Suomen kansan muinaisia loitsurunoja

Part 13

Chapter 132,464 wordsPublic domain

5-8. J. e. p. poskilleni (poskiani), Eikä paaha parralleni (partoani), Kuumota kuvetlihoille, (Kuumenna kupehiani), Äärilleni äyöttele (äimöttele)? 6. L. laihattele (lausuttele), Lähellensä lämmittele, 21. S. t. tiloja,

d.

Härkä kasvoi Kainuhussa, Sonni Suomessa yleni, Hämehessä häntä häilyi, Pää keikkui Kemijoella. Mies pieni merestä nousi, Uros aallosta yleni, Iski härän häilähytti, Kylin maahan kyykähytti. Siit' on voitehet otettu, 10 Siitä katsehet katsottu, Joilla vihat viskotahan, Tulen voimat voitetahan, Tulen poltot poistetahan, Ja pahat parannetahan.

e.

Paloi ennen paljon maita, Paljon maita, paljon soita, Pahana palokesänä, Tulivuonna voimatonna; Paloi Palvosen mäkeä, Paloi Palvonen itseki. Itse huusi huolissansa, Tulen tuskissa valitti: "Voi pantu pahainen päivä, 10 Kun paloi pahainen paita, Pahaiselta paakiolta, Pahaisen panun väessä; Lähe poika Pohjolahan, Tuonne kylmähän kylähän, Tuoppa hyytä Pohjolasta, Jäätä kylmästä kylästä!" Läksi poika Pohjolahan, Riensi kylmähän kylähän, Kenki toisen kenkiänsä 20 Oven suussa orren alla, Pani toisen paulojansa Pihalla pinoa vasten. Sitten sinne tultuansa, Matkan päähän päästyänsä, Siellä hyyksi hyytelihe, Kaikki jääksi jäätelihe. Tuli poika Pohjolasta, Lapsi laihasta Lapista, Parta kaikki kalkkaleissa, 30 Hiukset jäitten hilkaleissa, Tuopi hyytä Pohjolasta, Jäätä kylmästä kylästä. Hyvä oli hyyllä hyyvytellä, Jäävilulla jäähytellä: Joen hyisen hyyseävi, Jäisen virran vierettävi, Läpi lämminten lihojen, Paikkojen palanehien.

Toisin:

8. T. vaivoissa v. 13-16. Pani poikansa pajahan, Tytön voitehen tekohon, Tuonne kylmähän kylähän, Pimeähän Pohjolahan. 15, 16. Tuo hyytä tulen kipuhun, Vilua panun vihoihin! 18. Tyttö k. k. 25, 26. Poika h. h., Tyttö j. j. 28. Tyttö voitehen teosta,

f.

Poropirkko, Pohjan eukko, Tinatuppi, vyö hopea, Käsin tungeikse tulehen, Kourin kuumihin poroihin, Käet tulessa turmenivat, Kourat kuumassa porossa; Tuosta tuskaksi tulevi, Painuvi pakolliseksi, Juoksi polvesta vetehen, 10 Vyölapasta lainehesen, Tuskissa tulen punaisen, Vaikioissa valkeaisen. Poropirkko, Pohjan eukko Siinä seisovi meressä Sekä tulta tummenteli, Valkeaista varventeli, Lukevi tulen tuhoja, Tulen töitä arvelevi, Sai tulen tehottomaksi, 20 Panun miehuettomaksi.

Toisin:

3, 4. Tuop' on t. t. Painaikse panun väkehen, 17, 18. L. t. vihoja, T. t. tunnusteli,

g.

Porotyttö Pohjan neito, Hiiletär Tapion vaimo, Polvin pyörivi porossa, Kypenissä kyynäsvarsin, Koprin kuumassa tulessa, Käsivarsin valkeassa, Poltti polvensa porossa, Kypenissä kyynäspäänsä. Ori juoksi Pohjolasta 10 Hyhmälampi lautasilla, Otti hyytä, otti jäätä Suusta Pohjolan orihin. Tuolla hyyllä hyy'ytteli, Tuolla jäällä jäähytteli, Paikkoja palaneina, Vian tuiki tullehia; Kultakuppinen käessä, Vaskivarpoja keralla, Ripsui vettä riittehille, 20 Paikoille palanehille, Sai tuli tehottomaksi, Humu huimelettomaksi.

