Part 12

Voi sinua, rauta raukka, Rauta raukka, koito kuona, Kenpä sun vihalle käski, Ku pani pahalle työlle, Kenpä kehnolle kehotti, Isosiko vai emosi, Vaiko vanhin veljiäsi, Vai nuorin sisariasi, Vaiko muu sukusi suuri, 10 Heimokuntasi heleä? Kun sa lienet nostorauta, Mene päälle nostajasi, Syrjin muista syyttömistä, Vieritse viattomista! Rauta rekki, kultakilpi, Tee mulle iki sovinto, Vanno varsin veljeksyyttä, Ijäksemme, ilmaksemme, Polveksemme, päiviksemme! 20 Suuksutustenp' on sukumme, Sekatusten siemenemme, Maa sinäki, maa minäki, Musta multa kumpanenki, Maata yhteistä elämme, Siinä yhtehen yhymme, Saamme toinen toisihimme. Jos sulle halu tulevi, Syöä mielesi tekevi, Ele riko ristittyä, 30 Riko ristimättömiä, Syrjitellen syyttömiä, Syyllistä sylin pitele!

Toisin:

17. V. varsin (vankka) veljeksesi, 20, 21. Onhan suuksutta s. Sekaluutta s. 23, 24. Maa on meistä k., M. y. asumme,

g.

Ei rauta paha olisi, Teräs ei tuhmin turmeloisi, Emän käärmehen kävyttä, Maon mustan muimehitta. Karilainen kaita poika, Kaita poika, mies kavala, Pyöri maassa polvillahan, Kaivoi maata kannallahan, Varpahallahan vatusti; 10 Hörhiläinen maasta nousi, Karilaisen kannan tiestä, Varpahan vatustamasta, Lensi seppojen pajalle; Lentävi pajan katolle, Katsovi katon rajasta, Ruotehesta roijottavi, Teräksiä tehtäessä, Kantoja rakettaessa, Sanoi tuovansa teräintä, 20 Karaisinta kantavansa. Eip' on tuonunna teräintä, Karaisinta kantanunna, Toip' on Hiien hirmuloita, Kantoi käärmehen kähyjä, Maon mustan muimehia, Sisiliskon silmänteitä, Rauan ristintävetehen, Teräksihin tehtävihin. Siitäpä vilkuna sikesi, 30 Kasvoi rauta kalpistuva, Sai se rauan ratkomahan, Suu sinervän silpomahan, Kauan raivoksi rakenti, Terän kielen kekkeäksi. Olipa aikoa vähäinen, Kun jo suuttui rauta raiska, Leikkasi ihon imehnon, Katkaisi kahimon karvan; Pääsi veri vuotamahan, 40 Hurme hupperehtamahan, Maito maahan juoksemahan, Punainen putoamahan.

Toisin:

1. E. r. kova o. 3. I. k. kävettä, 4. M. m. muikkehitta (k. v. 25). 8, 9. Hieroi m. kantapäällä, V. vanutti; 10. Hörhöläinen (herhiläinen) m. n. 13. L. s. pajahan; 19. S. t. terästä (tereä), 25. M. m. muikkehia (muielmia, muojehia, muojuhia, muhkuroita, maanuvia), 26. S. siemeniä, 27. R. ristintävesihin (-vesille), R. synnyntäsijoille, Rautoihin rakettavihin, 34. T. k. keikkumahan.

23. Riisivioissa.

a.

Riisi poika riutukainen, Ruitukaisen pojan poika, Verikalvon katkaisia, Vatsavuolten vuoleksia, Napanuoran noutelia, Ohimien ottelia, Suonien soluttelia, Nastasen navertelia, Kulmien kuluttelia, 10 Luun loman lokertelia, Mikä toi sinun tupahan, Saattoi sammalhuonehesen, Pienoiseni pieluksihin, Vakaiseni vaipan alle, Lakanoille lapsueni, Hukkuseni hurstiloille, Pääkuorutta koskemahan, Selkäpiitä seipomahan, Napoa naristamahan, 20 Runkoa rutistamahan? Kun oot, riisi riettahinen, Suuton, silmitön sikiö, Kuinkas taisit suuton syöä, Näkemätön närvistellä, Kieletön nisän imeä, Hampahiton haukkaella?

