Part 7

3:ksi _Ummetti, umpitauti, suolitukkio, turpuus, kowa watsa_. Jos watsa on tuskilla, sairasta oksetuttaa ja ruumis on kuumeensekainen, niin pidetään lämpimiä hauteita watsalla, laitetaan lawemankeja ja lämpimiä kylpyjä ja werewämmiltä lyödään suonta. Helpommissaki tapauksissa on lawemanki etusampi, kuin ulostawien ainetten nautinto. Aamuisilla sopii juoda kahwia hunajan tahi siirapin kanssa, taikka kirnupiimää, taikka jästillä seotettua maitoa. Muuten on hywä nautita nauriin eli kaalinsekaisia ruokia.

4:ksi _Watsuri, wetelä, ulkotauti, hiwennys, watsatauti, kuratti, ripakka, ruikka_. Näillä kohtauksilla luonto usein puhdistaa ja wapauttaa ruumiin kowemmista taudeista. Ei niitä sentähden pidä tukkiwilla eli turwottawilla aineilla kesken seisahuttaa, waan ainoasti liewittää wetelillä, näljäisillä ryyniliemillä ja lämpimillä watsan peitteillä eli hauteilla, taikka sidotaan palowiinaan kastettua, pippurajauhoilla piroteltua paksua paperia watsalle. Jos kieli on liittainen, niin otetaan esinnä oksetinta, sitte ulostus=ainetta ja lopulla samanlaisia wahwistuttawia teewesiä, kun rewäisintaudissaki. Jos oksettaminen itsestänsä kaimaa watsuria, kuin lapsille toisinaan tapahtuu, niin on tauti waarallinen ja lääkärille ilmoitettawa.

5:ksi _Punatauti, ulkotauti_. Saapi epätasaisesta elämästä tahi muusta huolettomuudesta lämpiminä kesinä ja syyspuolella, warsinki iltawilusta lämpimäin päiwäin perästä, ensimäisen alkunsa ja lewenee siitä pian kulkutaudiksi. Se tutaan huokiasti siitä, että sairaalle tulee alituinen tarwe ulkona käydä, joilla käymisillä ei kuitenkaan suuresti mitään lähde ruumiista, jos ei joku wähä näljäistä, werisekaista jälkeä, seki waikialla wäittämällä, änkäämällä, wäänteellä, repimisellä ja puremisella. Tauti on milloin kuumeensekainen, milloin wapa kuumeesta. Sairaalle pitää wälttämättömästi heti taudin alussa antaa oksetinta [Ainoasti silloin, koska tauti waiwaa nuoria, werewiä ihmisiä ja on kowan kuumeen alainen, ei pidä oksetinta antaa, waan suoni aukaista ja iilimatoja watsalle panna.] ja sitte laittaa lämmin kylpy ammeessa tahi saunassa taikka wähintäki lämmintä jalkawettä. Niiden jälkeen toimitetaan lämpimiä juomia, wehnäryyneistä, tahi kananlihasta potakkajauhoin kanssa keitetyitä liemiä, joita yksiä liemiä myös sopii lawemangeiksi käyttää perän ja watsan wäänteitä liewittämään. Sangen hyödyllisiksi kiitetään peltohumala=teetä taikka peltohumala=wiinaa. Jälkimäistä annetaan sairaalle teelusikallinen parin kolmen tiiman päästä, lapsille wähempi. Potakkajauhot myös owat tässä taudissa hywäksi hawaitut, jonka tähden niitä ei milloinkaan pitäisi unohtaa niin welleissä ja liemeissä sisään antaa, kuin lawemankeihin seottaa. Watsaa woidellaan lämpimällä puunöljyllä, woilla, talilla tahi ihralla ja haudotaan sitte aina lämpimänä pideltäwillä, usiasti muuteltawilla hauteilla heinänteristä tahi lämpimässä wedessä kastetuilla ja jälleen liiasta wedestä kuiwaksi puserretuilla lankawyhdeillä taikka muulla willaisella waatteella. Taikka pannaan tawallista sinappipöperöä tahi paksua wiinaan kastettua paperia pippurajauhoin kanssa watsalle. Taikka sidotaan sille usiasti lämmitettäwiä, puunöljyllä, talilla tahi ihralla woideltuja hywän talrikin suuruisia lappuja jne.

