Chapter 10

2151. Mikä onnettoman kanssa liitossa? 2152. Milloinka wesi oli kaikkein korkeimmillaan? 2153. Minkä pojat purjehtiwat, ennenkuin isä ilmaan tulee? 2154. Minkä suolet sieramissa? 2155. Mintähden heiniä pannaan hewosen eteen? 2156. Mintähden kukko panee silmänsä kiini laulaessa? 2157. Missä paikassa kalassa enin lihaa on? 2158. Mitä kiwiä enin koskessa on? 2159. Mitä puita metsässä enin on? 2160. Mitä uusi kenkä waatii? 2161. Monta jywää korttelissa on? 2162. Montako naulaa hewosen kengässä on? 2163. Musta härkä mulwii kirjawalle karjalle? 2164. Musta kuin pappi, hyppää kuin Lappi, waan ei yhdeksän miestä riimuun saa? 2165. Musta siemen, walkonen pelto? 2166. Mämmi tuokkonen mäellä, silkki tyttäriä täynä? 2167. Märkä rätti räystäällä, märkiä täitä tippuu?

2151 Kalan onkia. 2152 Kuin se Jordanin wirrassa oli Wapahtajan pään päällä. 2153 Säkenet tulta iskeissä. 2154 Wirsun, löttösen. 2155 Ei hewonen syö takapuolella. 2156 Osaa wirtensä ulkoa. 2157 Pään ja pyrstön wälissä. 2158 Märkiä kiwiä. 2159 Wääriä puita. 2160 Toista parikseen. 2161 Ei yhtään. 2162 Ei yhtään. 2163 Pappi saarnaa. 2164 Kirppu. 2165 Kirja. 2166 Sontaläjä ja sontiaiset. 2167 Räystäät kuin keväällä sulawat.

162

2168. Napukoitti nawan päällä, kuin pääsi sisään, niin lopsahti? 2169. Neljä reittä renttelissä, weden keihäs kerttelissä, karwatappura wälissä? 2170. Oli neljä munaa, niistä otti pappi rouwineen ja lukkari tyttärineen jokainen yhden ja yksi jäi jälellen? 2171. On Ruotsissa, waan ei Suomessa; on riihessä, riihen parsissa ja ylhäisissä orsissa? 2172. Pieni mies, kähärä tukka, sawussa seisoo? 2173. Pihlaja pyhällä mäellä, pyhä lehti pihlajassa; joka sen luut lukeepi, hampaat suusta putoawat ja kieli suussa märkänee? 2174. Piilipuu mäessä kaswaa, pyhä marja piilipuussa? 2175. Pimeässä kiiltää, kuin walkean näkee, ei kiilläkään? 2176. Pistä pitkää sisään, anna siellä loikerrella? 2177. Pitkä ja paksu, pakaroille paras? 2178. Puinen reikä, lihanen naula? 2179. Pukki menisi luhtin, waan ei mahdu sarwiltaan? 2180. Puusta pullin pallikainen, niinistä nipun napukka?

2168. Awain lukkoa awatessa. 2169 Sukkula, syöstäin käämyinensä kankaan suussa. 2170 Papin rouwa oli lukkarin tytär. 2171 Puustawi R. 2172 Mallas ituineen. 2173 Morsian ruunussaan ja tapoineen. 2174 Raskas waimo. 2175 Kissan silmät. 2176 Mela wiinariistaa hämmentäessä. 2177 Penkki. 2178 Lapsi reikärenkussa. 2179 Luhdin raput ja käsipuut. 2180 Merta.

163

2181. Pyhä risti reisiänsä retkutteli, mallikka mahassa pyöri? 2182. Pää läwessä, läpi päässä, lällytin läwen owella, taputin selän takana? 2183. Pää paljas, reunat karwaiset? 2184. Reiden wälistä reitten wäliin, reitten wälistä lewiään lipukkaan, lipukasta pitkään potkoon, pitkästä potkosta temppuan laukkuun? 2185. Renkistää reisiä, hajoittaa haaroja, pistää keskelle jos osaa? 2186. Rihisee, rahisee rantasehen ruuheen? 2187. Ripukset rapukset, talon wanhat wastaawat? 2188. Risattu, rasattu, owen suuhun osattu? 2189. Räkki räystäällä, karwas maata niputtelee? 2190. Sadan wanha äijä, yön wanha pää? 2191. Sata sattia, sata satin poikaa, satti itse nättipää? 2192. Seisoo kuin seinä, puhuu kuin pale? 2193. Seitsemän päätä ja seitsemän ääntä ja kaikki yhdessä päässä? 2194. Sika juoksi silkin solkin, porsaat täyttä rawia? 2195. Sika winkuu sillan alla rautaisissa kahleissa?

