Chapter 11

_Kiwwi oue todi, südda sissi lodi; minno issa temma olli, temma emmaks minna sain, se laps, kedda minna immetasin, se olli minno emma mees?_ S. o. kiwi=howiin tuotiin, sydän sisään luotiin; minun isä tämä oli, tämän emoksi minä tulin, se lapsi, ketä minä imetin, se oli minun emoni mies? W. Tytär imetti näljällä surmattawaksi tuomitun isänsä linnassa.

_Kodda kolme nunga peäl?_ S. o. kota kolmen nurkan päällä? W. Pata kolmella jalalla.

_Kolle kuusk, helle tam, rikka mehhe läwwe al?_ S. o. kolia kuusi, heliä tammi, rikkaan miehen portahalla? W. Säkkipilli.

_Koorm wässib, ei koorma kandja?_ S. o. kuorma wäsyy, ei kuorman kantaja? W. 382, 599, 1733.

_Kui ma käin, siis ma seisan, ja kui ma seisan, siis ma käin?_ S. o. kun ma käyn, niin mä seison, ja kun ma seison, niin mä käyn? W. Rukki -- Mylly -- Tahkoratas.

_Kui woetakse, siis üllendab, kui pannakse, siis allandah?_ S. o. kuin otetaan, niin ylentää, kuin pannaan, niin alentaa? W. Waaka.

_Kuk laulab kuse otsas, sabba rippub maas?_ S. o. kukko laulaa kuusen otsassa (latwassa), häntä rippuu maassa? W. Kirkonkello.

_Kunnas pois päta tarren, ja ellap priskist pälegi?_ S. o. koskas poika päättä pirtissä, ja elää riskisti kuitenki? W. Kun päänsä ikkunasta ulos pistää.

_Kunningas istub, omma sitta sees?_ S. o. kuningas istuu, oma sittansa sisässä? W. 29, 855, 1287.

_Kunningas, saks, tallopoeg ja keik söwad, ei panda ellades lana peäle, ei noaga leikata?_ S. o. kuningas, Saksa, talonpoika ja kaikki syöwät, ei panna eläessä laudan päälle (pöydälle), ei weitsellä leikata? W. 153, 154.

_Kurre kael ülle merre?_ S. o. kurjen kaula yli meren? W. 602.

_Kuum kiwwi aita al?_ S. o. kuuma kiwi aitan alla? W. Lehmän utaret.

_Köigub ja käigub, läbbi aia leigib?_ S. o. koikkuu ja keikkuu, läpi aidan läikkyy? W. Tähkäpäät.

_Körgem kui hobbone ja maggab hire assemel?_ S. o. korkiampi kun hewonen ja makaa hiiren asemessa? W. 819, 820, 1597.

_Körgem kui hobbone, maddalam kui sigga, mustem kuin karro?_ S. o. korkiampi kun hewonen, matalampi kun sika, mustempi kun karhu? W. 158.

_Körgem kui kirrik, maddalam kui reggi, mustem kui süssi, walgem kui lummi?_ S. o. korkiampi kun kirkko, matalampi kun reki, mustempi kun sysi, valkiampi kun lumi? W. 523.

_Laggi al, laggi peäl, lae peäl laultakse?_ S. o. laki alla, laki päällä, laen päällä lauletaan? W. Kantele.

_Laggi al, laggi peäl, lae wahhel laultakse?_ S. o. laki alla, laki päällä, laen waiheella (wälissä) lauletaan? W. Suu.

_Lapsed josewad möda laggedat wälja, issa, emma lomatta?_ S. o. lapset juoksewat myöten (pitkin) lakiata wäljää (maata), isä, emä luomatta? W. 259, 263, 277, 1392.

_Lapsele ma ollen mängiks, wanuale abbiks?_ S. o. lapselle ma olen leikki=kaluksi, wanhallen awuksi? W. Sauwa, keppi.

