v. 1825 kuoli, tuli hänen veljensä, meidän nykyinen kaikkeinarmollisin

Keisarimme Nikolai 1:mäinen, kruunun ottamaan. Heti sen perästä tapahtui muutos Suomen asiain edestuomisessa Keisarin eteen, sillä tavalla, että se entinen Seura tuli herkeämään ja muutettiin Kansliaksi Valtakunnan Sihteerille. Läänit tulivat nyt v. 1831 uudestaan järjestytetyksi. Hovi-Oikeus Viipuriin on laitettu v. 1839. Muuten on uusi kaupunki tullut Jyväskylässä ja Mikkelissä perustetuksi, ja Ahvenanmaalla rakennettu uutta linnaa y.m. Kaikkein meidän maassa seurattavain lakein ja asetusten järjestämisen päälle tekee myöskin, erittäin sitä vasten valittu, Seura paraaltaan työtä.

Kirkollinen järjestys on, vähemmin kun kansallinen, tullut Venäjän alla muuttumaan. Kun Viipurin lääni yhdistettiin Suomen kanssa, niin tuli se Porvon hiippakuntaan liitetyksi. Suomen Korkiopisto tuli jo alusta alkain monta etua saamaan. Vuonna 1811 annettiin sille lisää palkoissa opettajille ja varoja uusiksi laitoksiksi. Aleksanderi käski v. 1817 pitää riemujuhlaa Lutheruksen Opinparantamisen muistoksi, ja silloin tehtiin Turun hiippakunta Päähiippakunnaksi. Silloin tuli myös sen pispa, joka erousi Siakanslerin virasta, Pääpispaksi ynnä pappissäädyn korkeimmaksi pääksi Suomessa. Kun Turku v. 1827 paloi ja siinä kaikki Akademian tavarat hävenivät, muutettiin Korkiopisto Helsingforsiin ja sai siellä uudet säännöt sekä uuden järjestyksen. Turkuun laitettiin Gymnasiumi. Koululaitosten parantaminen meidän maassa on myöskin ollut tuumassa, ehk'ei se ole vielä saanut valmiiksi.

Hallituksen toimen kautta on maamme sisämäinen tila karttunut koskenperkkausten, vuorityön, maanpruukin, käsityön j.n.e. edesauttamisella. Muuten on kansassa itsessään mukaunut Seuroja niin Kristillisyyden kun myöski yhteisen Tiedon ja Suomen Kirjallisuuden sekä Luonnontuntemisen edesauttamiseksi, jotka ulkonaisesti osottanevat, että uusi Uskon ja Tiedon aika on lähenemässä.

Lopuksi ei muuta, kun rauhaa, menestystä Suomellemme, ja että sen tie aina olisi totuuteen päin, eikä huikentelevaisuuteen!

Muist. Nimilehti, esipuhet ja parannukset tulevat tälle Historialle 1840-vuoden Mehiläisessä annettavaksi.

VIITESELITYKSET:

[1] Ensimmäisen kirkon maassamme olleen Nousisissa, viittaa edellämainittu (siv. 31) legendan kertoma, ja muutk syyt.

[2] Palestinassa, jossa tähän aikaan Ristisotia käytiin, oli ritariseuroja sairasten ja kurjain hoidoksi ilmautunut, ja niiden seassa Saksan ritariseura v. 1190. Tämä kutsuttiin sittemmin Preussian maata Kristinuskohon käännyttämään. Vuonna 12227 yhdistyi se Viron käännyttämiseksi laitetun Kalpaveljein ritariseuran kanssa, ja tulee välistä meidän historiata koskemaan.

[3] Alkutiedot nimittävät tässä Karjalaisten siaan Kuureja. Mutta niinkuin edellisessäki jo on viitattu, niin sekoitetaan nämät kansanimet usein.

[4] Se jäi Venäjän alle, varjelemaan meille Muinaisaikain runoissa ja tavoissa säilytetyt muistomerkit, jotka koko Karjalan nyt Ruotsin alle tultua, olisivat nähtävästi ijäksi päiväksi unhotuksiin joutuneet.

[5] Raha merkitsi vanhassa Suomenkielessä, kuten vieläki Lapissa, samaa kun eläväin nahkaa; ja koska nahkoja rahan asemesta pidettiin, niin sai se sana siitä sittä nykyisen merkityksensä.

[6] Näiden sotain kertomisessa tulemma niinkuin usein mutoinki, paraasta päästä seuraamaan, mitä Provasti Hippingin kirjassa: Neva och Nyenskans intill S:t Petterburgs anläggning, löytyy Venäjän vanhain aikakirjain tiedoista (jotka ovat paljo tarkemmat ja päälleluotettavammat, kun ruotsinpuoleiset tiedot,) näihin asioihin koskevaista kirjoitettuna.

[7] Paavit asuivat tavallisesti Roomissa. Mutta kun Franskan Kuningas Philippi Kaunoinen oli laittanut miehen omasta kansastansa Paaviksi, niin muutti se v. 1309 asuntonsa Avignoniin, Franskan maalla. Siellä asuivat Paavit vuoteen 1378, jolloin Roomissa valittiin toinen, omituinen Paavi. Nyt oli siis Kristikunnalla kaksi Paavia, jotka pannaamisella kokivat toisiaan sortaa. Viimmein löytyi niitä kolmekki yhtaikaa, siksikun Kostnitsin Kirkonkokous (v. 1414) teki lopun näille sekannuksille.