Toisin:

1, 2. R. p. riuveroinen, Riuveroisen p. p. R. p. Riientehen, Riientehen, Räiäntehen, R. p. Riuvantehen, Riuvantehen, Räyväntehen, R. p. Rihvantehen, Rihvanteben, Rähväntehen, R. p. ruiventoinen, Ruiventoinen, räiväntöinen, Oi sie riisi riutukainen, Isätön, emoton lapsi, 10. Koko rungon runtelia, 14, 15. Vakahaisen vaattehisin, Lapsueni kätkyehen, 17. Pääkalua k. 20. Raajoa r.

b.

Voi sinä paha pakana, Riisi poika riivatuinen, Mistä sä tulit tupahan, Sait sammalhuonehesen, Kun sinä tähän rupesit Tämän ihmisen iho'on, Lapsehen viattomahan, Syömähän kaluamahan, Pääkalua kaivamahan, 10 Rintapäitä riipomahan, Selkäluita luhtomahan, Napoa navertamahan, Navan juurta näärtämähän, Silmiä sivertämähän, Kulmia kolottamahan, Näkimiä näppimähän? Mitäs riisi riiteletki, Hullu tauti taisteletki, Tungihet tähän tupahan 20 Ristittyä rikkomahan; Noita riisi rikkokohon Kissoja kinoneniä, Koiria kononeniä, Sarvipäitä raavahia, Oriloita kyönöpäitä, Elköhön imehnon lasta!

Toisin:

1, 2. R. rietta Reivan poika, Sinisukka, keltakenkä, 2. R. riettainen itikka, R. poikanen rimana, 9. P. kaatamahan, 11, 12. S. sirkomaban, N. napertamahan, 14. S. siristämähän,

c.

Riisi poika riettahinen, Sie olet yheksän-lainen: Vihariisi, synnyinriisi, Miesten riisi, naisten riisi, Kissan riisi, koiran riisi, Hevon riisi, lehmän riisi, Lampaan riisi, sian riisi, Napariisi, naarariisi, Mulkkuriisi muu pakana, 10 Lihan syöjä, luun puria, Jäsenien jäyteliä, Veren uuelta vetäjä, Mulkkujen mulistelia, Kalkkujen kalistella. Riien poika, Hiien hylky, Mistäs tulit tälle maalle? Kyllä mä sukusi tieän, Tieän sykkä synnyntäsi: 20 Et ole hyvistä tehty, Et hyvistä, vaan pahoista, Saatu saunan sammalista, Kerätty koan noesta. Minne nyt sinun manoan, Kunne konnan potkittelen? Tuonne ma sinun manoan, Tuonne konnan potkittelen, Kivikoille kiljumahan, Raunioille raukumahan; Kun siell' et sijoa saane, 30 Tuonne ma sinun manoan, Vihollisen viiksen päähän, Paitulaisen parran alle, Kokon kynsihin kovihin, Kukon mustan kannuksihin, Kaiken ilman lintusille, Kaikille meren kaloille, Vieä viiletelläksensä Ylitse meren yheksän Paikoille papittomille, 40 Maille ristimättömille.

Toisio:

11. J. järskyttäjä, 28. Rannikoille r.

d.

Millä nyt riittä riu'uttelen, Millä konnan kopristelen, Runtelen rumoa miestä, Pelottelen perkelettä, Syämestä syyttömästä, Verestä viattomasta? Noilla riittä riu'uttelen, Pelottelen perkelettä, Rautaisilla hampahilla, 10 Leuvoilla teräksisillä. Ulos riisi riuhtomasta, Poika konna koskemasta; Minä kiellän ja epeän Verivuolin vääntämästä, Luun loman lokertelusta, Verikalvon katkaisusta, Syömästä verivalolle, Luuvalolle luhtomasta, Suonia sokertamasta, 20 Sivuja siveltämästä, Ohimoita ottamasta, Näärviä on näykkimästä, Pernoa pehustamasta, Maksoa on maistamasta, Kylkiluita kynsimästä, Kettämästä keträluuta, Repimästä reisiluuta, Sääriluuta särkemästä, Syömästä syänkereä, 30 Syänaloa appamasta; Syö Hiien syänlihoa, Kisko käärmehen kitoa, Ele ihmisen ihoa, Karvoa kavon tekemän!

Toisin:

14. Verivuolta v. 17, 18. S. verivaloja, Veriluita louhtamasta, 19, 20. Sivusuonta sortamasta, S. sivelemästä,

24. Rikkeissä.

a.