_Laud üllib, laud ällib, ei laud mahha lange?_ S. o. lauta hyllyy, lauta häälyy, ei lauta maahan lankea? W. Sawu pirtin laella.

_Laut härgi täide, ja keik punnased härjad; must härg lähhäb lauta, aiab keik punnased härjad wälja?_ S. o. lääwä härkiä täynnä, ja kaikki punaiset härjät; musta härkä lähtee lääwään, ajaa kaikki punaiset härjät wäljään (ulos)? W. 1120, 1126.

_Laut lambo täis, kohhi (känna) oinas keskel?_ S. o. lääwä lampaita täysi, kuoho (kaunis) oinas keskellä? W. 677.

_Lauda täis lambaid, ja ühhelgi polle sabba tagga?_ S. o. lääwän täysi lampaita ja yhdelläkään eip' ole saparoa takana (perässä)? W. Leiwät uunissa.

_Lennab kui lind, moirab kui härg, tustib kui sigga?_ W. o. lentää kun lintu, möräjää kun härkä, tuiskii kun sika? W. 656, 745, 1103, 1104.

_Libbe al, libbe peäl, libbe kalla keskel?_ S. o. lipiä alla, lipiä päällä, lipiä kala keskellä? W. 136, 303, 1220, 1678.

_Ligub ja kigub ja mahha ei lange ial?_ S. o. liikkuu ja kiikkuu ja maahan ei lankea ikänään? W. Sawu pirtin laella.

_Lihhane annum, wassine wits?_ S. o. lihanen tynnyri, waskinen witsa (wanne)? W. 1391, 1864, 1911.

_Lihhane törs, raudne wits?_ S. o. Lihanen tynnyri, rautainen wanne? W. Y. k. e.

_Linnoke lennab, isse täidab koormat?_ S. o. lintunen lentää, itse täyttää kuormaa? W. Rukki, 1222.

_Lip lippi peäl, lap lappi peäl, ilma nöala pistmatta?_ S. o. lippu lipun päällä, lappu lapun päällä, ilman neulan pistämättä? W. 748.

_Lühhikessed ohjad, ja kaugel ullatawad?_ S. o. lyhykäiset ohjat, ja kauwas ulottawat? W. 283, 592.

_Ma hakkan iggast kohhast, ja löppen igga kohta, ja ollen siiski keigepitkem assi ma=ilmas?_ S. o. mä lähden joka kohdasta ja lopun joka kohtaan, ja olen kuitenki kaiken pitempi asia maailmassa? W. Tie.

_Ma kannan koormad ülle we, käin ühhest kaldast teise jure, ja seisan segi pärrast ikka ühhe paiga peäl?_ S. o. mä kannan kuormat yli weden käyn yhdestä rannasta toisen luoksi, ja seison sittenki aina yhden paikan päällä? W. Silta.

_Ma pannen silmad nutma ja jättan süddant ligutamatta?_ S. o. mä panen silmät itkemään ja jätän sydämmen liikuttamatta? W. Piparuuti.

_Ma pannen ellawaid surrema ja surnuid ellama, teen waesed rikkaks ja rikkad waeseks, ja igga mees jääb ommeti mis ta olli?_ S. o. mä panen eläwät kuolemaan ja kuolleet elämään, teen waiwaiset rikkaiksi ja rikkaat waiwaisiksi (köyhiksi), ja joka mies jää kuitenki siksi mikä hän oli? W. Unennäkö.

_Maast touseb manner pu, manner puust kausta pu, kausta puust suur mets?_ S. o. maasta nousee mannerpuu, mannerpuusta kaustapuu, kaustapuusta suuri metsä? W. Herneen warsi.

_Ma=mees wiskab mahha, saks pistab tasko?_ S. o. maanmies wiskaa maahan. Saksa pistää taskuun? W. 1045, 1296, 1734.

_Mees istub te äres, walge kübbar peas?_ S. o. mies istuu tien ääressä, walkia kypärä päässä? W. 1924.