2181 Tuulimylly. 2182 Sarwea imewä lapsi. 2183 Kiwi, nauris. 2184 Maidon lypsäminen ja nautinto. 2185 Kankaan kutominen. 2186 Herneet pataan laskeissa. 2187 Pata haahloissa. 2l88 uuni. 2189 Tähti. 2190 Lumitykky kannolla. 2191 Auma ja kykät pellolla. 2192 Uuni. 2193 Linnun pesä hewosen pääkallossa ja 7 poikaa. 2194 Härkin, hierin padassa. 2195 Wiinapannu tulella.

164

2196. Silmään pistää, selkään wääntää? 2197. Sisaruksia sillallinen, weljeksiä wenheellinen, kaikki yksiä hattarapäitä? 2198. Säkki alla, mylly päällä, tiheä metsä mylyn päällä, pieniä eläwiä metsässä? 2199. Syödä sysin, käydä käsin, pieni konttinen selässä? 2200. Tammi kaswaa tanhualla, kukko laulaa lähtehellä, nokinenä nyrkyttää, ei ole terwe, eikä kipiä? 2201. Teini meillä, teini teillä, teini joka talossa? 2202. Tien pituinen, jäneksen lewyinen? 2203. Tikka uutto, reunalla rehakka kuusi? 2204. Tikan reikä kohtu kolo? 2205. Ukko nurkassa, toppelo kourassa? 2206. Uusi kansi, wanha lakki? 2207. Wakkanen Wirosta tuotu, täysi tuoresta lihaa? 2208. Waras aittaan menee, pussinsa portaille heittää? 2209. Wedä, wiruu, kastetta kaswaa? 2210. Wiirikuuri warrellinen, hellerikkö reidellinen, jonka wiirikuuri wetää, sen hellerikkö kuluu? 2211. Wiiri seisoo, lapa liikkuu?

2196 Jalaksen painaminen. 2197 Maltaat. 2198 Ihminen. 2199 Kuontalo. 2200 Wiinapannu. 2201 Kukko. 2202 Reen jalakset tahi jäljet. 2203 Koira koppelin owella. 2204 Wiulu polvella soipi. 2205 Kaljatynnyri. 2206 Jää järwessä. 2207 Sormikypärä tahi wingerpori. 2208 Nuppineula. 2209 Noki. 2210 Wiipsiäminen. 2211 Owi.

165

2212. Wiisi weljestä wetää yhtä waiwaista kahdesta owesta ulos? 2213. Wilwolainen wiisi wetää kulwolaisen peräpuoleen? 2214. Wiukaa, waukaa, somerikkoa soutaa, kiertää kiwistä linnaa? 2215. Wäänsi mullan, löysi kullan, heitti helmat permannolle? 2216. Yksi herra, sata rakkia perässä? 2217. Yksi kahden edellä, yksi kahden keskellä, yksi kahden perässä; montako siinä on? 2218. Yksi lehti liikahtaa, kaikki puut kajahtawat? 2219. Yksi leipä, kaksi warrasta, muori wetelee waaria parrasta? 2220. Yksi luhti, sata ikkunaa? 2221. Yksi lääwä, kaksi orrellista walkeita lampaita? 2222. Yksi mielinen, sata kielinen? 2223. Yksi sika, kaksi kärsää? 2224. Yöt ja päiwät juoksee, ei koskaan perille tule?

2212 Nenän niistäntä. 2213 Rukki. 2214 Sirkku. 2215 Perunat. 2216 Nuotta ja kohot. 2217 Kolme perätysten. 2218 Pappi saarnaa. 2219 Rukki. 2220 Werkko. 2221 Hampaat suussa. 2222 Kirja. 2223 Puohdin. 2224 Koski.

