# Suomalaisia kirjailijoita

## Part 16

Book page: https://www.cyberlibrary.org/fi/books/suomalaisia-kirjailijoita-13445/index.md

Jumalat meitä kaikesta normeja antavasta, mittapuisesta estetiikasta varjelkoot! Nykyisen luonnontieteellisen estetiikan aikoina, jolloin jokainen päivä tuo äärettömät ilmiö-paljoudet kirjallisuudentutkijan työpöydälle, olisikin minkään suomalaisten esteettisten mittapuiden haaveksiminen sangen mielipuolista joutohetken viettoa. Mutta niin totta kuin järjellinen ihminen ylimalkaan ei voi estää itseään _valikoimasta_, lajittelemasta ja luokittelemasta vaikutuksiaan, niin totta kuin kukaan taiteilija ei voi olla omalla tavallaan _tyylittelemättä_, muovailematta ja muodostelematta kuvattavaansa sisäistä taikka ulkonaista todellisuutta, niin totta täytyy myös esteetikon--ja kokonaisen kansan esteettisen ymmärryksen--erottaa kirjallisista ilmiöistään tärkeät ja vähemmän tärkeät, luonteenomaiset ja vähemmän luonteenomaiset, miellyttävät ja vähemmän miellyttävät, ja--lopuksi: kauniit ja vähemmän kauniit. Suomenkielisen kirjallisuuden esteettisestä tutkimuksesta, sen _kauneuksien_ havaitsemisesta ja ymmärtämisestä, sen _kauniiden ilmiöiden_ erittelystä ja yhdistelystä, vasta voivat aikojen vieriessä selvetä ja seijastua ne suomalaiset kauneus-arvot, jotka jo sellaisinaan, tahtoen taikka tahtomatta, vaikuttavat kirjallisia lakeja säätävästi, esteettisiä normeja antavasti. Enemmän kuin ennen tulisi suomalaisten esteetikkojen siis juuri tälle vähän-viljellylle alalle antautua.

Kovin kylmästi kohtelee myös itse suomalainen kansan-aines kansalliskirjallisuuttaan. Melkein mikä muu tahansa henkinen taikka aineellinen harrastus ottaa osakseen enemmän sen mielenkiintoa ja samalla myös valtiovaraista kannatusta. Kuitenkin on tälläkin alalla jo _jotakin_ kansallista työtä tässä maassa suoritettu. Tarkoitan: jotakin, jota meidän ei ole tarvis hävetä ollenkaan, vaan joka päinvastoin voi tarjota meille paljonkin tilaisuutta terveelliseen _itsetutkisteluun_ ja _itsetuntemukseen_, sen puhtaasti kaunotieteellisestä ja sielutieteellisestä mielenkiinnosta puhumattakaan. Selvemmin kuin mikään muu henkinen tuotantomme heijastelee nimittäin juuri suomenkielinen kaunokirjallisuus jokaisessa asteessaan koko suomalaisen kansallishengen kehitystä. Ilman tuon kehityksen tuntemusta taas ei mikään itsetietoinen _kansallinen yhteenkuuluvaisuus-tunne_, ei mikään eheä, yksilöllinen taikka kansallinen _toiminta_ ole maassa mahdollinen.

Tapahtuu vääryys tälle kirjallisuudelle, jos siihen sovitetaan jonkun muun kansan kirjallisia mittapuita, samoin kuin tapahtuisi vääryys, jos ranskalaista kirjallisuutta arvosteltaisiin saksalaisen maun mukaan, taikka päinvastoin. Me olemme vain pieni ja köyhä kansa tosin, mutta _sen_ ylellisyyden me kuitenkin voimme tällä niemimaalla itsellemme kustantaa, että me uskallamme tuntea itsenäisesti, ajatella vapaasti ja voimakkaasti. Taiteen ja kirjallisuuden piiriin sovitettuna merkitsee tämä »sisäinen itsenäisyys»--ainoa, jota vieras ei voi viedä meiltä--että meidän on kehitettävä oma _suomalainen kirjallinen ja taiteellinen makumme_, jos meidän mieli koskaan päästä pois siitä raakalaisesta sekasorrosta, mikä meillä vielä tällä, kuten monilla muillakin viljelyksemme aloilla, vallitsee.

Kunkin kansan esteettisellä ymmärryksellä on kantavuutta ainoastaan niin kauas kuin sen kieli ja koko sivistyspiiri ulottuvat. Meidän ei ulotu näitä rantoja loitommaksi. Ainakin täällä täytyy siis olla sen suomalaisen kirjallisen maun ja taiteellisen aistin kotisija, joka yhdessä muun henkisen ja aineellisen viljelyksemme kanssa vasta voi tehdä tämän maan sivistyneiden ihmisten asuttavaksi.

EINO LEINO

on ennen julaissut:

I. Alkuperäisiä teoksia.

Maaliskuun lauluja...............................--:50 Tarina suuresta tammesta y.m. runoja............. 1:50 Yökehrääjä. Runoja............................... 2:50 Sata ja yksi laulua ............................. 2:50 Tuonelan joutsen. Näytelmäruno................... 1:25 Ajan aalloilla. Runoja .......................... 1:75 Hiihtäjän virsiä.................................--:75 Johan Vilhelm, 3-näyt. näytelmä.................. 2:50 Sota valosta, 5-näyt. näytelmä................... 3:50 Pyhä kevät. Runoja .............................. 2:50 Kivesjärveläiset. Kertomaruno.................... 2:50 Kangastuksia. Runoja ............................ 2:50 Päiväperhoja. Pieniä tarinoita................... 2:-- Helkavirsiä...................................... 2:50 Kaunosielu. Kuvaus .............................. 1:75 Simo Hurtta. Runoja Ison vihan ajoilta .......... 1:50 Talvi-yö. Runoja.....................,........... 1:75 Naamioita, I. Näytelmiä ......................... 3:25 " II. " ......................... 3:-- " III. " ......................... 4:-- " IV. " ......................... 4:-- " V. " ......................... 3:25 Päivä Helsingissä. Pilakuva ..................... 1:85 Runokirja. Valikoima.............................. 3:50 " " ....................... koruk. 4:75 Tuomas Vitikka | ................................. 3:-- Jaana Rönty | Romaaneja routavuosilta.......... 3:-- Olli Suurpää | ................................. 3:-- Halla. Runoja ................................... 2:25

II. Runosuomennoksia.

Zachris Topelius: Regina von Emmeritz. " Kypron prinsessa. J. L. Runeberg: Kuningas Fjalar. " Nadeshda. Jean Racine: Phaidra. Friedrich Schiller: Wilhelm Tell. Maailman kannel. Valikoima laulurunoutta.

* * * * *

Suomalainen näyttämötaide 9/4 1902 .............. 2:--

* * * * *