Ellei edellisillä neuwoilla tahi muuten saataisi watsaa asettumaan eikä lääkäriä olisi saapuwissa, niin seotettakoon hywää, walkiata puunöljyä ja etikkaa, puoliksi kumpaistaki, ja yhteenwispilöitäköön munanruskian kanssa sairaalle annettawaksi ruokalusikallinen joka toisna tiimana. Taikka pieksetään parin kymmenen munan walkuaiset kannuun weteen ja mautetaan wähällä sokurilla tahi siirapilla, jota sekoa sairas saapi ottaa pari kolme lusikallista joka puolen tiiman päästä. Taikka yhteenseotetaan jauhettua punaliitua ja muskottia ja annetaan siitä teelusikallinen 3 eli 4 kertaa päiwässä, ynnä ulostawia eli pehmittäwiä aineita joka aamu. Muita ehkäisewiä eli tukkiwia aineita, niink. punasawea, punalakkaa, punaista wiinaa muskotin kera ja muita senlaisia älköön annettako, jotka harwoin hyödyttäwät, waan usein olisiwat waarallisia. Siisteydestä ja puhtaudesta tämän taudin aikana ei taita koskaan liiaksi huolta pitää. Usiampia kertoja päiwässä puettakoon sairas pestyyn lämpimään paitaan ja samate muutettakoon lakanoita ja muu wuode usiasti, jotta aina on kuiwa ja puhdas. Sairaan jälki korjattakoon joka kerralla ja wietäköön hetimmiten loitommaksi asuinhuoneesta, älköönkä heitettäkö sielläkään maan päälle, waan laitettakoon kuoppihin ja peitettäköön sannalla, tuhkaporolla tahi kalkilla, taikka poltettakoon kohdastansa tulirowiolla. Uutta puhdasta ulko=ilmaa laskettakoon owesta tahi akkunoista usein huoneesen ja pidettäköön lae, reppänä eli pelti, miten mahdollinen, halki päivät ja yöt awoinna ja walkia pesässä. Suolasuitsutteita kiitetään hywäksi, kellä niitä olisi. Ja lue, mitä 2:sessa L. sairaan korjuusta yhteisesti on sanottu.

Punatauti, niinkuin muutki kulkutaudit, tarttuu wielä usein kuolleistaki maahan=paniais=wäkeen, semminki runsaammin wäkewiä juomia nautittaissa ja sitte kotimatkalla wilustuissa, joka olkoon tarpeelliseksi warotukseksi semmoisissa tiloissa muistutettu.

6:ksi _Kolera_. Mitä wastikään punataudin tarttumisesta sanottiin, se myös on kolerasta muistettawa. Tämä tauti, enimmiten syyspuolella liikkuwa, ilmottaa itsensä kowalla oksettamalla ja ulostamalla, watsantuskilla, suonenwedolla, woimain äkillisellä raukeamisella ja muodon muuttumisella.

Heti taudin alussa on hywä saada ruumis hiostumaan kylpy= tahi ammesaunalla ja sen jälkeen runsaalla minttu=, saunakukka=, peltohumala= tahi seljateen juomisella lämpimältä ja wuoteessa lämpimästi peitettynä. Sillä keinoin katkeaa tauti usein ensi=alussansa; ei sentähden kuitenkaan pidä lämmintä oloa wuoteessa parina päiwänä jättää. Tuskain liewittämiseksi ja siirtämiseksi pannaan toinen toisensa jälkeen mahalle, pohkioille ja jalkapohjiin sinappipöperöä, ja öljyllä sekä muilla woisimilla hieromista ei myös pidä laiminlyödä. Jos tauti pitkittäisi, niin nautitaan edespäinki peltohumala=teetä ja wälimmiten weteliä ryyniliemiä, tahi punataudissa mainittua munawalkuais=sekoa ja muita punataudin rohtoja; liewittäwiä lawemankeja ja kamfertti=öljyllä hieromista ei myös saa unhottaa.