Joko nyt syyttä syötänehen, Tau'itta tapettanehen, Ilman armotta Jumalan, Luvatta totisen Luojan? Luoja ennen kuut kehitti, Luoja ennen päivät päästi, Luoja saatanan kirosi Vuorihin teräksisihin, Rautaisihin kallioihin, 10 Päästi miehet miekkoinensa, Urohot asehinensa, Satuloinensa hevoset, Varsat valjastuksinensa, Papit kirkkokuntinensa, Saarilta sotakeoilta, Miesten tappotanterilta. Päästäköhön täänki päästön, Täänki jakson jaksakohon, Kykkärän kehittäköhön, 20 Rikonnaisen riisukohon!

Toisin:

4. Suomatta Jumalan luonnon? 17-20. Tule, päästä tääki päästö, Tääki kykkärä kehitä!

b.

Kuume ennen kuun kehitti, Kuun kehitti, päivän peitti, Kapo kuun kehästä päästi, Riihen rautaisen sisästä, Päivän päästi kalliosta, Vuoresta teräksisestä. Niin minäki tään nyt päästän Kyläkunnan kykkäristä, Partasuien pannehista, 10 Pitkähiusten pinnehistä, Naisten naarojen sanoista, Kusikinttujen kiroista, Päästän Luojani luvalla, Aina Herran armon kautta. Niinkuin pääsi Päivän poika Päivättären päästäessä, Niinp' on pääsköhön tämäki Minun päästätellessäni!

Toisin:

3. Kave k. k. p.

c.

Mies on musta, vaimo vankka, Tuo kiroili kiinteästi, Kivet kieri, järvet järtti Tuon kiroissa kiinteissä. Tuli poika Pohjan maalta, Tuopa kirvotti kiroista, Päästi päivistä pahoista, Pani kirot kiitämähän Tuonne Tuonelan perille, Tuonen akka rautahammas Istui Tuonen sillan päässä Kolmen koiransa keralla, Yksi Rikki, toinen Rakki, Kolmas on nimetön koira, Kirovihkoa purevat, Kirolientä lippilöivät.

Toisin:

3, 4. K. juoksi, j. j. T. k. kiinteästi. 5. Laskihe Lapista akka,

25. Rutossa.

Oi rutto, punainen kukko, Ellös tulko näille maille, Tieän mä sinun sukusi, Tieän syntymäsijasi: Sie synnyit sotakeoilla, Miesten tappotanterilla, Tuoll' isosi, tuoll' emosi, Tuolla valta vanhempasi. Asu ulkosaariloissa, 10 Luotoloissa longottele, Meren Rutjan partahalla, Äärettömän äprähällä! Et siellä sijoa saane, Mene tuonne, kunne käsken, Vuoksen koskehen kovahan, Kinahmehen kauheahan! Et siellä sijoa saane, Tuonne ma sinun manoan, Manalan iki majoille, 20 Yheksän sylen syvähän.

Toisin:

7, 8. Tuul' i., tuul' e., Tuuli v. v. 9. A. meren s.

26. Sampaissa.

Osa kuulle annetahan, Osa toinen auringolle, Otavallenki osansa, Sampahille ei mitänä.

27. Siikasen vammassa.

a.

Siikanen sinun nimesi, Siikanen sinä itseki, Pihan rikka, pellon pehku, Maan rikka, manuen rikka, Ahinlaualla asuja, Päällä parren käänteleijä, Talvet aumassa asuva, Kesät pellon penkeressä, Syksyt haastat haasioilla, 10 Tahi riihessä rimuat, Mikä vei sinun vihoihin, Häpeihin hämmennytti? Jos olet rukihin ruumen, Tahi kauran kasvattama, Vai vehnän venyttelemä, Ohranpään ojentelema, Käänny pois, palaite muunne Ihosta imento raukan; Meren muikkuna mujaha, 20 Selän siikana sivaha! Vuori siell' on vastassasi, Mäki suuri, vaara vahva, Ellös mäelle menkökkänä, Ele vaivu vaaran päälle: Vuori päällesi vajuvi, Mäki multa muljahtavi, Kivillä kivittämähän, Somerilla sortamahan. Tänne verkahan veäite, 30 Punaisehen puetteleite, Tääll' on voiset vuotehesi, Sijasi sianlihaiset.