Toisintoja

1. Aamulla neljällä, puolipäiwänä kahdella, illalla kolmella jalalla. 2. Aidan raosta mahtuu pienestä, pirttiin j. n. e. 7. Aitta alla ... siinä kakutellaan. 8. Aitta alla ... pikku wiitta (tihiä metsä) j. n. e. 14. Akan rätsi aidalla, se on täitä täynnä. 17. Akka alla ... sammalwihkonen (waahti walkia) wälissä. 33. Alla nawan ... päällä polwen poukottaa j. n. e. 49. Arkku alla ... korpien päällä orawat. 57. Edespäin illa, takaperin aamulla. 59. Edestä erä, keskeltä kerä j. n. e. 72. Eläwä alla ähkää j. n. e. 75. Eläwä hauta, eläwä haudattu (eläwä ihminen). 76. Eläwä pitää puusta, pitkä lanka puun nenässä, kuolema langan nenässä, mato kuoleman kourassa, eläwä madon seljässä. 96. Esilukko... Ruotsin lukko lappiassa. 97. Eskeli kiljuu... Paakari pajahtaa pakatsimen marjoja. 99. Eweristi reiällinen, wiiripuuri j. n. e. 101. Haapa halia mäellä (halleella mäellä, Hannilan mäellä), koiwu Kollon taipaleella (Kosken taipaleella) j. n. e. 105. Hartaasti hakee, eikä... 108. Halli haukkui ... luut suusta lokaeliwat (lohkeiliwat, mureniwat, murenuiwat, putoeliwat). Halli haukkuu kaiken yötä walkea orawa suussa. 116. Harakka hapistelee (hatistelee) j. n. e. 125. Helsingissä hakataan... wielä laikot Lappihinki. 130. Hepo hirnui Helsingissä (Hiiden maassa)... tänne waljaat wapisi. -- Hepo hirnui Helsingissä, kuului luokin lupse, länkien läpse, waljasten walistus. 146. Hepo tästä herkun läksi, tamma tarkun ... rannat raikkasemaan. 152. Herrain herkku, talonpoikain tarwis, jota ei koiratkaan uunna syö. 154. Herrain herkku... eikä tarelkkata (lautaista) tarwitse. 178. Hirwi suuri ... weri wuowattiin kotiin. 192. Huoneen lewynen j. n. e. 196. Huutaa, huhoilee, pyhän pellon pientareella. 198. Huutaa yöt ... ei koskaan ääni sammu (lankea). 200. Hyppii koppii ... yhteen tuppuun tupristaksen. 230. Ikkunasta, akkunasta ... ei saa luudalla lakaista, eikä wuolimella wuolla. 232. Ikkunasta sopii, uksesta ei sowi'kaan. 244. Aukase karwaista j. n. e. 251. Iso kukko ... pyhän pellon pientärellä. 266. Isä lynkä, äiti wänkä tytöt lipulapukaiset, pojat ympärispyöriwäiset. 269. Isä pitkä, äiti wäärä, likat litiläätiköitä, poika peukalon pituinen. 272. Isä suora ... tytär lituslaatiskainen j. n. e. 277. Isää synnytetään, pojat juoksee. 297. Juosten juomaan menee ... pirtin päältä heinät syöpi. 31l. Jänis kynti ... pelto wieri. 340. Kaksi kultaista kukkoa j. n. e. 348. Kaksi lasta, kumpikin äitinensä, niillä on kolme päätä. 369. Kaksi weljestä kaiken ikänsä korwan juoksee j. n. e. 389. Karwainen hömmöttää j. n. e. 393. Karwasuinen katselee nilkimäistä (nikkupäätä, nilka=, nilki=, nilkäpäätä) nielläksensä. 416. Kekonen keskellä j. n. e. 423. Kellä suu päälaella j. n. e. 428. Ken wieraalle ... nauraa. 441. Kesällä wiuhkaa ... talwen aitassa makaa. 