Toisin:

1. P. P. eukko, Palotytti P. n. Turun tyttö, lännen n. 1, 2. Sinisirkku P. n. Yön tyttö, hämärän neiti, 4. Tuhkassa tuperteleikse, 10. Hyinen lampi l. 16. Lihan t. t. Tulen t. polttamia; 22. Panu auerettomaksi.

h.

Piika pilvissä ajavi, Hattaroissa haihattavi, Hyyhmäkattila käessä, Hyyhmäkauha kattilassa, Viskovi vilua vettä, Hyyhmeä hyrähyttävi, Paikoille palanehille, Vian tuiki tullehille. Oisiko poltettu porolla, 10 Vaiko ilmi valkealla, Vai ompi varilla veellä Rautapannussa palanut Suolan, suuruksen seassa Tahi muun mujun väessä. Mik' oli poroin palanut, Sitä hyyllä hyy'ytteli, Mikä ilmi valkealla, Sitä jäällä jäähytteli; Mik' oli varilla veellä, 20 Siihen viskasi vitiä. Kun oli paksulta palanut, Sitä hyyhmällä hyteli, Kun oli korppunut kovaksi, Hauteli metisin vastoin, Mesilatvoin lauhutteli, Päällä kiukahan kivisen.

Toisin:

1. Neitsy Maaria emonen, Pyhä piika pikkarainen, Tuop' on p. a. 13, 14. Kuparissa kuumentunut, (Vaskessa varistununna) Suolan suuruksen seassa. 14. Vainko muun savun seassa. 17. M. oli tulin palanut, 19. M. o. vesin palanut, M. o. paistettu pa'alla, 21. K. o. paljolta p. K. o. palanut pahaksi, 23. K. o. k. kovasti,

i.

Itävi iästä pilvi, Kaari kaukoa näkyvi, Pyhä piika pilven päällä, Kapo kaaren kannikalla, Kultavakka kainalossa, Kultasiipinen käessä, Jolla pyyhkivi kipuja Paikoilta palanehilta, Voiteli tulen vikoja, 10 Viikon visvan tehneinä.

Toisin:

2. Meren ranta railottavi, Pitkä pilvi luotehelta, 4. Neiti pilven partahalla,

k.

Pilvi pikkuinen näkyvi, Täkäläinen tammoavi, Pilvessä vesipisara, Pisarassa pikku lampi, Neiti lammin laitehella, Hyytä hyskerä sylissä, Jäätä pankko parmahilla, Jolla tulta tummenteli, Palanutta jäähytteli, 10 Paineli panun neneä.

Toisin:

2. Etähältä (etähinen) ennättävi, Eteläinen (etäällinen) ennättävi, 7. J. jänkäle (kämpäle) käessä, J. jänkä kainalossa,

l.

Tuli on raukka turmellunna, Valkea vahingot tehnyt, Rikkonut ihon imeisen, Turmellut emosen tuoman, Mies mennyt mehettömäksi, Uros uimenettomaksi. Pajulintu palkattihin, Pajulintu palkulainen: "Käyppä akka noutamahan 10 Pimeästä Pohjolasta!" Eipä akka tullutkana. Mehiläinen palkattihin, Tuo toi akan Pohjolasta. Akka vanha, ryttyselkä Jo tulla tuhaelevi, Saaha sohkaroittelevi, Hyyssä helmat, jäässä paiat, Hyytä hynkkynen sylissä, Jäätä jänkky kainalossa, 20 Jäinen kuppinen käessä, Kolme sulkoa kupissa. Kysyvi tulen tuhoja, Tulen töitä tieustavi, Jos ompi pahoin palanut, Tahi kuortunut kovaksi. Mik' oli pahoin palanut, Sitä voiti voitehella, Mikä kuortunut kovaksi, Sitä siivellä sipeli, 30 Voisulalla lauhutteli.

Toisin:

17. H. h. j. polvet, 20, 21. Vati vaskinen k. Kaksi siipeä vaissa. 23. T. t. arvelevi, 30. Sekä voiti voin keralla.

m.

Impi Turjasta tulevi, Neito laskeikse Lapista, Purrella punaperällä, Punaisessa purjehessa. Purahass' on purren kokka, Purje kaikki kalkkaleissa, Hyinen kattila kokassa, Jäinen kauha kattilassa. Tuo jäätä jakelemassa, 10 Mie tuota anelemassa: "Annas miekkonen minulle, Anna hyytä, anna jäätä, Sull' on viljalta vilua, Mull' on vaivalta varia!"

Toisin:

5, 6. P. o. p. keula, Hangat k. k. 9, 10. T. noita j., M. noita a. 14. Tääll' o. v. v.

n.