Toisin:

3. P. r., p. toppa (toukka), 7. T. aitassa asunna, 9, 10. S. haastit h. T. r. rimusit, 13, 14. Olletko r. r. Vaiko k. k. 17. K. p., p. tänne 22. Suuri vuori, vastus vaara, 24. Vaivaituko v. p. 27, 28. K. murennetahan, S. sorretahan. Siellä vuohi voitettihin, Somerolla sorrettihin.

b.

Kyllä mä sukusi tieän, Kanssa kaunihin nimesi: Siikanen sinun nimesi, Riihen rikka, kummun kukka, Ahon ainainen akana, Haasialla hoiloaja, Tuulen tuoma, vuon ajama, Hakohuuhan haahottama, Hyv' oli tänne tullaksesi, 10 Parempi on palataksesi, Siikana menit sisähän, Meren muikkuna mujahuit, Käy nyt pois, peräy muunne, Sileämpi siikastaki, Muileampi muikustaki! Paha tääll' on ollaksesi: Eessäsi on salo synkkä, Salo synkkä, yö pimeä, Takanasi meri lieto, 20 Meri lieto, selvä taivas. Kääte lietohon merehen, Selin synkkähän salohon, Siikana ulos sivaha, Meren muikkuna mujaha, Lähe lietohon merehen, Suvituulen tuuvitella; Sielläpä sinun sukusi, Heimokuntasi heleä, Siellä sun sisariasi, 30 Siellä viisi veikkoasi, Kuusi kummisi tytärtä, Seitsemän setäsi lasta, Selvällä meren selällä, Ulapalla aukealla.

Toisin:

5, 6. A. ainoa a., H. heiloaja, 8. H. haahittama (haarottama), 15. Myöheämpi m. 17. Vastassasi s. s. 21, 22. Lyöte (luote) l. m., Ele s. s.

c.

Kastikkainen, karhikkainen, Kummun kukka kuppeloinen, Ohran päällinen otukka, Kakran päällinen kakara, Rahka raunion takainen, Seikka seinän vierimäinen, Siikanen sinun nimesi, Akana alinomainen, Mannun maasta kasvattama, 10 Pellermoisen pensyttämä. Sievänä kulit kujassa, Kaunihina kartanolla, Sileämpi siikastaki, Kaunihimpi veen kaloa, Kunnes sait pahalle tielle, Tuonne synkkähän salohon. Hyvä oli sinne mennäksesi, Paha siell' on ollaksesi, Teet paremmin, kun palajat 20 Tieltä tietämättömältä, Siellä turmio tulevi, Kova loppu loukahtavi: Märäten menet manalle, Torkutellen tuonelahan. Kara olit tänne tullessasi, Kullan muikku mennessäsi, Käänny pois nyt käskettäissä Tuosta synkästä salosta Tänne mietohon merehen: 30 Siell' on yö alinomainen, Tääll' on kirkas päivänpaiste. Käänny jo, palaja poies, Vie vihasi mennessäsi, Siikana sivalteleite, Veteleite veen kalana, Meren muikkuna mulaja, Vasten rasvoa rakasta; Miesty mietohon merehen, Meri lieto lippumahan, 40 Salo synkkä heittämähän, Ett' et märkinä menisi, Maahan visvoina viruisi!

Toisin:

2. K. kultainen omena, 5. Raiska (raukka) r. t. 8. A. kiven alainen, 12. Kaunisna raossa aian, 15. Jo jou'uit p. t 22, 23. Paha l. l.: Märkänä m. m. 23, 24. Menet kanssani m., Kerallani t. Itkien iki kotihin. 30, 31. Eessäs' y. a., Takanasi p. 31. Takana meri punainen. Takana salo sininen. Jälelläsi meri mieto. 37. Ajaite ajosta vasten; 39, 40. M. l. tappamahan, S. s. työntämähän,

28. Silmäkipeissä.

a.

Voi sinua, Hiien herja, Voi sinä paha pakana, Miesten herja, naisten herja, Kissan herja, koiran herja, Kukon herja, kanan herja, Vesiherja, tuuliherja, Savuherja, saunaherja, Minne sie paha panihet, Otit silmihin sijasi, 10 Kulmia kuristamahan, Näkimiä näykkimähän, Alla kulman kuohumahan! Kun sa lienet miesten herja, Luovu poies miesten luoksi, Urosten unisijoille; Kun sa lienet naisten herja, Naisten helmoihin pakene, Kalsuihin kalisevihin; Kun sa lienet ve'en herja, 20 Mene vienoinen vetehen, Putoa punakeränä; Kun sa lienet tuulen herja, Mene tuulen tuppurihin, Ahavan ajorekehen; Kun sa lienet savuherja, Ylös ilmahan kohoa, Saa savuna pilvilöihin; Kun sa lienet saunaherja, Mene saunan sammalihin, 30 Kivisehen kiukoahan!

b.