Thilmannin tippoja eli troppeja kiitetään heti taudin alussa ja jälkeenpäinki hywäksi. Juuri alussa taitaisi myös oksettimesta hywä apu tulla, kuin sitte sen jälkeen ruumis saataisi hywin runsaasti hiostumaan.

[Thilmannin tippoja saadaan apteikistä seuraawalla lääke=aneella:

Rc. Tinct. Valerian. aether. Unciam sem. -- Opii crocat. Drachm. j -- Menthae pip. Vini Ipecacuanhae ana Drachm. ij.]

M.D.S. Otetaan 30 tippua joka toinen tahi kolmas tiima.]

Pelko, alakuloisuus, liika syöminen ja juominen, wilustuminen lämpimäin päiwäin perästä, tartunta=woiman lisäyminen umpinaisissa huoneissa j.n.e. owat usein tämänki taudin alkusyynä.

7:ksi _Keltatauti_. Paranee usein itsestänsä. Ellei sitä tekisi, eikä lääkäriä saataisi, niin annetaan sairaalle kolme munan ruskiata hienotun sokurin kanssa weteen wispilöittynä, taikka juomalasillinen maitoheraa hunajalla seotettuna, illoin aamuin, kumpaa tahansa. Jos watsa asuisi kowana, niin annetaan engelska=suolaa tahi raparperia, ja juodaan mallasteetä taikka muita pehmittäwiä juomia, esimerk. maitiaisjuurilientä, ja watsalla pidetään lämpimiä hauteita.

8:ksi _Wesitauti, pöhö, wesipöhö_. On taikka _yleinen_, koska koko ruumis ja liiatenki jalkapuolus pöhöttyy, taikka _erinäinen_, koska waan watsaa eli rintaa pöhöttää. Kumpaaki lajia kaimaa tawallisesti jano, hidas wedenlähtö, hikusuonten sulku, kalwia ruumiin aje ja waikia henkimä. Seuraawia aineita taitaa sairas ilman waaratta hywäksensä käyttää: sauna= ja muuriaiskylpyjä kerran päiwässä; ihon hieromista kahdesti päiwässä puu= tahi liinaöljyllä, tiiman aika kummallaki kerralla; lämpimiä hauteita saunakukista, koiruohoista, heinänteristä, suokanerwista, jywänkaunoista, tuhkaporosta j.n.e. kuiwiltaan. Sisään otetaan joka päiwä aamuin illoin ruokalusikallinen katajamarja=mehua ja puoli lusikallista tartarisuolaa (Cremor Tartari) yhteen seotettuna; taikka nautitaan keitosta katajanjuurista tahi raateteetä, kumpaaki tartarisuolan kanssa ja kupillinen joka toinen tiima; taikka retikka=mehua tahi tupakan tuhkaa kumpaistaki siltään taikka tartarisuolan kanssa, waan jälkimästä ei jos kahdeksas osa luotia (hywä weitsen kärjellinen) kerraltaan. Pippurajuuri eli piparuuti oluessa liotettuna, jota liotusta sitte pari kolme teekupillista päiwässä aamupuolella nautitaan, on myös hywäksi hawaittu. Sinappi, lyökki, persilja, rassi owat tässä taudissa terweellisiä, sairaan ruokiin seotettawia aineita. Watsapöhössä on hywä tehdä woidetta talista, terwasta ja kamfertistä, jota lewitetään isolle lapulle ja pidetään watsan päällä. Sinappijauhoa ja tartarisuolaa yhteen seotettuna ja nautittuna teelusikallinen joka toinen tiima on usein auttanut pöhössä. Seuraawa keino sanotaan monta wesitautista parantaneen: kannuun wäkewää olutta (tahi porteria) pannaan riiwittyä piparuutia, männyn kaswatteita (kerkkiä) ja katajanjuurta, 2 piwollista kutaki lajia, 1 piwollinen kalmujuurta ja 4 luotia sinappijauhoja. Sittekun se seotus on lämpimässä paikassa 4 tahi 5 wuorokautta hautounut, siilataan neste erilleen ja nautitaan puolentoista tahi pari jumprua katajamarja=mehun seassa joka päiwä aamupuolella. Jos tarpeenteko on waikia, otetaan wälimmiten engelska=suolaa. Juomaksi nautitaan hapahkoita marjawesiä taikka etikka=wettä. Wälistä pestään ja hierotaan koko ruumis seotetulla etikalla ja palowiinalla.