[8] Sen sanoo, ehk'ei juuri samoilla sanoilla, muutama todistuksista (katso: Porthan, Chron. Episc. Finl. pag. 374. not. 332). Sitä myöten olisi Pohjanmaa saanut Kristinuskon noin pispa Katilluksen aikoina.

[9] Gotlannissa eli Erikki 10 vuotta ja muutti sittä isänmaahansa Pommeriin, jossa kuoli v. 1459.

[10] Tämän aikakirjan on Kanslii-Raati ja muinan Professori Turussa, kiitollisesti muistettava Henr. Gabr. Porthaani, antanut präntistä uloskäydä, itseltänsä kootuilla lisäyksillä jokaisen siinä mainitun pispan aikaan ja elämäkertaan, nimellä: Pauli Juusten Chronicon Episcoporum Finlandensium, annotationibus & Sylloge monumentorum illustratum. Siinä kirjassa ovat pian ainoat tiedot Suomen pispoista koolla, ja siitä olemmeki ottaneet, mitä tähänasti olemme kertoneet. Mutta tämän perästä on kertomamme lähdet jokaisen pitemmältä muisteltavan pispan elämäkerrassa, aina paikallansa ja erittäin tietä annettava.

[11] Mitä tästä pispasta tulemma sanomaan, on otettu Professorin Joh. Jaak. Tengströmin jutelmasta: De viris in Fennia peritia literarum Græcarum claris, siv. 9-30.

[12] Katso tästä miehestä Professorin Joh. Jaak. Tengströmin edellisessä meiltä osotettuun kirjaan, siv. 34-47.

[13] Nimeltä: Linguæ Fennicæ brevis Institutio, joka v. 1649 ensimmäisen Kirjanpränttääjän Pietari Waldin tykönä präntättiin.

14] Katso tästä miehestä pispavainajan Jaak. Tengströmin: Minne öfver Johannes Elai Terserus; Turussa v. 1795.

[15] Eskillus Petreeus oli muutaman aikaa ollut hänen opettajana.

[16] Pitempiä tietoja saadaan tästä miehestä Professorin Joh. Jaak. Tengströmin kirjassa: Biskopen i Åbo Stift Johan Gezelii den äldres Minne; Turussa v. 1825.

[17] Tämäki laitos oli v. 1632 saanut suurelta Gustavi Adolphilta alkunsa.

[18] Akademian kirjanpräntti oli hyvin rappiossa, ett'ei sillä saatettu tarpeita täyttää.

[19] Tästä miehestä ja hänen merkillisistä ajoista löytään opettavaisia tietoja Professorin Joh. Jaak. Tengströmin kirjassa: Gezelii den yngres Minne; Helsingissä v. 1833.

[20] Tässä hiippakunnassa seurasivat Olaus Elimääusta, joka v. 1627 kuoli, Maisterit Nikolaus Maunuksenpoika, joka taisi kuolla v. 1632, Gabrieli Melartopääus (k. 1641), jonka perästä Inkerinmaa sai omat Superintendentinsä, Petrus Juonaanpoika Biugge (k. 1657), Nikolaus Laurinpoika Malmenius eli Nykopensis (k. 1664), Petrus Laurinpoika Brommius (k. 1671). Sittä seurasi Doktori Abrahami Thauvonius (k. 1679) ja Maisteri Henrikki Karstenius, joka kuoli 1683, oltuansa jo kaksi vuotta pispanvirasta vapaana. Näitten perästä tulivat Doktorit Petrus Bongi, sangen vihainen oikioppinen (k. 1696), Petrus Laurbekkius (k. 1705) ja Davetti Lundi, joka paettuansa tuli pispaksi Skaaraan. Näitten ja sittä Porvonki pispain elämästä saadaan lyhykäisiä tietoja Rhytseliuksen kirjassa: Episcoposcopia Suiogothica, ja aina nykyisiin aikoin asti kirjassa: Förteckning på Biskopar i Sverige och Finland ifrån Reformationen till närvarande tid; Khristiansstaassa v. 1830. Muuten on M. J. Alopääuksen: Borgå Gymnasii Historia, tämän hiippakunnan asioita paljon valaiseva kirja.

[21] Tästä ja seuraavista Turun pispoista saadaan vähän pitempiä tietoja v. 1836 Helsingforsissa präntätystä kirjasta: Chronologiska Förteckningar och Anteckningar öfver Finska Universitetets fordna Procancellerer samt öfver Faculteternas Medlemmar och Adjuncter, från Universitetets stiftelse inemot dess andra sekularår. Se kirja pitää myös sisällänsä osotuksia Tiedon kasvamisesta Suomessa.

[22] Päällenluotettavia tietoja tästä meidän nykyisestä kansallisesta tilasta saapi Lukija Professorin Gabr. Reinin kirjasta: Statistische Darstellung des Gross-Fürstenthums Finnland; Helsingforsissa 1839.