Iän tytti, lännen neiti, Impi toisen ilman alta, Tuop' on kaukoa tulevi, Etähältä ennättävi; Tuli Pohjolan tuville, Kylän kylmän suojuksille. Kävi hyisehen kotahan, Kivisehen kellarihin, Täynnä hyytä, täynnä jäätä, 10 Täynnä voietta hyveä. Tuli tyttö Pohjolasta, Impi kylmästä kylästä, Hyyssä sukka, jäässä kenkä, Hallassa hamehen helma, Iholiivi iljamessa, Vaattehet vilun varassa; Paita on täynnä paltehia, Paltehet kyniä täynnä, Kynät täynnä voitehia, 20 Missä hyytä, missä jäätä, Missä tyhkeä metoa, Tuimille tulen jälille, Paikoille palanehille, Viikon visvan tehnehille.

Toisin:

1, 2. Hyinen t., jäinen n. (poika), 2. Etelän emantovaimo, 11, 12. T. poika P., Neiti k. k. 15. I. iljanessa (iljanteessa), 17-22. Sata oli sarvea otsassa, Tuhat rinnassa niseä, Povi täynnä voitehia,

o.

Hyinen tytti, jäinen neito, Kahotar eläjä kaunis, Hyistä kelkkoa vetävi, Jäistä talloa taluvi, Hyinen renki kelkkasessa, Hyinen kauha renkisessä, Jolla hyytä ammentavi, Sekä hyytä, jotta jäätä, Paikoille palanehille, 10 Lihan tuiki tullehille, Viskovi vilua vettä, Vettä rauan karvallista, Tulen suuta sulkiessa, Panun päätä painaessa.

Toisin:

2. K. hyvä eläjä, Tuo tulla tuhuttelevi, 4. Jäärekeä rennutsevi, 5, 6. H. kattila re'essä, H. k. kattilassa,

p.

Meni neiti Pohjolahan, Impi kylmähän kylähän, Oli tuolla yötä kolme Hyisen pojan vuotehella, Jäisen lapsen lappealla. Tuli neiti Pohjolasta, Tuopi hyytä tullessansa, Tuopi hyytä, tuopi jäätä, Tuiman tunturin laelta, 10 Vaaran vankan liepeheltä. Hyytä on kelkkanen jälessä, Jäinen kattila käessä, Jäiset hernehet sisässä, Jäinen kansi kattilassa, Jäinen kauha kannen päällä, Jolla vettä viskoavi Tulen vieruille vioille, Panun nihti paistamille. Mist' oli polttanut vähemmin, 20 Siihen hyytä hyysähytti, Mist' oli polttanut enemmin, Siihen jäätä järkähytti.

q.

Tuli ukko Pohjolasta, Mies on laskihe Lapista, Venehellä vaskisella, Kuutilla kuparisella, Hyyssä kokka, jäässä rinta, Perä kaikki kalkkaleissa, Hyinen kaukalo kokassa, Jäinen kauha kaukalossa. Laskea lykyttelevi, 10 Soutaa hyyhämöittelevi, Silmät jäässä, polvet hyyssä, Iho kaikki iljenessä, Hyytä huohti housun nauhat, Jäätä paian palkimetki. Mie tuolta anelemahan: "Viskoa vilua vettä, Vettä jäistä järkähytä, Kypenien polttamille, Viikon visvan tehnehille, 20 Aina auki ollehille!"

Toisin:

6. Hangat k. k. 13, 14. H. hyysi h. suusta (suista), J. p. palkimista (paltehesta).

r.

Ukko Turjasta tulevi, Mies pitkä Pimentolasta, Korpikuusien kokoinen, Suopetäjän suuru'inen, Jonk' on hapset hartioilla, Parta polvien tasalla, Syltä housut lahkehesta, Kahta kaation rajasta; Sill' on suussa suuri tieto, 10 Mahti ponneton povessa, Se tunsi tulen lumoa, Kekälehen kielotella, Ett' ei viikkoa vihoa, Eikä kauan karvastele; Tulen nosti taivahalle, Panun pilvihin pakotti.

Toisin:

1, 2. Tuli poika Pohjolasta, Lapsi täyestä Lapista, 2. Poika Pohjolan takoa, 8. Puoltatoista polven päästä, Syltä kahta kaatiolta; 15, 16. Tuli nousi L, Pakko p. pakeni.

s.