9:ksi _Hurmikko, werijuoksu, werikuohu_. Tulee milloin _liikawerewyydestä_ nuorille, wahwoille ihmisille, milloin _heikkoudesta_ wähäkuntoisille, kiwulaisille. Ensimäisessä tapauksessa otetaan teelusikallinen tahi runsaampi hienottua suolaa joka toinen tiima, maataan liikahtamatta ja mielenki puolesta lewollisena, juodaan wälistä juomalasillinen kylmää wettä hunajan tahi maidon kanssa, ollaan syömättä taikka wähällä ja laihalla ruualla. Kowemmissa tapauksissa, ja koska ruumis niin näyttäisi sietäwän, awetaan suonta. Pitkällisiä, sairaan heikkoudesta syytetyitä werijuoksuja saadaan usein sillä tyreytymään, että juoma=aineisiin seotetaan munan ruskiata, punawiinaa, kanelia ja sokuria, jonka ohessa nautitaan kuiwia, wahwistuttawia ruokia ja oleskellaan puhtaassa, raittiissa ilmassa. Myös on terpentiini, 10 tahi usiampaa tipausta joka tiima, hawaittu hywäksi aineeksi. Seuraawista erittäin:

a) _Nenäweri_. Asetetaan pystössä olemalla raittiissa, wilunwoittawassa huoneessa, jääkylmillä kääreillä ympäri päätä ja häpyseuduilla, kylmään alunaweteen kastetuilla, sieramihin pistetyillä tukoilla taikka alunaweden ruiskaamalla sieramihin. Taikka pidetään wasenta kättä ja käsiwartta joku aika suorana pystössä, joka keino usein tyreyttää weren sieramista wuotamisen. Wihottawissa kuumeissa on nenäweri hyödyllinen kohtaus, eikä pidä sitä silloin ehkäistä, waan woimattamissa eli wähäeleisissä kuumeissa ja muissa heikentäwissä taudeissa on se aina waarallinen ja asetettawa.

b) _Weriryintä, weri=yskä, werisylje_. Waatiwat kowin liikahtamatonta oloa, hiljaista, wienoa puhetta ja muuta kuulumatonta menoa, lämpimiä jalkawesiä, raitista ilmaa, haalioita juomia ja werewämmiltä suonenlyöntiä.

c) _Weri=okse, weren=oksentaminen_. Waatii melkein samaa menettelemistä, kun wastamainittu weriryintä. Waan harwoin tulee tässä wiassa suonta lyödä, koska jo ilmanki taudin woimalla werta kyllin ruumiista lähtee. Kylmiä juomia wähä kerrallaan maistella on hyödyllinen, samate lawemanki.

d) _Werenheittö, werikusenta_. Tässä wiassa nautitaan näljäisiä, pellawasiemenistä, kauroista tahi ohrista laitetuita juomia; pehmittäwiä aineita; ollaan liikkumatta raittiissa huoneessa ja kysytään lääkäriltä parempata apua.