442. Kesän kesti ... syksyn uunna morsianna (syyssä nuorra neitosena). -- Kesällä leski, talwella leski, syksyllä lihawa neito. 444. Kesän leski ... syksyllä nuori muori. 453. Keträwarsi ... saapia tähystämään (ihantelemaan). 454. Keträwarsi ... menewiä neuwomaan. 457. Kiikeroinen, koukeroinen j. n. e. Kiukurainen, kaukurainen (kaikerainen) j. n. e. Kiikeroita, kaakeroita j. n. e. Katso: 397, 398. 469. Kipilipi lintunen j. n. e. 471. Kirjawa karja, musta paimen, walkoinen rinta, huutaa hujuttaa. 473. Kirjawaa karjaa käwelee pitkin puista siltaa, putoaa malmiseen holwiin. 476. Leweämpi lehmän nahkaa, kirjawampi kissan nahkaa. 481. Kirppuna metsään menee, kaakkuna kotiin tulee (keränä kotia tulee). 492. Kiwikenkä, tuohisaapas meni suota... Kiwijalka, tuohisaapas j. n. e. 500. Kodissa kolahti, rannalla rämähti j. n. e. 501. Korwessa syntynyt j. n. e. 523. Korkiampi kotaa ... walkiampi witiä. 524. Korppi lenti leuhotteli j. n. e. Kotka lentää kotkottaa, wesi siiwistä sirajaa. 542. Kuinka sitte ... ja waan walkia tamma jäisi? Wastaus: Pappi ajelisi walkialla tammalla, ja wihkisi yhteen poikia ja tyttäriä. 546. Kuiwa kuusi ... kaswoi tuoreita käpyjä. 551. Kulkee kun kuleri ... iän kaiken iswotalla j. n. e. 552. Kulkee kun kuningas, waeltaa kun suurin walta, joka wuosi wuotetaan, walmistellaan waroja, köyhimmässäkin kodissa. 558. Hieta alla, hieta päällä, kulta=hieta wälissä, neitsyt tanssii kullan päällä. 560. Kultaa kullat ... metsän rannalla punnitsewat (metsän rannalla weisotaan). 567. Kumman ... kuusikossa kupsaawaisen, lepikössä lepsaawaisen. 585. Kun pistää ... kun wetää, niin wesi lähtee? Kun pistät ... niin wettä heittää. 597. Kuollut eläwää pensaasta wetää (puskasta wetää). 613. Kuuluu kun ... näkyy kun tsaari j. n. e. 621. Kuusläpinen ... lipaläpi seitsemäs. 642. Kyynärä karwaista, piwon täysi j. n. e. 662. Lahna kultainen ... mähnä päällä mäkkää (päällä mässää). 665. Lammas metsään menee, kylkiluut rumottawat, Lammas metsästä tulee, willat maata wiistäwät. 670. Lampaat ... heliätä heinänpäätä. 677. Lato täynnä ... keritty pässi (keritty karkko, jäärä). -- Lampaita lato täynnä, punanen keskellä. 678. Lattian lewyinen, lehteä kewiämpi. 696. Lemmen lehti liikahti, sitä kansa katsahti. -- Lemmen lehti leikahtaa, kaikki kansa katsahtaa. 706. Lewitä reittäs, hajota haaras, anna piirin läwitse käydä. 716. Liha tiskissä j. n. e. -- Kala wadissa j. n. e. 717. Lihaa kantaa ... ei ole luuta, ei lihaa itsessänsä. 728. Liko liikkui, linnat souti j. n. e. 746. Lipas lippaalla, näädän häntä päälimmäisnä. 748. Lippa lipan päällä, lappu lapun päällä, holppa tolppa peräpäässä. 756. Lohi syöpi lounatta j. n. e. 757. Lohta syödä luskuttelee j. n. e. 784. Lyhyt männikkö metsässä, mätimöykky j. n. e. 790. Musta härkä mulleroinen, tasajalka j. n. e. 823. Maito kaatui ... eikä pesten pesimellä. 