Voi riisi, mihin rupesit, Silmiä siristämähän, Kulmia kuristamahan; Pois minä sinun manoan Silmistä imehno raukan. Vuoren silmät vuotamahan, Vuoren kulmat kuohumahan, Katot vettä vuotamahan, Räystähät rävättämähäm, 10 Nämät silmät selkeäksi, Kuin on tähet taivahalla, Kuin on kuuhut päivän alla, Kuin on auringon teränen, Selkeämmäksi sitäki!

29. Sisiliskon puremissa.

Sisilisko Hiien silmä, Kihonen Kähösen poika, Ikitetty Äijön poika, Kyllä mä sukusi tieän: Sie olet vaskesta valettu, Kasarista kasvatettu, Maon vimmel, maon vemmel, Pääpuikko Panulan neion, Jouhiparran jou'uttama, 10 Halliparran hautelema. Tule työsi tuntemahan, Pahasi parantamahan, Juovos viinana vihasi, Olunna omat pahasi, Läpi luisen leukaluusi, Läpi siimasi sinisen, Läpi haikuhammastesi, Alle laihan päälakesi, Alle kylmän kylkiluusi, 20 Alle ainoan napasi!

Toisin:

3. Iki tiitty ä. p. 6. K. kannettuna, 18, 19. Läpi l. p., A. kolmen k.

30. Suden repimissä.

a.

Nukuhutar neiti nuori Rannalle rakenteleikse Pienten paitojen pesuhun, Vaattehien valkaisuhun; Susi suuri nälkähinen Puri tuota tullessansa. Joko sai manalle neito, Toki tyttö tuonelahan, Suen suurista jälistä, 10 Tuulihännän turmioista, Tuonen tyttären kysellä, Manan lapsen lausuella: "Susiko sun manalle saattoi, Tuulihäntä tuonelahan?" Ei neiti manalle mennyt, Emon tuoma tuonelahan: Suu sima tytär Tapion, Metsän piika pikkarainen, Päivät mettä keittelevi 20 Metsolan mäen nenällä, Yöt tuota ripottelevi Lepän lehville hyville, Suen suurille jälille, Tuulihännän turmioille, Sillä neitosen paransi Ehollensa entiselle.

Toisin:

7, 8. Se neiti meni manalle, Joutui tyttö tuonelahan, 17. Simasuu t. T. 21. Y. t. riputtelevi

b.

Hiien hitto, Pohjan koira, Lappalaisen lempilammas, Kyllä sun sukusi tieän, Sekä syntymäkotosi: Hiisi isosi, Hiisi emosi, Hiisi valta vanhempasi, Korvessa sinun kotosi, Pohjan pitkässä perässä. Tule nyt työsi tuntemahan, 10 Pahasi parantamahan, Juokse täältä, kunne käsken, Juokse soita, juokse maita, Juokse korpia kovia, Pohjan pitkähän perähän, Lapin maahan laakeahan, Vie vihasi mennessäsi!

31. Synnytystuskissa,

a.

Miten silloin lausutahan, Kun on akkain asiat, Kun tulevi immin tuska, Pakko neitosen panevi, Kohtu kääntyvi kovaksi, Vatsan täysi vaikeaksi? Onkohan suvussa tässä, Nykyisessä nuorisossa, Tämän puuton purkajata, 10 Tämän jakson jaksajata, Tämän haitan halkojata, Reisien revittäjätä, Joka joutuisi avuksi Tässä työssä työlähässä, Saisi maalle matkalaisen, Ilmoille imehnon lapsen?

Toisin:

4. Piika piinoa pitävi, Vaimo vaivoa näkevi, 5. Kun kohtu kovaksi käypi,

b.