e) _Tawaton werijuoksu waimowäeltä_. Tulee milloin haittawerewyydestä, milloin ruumiin heikkoudesta, milloin sisänäisistä kaswaneista kohdussa tahi muista syistä. Lääkäriä odottaessa tulee sairaan maata seljällään liikahtamatta, raittiissa huoneessa ja lewollisella mielellä. Saapi myös pitää kylmiä etikkaweteen kasteltuja kääreitä häpypaikalla ja sisään ottaa teelusikallisen rusennettuja naurissiemeniä maidossa, taikka jos liikawerewyys ei olisi haittana, juoda ryyppylasillisen punawiinaa 3 tahi 4 kertaa päiwässä.

10:ksi _Perätauti, peräjuoksu_. On kaimattuna pieniltä, sinisiltä werirakoilta eli pistimiltä perässä, turpuudelta ja muilta watsan waiwoilta, kuottaiselta, werisekaiselta jäljeltä. Tältä taudilta waiwattuin pitää aikaisin antaa suonta lyödä; taikka panna iilimatoja 10, 12 tahi usiampaaki peräseuduille; taikka sarwilla werta imettää ristiluun tienoilta, joka iilimatojen panetus tahi sarwilla imetys on joka toisen, kolmannen taikka neljännen wiikon päästä uudistettawa, sen jälkeen, kuinka waiwoja ja tuskia perässä alkaa jälleen ilmautua. Ynnä näiden pitää watsa aina pidettämän pehmiänä senlaisten ruokain nauttimisella, joista ei koweneisi, taikka engelskan eli muun ulostussuolan wälimmiten sisään=ottamalla tahi lawemangeilla, joista ei kuitenkaan pidä tapaa eli alituista tarwetta tehdä, waan ainoasti kowemmissa waiwoissa wiljellä. Kaikkia kihottawaisia juomia, kahwia, wiinoja, olutta ja muita pitää karttaa tahi ylen wähä nauttia ja juoda ainoasti kylmää eli haalistunutta wettä. Paras ja pysywäisin apu tulee kuitenki wiriästä liikunnosta ja työnteosta raitiissa ulko=ilmassa, jota wastoin istuntatöitä pitää wälttää, mikä mahdollinen.

11:ksi _Kohtutauti, emätauti, hysteria_. Rasittaa waimowäkeä kolmannella ja neljännellä wuosikymmenellä. Sen monia erinäisiä tapoja ja laatuja tässä ei ole tila selwittää. Kowemmissa kohtauksissa pantakoon lawemanki kylmästä wedestä etikan kanssa tahi liewittäwää lawemankia haisupihkalla seotettuna. Jos sairas pyörtyisi, niin wirwotettakoon sillä, että kylmää wettä walellaan kaswoille, wäkewää etikkaa tahi poltettua höyhentä pidetään nenän alla. Muuten on pian paras aine kowempain puuskain aikoina kylmä wesi teelusikoittain sisään annettuna. Eikä saada tässä taudissa muinakaan aikoina mistään lääkkeistä niin suurta apua, kuin lewollisesta, iloisesta mielestä, raittiista ilmasta, tasaisesta elämästä, huwittawaisista töistä ja seuroista, wedenjuonnista, matkustelemisista, ruumiin hieromisesta tahi harjalla sukimisesta joka päiwä, uimisista kesäsaikoina ja haalioista ammekylwyistä talwella, kaikenlaisista kewiämmistä liikunnoista, liewistä, kewiöistä ruuista, lihaliemistä, kohtuullisesta saksanwiinan nautinnosta ja kaikkein sopimatonten ainetten, niink. papuruokien, hernetten, kaalin, potakkain ja muiden juurilaitosten kartannasta. Muuta tässä taudissa ei pidä lääkärin neuwomatta tehdä.

12:ksi _Halwuu, halwaus, werikohtaus, amputauti, lento, sattuma, pahan nuoli_. Tämä tauti kohtaa erittäinki lihawia, punawerewiä, lyhyt= ja paksukaulaisia ihmisiä jälkipuolella ikää. Muutamia aikoja ennen oireita pidettyä katoo sairaalta äkisti tunto, maltti ja liikunto. Jos tähän ei kerrassaan kuolisi, niin jääpi kuitenki tawallisesti jompi kumpi puoli hermottomaksi. Mainituita edellä käywiä oireita tässä taudissa owat: _huime, päänwiemistys eli heidytys, korwain suhina, sydänhypintä ja aikalomin menehtyminen eli tainnunta_. Jos kyllä näitä kohtauksia taitaa toisinaan muistaki syistä tulla, niin sentähden niitä ei kuitenkaan pidä koskaan ylenkatsoa, mitättöminä pitää. Haittawerewyydestä tulewaa, useinki halwuuta ennustawaista huimetta eli wiemettä päässä, korwain suhinaa ja muita senlaisia parataan hiljaisella ololla wähäwaloisessa, raittiissa huoneessa; lewollisella mielellä; laihemmalla elannolla; kylmän eli haalistuneen weden juomaksi nauttimalla; kylmäin kääretten pään ympäri pitämällä; lämpimillä jalkawesillä; jalkain hieromisella puunöljyn ja willawaatteen kanssa; lawemangeilla eli pehmittäwillä taikka ulostawilla aineilla; weden juonnilla; kuppaamisella ja suonenlyönnillä. Muutamilla on ollut apua kahwesta, liikkuwaisuudesta ja toimittelemisista, erittäinki ulkosalla; ja siitä, että on entinen totuttu elämä peräti toisenlaiseksi muutettu. Tuntemattomasta syystä tullut pitkittäwä päänkipu on toisinaan heittänyt sillä, että on illoin aamuin juotu teelusikallinen sinappijauhoja juomalasillisessa maitoa tahi wettä. Menehtymisissä, tainnunnoissa ja pyörtymisissä, sydänhypinnässä, korwain suhinassa ja muissa senlaisissa wioissa on hywä wälistä haistella äkiätä eli wäkewää etikkaa, liikuskella wiriästi ulkona raittiissa ilmassa, hieroa, hiwutella, sukia ja harjata ruumista, joko kuiwiltaan tahi kukkawiinoilla taikka öljyllä.

Halwuukohtauksissa päästetään eli irtautetaan waatteita; sairas nostetaan pystöön; lihawilta, wahwakuntoisilta, punawerisiltä awetaan suoni, waan laihoilta, heikoilta, kalwian=näköisiltä ei pidä werta ottaa. Sitte pannaan kihottawa lawemanki ja sairaan siksi toinnuttua annetaan ulostus=ainetta ja raitistuttawia, maustawia juomia. Halwatut paikat peitetään lämpimästi ja hierotaan eli harjataan usiampi kerta joka päiwä palowiinaan tahi rommiin kastetulla willaisella waatteella tahi harjalla. Hiwuttamista, hieromista, sukimista eli harjaamista ei pidä ennen heittää, kun iho joka kerralla on tullut hywin lämpimäksi ja punaiseksi. Lääkäriltä kysyttäköön neuwoa, millä saataisi sairas uusista kohtauksista wapautetuksi.

13:ksi _Kaatuwa, kaatumawika, kaadukselewainen, lankeawa, lankeawainen, wirma, meneskelewäisyys, pahan pieksämä_. Waatii erinäisten syitensä mukaan erilaatuisia paranteita. Tarpeellista on sentähden oppineelta lääkäriltä neuwoa kysyä. Muuten tulee katsoa ja waralla pitää, ettei sairas setkien alla loukkautuisi. Turha taika on, luulla siitä sairaalle apua olewan, että koura wäännetään auki ja peukalo otetaan ulos. Parempi on pistää hammasten wäliin palasen anturanahkaa, puulusikan warren eli muun puikon, ettei sairas saisi kieltänsä pureskella. Eikä haittaa panna waskilantin sairaan kouraan, josta setken into on luultu hiljenewän. Setkien wälillä owat haaliat ammekylwyt, tasainen elämä ja wedenjuonti hyödyllisiä. Moni sanotaan siitä awun saaneen, että on pitemmän ajan illoin aamuin nautinnut runsaan teelusikallisen jauhettua pujojuurta lämmitetyn sahdin seassa.

14:ksi _Kuumeettomia ihotauteja; tartunta, ryhtymä, rohtuma, maahinen, maanwiha, syyhelmä, sawipuoli_. Tawallisimmia owat syyhelmä ja sawipuoli, samatekuin niiden syytki: _likaisuus, siistitön ja ruokoton elämä owat hywin tawallisia_.

Syyhelmässä wiljellään lämpimiä amme= tahi saunakylpyjä kahdesti wiikossa, joiden ohessa wälistä, ei joka päiwä, otetaan ulostus=ainetta ja illoin aamuin kahdeksan päiwää perätysten rikinkukkaa (flos sulphuris). Sitte seotetaan luoti hienottua rikkiä (tulikiweä) ja 4 luotia pesettiä (soopaa) tahi suolatonta woita ja woidellaan sillä ruumista yltä yleiseen 3 eli 4 iltaa peräksyttä. Joka kerralla woitelemaan ruwetessa pitää iho haalialla wedellä ja saipulla entisestä woiteesta puhtaaksi pestä, joka työ hywin taitaa tapahtua saunassa eli wesi=ammeessa. Wiimeisen woiteen ja peson perästä puetaan ruumis pestyihin, kuiwiin, puhtaisiin waatteisiin. Ei haittaa, jos enemminki tulikiweä ottaisi, kuin ainoasti neljänneksi osaksi, liiatenki jos woide tehdään woin tahi ihran kanssa. Sopii myös osittainki ruumista woidella, jos syyhelmä erittäin muutamia paikkoja waiwaisi.

Sawipuolia parannetaan sopiwalla, laihemmalla elannolla, lämpimillä kylwyillä ammeessa, äkiän etikan ulkopuolin päällä pitämällä. Taikka tehdään niille woidetta neljästä luodista talia, neljästä terwaa ja kahdesta luodista hienottua alunaa, jolla sawipuolta illoin aamuin woidellaan. Hienotusta lyjyhartsista ja ihrasta saadaan myös hywää sawipuolen woidetta. Waan ennen woitelemista pitää kuin syyhelmissä, niin sawipuolessaki rikinkukkaa sisälle otettaman, ja itsepintaisemmissa tapauksissa werenselwittäwiä keitteitä nautittaman.

15:ksi _Rapi, paha rupi, päärupi_ on tartuntawika hiusmarrossa, joka ajettuu, rupeaa kehnälle, wiswalle ja ruwelle. Tässä wiassa pitää esinnä hiukset tyweä myöten poisleikattaman eli kerittämän, sitte woilla ja lämpimällä wedellä rupia lioteltaman, siksi että heltii, jonka jälkeen hiusmartoa woidellaan illoin aamuin rikkijauhoista pesetin eli soopan kanssa, puoliksi kumpaistaki, tehdyllä woiteella. Joka woitamisen edellä pitää entinen woide pois pestämän. Edellä mainittu sawipuolen woide talista, terwasta ja alunasta on myös hywä tässäki wiassa, warsinki jos sen ohessa kahtena iltana perätysten woidellaan sisäpuolta käsiwarsista, reisistä ja sääristä toisella woiteella kahdesta luodista sianihraa neljän luodin kanssa hienottua tulikiweä. Ensimäisenä iltana tapahtuu woiteleminen saunan jälkeen, mutta toisena ilman saunatta. Wiidentenä päiwänä saapi ruumiin puhtaaksi pestä, ja puolentoista wiikon päästä uudistaa woitelemisen, jos ensikerrasta ei olisi apua tullut. Jästistä, soopasta ja hionotusta tulikiwestä tehty woide on myös hywä kapia wasten. Sitä pannaan iltaisilla paksulta päälle, ja pestään aamuisilla jälleen pois. Werenselwittäwiä keitteitä ja aikalomin pehmittäwiä aineita taitaan myös hywäksi käyttää, waan pikilakkia ei pidä laittaa, jos ei juuri hätätilassa, koska rupia ei muulla tawalla saataisi irtaumaan. Eikä pidä silloinkaan pikilakkia yhdestä palasesta tehdä, waan kapiemmista sipaleista, jotta poisotettaissa saataisi helpommasti irti. Kaikkia muita wäkewiä woiteita narkkulista, eläwästä hopiasta, waskiruosteesta ja muista senlaisista ei pidä suwaita, koska owat kowin waarallisia. Pää kawista puhdistuttua ja uudelleen woimiinsa tultua peitetään puhtaana pidettäwällä willalakilla ja pestään usein, esinnä haaliammalla, sitte kylmemmällä wedellä.

16:ksi _Kerpunkki, keripukki_. Tutaan löyhästä, sinertäwästä, helposti werestäwästä ijenlihasta; sinertäwistä ihopilkuista ja toisinaan haawoistaki, erinomattain jaloissa; pahalle haisewasta hengestä, waikiasta henkimästä ja pöhläkästä, löyhästä ihosta. Alkunsa saapi tauti kylmästä, nuoskiasta, saastaisesta ilmasta; näkylästä, suolaisesta ruuasta; laiskuudesta ja työttömyydestä. Meriwäki liiatenki on tämän taudin alainen. Parahimmia lääkkeitä owat: puhdas, kuiwa, lämmin puku; liikkuwaisuus; sopiwampi ilma ja rawinto. Näiden ohessa juodaan iltaisilla teewettä, johon otetaan kortteli kiehuwata wettä, luoti sinappia ja kaksi luotia hunajata. Paitsi näitä hywäksi kiitetään wereksiä salatti=kasweja; happoisia juotawia marjoista, hedelmistä, etikasta, pippurajuurista; wierrettä; werenselwittäwiä keitteitä.

17:ksi _Matoja, eläwiä watsassa_. Tawallisimmia owat:

a) _Lierat, suolikot, suoninkaiset_. Waiwaawat lapsia ja usein wanhempiaki ihmisiä. Owat korttelin pituisia, pyöriöitä, huittupäisiä, waalewanpunaisia ja saattawat moninaisia kipuja erittäinki lapsille, jotka käywät kalwioiksi, saawat korkian, pullokkaan watsan, epätasaisen ruokahalun; nenäkutkun, kuolastajan, lewottoman, wawahtelemisilta waiwatun unen, napawäänteitä, oksettajan, löysän watsan, pyörryttäjän, kaatumawian ynnä muita. Tawallisesti kiinteypi wika kuuwaihilla. Näillä madoilla on tawallinen syntynsä sopimattomasta, jauhowoittoisesta tahi muuten ylellisestä ruuasta. Awullisia keinoja owat kohtuullisuus ja soweliaisuus ruuissa ja kaiken jauhosekaisen, raswaisen nautinnon wälttäminen. Woin sijasta annettakoon siirappia leiwän kanssa. Wedenjuonti ja humalawesi owat hyödyttäwiä. Taikka nautitaan kuutena aamuna perätysten tawallista suolaa ja ruutia yhteen seotettuna, teelusikallinen kumpaistaki, ja seitsemäntenä aamuna otetaan jalappajauhoja ulostamiseksi, jonka jälkeen sitte joka aamu kahtena wiikkona juodaan kupillinen tahi kaksi teewettä malista tahi raatteesta. Koko aikana woidellaan usein watsaa, johon tarpeesen saadaan hywää woidetta sapesta, kynsilaukasta ja terpentiinistä, yhtä paljo kutaki lajia. Nawalle sidotaan etikkaan ja nuskuun kasteltu tukko.