_Mees künnab pöllul, ei olle ellades waggo tagga?_ S. o. mies kyntää pellolla, ei ole eläessä wakoa takana? W. Laiwa.

_Mees lähhäb lakke, lihha wagen peas?_ S. o. mies lähtee lakeen, liha=wati päässä? W. 1339.

_Mees lähhäb metsa ilma noata ja ilma kirweta, teeb kaks küllimitto ühhe hobiga?_ S. o. mies lähtee metsään ilman weitsettä ja ilman kirweettä, tekee kaksi mittaa yhdellä haawalla (kerralla)? W. Pähkinä halkaistaan.

_Mees lähhäb metsa, köht koio pole?_ S. o. mies lähtee metsään, kohtu kodin puoleen (kotia päin)? W. 874, 883.

_Mees lähhäb metsa, naene nabba piddi selgas?_ S. o. mies lähtee metsään, nainen napaa piten (nawasta) seljässä? W. Leili, lekkeri, purakka seljässä.

_Mees lähhäb metsa, selg teibaid täis?_ S. o. mies lähtee metsään, selkä seipäitä täysi? W. 882.

_Mees raiub ööd ja päwad, ei saa laasto ellades?_ S. o. mies hakkaa yöt ja päiwät, ei saa lastua eläessään (ikänä)? W. 106.

_Mees tahhab mind, siiski aiab ta mind jälle ärra; agga sedda ennam ta mind aiab, sedda kangemaks ma jään?_ S. o. mies tahtoo minua, kuitenki ajaa hän minua jälle pois; mutta sitä enemmin hän minua ajaa, sitä kankiammaksi mä jään? W. Parta.

_Meie näme igga pääw, kunningas nääb arro, Jummal ei nä ellades?_ S. o. me näemme joka päiwä, kuningas näkee harwoin, Jumala ei näe eläessä (koskaan)? W. 588, 1062.

_Merre sik, metsä kuk, te libba, ma sugga?_ S. o. meren kauris, metsän kukko, tien lipu, maan suka? W. Krapu, käki, reki ja karhi. 811, 1036.

_Millal sel meistri ülle on? S. o. milloin sälli (kisälli) mestarin yli on?_ W. kun mestari tekee työtä alaalla ja sälli yläällä.

_Millal sünnib sölaga wet kanda?_ S. o. milloin saattaa seulalla wettä kantaa? W. kun seula on jäätynyt.

_Minno ihholikko essa ja emma lats, ja siiski ei olle welli ei sössar mulle?_ S. o. minun warsinaisen isän ja äitin lapsi ja sittenki ei ole weli eikä sisar mulle? W. Minä itse.

_Mis ilma otsas jallota joseb?_ S. o. mi se maailman ääreen jaloitta juoksee? W. Pilwi. 286.

_Mis ilma teggematta sünnib?_ S. o. mikä ilman tekemättä syntyy? W. 1010.

_Mis ilma tömista kergib?_ S. o. mikä ilman käytettä nousee? W. Höyhenet.

_Mis on kehhata nähtaw?_ S. o. mikä on kehättä (ruumiitoinna) näkywäinen? W. Warjo, kuwanen.

_Mis muldas ei mäddane, wees ei uppu, tulles ei pölle?_ S. o. mikä mullassa ei mätäne, wedessä ei uppoa (huku), tulessa ei pala? W. 63.

_Mis on maggusam met?_ S. o. mikä on makusampi mettä? W. 849, 969.

_Mis on tümmem padja?_ S. o. mikä on pehmiämpi patjaa (tyynyä, polstaria)? W. 926.

_Mis teie enneminne söte, podud meets, wai küpsetud ouna?_ S. o. mitä te ennemmin syötte, hirtetyn miehen, wai paistetun omenan? W. 1 Palwattu silahka, 2 hewonkakara. 564-571.

_Muido wessi kustutab tuld, mind ta panneb pöllema?_ S. o. muuten wesi kostuttaa (sammuttaa) tulta, minua panee palamaan? W. Kastamatoin kalkki.

_Mul on sille su ja sille keel, agga enne ma ei laula, kui mind lüakse?_ S. o. mulla on siliä suu ja siliä kieli, mutta ennen ma en laula, kun minua lyödään? W. Kello.

_Must kuk kuldsed soned?_ S. o. musta kukko, kultaiset suonet? W. Kantele.

_Must sigga lähhäb lauta, aiab punnased porsad laudast wälja?_ S. o. musta sika lähtee (menee) lääwään, ajaa punaiset porsaat lääwästä ulos? W. 1120, 1127.

_Nelli hoost tallis, üks hobbone ümber talli ikka joseb?_ S. o. neljä hewoista tallissa, yksi hewonen ympäri tallin ikänsä juoksee? W. 1185.

_Nelli meest mängisid teine teisega keige öläbbi, ja igga üks olli sest kasso sanud -- kes ollid need nelli meest?_ S. o. neljä miestä pelasiwat toinen toisensa kanssa kaiken yön läpi, ja joka yksi (jokainen) oli siitä woiton saanut (woittanut) -- ketkä oliwat ne neljä miestä? W. Pelimannit tanssipaikoissa.

_Nelli neitsikest lähhäwad ülle nurma nuttes?_ S. o. neljä neitsykäistä lähtewät yli nurmen itkien? W. Waunurattaat.

_Nelli neitsit jooskwad nurjades peäle?_ S. o. neljä neittä juoksewat nuurkuen päälle? W. Y. k. e.

_Nelli neitsit kussewad ühhe potti sisse?_ W. 1182, 1183.

_Nelli tewad wodi, kaks näitwad tuld, ja üks heidab peäle?_ S. o. neljä tekewät wuoteen, kaksi näyttäwät tulta (tulella), ja yksi heittäyy päälle (panee maata)? W. Koira kun panee maata?

_Nelli toas kahheksa oues?_ S. o. neljä tuwassa, kahdeksan pihalla? W. 1187.

_Nimme maas ja nimme taewas?_ S. o. nimen maassa ja nimen taiwaassa (nimellä maassa...) W. Seula eli seulanen, seuloiset, tähdet taiwaalla.

_Ninnake nissis, karwakessed kässis?_ S. o. nenänen nisissä, karwaset käsissä? W. Siili, iiliskotti.

_Otsast kui orra, keskel kui kerra, tagga kui labbidas?_ S. o. päästä kun ora, keskeltä kun kera, takaa kun lapio? W. 1194-1196, 1500.

_Pea mul on ja nelli terwet jalga, siiski nähhakse mind mittokord peata ja jallata, ja ellan ikka priskeste?_ S. o. pää mulla on ja neljä terwettä jalkaa, kuitenki nähdään minua monta kertaa päättä ja jalatta, ja elän aina riskisti? W. Siili, iiliskotti.

_Pea süakse, nahk müakse, lihha ei kölba koertelegi?_ S. o. pää syödään, nahka myydään, liha ei kelpaa koirillenkaan? W. 1482, 1492.

_Peose mahhub, pütta mahhu mitte?_ S. o. piwoseen mahtuu, tynnyriin ei mahdu? W. 1365.

_Peo täis paljast, künar karrust?_ S. o. pion täysi paljasta, kyynärä karwaista? W. 642.

_Perre sööb, laud laulab?_ S. o. peret syöpi, pöytä laulaa? W. 1304.

_Peält karrune, sihhest karrune ühheksa sülta ümbert karrune?_ S. o. päältä karwainen, sisästä karwainen, yhdeksän syltää ympärite karwainen? W. Heinäsuowa.

_Pissoke mees, kiwwine kassokas?_ S. o. pikkuinen mies, kiwinen kasukka (takki, turkki)? W. Pähkinä.

_Pissut on kes tedda armastawad, ja paljo wihkawad tedda, siiski anustawad tedda keik?_ S. o. piskuisen (wähä) on, ketkä tätä rakastawat, ja paljo wihaawat tätä, kuitenki kunnioittawat tätä kaikki? W. Wakaus, rehellisyys.

_Pitkem puid, pitkem maid, maddalam ma rohto?_ S. o. pitempi puita, pitempi maita, matalampi maan ruohoa? W. 1378, 1379.

_Puhho mahhub, ei mahhu merressä mitte?_ S. o. poween mahtuu, ei mahdu mereen? W. Rakko.

_Punnane pullike ja jöhwest löake?_ S. o. punainen mullikka ja jouhesta kytkyt? W. Kurjenmarja. 90.

_Punnane rak augub luise aia läbbi?_ S. o. punainen rakki haukkuu luisen aidan läpi? W. Kieli. 761.

_Puu pitkune, pilliroo jämmedane?_ S. o. puun pituinen, pilliruowon paksuinen? W. 1440.

_Pühha jöggi, puhha mäggi, puhha pihlakas mäel, pühhad marjad pihlakas?_ S. o. pyhä joki, pyhä mäki, pyhä pihlaja mäellä, pyhät marjat pihlajassa? W. Kirkko. 1460.

_Päwa torest lihha täis, öse tühjast tuult täis?_ S. o. päiwän tuoresta lihaa täysi, yösen tyhjää tuulta täysi? W. Kintas, kenkä. 1472.

_Risti kannan seiso aial; rattast aian joso aial; purjus ollen soido aial, ja kas ma soidan kuiwal ehk märjal aial, üks tolm ikka tagga järrel?_ S. o. ristin kannan seiso=ajalla; ratasta ajan juoksu=ajalla, ja jos ma kuljen kuiwalla eli märjällä ajalla, yksi tomu aina takana jälellä? W. Tuulimylly.

_Rusk härg maggab metsas, asse seisab hulga aia?_ S. o. ruskia härkä makaa metsässä, asema seisoo ammon ajan? W. Tuli ja tulensia metsässä.

_Sadda ja sadda ühhe siddemega seutakse?_ S. o. sata ja sata yhden siteen kanssa (yhdellä siteellä) sidotaan? W. 1580.

_Sadda ja tuhhat josewad ninest silda möda linna sisse?_ S. o. sata ja tuhat juoksewat niinistä siltaa myöten linnan sisään? W. 1576.

_Sadda sörmed ristis?_ S. o. sata sormea ristissä? W. Huoneen nurkat.

_Se, kes sedda walmistab, ei tarwita sedda; kes sedda ostab, ei tahha sedda; ja kes sedda tarwitab, ei tea sedda?_ S. o. se ken sitä walmistaa, ei tarwitse sitä; ken sitä ostaa, ei tahdo sitä; ja ken sitä tarwitsee, ei tiedä sitä? W. Ruumisarkku, kirstu.

_Se näggo, mis mul on, mulle ikka jääb?_ S. o. se näky, mikä mulla on, mulle aina jää (pysyy)? W. Kuwa.

_Seest siro wirolinne, peält kulla karwalinne?_ S. o. sisästä siirun wiirullinen, päältä kullan karwallinen? W. Kynsilaukka, sipuli.

_Selgas sööb, küljest sittub?_ S. o. seljästä syöpi, kyljestä sittuu? W. 1132, 1631.

_Seäl söidab suut södda, kus ei mahhu koera sabba?_ S. o. siellä soittaa (kulkee) suuri sota, kuhun ei mahdu koiran häntä? W. Mehiläispesä.

_Sigga hingab igga harjakse läbbi?_ S. o. sika henkää joka harjaksen läpi? W. Saunan kiuwas?

_Sigga singub sit suus?_ S. o. sika sinkuu sitta suussa? W. Wääntiä. 1618.

_Sille koor silla al, karre koor kuse al, tühhane peddaka al?_ S. o. siliä kuori kuusen alla, karia (karkia) kuori kuusen alla, tianen petäjän alla? W. Käärme.

_So ümber toa?_ S. o. suo ympäri tuwan? W. Seinäsammalet.

_Suine poisike, sadda=kordne kassokas?_ S. o. suwinen (kesäinen) poikahinen, satakertainen kasukka (turkki)? W. Kupukaali. 748.

_Särk al, lihha peäl?_ S. o. paita alla, liha päällä? W. 1287, 1288.

_Tam Tarto raial, lep linnna [A] ulitsal, ühte jured jookswad, ühte ladwad langewad?_ S. o. tammi Tarton rajalla, leppä linnan uulitsalla (kadulla), yhteen juuret juoksewat, yhteen latwat lankeawat? W. Parikunta, syntyneet eri paikoilla. 101, 102, 506, 507.

[A] Tähän kummaan laatuun kirjoittawat Wirolaiset sanan linna, joka meidän tapaan kirjoitettuna heiltä luettaisi lina; jota wastoin, minkä me kirjoitamme liina, heiltä tulisi kirjoitettawaksi lina.

_Teine härg künnab so=maad, teine arromaad?_ S. o. toinen härkä kyntää suomaata, toinen aromaata? W. Wesiratas ja hammasratas myllyssä?

_Tikker tekker lähhäb taewa munnedes?_ S. o. sikkerä säkkerä lähtee taiwaalle muniessaan? W. Humalaköynnös.

_Tiwata lennab, hambata salwab?_ S. o. siiwettä lentää; hampaatta puree? W. Pyssynluoti.

_Tubba täis tuttawaid, üks ei tunne ühte, teine ei tunne teist?_ S. o. tupa täysi (täynnä) tuttawia, yksi ei tunne yhtä, toinen ei tunne toista? W. 1846.

_Tuhhat tudeludelinne, sadda auko sambalinne?_ S. o. tuhat tuuten liiten laaten, sata aukko (reikä) patsaallinen (tolpallinen)? W. Äes, karhi. 1816, 1817.

_Tules tahheneb, päwas pahheneb, udes hones, kindlas kambris?_ S. o. tuulessa kälwehtyy, päiwässä pahenee, uudessa huoneessa, kiintelässä kammarissa? W. Pähkinä.

_Tükas üllespiddi, ladw allaspiddi?_ S. o. tywi ylöspäin, latwa alaspäin? W. 397, 1867.

_Waat wadi peäl, tünder tündri peäl, polik poliko peäl, orrawa sabba otsas purjeks?_ S. o. wati wadin päällä, tynnyri tynnyrin päällä, puolikko puolikon päällä, orawan häntä päässä purjeeksi (purjeena)? W. 746.

_Walge wälli, kirjo karri, tark karja kaitsia?_ S. o. walkia laidun, kirjawa karja, tarkka (wiisas) karjan kaitsija? W. 471.

_Walget sööb, musta sittub?_ S. o. walkiata syöpi, mustaa sittuu? W. 1916.

_Wanna härg maggab maas, soled liguwad?_ S. o. wanha härkä makaa maassa, suolet liikkuwat? W. Maja, teltta, rankinen, huone.

_Wanna härg, wasksed soled?_ S. o. wanha härkä, waskiset suolet? W. Kantele.

_Wanna mees istub nurkas, tilk ninna otsas?_ S. o. wanha mies istuu nurkassa, tilkka nenän päässä? W. Kaljatynnyri. 1122.

_Wanna naene istub nurkas, sülle saio täis?_ S. o. wanha nainen istuu nurkassa, syli saikkaa (wehnäleipää) täynnä? W. Uuni. 1090.

_Wanna wak, uus kaas?_ S. o. wanha wakka, uusi kansi? W. 1927.

_Warre al, warre peäl, warre al munnad keskel?_ S. o. waara (mäki) alla, waara päällä, waaran alla munat keskellä? W.

_Wiakse wälja kui kirp, tuakse jälle kui luud?_ S. o. wiedään ulos (metsään) kun kirppu, tuodaan jällen kun luuta? W. 481, 1655.

_Wiis kitse närriwad ühhe kuhja al?_ S. o. wiisi wuohta närhiwät yhden kuhjan (suowan) alla? S. o. Kehrääminen. 1222.

_Wiis wessihallid hobbosed kargawad ring ümber kaewo, ning üks ei sa teist kätte?_ S. o. wiisi wesiharmaata hewoista karkaawat ympäri kaiwon, ja yksi ei saa toista käteen (kiinni)? W. Sukkawartaat eli tikut 1185.

_Wähhem kui kirp, raskem kui härg?_ S. o. wähempi kun kirppu, raskaampi kun härkä? W. 1312.

_Ühhes olleme kaks, ja kui kokko lähme teme kahheks, mis wahhele tulleb?_ S. o. yhdessä olemma kaksi, ja kun kokoon lähdemme, teemme kahdeksi, mikä wäliin tulee? W. Sakset, keritsimet.

_Üks halg küttab kaks ahjo?_ S. o. yksi halko kuumentaa kaksi uunia? W. Lehmän kieli ja sieramet.

_Üks hanni, nelli ninna?_ S. o. yksi hanhi, neljä nenää? W. 2018.

_Üks hiir, kaks sabba?_ S. o. yksi hiiri, kaksi häntää? W. 2019.

_Üks pissoke mees kange, ning surema koorma kannab kuin ta isse on, käib kummuliste koorma al, agga karro nelab tedda hopis pessaga ärra?_ S. o. yksi pikkuinen, mies kankia, ja suuremman kuorman kantaa, kun hän itse on, käypi kumollansa (mahallaan) kuorman alla, mutta karhu nielee hänen yhtähaawaa pesän kanssa ääreen (pois)? W. Muurahainen.

_Üks sööp allati, töine joop täütmata, kolmas josep ilma otsani, neljas laulap häleta?_ S. o. yksi syö alati, toine juo täytymättä, kolmas juoksee maailman ääreen, neljäs laulaa äänettä? W. Tuli, maa, wesi ja tuuli.

_Üks tam, kaksteistkümmend arro, igga arro otsas nelli pessa, iggas pessas seitse munna?_ S. o. yksi tammi, kaksitoistakymmentä haaraa, joka haaran päässä neljä pesää, jokaisessa pesässä seitsemän munaa? W. 2055.

_Üks tubba kindlas kambris, ei senna putu tuult, päwa, ei ühtegi?_ S. o. yks tupa kiintelässä kammarissa, ei sinne puutu (käy) tuulta, päiwää, ei yhtään? W. Pähkinä.

_Üks tubba wiis kambrit?_ S. o. yksi tupa, wiisi kamaria? W. 2059.

_Üks tulleb maialt maalt, kattab merred, kattab maad?_ S. o. yks tulee muulta maalta, kattaa meret, kattaa maat? W. Lumi.

_Üks uks, wiis kambrit?_ Katso: Yks tubba...

_Üks waat, kahte suggu öllut sees?_ S. o. yksi wati, kahteen sukuun (lajiin) olut sisässä? W. 2060.

_Üks ütleb: päwal mul waewa, teine ütleb: ösel mul waewa, kolmas ütleb: üks mul keik?_ S. o. yksi juttelee: päiwällä mulla waiwaa, toinen juttelee: yöllä mulla waiwaa, kolmas juttelee: yksi mulla kaikki? W. Penkki, wuode ja lattia.

_Üks ütleb: sui hea, teine ütleb: talwe hea, kolmas ütleb: üks mul keik?_ S. o. yksi juttelee: suwi hywä, toinen juttelee: talwi hywä, kolmas juttelee: yksi mulla kaikki? W. Wene, reki ja hewoinen.

_Ülle ilma pihlakas?_ S. o. yli ilman pihlaja? W. 1643.

_Öse torest lihha täis, päwä tühjast tuult täis?_ S. o. yösen tuoresta lihaa täynnä, päiwän tyhjää tuulta täynnä? W. Wuode.