Neitsy Maaria emonen, Pyhä piika pikkarainen, Tuop' on tietänsä käveli, Matkoansa mittelevi, Löysi tielt' omena-marjan, Mesimarjan manteresta. Otti marjan huulillensa, Marja vatsahan valahti. Neitsy Maaria emonen, 10 Pyhä piika pikkarainen, Sai siitä kohulliseksi, Jo kuulla kymmenennellä Poika potkivi povessa, Alla teltan teutaroipi. Ukkonen ylinen Herra, Mies on vanha taivahinen, Päästi piian pintehistä, Vaimon vatsan vääntehistä, Autti maalle matkamiehen, 20 Pienisormisen pihalle, Näkemähän näitä maita, Ilmoja ihoamahan.

32. Syyhelmässä.

Syyhelmäinen, ryyhelmäinen, Lähe pois paha pakana Tämän ihmisen ihosta, Emon tuoman ruumihista, Kun ma annan aika kylvyn, Neuvon sulle neljä tietä Syänmaille synkiöille, Korven kolkon kainalohon, Jost' ei miestä milloinkana, 10 Ihmistä sinä ikänä, Matkustele näille maille! Ele huoli, jos tapoat Karhun korvessa vihaisen; Mene kontion kotohon, Metsän karhun kammiohon, Kutkuttele sen kuvetta, Martista sen masmaloa; Ellös sieltä tänne tulko Sinä pitkänä ikänä, 20 Kuuna kullan valkeana!

33. Tartunnaisissa.

Minä katson kaiken ruupan, Maan ruupan, manuen ruupan, Tulen ruupan, tuulen ruupan, Katson kaiken ilman ruupan. Jos oot ruuppa maasta tullut, Niin maahan sinun manoan, Jos olet tulesta riesa, Niin riesa tulehen mennös; Kotihisi konna riennä, 10 Maahasi paha pakene, Ajaite kivien alle, Pahan hengen pusikkoihin, Jos oot riihen rikkasista Tahi pellon penkeristä Tahi löylyn lämpösistä Tahi kiukoan kivistä, Saunasta savun seasta, Heltehestä heittynynnä!

34. Tulen viottamissa.

a.

Noin silloin sanottanehen, Tosin tutkaeltanehen, Kun panu pahan tekevi, Tuli tuhmin turmelevi, Ylitse Jumalan luonnon, Yli armon autuahan: Tulonen Jumalan luoma, Luoma Luojan valkiainen, Syyttäpä menit syville, 10 Asiatta aivan kauvas, Teet paremmin, kun palajat Pois ihosta ihmisraukan. Tuulna tuullos, vennä vierrös, Ilman auerna ajaos, Ihosta alastomasta, Vaivaisesta vartalosta! Nouse tuli taivahalle, Panu pilvihin pakene, Kun kukin emonsa luoksi, 20 Luoksi valta vanhempansa, Elollesi entiselle, Kehän kultaisen kes'elle, Ett' et polta poikiani, Turmele tekemiäni!

Toisin:

4. T. miehen t. 23, 24. E. e. p. poikiasi, T. tekemiäsi!

b.

Tuli poika aurinkoisen, Auringottaren tekemä, Mikä sun pani pahaksi, Kuka tuhmaksi kuvasi, Jotta poltit poskiani, Kuumotit kupehiani, Kärvennit kätösiäni, Ääriäni ärjyttelit? En sua sinä ikänä 10 Kuukautta käsin piellyt, Vuotta koprin kollotellut, Yks' oli yrki aikoani, Vähä värkyteltäväni, Pikkuinen pieltäväni.

Toisin:

3, 4. M. s. p. panuksi, K. sun tuleksi kiehtoi, 7. E. käperiäni, 11. V. k. kollaellut,

c.

Millä nyt tulta tummentelen, Valkeaista varventelen, Teen tulen tehottomaksi, Valkean varattomaksi, Jott' ei polta poskillensa, Laioillensa lau'uttele, Tee vikoa vierillensä, Äärillensä ärjyttele? Tuolla tulta tummentelen, 10 Valkeaista varventelen: Sumuttaren suosta nostan, Liasta lihavan vaimon, Tulen töitä tuntemahan, Pahoja parantamahan. Kun ei siitä kyllin liene, Otan kolme kokkoani, Kolm' on kokkoa minulla, Yks' on kokko rautakopra, Toinen kokko vaskikopra, 20 Kolmas on hopeakopra, Syömähän tulen kipua, Tulen lientä lakkimahan. Kun ei tuostana totelle, Otan koirani kotoisen; Onhan mulla musta koira, Rakki rauan karvallinen, Sillä syötän syöttäjäisen, Puretan purettajaisen.

Toisin: