiset, Silloin seiso niinkuin seinä, 20 Asu arpa niinkuin aita!

Toisin:

4. Manuelta veljeltäni;

b.

Nyt on aika arvan käyä, Miehen merkkiä kysyä; Sano totta Luojan merkki, Juttele Jumalan arpa, Tuo tänne toet sanomat, Varmat liitot liikahuta, Tämän tunnin tutkaimella, Tämän päivän päätöksellä! Sano arpa syytä myöten, 10 Ele miehen mieltä myöten, Urohon tapoa myöten; Sano totta, ele valetta! Jos arpa valehtelevi, Niin arvo alennetahan, Arpa luoahan tulehen, Palamahan paiskatahan; Jos arpa toen sanovi, Niin arvo ylennetähän, Ylös arpa nostetahan 20 Polville pyhän Jumalan.

Toisin:

2. M. merkillä k. 9, 10. S. a. syitä m., E. miesten m. m. 11. Myöten tahtoa urosten; 16. Merkki miesten poltetahan; 18. N. auvo y.

c.

Mie kun arvoille ajainnen, Miesten merkille ruvennen, Vaain varsin vastinetta, Vaain totta, en valetta, Saatan santille sanoa, Asialle arvotella, Mist' on pulma puuttununna, Kykkärä kyhäytynnä. Tuo nyt Hiisi hilkkuasi, 10 Lempo lierilakkiasi, Johon arpani asetan, Lepän lastun langettelen; Kave eukko, luonnon tyttö, Kave kultainen, korea, Tule tänne tarvittaissa Arpoa asettamahan, Käsin arvat kääntämähän, Sormin arvat suortamahan!

Toisin:

13, 14. Neitsy Maaria emonen...

42. Hevosen pureman sanat.

Putkehen penin purema, Naisen lyömä petkelehen, Hietahan hevon purema, Luukavion kankahasen!

Toisin:

2. N. l. penkerehen,

43. Hevosen seisotussanat.

Hevonen, jok' olet tuotu, Asetettu teilin alle, Sinulla pitävi olla Varsin kaksi vartiata, Näkymätön ja näkyvä, Joka pääsi painelevi, Voimasi väsyttelevi. Seisoa sinun pitävi, Et saa liikkua enämpi, 10 Seisoa kuin linnan seinä, Kuin kivinen kirkontorni, Kuin on muuri Jerusalmin.

44. Hiiren sanat.

Hiukka hiiren hampahasen, Korsi kaunajan kitahan; Pure karva, niele toinen, Vaan varoite kolmannesta! Jospa kosket kolmantehen, Kohta kuolet kuin torakka. Kun sulle halu tulevi, Syöä mielesi tekevi, Paasi on pellon pientaressa 10 Suurukseksi sulle suotu, Mukamaksi murkinaksi. Pure tuota pannahainen, Kalva tuota kinnahainen, Tässä pitkässä iässä, Minun päiväkunnissani; Ele koske aumahani!

Toisin:

6. Kolmannella kohta kuolet 9. Täss' on paasi, pitkähäntä, 14, 15. Sinä pitkänä ikänä, M. päiväkuntinani;

45. Hämähäkin sanat

Hämähäkki hyyhyläinen, Hyyhyläinen, pyyhyläinen, Jesuksen punakeränen, Luojan kultakukkarainen, Jos olet pahoa tehnyt, Tule työsi tuntemahan, Tahi sun nylen nyrkilläni, Piirrän peukaloisellani, Vien nahkasi Viipurihin, 10 Saatan Saksan kaupunkihin. Sieltä saan sataiset markat, Tuhantiset tukkoelen, Viisin Viipurin rahoja, Kuusin kultapenninkiä.

Toisin:

1. H. hyttöläinen, 1, 2. Hämähikkö höyretyinen, Keräpenttu köyretyinen,

46. Jousimiehen sanat.

Iske nyt koivunen sakara, Petäjäinen selkä lyövös, Jänne liina lippaellos, Laske kohti ja kovasti; Min käsi alentanevi, Sen nuoli ylentäköhön, Min käsi ylentänevi, Sen nuoli alentakohon!

47. Juohtomiehen sanat.

Silloin tarkka tarvitahan, Mies vakainen vaaitahan, Kun on neittä naitetahan, Miestä vieähän vihille, Häissä kun hätä tulevi, Verenjuoksu juomingissa. Itse seppä Ilmarinen Kesän kengitti hevosta, Talven tallikonkaria, 10 Mun kosihin mennäkseni Hiien linnan neitosia, Bakkovuoren orpanoita. Jos ei siitä kyllin liene, Otan Hiiestä hevosen, Vuoresta valitun varsan, Hiien ruunan ruskeimman, Jonk' ei kynnet kilpistele, Eikä kalpistu kapiot, Ilmankana iljenellä, 20 Kalmankana kaljamalla. Päivänäpä eillisenä Keritsin kiveltä villat, Katkoin karvat kalliolta, Tein tuosta varahamosen, Jolla peitän pienet neiot, Katan kasvavat urohot. Päivänäpä eillisenä Ukkoni tulinen miekka Tyvin tippui taivosesta, 30 Päin pilvestä putosi, Käteheni oikeahan, Jolla hurttia hutelen, Kalmalaiset karkottelen, Etiseltä ilmaltani, Takaiselta puoleltani, Kupehelta kummaltaki. Kun ei siitä kyllin liene, Ei liene minussa miestä Tämän neion naittajoa, 40 Miehen viejeä vihille, Käyn mä kallion avuksi, Louhen vuoren voimakseni; Onhan vuoressa varoa, Hiien linnassa liseä, Tätä neittä naittamahan, Urosta avittamahan, Miestä viemähän vihille.

Toisin:

25. J. p. p. piiat, 33. Kalmat poies k.

48. Juurimadon sanoja.

a.

Tuonen toukka, maan matonen, Sinä julma juuriainen, Suolat sinun surmatkohon, Hauta sinun raiskatkohon, Orastani ottamasta, Kasvuani koittamasta, Einettäni etsimästä, Viljoa vihoamasta! Jos ei suolat surmoaisi, 10 Eikä rauta raiskoaisi, Lähe liika liikkumahan, Paha pois pakenemahan, Lähe tuonne, kunne kasken, Nurmille nuriseville, Pelloille perättömille, Soihin sammalettomihin; Siell' on suota syöaksesi, Juuria jyviäksesi, Päin maahan mennäksesi, 20 Hampahin hapuillaksesi, Ilkeän etanan syöä Ilman ihmisen elotta. Ihminen imento raukka Työtä tyhjähän tekevi, Väärin vääntävi väkeä, Kun on kyy oluen juopi, Mato viertehen vetävi, Einehen etana syöpi.

b.

Hylleröinen, pylleröinen, Tuonen toppa, maan etana, Kulaten tulit kulosta, Helähellen heinikosta, Minun ruokaruohoihini, Minun henkiheinihini, Orastani ottamahan, Kaaliani kaatamahan. En nyt tuota tieäkkänä, 10 Mistä lienet sakset saanut, Kusta hampahat hakenut, Kusta luiset leukapielet, Syömähän tätä hyveä, Kannista kaluamahan. Heitä jo herja järsintäsi, Mato pääsi maahan paina, Pistä pääsi piilemähän, Kätke kielesi käpeä; Mene metsähän etana, 20 Mato viere viiakkohon, Lepän juuren leikku'usen, Haavan juuren hakku'usen; Hiero hietahan nenäsi, Kaiva pääsi kankahasen! Siell' ompi sija sinulle, Ojan pohjat ollaksesi, Pientaret asuaksesi, Hiekkamaassa hampahasi Kivihin kirahtakohon, 30 Karstahan karahtakohon! Kun siell' ei hyvä olisi, Mene sie mato merehen, Meren ruohoihin rupea, Alle aaltojen asetu, Siell' on hyvä ollaksesi, Meren hiekka syöäksesi, Meren vesi juoaksesi, Suuhusi meren somerot, Hiekka hampahan rakohon. 40 Kun et tuostana totelle, Tempoan tulisen miekan Tulisen tupen sisästä, Jolla kiinnitän kitasi, Ja hajotan hampahasi. Kun ei siitä kyllin liene, Omp' on Ukko taivahassa; Ukko pääsi särkeköhön, Muhjuksi musertakohon, Vaskisella vaunullansa, 50 Rautaisilla rattahilla!

c.

Peitä pelto permojasi, Kätke maa matosiasi, Syömästä orahiani, Minun vaivani näköä, Aivan atran kääntämiä! Pois nyt toukka touvostani, Viheljäinen viljastani, Etana eloni päältä, Pois mun ruokaruohoistani, 10 Näistä henkiheinistäni, Pois, pois, sota tulevi, Lähestyvi hengen lähtö! Mie tuotan tulisen poian, Rautasuisen, rautapäisen, Leukasi levittämähän, Hampahat hajottamahan, Saatan surman pääsi päälle, Pään murennan petkelellä, Huulet survon huhmarilla, Hampahat kivellä jauhan.

Toisin:

6. Ulos toppa t. 7, 8. Vihollinen v., E. elatuksesta, 11. Soi, soi, s. t.

49. Jäniksen sanoja.

a.

Minä laitan lankojani, Liitän näitä liinojani, Liitän liinani lumelle, Lasken langat hangen päälle, Jänön poika kyykelöinen, Ristisuu, räkäleleuka, Juokse noron notkokkeita, Painakkeita painattele, Juoskos kullaisna käkenä, 10 Hopeaisna myöhkyränä, Vasten minun pyytöäni, Kohen kultalankojani; Tullos ilman tuusimatta, Varomatta vaapottele, Lyöte kynsin kynnykselle, Käpälöin kahan etehen; Ellös varpoja valitko, Pure varpa ensimäinen, Se on voittu metsän meellä, 20 Sivuttu salon simalla! Ellös vainen mengökkänä Toisten varpojen tyköhön, Siellä surma suin pitäisi, Kova kuolo kohtoaisi! Kaikk' on muut vihaiset varvat, Joita sie kovin varaja, Vaan täm' on metinen varpa, Jok' on latvoin laskettuna, Latvoin laskettu lumehen, 30 Tyvin työtty taivosehen, Latva pihtiä pitävi, Tyvi jousta jännittävi.

Toisin:

16. Polvin porstuan etehen; 17, 18. E. varpuja v. P. varpu keskimäinen, 23, 24. S. surmasi tulisi, Kuolemasi kohtoaisi! 25. Muut täss' on vihavat varvut, 29, 30. L. l. vitihin, T. käätty t. 31, 32. Taivas p. p. (Pihti taivasta p.), Hammaspuuta hallitsevi.

b.

Jänis jäppä, juppaniska, Juokse nyt kohti lankojani, Jou'u vinttura vipuhun, Hiien kanttura kaha'an, Riiviö tähän ritahan, Paulahan pakurasilmä, Pyöräsilmä pyy'yksehen; Tule kuin tuli punainen, Viery kuin vesi kesäinen, 10 Alta puun, alta petäjän, Alta kuusen kukkalatvan, Alta kaunihin katajan, Muien siimojen sivutse, Muien ansojen alatse, Muien pyytöjen perätse, Minun päin on pyytöäni, Kultaisehen renkahasen, Avohon apajaisehen, Ennen päivän paistamista, 20 Ennen kuun kehittämistä, Auringon ylenemistä, Koin Jumalan koittamista!

Toisin:

3, 4. J. vimpura (vimpuri, villitty) v. Häijyn k. k. 7. Pyyrösilmä (Tule pyyrä) p. 13, 14. M. siklojen s. M. pauloja paeten,

50. Kalastussanoja.

Ahven ainoinen kalanen, Sekä hauki harvahammas, Tule onki ottamahan, Väkärauta vääntämähän, Kiverä kovettamahan, Siimoa sivaltamahan, Vapoa vetäisemähän, Jo nyt on ongen ottoaika, Kiverän koverrus-aika, 10 Väkärauan vääntö-aika Ja siiman sivallus-aika! Tule suulla suuremmalla, Leuvoilla leveimmillä, Hampahilla harvemmilla; Tule ja tule välemmin Muien ongista ohitse, Muien siimoista sivutse, Kohti minun onkeani! Ota onki, niele niekla, 20 Koppoa kovera rauta, Siima suoraksi sivalla, Vapa vääräksi vetäise! Minun on siimani simaiset, Minun onkeni metiset, Minun maimani makeat, Muill' on siimansa sitasta, Muilla onkensa okaiset, Muien maimat tervoin tehty.

Toisin:

1. A. arka, märkähäntä (häntä märkä), 16, 17. M. onkien o., M. siimojen s. M. maimojen alatse, 23, 24. M. o. s. sileät, M. o. osavat,

b.

Joko nyt marta merrassani, Tai tuoni tokehissani, Kun ovat kaloista paitsi, Tyhjät veen sikiämistä!

Toisin:

3, 4. Kaikk' o. k. p., T. v. sikiöistä!

51. Karhun sanoja.

a.

Otsoseni, ainoiseni, Mesikämmen kaunoiseni, Ellös piiloja pitäkö, Häpeihin hämmentykö, Syökö karvoja kapehen, Viatonta verta juoko, Tänä suurena suvena, Luojan lämminnä kesänä! Anna käyä käyräsarven, 10 Sorkkasäären solkotella, Maion antajan mat'ata, Sienen syöjän siipotella, Ett' et koske konsakana, Rupea rumanakana! Muista muinainen valasi Tuolla Tuonelan joella, Kynsikoskella kovalla, Luojan polvien e'essä: Lupa sulle annettihin 20 Kolme kertoa kesässä Käyä kellon kuuluvilla, Tiukujen tirinämaalla, Vaan sit' ei suvaittu sulle, Eikä annettu lupoa Ruveta rumille töille, Häpeähän hämmentyä.

Toisin:

10. Vääräsäären väännätellä,

b.

Metsän kulta, metsän kaunis, Metsän ehkeä eläjä, Käyvös kaarten karjanmaita, Piilten piimäkankahia, Kierten kellojen remua, Ääntä paimenen paeten; Kun kuulet kuparin äänen Tahi kalkkalon kalinan, Helkkävän hevosen kellon, 10 Rauan ruoste roikkahuvan, Tahi vankuvan vasikan, Tahikka paimenen pakinan, Kun sen kuulet päällä vaaran, Mene silloin alle vaaran, Kun on karja kankahalla, Sinä suolle soiverraite, Kun karja solahti suolle, Silloin korpehen kokeos, Karjan käyessä mäkeä 20 Astu sä mäen alatse, Karjan kulkeissa alatse Mene sä mäkeä myöten, Sen ahoa astuessa Sinä viere viiakkoa, Viiakkoa vierressänsä Sinä astuos ahoa; Kule pellavaskupona, Viere villakuontalona, Villainen sinun isäsi, 30 Villainen sinun emosi, Villainen otus itseki, Villa suusi, villa pääsi, Villa päässäsi kypäri, Villakintahat käessä, Villasukkaset jalassa, Villa viisi kynnyttäsi, Villaiset on hampahasi, Villaiset sinun vihasi! Kätke kynnet karvoihisi 40 Kuin on villakuontalohon, Hampahat ikenihisi Kuin on talkkunamykyhyn, Väännä vaskinen nenäsi Alle kultaisen kupusi, Ele katso karjan päälle, Katso karvajalkojasi, Jott' ei karja kammastuisi, Vääräsääret säikähtyisi, Pieni vilja pillastuisi, 50 Vikoisi emännän vilja!

Toisin:

10. R. r. roikkavaksi, Ruotsin rauan roikaisevan, 23. Astuessansa ahoa 26. Mene sammalmättähille; 40. K. o. kuontalon sisähän, 47. J. e. k. kaipastuisi, 49. P. sorkka peljästyisi,

c.

Otsonen metsän omena, Mesikämmen kääryläinen, Kule kierten korpiani, Kaarten karjan laitumia, Sivutse sikojen teistä, Laitehitse lampahista, Kauvas karjan käytäviltä, Hevon kellon kuuluvilta; Kule kullaisna käkenä, 10 Hopiaisna kyyhkyläisnä, Siirry siikana sivutse, Veteleite veen kalana, Karjakullan kuulematta, Viljakullan tietämättä; Ele päätä päälle nosta, Huulta harjalle hajota! Ennen hammas hajotkohon, Lohetkohon leukaluusi, Kun on karva katketkohon, 20 Puolikana pois tulisi. Jospa karva katkeavi, Puolikana pois tulevi, Minä kahta kaipaelen, Kolmea kovin kyselen. Kun tulevi ruuan tarves, Syöä mielesi tekevi, Syövös sieniä metsästä, Murra muuriaiskekoja, Juuria punaisen putken, 30 Metsolan mesipaloja! Metsolan metinen amme Hapata hihittelevi Kultaisella kunnahalla, Hopiaisella mäellä, Vaahti päälitse valuvi, Hiiva korville kohovi, Siin' on syöä syölähänki, Juoa miehen juolahanki, Eikä syöen syömät puutu, 40 Juoen juomiset vähene.

Toisin:

2. M. kääröläinen, 5. Varaten vasikan ääntä, 6. S. sikoveräjän, Sivuten sikojen tietä, 8. H. k. kuulumasta; 11, 12. Mene s. s., Vieritse v. k. 21, 22. J. k. katkeaisi, P. p. tulisi, 23, 24. M. k. kaipoaisin, Kohta kolmea kysyisin. 28. M. muuriaispesiä, 32. H. kuhaelevi 37, 38. Siellä syöte syölähäksi, Siellä juote juolahaksi, 39. Ei ne s. s. p.

d.

Hiili ukko halliparta, Metsankäyjä käyretyinen, Anna rauha raavahille, Sorkkasäärille sovinto, Käyä karjan kaunihisti, Soreasti sorkutella, Poikki soista, poikki maista, Halki korven kankahista! Kun sa kuulet karjan kellon, 10 Tahikka helyt hevosen, Tahi lampahan lapakon, Eli muun elukan äänen, Pane kaksi kämmentäsi, Koion korvasi etehen, Mene toisille mäjille, Muille kummuille kuvahu, Tahi korpehen kokeos, Syänmaalle syylättele, Poikki notkon notkuttele, 20 Kauas näiltä karjan mailta, Johon ei kuulu karjan kello, Eikä paimenten parina.

Toisin:

9. K. s. k. kellon äänen, 12. Elikkä e. kellon, 18. Saaos sammalhuonehesen, 21. Jott' e. k. k. k.

e.