825. Makaa kuin tukki, kusee kuin pukki, kylkiluut nahan päällä? 827. Makiaista ... kaikki supi maistetaan. 844. Metsän kiiwas ... pellon höystöltä. 885. Mies metsään menee ... sieranpää sisälössä. 911. Mies tuwassa, tuhat j. n. e. -- Mies pihassa j. n. e. 918. Mikä tietä edemmäksi menee. 957.2. Mikä kyykkii kynnyksellä. 960. Mikä lapsen ... saapi wanhan wanhemmaksi. 981. Mikä on tehty ... sinattu sinikiwellä... 992. Mikä pönttö ... mikä kiilto penkin alla (kirkas penkin alla) ... mikä pyörä pöydän alla... 1011. Mikä tiellä ... mikä wiirikki perässä, mikä kykkä (mikä tuhma) wiikissä, mitkä soilotteet siwulla, mikä kaarikka j. n. e. -- 1011. Helkän telkkä tietä juoksi, mikä häilikkö jälessä, mitkä kairat kahden puolen, mitkä suolikot siwulla, mikä kiikku niskan päällä, mitkä heltat leuan alla? 1093. Musta hakki hiipalainen j. n. e. 1105. Musta lakki lippalainen j. n. e. 1116. Musta mies mäkiä laskee, nuppineuloja nieleskelee. 1134. Musta ... otsaansa nuoleskelee. 1136. Mustempi syttä ... pienoisessa kupposessa, pankon päässä. 1137. Musti paistaa peräänsä, wesi silmistä kihoaa. 1138. Musta meillä, musta teillä j. n. e. 1146. Mylläkky mäkiä ... neljän silmän moljakkeen (möllähyksen) j. n. e. 1150. Mikä täynnä ... notko noppulaneniä. 1170. Morsian kylää käypi, riihen riuku perässä. -- Morsian käypi lattialla, riihen parsi perässä. 1178. Neljä alla niputtaa, naputtaa, kaksi kuulee, kaksi tuulee, kaksi tietä katsoo, kaksi koiraa torjuu. 1179. Neljä liikuttaa, neljä remputtaa j. n. e. 1183. Neljä neittä ... yhteen waahtiloitsewat. 1201. Niemet pitkät, saaret soukat (lahdet kaidat) j. n. e. 1219. Nosta reittä, pistä reittä, että pulkka läpitse menee. 1222. Nykkii ja nykkii, käypi ja käärii, saapi pikku takkasen selkäänsä. 1243. Onneton owelta katsoo, wiisi miestä j. n. e. 1247. Onto puu, onto rauta, josta liuku laukeaa, miehen surma suikeltaa. 1251. Onsi puu, römettä rauta j. n. e. 1294. Pane watsa ... anna pitkän höllöttää (pistä pitkää sisään). Laske watsa j. n. e. 1297. Pappi pirtissä, tukat tuulessa. 1323. Pieni musta ... ison ruhon j. n. e. 1331. Pieni mies, nenä nykerä, perheen ruoka takana. 1332. Pieni mies, rautaiset saappaat. 1339. Piilikko pihalla juoksi, lihapala j. n. e. 1364. Piwo paljasta... 1371. Pirtti piti ... törsilöissä imaneita, imaneissa j. n. e. 1372. Pirtti pääsi ... perä wietiin sotaan. 1385. Pitkä witsa ... ympäri kylän kerii (ympäri meren ylettyy). 1391. Pohjatonna, kannetonna, luuta lihaa täynnä. 1429. Punikki ... halki waarojen hajotti. 1431. Puoli mustaa, puoli walkiata, Kinterwöisen kintaassa (kylän Matin kintaassa). 1438. Puukenkä, kiwikawia, läksi suota j. n. e. 1440. Puun pituinen, punaisen langan wahwuinen j. n. e. 1441. Puun pituus, hiiren hännän wahwuus, kaikki j. n. e. 1464. Pyy istui pyhäjokeen j. n. e. 1476. Päiwän wiisas käwi maan kunnialla, tuli metsän wiisas, otti päiwän wiisaan j. n. e. 1480. Pää poikki ... sydän ulos otetaan j. n. e. 1490. Pää punainen, tywi karwainen (warsi karwainen). 1509. Rahko ... käy pitkin kiwistä wuorta j. n. e. 1523. Rautanen lintu ... seinän läpitse lentelee. 1538. Mikä rätti räystäällä... 1550. Ruotsissa isketään, tänne säteet j. n. e. 1563. Saari saaressa, niemi niemessä j. n. e. 1572. Sata santsilla ... itse santsi näppipää. 1575. Sata sataa ... Kemin Kertun rumpussa. 1628. Sikosia ... sinne tänne rissahtaa. 1631. Silmästä syöpi, kyljestä ulostaa. 1645. Siniwilla, sipsokarwa j. n. e. 1653. Sirkilöitty ... selin seinään sidottu. 1660. Sirwiäinen ... kaksi keppiä j. n. e. 1706. Siwuilta karwainen, päältä karwainen ja wielä yhdeksän kyynärää perän sisältä karwainen. 1708. Suu seljässä, sarwi otsassa, kylkiluut nahan päällä. -- Suu seljässä, nenä päässä j. n. e. 1741. Tamma ... warsoja maha täynäänsä. 1777. Tianen ... Ruotsin kieltä mängertää. 1793. Tikan uuttu ... reunalla rehiä kuusi (rehetty kuusi). 1803. Tissaa, tassaa, ehtoolla rossahtaa (äsken illalla rossahti). 1845. Tupa tuuti, latwa liehui j. n. e. 1847. Tupa täynnä ... sauna täynnä sammioita. 1848. Roukkaa reikää, tuppaa täyteen, imee perästäni. 1855. Turun nukki (Turun nukki). Saksan j. n. e. 1856. Turussa ... tänne kiitelewät. 1863. Tynnyri ... onnetonna, reiätönnä (onsitonna, reiätönnä) j. n. e. 1874. Ukko kolmihampainen, kesät j. n. e. 1877. Ukko nurkassa, toppelo koprassa. 1909. Wakkanen Wirosta tuotu, täysi tuoresta lihaa. 1935. Weden liippaa, maan koukkaa. 1941. Wedestä syntyy ... joka taloon tarwitaan j. n. e. 1957. Wiipontori ... yli orren heipontori. 1960. Wiipsinpuu ... aitan alle kääsertihen (kääsertelihen). 1973. Wiisi pistää ... tihiäisen päätä kannon päähän. 1980. Wiisi weljestä wetää ... pitkästä potkusta awoimeen laukkuun. 1981. Wiisi miestä yhdestä owesta sisälle menewät, joka miehellä eri kamari. 1983. Wiisi selkää, sata jalkaa. 1996. Wirossa waippa kudottu, täällä laita leimuaa. 2000. Wiiri kuuri warrellinen, hellerikkö reidellinen, jonka wiiri kuuri wetää, sen hellerikkö kuluu. 2003. Wuoltu, weistetty, kudottu, kehrätty, henkeä kantaa, henkeä painaa, henkeä ei ole itsessä. -- Wuoltu ... lihaa waiwaa, lihaa kantaa. 2028. Yksi kurki ... ympäri maan matkaa. 2032. Yksi lehmä ... sitäi nuorin nostetaan, terwaköysin temmataan. 2047. Yksi pikku pihlajata, yli j. n. e. 2055. Yksi tammi ... joka pesässä seitsemän poikaa, joka pojalla neljäkolmatta munaa. 2167. Ylös mäkiä ... walkia wahto suussa. 2099. Ämmä nurkassa kyykyllään, punasia marjoja hel= massa. 2107. Warpaasta alotti, reiden juuressa leikin löi, pienestä läwestä sisään menee.