Nousi hyinen mies merestä, Tuli Tursas lainehista, Luultavasti luottavainen, Jäisin suin, jää-ikenin; Hyistä kelkkoa vetävi, Jäärekeä reutoavi, Lävitse lumisen linnan, Läpi jäisen linnan portin, Hyiset kintahat käessä, 10 Hyinen hattu hartioilla; Sepä tänne täytynevi Tuimille tulen jälille, Tulen suuta sulkemahan, Panun päätä painamahan.

Toisin:

1, 2. Tulevi merestä Tursas, Uros umpilainehista, 8. L. hyisen tallin seinän,

t.

Tuikahti tuli punainen, Poltti rinnat neitoselta. Mies pieni merestä nousi, Uros aallosta yleni, Pystyn peukalon pituinen, Kolmen sormen korkunainen, Jäinen hattu hartioilla, Jäiset kintahat käessä; Tuo taisi tulen lumota, 10 Istuvi koan sopessa, Lukevi tulen tuhoja, Niin paranti neien rinnat Entistä etusammaksi, Paremmaksi muinaistansa.

u.

Poika pilvessä ajavi, Hataroitsi hattarassa, Vesikappanen käessä, Vesikauha kappasessa, Hyytä hynkäle povessa, Jäätä helmassa helisi. Tuopa hyyllä hyy'ytteli Sekä jäällä jäähytteli Ja ve'ellä kostutteli 10 Tuimia tulen vikoja.

Toisin:

4. Rautakauha k.

v.

Hiien tytti, Hiien neiti, Hiien entinen eläjä, Neiti musta, pää keritty, Tyttö vilkunan näköinen, Hyyti hyyllä hyppysensä, Jäällä jäähytti kätensä, Pyörti pyöreä tulista, Väänti ilman väkkärätä, Tulen tuiki koskematta, 10 Hiuskarvan kähertymättä; Sepä tänne täytyköhön Tulen suuta tukkimahan!

Toisin:

1, 2. Nousi neitonen norosta, Punapakla painimesta, 2. H. e. emäntä, 5. Pisti hyyhyn h.

x.

Juoksevi joki tulinen, Säkehinen säyhyävi, Pimeässä Pohjolassa, Sankassa Sarentolassa. Kuivakulkku Pohjolainen, Juomari joentakainen, Tuopa joi joen tulisen, Säkehisen järven särpi, Se nyt tänne täytynevi 10 Tulen tuhmille teoille, Syömähän tulen vihoja, Tulen lientä lippimähän.

Toisin:

3, 4. Pimeästä Pohjolasta, Sankasta Sarentolasta.

y.

Panu parka, Tuonen poika, Kirnusi tulisen kirnun, Säkehisen säihytteli, Pukemissa puhtahissa, Valkeissa vaattehissa; Vaka vanha Väinämöinen Otti hyystä ottosia, Veisti jäästä veistoksia, Joilla tulta tummenteli, 10 Valkeata varventeli; Tulen kääri kertoihinsa, Valkean ripasihinsa, Tulen turmelettomaksi, Valkean väettömäksi.

35. Varin veden polttamissa.

a.

Jo teki panu pahoa, Tuli raukka on turmellunna, Selvän on veen sisältä, Suolan, suuruksen seasta: Tuli poltti tuttuansa, Vesi vannoteltuansa, Rautapohjasta pa'asta, Vaskisesta kattilasta. Pitäös vesi varasi, 10 Ellös sie vioille menkö, Tahi vammoille vajuko! Tieän mä sinun sukusi, Sie olet vuoressa sijennyt, Kalliossa kasvanunna.

b.

Jo teki vesi vikoa, Tuli poltti tuttuansa, Saunassa savun seassa, Läpi kiukoan kivisen; Pitäös vesi varasi j.n.e.

36. Vasken loukkaamissa.

Ellös vaski vaapahelko, Ellös olko vaarallisna, Kyllä mä sukusi tieän: Sin' olet vuoresta otettu, Olet Vattalan valama. Kenen raa'oit käskennästä, Isosiko vai emosi, Näitä töitä törkeitä? Kuivakohon sun vihasi, 10 Jälet vasken vaipukohon, Kuin kusi kivellä kuivi, Vesi vaipui kalliolla!

Toisin:

4, 5. S. o. Vattalan tekemä, Vuoresta olet valettu, Kuvattu hevon kusesta, Kapioista vanhan tamman. 12. Veri v. k.

37. Verenjuoksussa.

a.

Tääll' on tullutta tuhoa, Verta viljoin vuotanutta, Mennyttä mäen neniä, Yli vuoren voipunutta, Revot reikihin menisi, Pöyhkähännät pyörähtäisi. Niin miks' ei tätä tekoa, Miks' ei verta kiinni panna, Suonikoskea suleta, 10 Tulisilla turpehilla, Mäkisillä mättähillä, Rautaisilla rakkineilla? Poika Lemmon leikattihin, Paha pantihin kaheksi, Polvella oman emonsa, Oman vanhemman varassa, Senki suonet solmettihin, Yhtehen yhytettihin, Veren maahan vuotamatta, 20 Hurmehen hupahtamatta.

Toisin:

13. Liha L. l. 15, 16. Polvilla o. e. Vanhempansa varpahilla,

b.

Isä Lempo leikattihin, Pää vetehen viskattihin; Emä Lempo leikattihin, Pää tulehen tuiskattihin; Poika Lempo leikattihin, Pää on suohon sotkettihin; Kaikki Lemmot leikattihin Omalla on veitsellänsä, Tekemällänsä terällä, 10 Saamallansa sykkärällä, Katajaisen kannon päässä, Pölkyn pyörivän nenässä. Niien suonet solmettihin, Niin miks' ei tätäki suonta, Miks' ei verta seisateta, Tuonen koskea tukita!

Toisin:

10. Raualla rakentamalla, 11, 12. Petäjäisen penkin p. Rahin rautaisen n. 12. Yheksän kiven navalla.

c.

Kuinkas silloin lausitahan, Ja kuten kujerretahan, Kun rauta raon tekevi, Terä hietra hilpaisevi, Miekka miehen leikkoavi, Silpoavi suu sinervä, Saapi veren vuotamahan, Punaisen putoamahan: Ei se maito maahan joua, 10 Nurmehen veri viaton, Parempi veren sisällä, Alla kalvon kaunihimpi, Suonissa sorottamasa, Sekä luissa luistamassa, Kuin on maahan vuotamassa, Rikoille ripajamassa. Veri puhas ja punainen, Herkeä heruttamasta, Tyyris maahan tippumasta, 20 Maass' on mehtä entistäki! Et ole joki juoksemahan, Etkä lampi laskemahan, Suohete helottamahan, Venelotti vuotamahan; Syämessä sinun sijasi, Alla keuhkon kellarisi, Siell' on kaunis kammarisi, Niin on kaunis kuin on kallis, Miehen hinnasta menevä, 30 Urohosta kelpoava.

Toisin:

3, 4. K. r. pahan t., T. h. tempoavi, 7, 8. Kun saa veri v., Punainen p. 12. A. kannen k. A. kuoren kuohakampi,

d.

Piäty veri vuotamasta, Herkeä heruttamasta, Hurme huppelehtamasta; Herkesi hepo kuselta, Hiitten lehmä lypsämästä, Lemmon koski kuohumasta, Tuomikko torajamasta, Niin jo herkeä sinäki, Tyrehy tirajamasta, 10 Rinnoilleni riiskumasta, Kourilleni kuohumasta, Päälleni pärisemästä! Et ole joki juostaksesi, Virta viiletelläksesi, Etkä koski kuohuaksi, Vaaran lampi laskeaksi; Syämessä sinun sijasi, Keuhkoloissa kellarisi, Pernoissa sinun pesäsi, 20 Alla maksojen majasi, Liha lämmin liikkuasi, Luuhut lämmin luistoasi.

Toisin:

10. R. riuskamasta, 16. E. o. j. juoksevaksi (juoksiaksi, juoksemassa j.n.e.)

e.

Pois puna putoamasta, Marjankarva kaatumasta, Maito maahan juoksemasta, Veren tilkka tippumasta; Veri seiso niinkuin seinä, Asu hurme niinkuin aita, Kuin miekka meressä seisoi, Saraheinä sammalessa; Seiso niinkuin seiväs suossa, 10 Rautakanki kalliossa, Ravi koskessa kovassa, Paasi pellon pientaressa! Seisoa sinun tulevi Minun seisotellessani, Vaan jos mieli laatinevi Liikkua lipeämmästi, Niin sä liikkuos lihassa Sekä luissa luistaellos, Sievempi sinun sisässä, 20 Kuin on maahan vuotamassa!

Toisin:

5, 6. Y. s. n. heinä, A. h. n. puinen, 8. S. hettehessä, Sapeli saraikossa, 9. Salpain veräjän suussa, 11. Seiso, kuin kivi kos'essa, Vitsa virran vääntehessa, Vesi kaivossa syvässä, Sotka suojassa sijassa, Tavi tyynessä lahessa, Kivi mustassa mäessä,

f.

Tyy'y tyyris tippumasta, Punainen putoamasta, Ele riuska rinnoilleni, Elekä parsku parralleni, Ele päälleni päräjä, Valu vaaterievuilleni! Kun et tyy'y, niin tukehu, Tukehtuipa tuimemmatki, Väkevämmätki väsähtyi: 10 Joet juuttui, purot puuttui, Asettui Anian virta; Tyyntyi silloin Tyrjän koski, Joki Tuonelan tyrehtyi, Meri kuivi, taivas kuivi, Sinä suurna poutavuonna, Tulivuonna voimatonna. Niin miks' et sinäki tyy'y Luojan luomilla sanoilla, Jumalan aukeamilla, 20 Pyhän hengen säätämillä!

Toisin:

3-5. E. ripsa r. Parska paarmahuisilleni, Elekä kuohu koprilleni, 7. K. e. t. n. tyrehy, 10, 11. J. suista, järvet päistä, Karikset nenistä nienten; 11. A. Aloen järvi; 13. J. Juortanin pysähtyi (kunehtui, väsähti),

g.

Mitä tuohon tuotanehen Ja kuta ve'ettänehen Tukkeheksi tuiman reiän, Rauan raappoman jälille, Suu-sinervän silpomille, Terän hienon hilpomille, Veri kun juoksevi jokena, Koskena kohaelevi? Tuotuna on hopeatuopit, 10 Kultakannut kannettuna; Ei veä vähäistäkänä, Pikkuistakana piätä. Tuotu on tuohiset vesiltä, Leppälastut lainehilta; Ne jo pikkuisen pitävät, Vetävät ani vähäisen. Mistä nyt salpa saatanehen, Tosi tukko tuotanehen, Veren maahan vuotamatta, 20 Kaatumatta kullan karvan? Kun ei muusta muutaune, Maan murilla muutaele, Heitä hietoa etehen, Saata santoa sekahan! Kun ei siitä kyllin liene, Hämähäkki hyttöläinen, Pistä verkkosi etehen Veren tielle terheneksi, Se kalvoksi kasvakohon, 30 Kiveksi kovettukohon, Tulevalle tukkeheksi, Salvaksi samoajalle! Kun ei siitä kyllin liene, Ei totelle tuostakana, Salvaksi sana Jumalan, Luojan turva tukkeheksi! Jos veri tipahtanevi, Pisara jos pirskahtavi, Luoja kiinni ottakohon, 40 Jumala tavottakohon, Ennen maita maistamatta, Rikoille ripahtamatta; Lempi Jesuksen lihoa, Pala Herran palleata, Tukkeheksi tuiman reiän, Paikaksi pahan veräjän!

Toisin:

21. K. e. muilla multasilla, 23. H. h. vetehen, 29, 30. Se kiveksi kiinnittele, 36. Tuke Herran t. 39, 40. Jesus k. ottamahan, Maaria tavottamahan, 42. Tannerta tavottamatta; 43. Limppi (tilkku) J. I.

h.

Ei nyt maito maahan joua, Nurmehen veri viaton, Minun silmin nähtyäni Tahi korvin kuultuani; Korpikuusi kasvakohon, Korpikuusi, rautaoksa, Rauan syömähän rakohon, Ruostehen repäisemähän! Jos ei tuosta kyllin liene, 10 Tuon minä tukin verisen, Yheksän sylen pituisen, Sylen kolmen paksu'isen, Tukkeheksi tuiman reiän, Paikaksi pahan veräjän. Kun ei tuostana totelle, Västäräkki, Hiien lintu, Hae Hiiestä patoa, Helvetistä kattiloa, Jolla verta keitetähän, 20 Hurmetta huristetahan, Ilman tilkan tippumatta, Rikoille ripajamatta. Hiien hilkku, Lemmon lieri, Saatanan savinen lakki, Pahan hengen paikkatakki, Hiien hursti hurmehinen, Helvetin verinen vaippa, Neki tuohon tuotakohon Tämän tulvan tukkeheksi, 30 Salvaksi verisatehen!

Toisin:

8. Pahan rauan ratkomahan! 17. Huua (tuovos) H. p. 20. H. hurotetahan (varistetahan), 23, 24. H. h. L. tuura, S. samettilakki,

i.