MUUTAMIA WIRON KANSAN ARWOITUKSIA.

[Ikäskun Suomea muinen sopimattomasti kirjoitettiin Ruotsin mukaan, niin kirjoittawat Wirolaiset wieläkin kieltänsä pahasti Saksalta turmeltuna, jonkatähden se enemmin kirjoissa kun puheessa Suomen kielestä poikkeaa. Wirolaisten tapaan tulisiwat Suomalaiset sanat: luku, luuku, mielellinen, oma, sana, suurelle, tulinen, tuulinen kirjoitettawaksi lukku (luggu) luku, melelinne, omma, sanna, surele, tulline, tuline. Tätä kirjoituslaatua pitää meidänkin tässä pienessä arwoitusosotteessa seurata.]

_Ait al, look peäl?_ Se on Suomeksi: aita alla, luokki päällä? Wastaus: Wasu eli päre'koppa ripanensa (sankanensa).

_Annus lähhab ahjo peäle, teiwas selgas?_ S. o. Hannus lähtee ahjon (kiukaan) päälle, seiwäs seljässä? W. Reppänän lauta, pelti, ja warsi. K. 518.

_Ei sedda närrita, egga nelata, egga sulla ta suus ärra; ja siiski mitmel wägga maggus?_ S. o. ei sitä närhitä (purra) eikä niellä, eikä sula se suusta pois; ja sentään (on se) monella wäki makia? W. Tupakkapiipun sawu.

_Emmal lai maggo, issal pitk sammas, lapsed keik ümmargussed?_ S. o. emällä laaja maha, isällä pitkä seiwäs, lapset kaikki ymmyrkäiset? W. Uuni, piakka ja leiwät.

_Emma ollit mulle, emmas sa ma jälle sulle?_ S. o. äiti olit mulle, äitiksi saan ma jälle sulle? W. Wesi ja lumi (jää, pilwi).

_Ennam auko maas, kui tähtä taewas?_ S. o. enempi aukkoja (reikiä) maassa, kun tähtiä taiwaassa (taiwaalla)? W. Elonsänget pellolla.

_Essa lats, emma lats, ommete ei olle kellegile poig?_ S. o. isän lapsi, äitin lapsi, ja kuitenki ei ole kummallenkaan poika? W. Tytär on.

_Essandal ennamb jalgu kui sapid; paljo täl sapid kül om?_ S. o. isännällä (herralla) enempi jalkoja kun saappaita; paljoko sillä saappaita on? W. Yksi eli ei yhtään.

_Hal härg, auk selgas?_ S. o. halli (halia) härkä, aukko (reikä) seljässä? W. Myllyn pääliskiwi.

_Hal härg nurkas, kui ta kippitab, siis ta moirab?_ S. o. halia härkä nurkassa, kun (tai) kiputtaa, niin (tai) möräjää? W. Käsikiwi.

_Hanni haljas, pae paljas?_ S. o. hanhi haljas (wiheriä), pää paljas? W. Kylpywasta eli wihta.

_Hark al, hargi peäl paun, pauna peäl rist, risti peäl nup, nuppo peäl mets, metsas ellajad?_ S. o. haarukka alla, haarukan päällä laukku, laukun päällä risti, ristin päällä nuppi, nupin päällä metsä, metsässä eläjät? W. 8, 49, 92.

_Harrakas linnas, sabba wäljas?_ S. o. harakka linnassa, häntä wäljässä (ulkona)? W. Laipiohirret.

_Helle pu, helle tam, seäl on kulda, seäl on höbbedat?_ S. o. Heliä puu, heliä tammi, siinä on kultaa, siinä on hopiaa? W. Kirkko.

_Hingelinne al, hingeto wahhel, hingelinne peäl?_ S. o. hengellinen alla, hengetön waiheella, hengellinen päällä? W. 126.

_Hobbone hirnub Hio maal, heäl kulukse tenna maal, waljad on Wenne maal?_ S. o. hepo-hirnuu Hiiden maalla, häly (ääni) kuuluu tälle maalle, waljaat on Wenäjän maalla? W. 130, 131, 1255, 1996.

_Hobbone joseb, ohjad seiswad?_ S. o. hewonen juoksee, ohjat seisowat? W. 135, 1259.

_Hobbone ohjata, mies piitsata, te tolmota?_ S. o. hewonen ohjatta, mies piiskatta, tie tolmatta (tomutta, pölyttä)? W. Wene, laiwa.

_Hobbone tallis, sabba räästas?_ S. o. hepo tallissa, häntä räystäällä? W. 144, 160.

_Hobbone söidab ja lihha weab wähhemaks?_ S. o. Hewoinen kulkee ja liha wetäyy wähemmäksi? W. Kehrääminen.

_Härg koddo, soled metsas?_ S. o. härkä kotona, suolet metsässä? W. 214, 1212.

_Härg lautas, hallikas selgas?_ S. o. härkä lääwässä; allikko (hete) seljässä? W. Oluttynnyri.

_Härg maggab, hallikas selgas?_ S. o. härkä makaa, allikko seljässä? W. Y. k. e.

_Issa pitk, emma lai, ödde sögge, wend on pörane?_ S. o. isä pitkä, emä laaja, sisar sokia, weli pyöräinen? W. Maailma.

_Issa ilma sündimatta, poeg kaunis poisikenne?_ S. o. isä ilman syntymättä, poika kaunis poikahinen? W. 259, 263, 277.

_Isse iggerik, isse aggerik, isse isteb istme peäl?_ S. o. itse ikärikas, itse aikarikas (?), itse istuu istumella (istumen päällä)? W. Kansi.

_Isse keleto, isse meleto, isse ilma=ma rakkendaja?_ S. o. itse kieletön, itse mieletön, itse maailman (koko maan) rakentaja? W. 1355, 1357.

_Isse must ja kiwwine köhhoke?_ S. o. itse musta ja kiwinen kohtu (sydän)? W. Tuomen marja.

_Jallato Jaan lähhäb seina kaudo ülles?_ S. o. jalaton Jannu lähtee seinän kautta (seinää myöten) ylös? W. 646, 1596.

_Joseb ristimatta ja on kaks kord sündinud?_ S. o. juoksee ristimättä ja on kaksi kertaa syntynyt. W. 326.

_Kaks härga püüdsid tappelda, mäggi olli wahhel?_ S. o. kaksi härkää pyysiwät (tahtoiwat) tapella, mäki oli waiheella (wälissä)? W. 340, 343.

_Kaks kukked tahtwad aggulada, agga mäggi wahhel?_ S. o. kaksi kukkoa tahtowat otella, mutta mäki waiheella (wälissä)? W. 340 ja toisinto.

_Kaks lehma, teine tine, teine ahher, ja ühtlaise poegewad mollemad?_ S. o. kaksi lehmää, toinen tiine, toinen ahtera, ja yhtaikaa poikiwat molemmat? W. Ruis ja ohrapelto.

_Kaks örret walgid kanno täis?_ S. o. kaksi ortta walkeita kanoja täysi (täynnä)? W. 358, 381.

_Kaks wennaksed ühhe siddemega seutakse?_ S. o. kaksi weljestä yhden siteen kanssa (yhdellä siteellä) sidotaan? W. Seiwäspari.

_Karro köndis teed kaudo, karwat tilkusid mahha?_ S.o. karhu konti (käwi, astui) tien kautta (tietä myöten), karwat tilkkuiwat maahan? W. 665, 1153, 1897-1899, 1993.

_Kaop kui kaswatat, kaswap kui kaotat?_ S. o. katoo kun kaswatat, kaswaa kun kadotat? W. Weräjä; awanto.

_Keleto, meleto, ilma=ma tark?_ S. o. kieletön, mieletön, maailman tarkka? W. 851, 853.

_Keerleb ja weerleb, kui otsa saab, munneb?_ S. o. kierielee, wierielee, kun päähän saapi, munii? W. Humalaköynnös. K. 272, 546.

_Kerged silmad ja kerged jallad?_ S. o. kerkiät silmät ja kerkiät jalat? W. Waras.

_Keik armastawad tedda, ja ükski ilma temmata ei woi ellada, ja siiski kardawad tedda keik?_ S. o. kaikki rakastawat tätä, ja yksikään ilman tättä ei voi elää, ja sittenki karttawat (pelkääwät) tätä kaikki? W. Tuli, walkia.

_Kes könnib ümberkauda ilma maiast ärra minnematta?_ S.o. ken kontii (liikkuu) ympäri ilman majasta ulos menemättä? W. Simpukka, kuorinäkki.

_Kes ne neijo norekesse, sössaritse sirgekesse, kesso ümbre allati, töine töise alla astwa?_ S.o. ketkä ne neiot nuorukaiset, sisarukset sirkkuset, jotka sinun ympärisi alati toinen toisen alla astuwat? W. Yö ja päiwä.

_Kibab, kabab, saab sare, siis seisab?_ S. o. kiippaa, kaappaa, saapi (joutuu) saareen, niin seisoo? W. Luuta.

_Kirbo surus, härjä raskus?_ S. o. kirpun suuruus, härjän raskuus? W. 480, 1312.

_Kirbul lähhäb, luikis tulleb?_ S. o. kirppuna lähtee, luikona (joutsenena) tulee? W. 481, 1230, 1655.

_Kitto soidab teda möda, kitto karwad kaksipiddi?_ S. o. wuohi soittaa (kulkee) tietä myöten, wuohen karwat kahdenpitin (kahda'päin)? W. 665, 1898, 1993.