Part 5

Jos lääkäri olisi saatawissa, pitää hän kohta noudatettaa, ellei saada, pidettäköön lapsi ensimäisinä 3:mena wuorokautena, mainittuin pilkkuin wielä ilmaumatta kylmänwoittawassa huoneessa ja käytettäköön eli kanneltakoon wälistä ulkoilmassa, ei kuitenkaan kowin kylmässä taikka kostiassa. Hänen ainoa ruokansa tällä waiheella olkoon wetelät, jollai happamella niink. esimerkiksi marjawedellä seotetut ryyniliemet ja juomansa raitis, kylmähkä wesi. Jos kieli on likainen, annetaan pehmittäwiä aineita ja lawemankia pannaan kuumeen ja hourailemisen aikana joka päiwä estämiseksi watsan kowettumista. Rokkopilkkuin ilmauttua pidetään wieläki sairas 3 päiwää kylmänwoittawassa, ehk'ei juuri niin kylmässä huoneessa kuin ensimäisinä päiwinä. Wasta 7:tenä eli 8:tena wuorokautena rokkoin ajettuessa tehdään huone lämpimämmäksi, kuitenki raitista ilmaa usein sisälle laskien; samate pitää juomat tehtää haalioiksi ja runsaammin nautittaa. Paras juoma on haaliahka wesi, seotettuna maidolla taikka hiukalla sokurilla. Suurempia rokkoja taitaan neulalla tahi saksilla puhkaista. Puhdas ja siiwo menetys on nyt kowin tarpeellinen; silmät ja kaswot pitää haalakalla wedellä pestää; paita ja lakanat joka päiwä muutettaa. 11:nellä ja 12:nellä wuorokaudella pitää kuiwawia rokkoja usein liotella kauraliemellä ja hellittyänsä pois pestä. 14:nellä eli 15:nellä wuorokaudella menköön sairas haaliaan weteen pestää ja nautitkoon tarwetta myöten wähän liharuokaaki, joka tähän asti koko taudin aikana on ollut sopimaton ja kartettawa; wähitellen totutettakoon ulkoilmaaki kärsimään. 3:men ja 4:jänki wiikon aikoin taudin alusta lukien sairaan ei pidä asua yhdessä huoneessa terwetten kanssa ja ennen kun häntä niiden sekaan wiimmenkään lasketaan, pitää kaikki hänen waatteensa wisusti tuuletteltaa ja pestää.

Ainoasti oikein toimitetulla panorokolla woidaan iso rokko estää. Muuttorokot sikiäwät toisinaan isosta rokosta ja kohtaawat rokonpantujaki, mutta owat kewiämpilaatuiset, eiwätkä kuolettawaiset, jos kohta yhtä tarttuwaisetki ja samoin hoidettawaiset kuin iso rokko. Rokonpano pitää siis esiwallan säännön jälkeen toimitettaa kaikkiin lapsiin, johon myös hywä tilaisuus aina on tarjona, koska rokonpaniain kerran wuodessa pitää kuljeksella halki joka pitäjän Suomenmaassa.

2:ksi _Wesi=, poltto= ja walherokot_ owat peräti toista ja helpompaa laatua, ilmautuwat päiwän oiretten ja kuumewaihetten perästä tawallisesti esinnä hartioihin, rintaan ja mahaan ja sitte muihinki osiin punaisilla pilkuilla, jotka wuorokaudessa kohoowat selwiksi rokoiksi, ajettuwat ja kuiwuwat rypelällä, toisinaan mustaisella kuorella. 2:den wuorokauden sisässä owat nämät läpikäyneet yhdet waiheet, kuin iso rokko 12:nen sisässä. Harwoin niille mitään lääkkeitä tarwitaan, kun waan lapsi sisällä pidetään ja rokkoin kuiwettua pestään eli kylwetetään. Näitä wasten ei auta panorokko.

3:ksi _Tuhkuri, tuhkarokko_ on myös tarttuwa ja alkaa melkein samalla tawalla, kun iso rokko, waan rinta ja silmät tulewat alussa enemmin waiwatuksi. 4:nellä eli 5:nellä wuorokaudella nähdään ihossa kirpunpureman näköisiä rahkoja, jotka aikansa oltua kuiwuwat jauhomaiseksi kehnäksi ja katoowat. Tauti on tawallisesti niin kewiä, ettei tarwitse kun hywää korjuuta, pimiänwoittawaa huonetta, haaliaa juotawaa öitä wasten ja wilusta warjelemista, liiatenki paranemisen aikana ja perästä. Yskän rasittaessa annetaan munanruskiasta sokurin eli hunajan kanssa tehtyä liewittäwää mehua haalianlämpöisen wierteen eli mallaskeiton seassa. Wielä waikiampi yskä waatii suonen=aukoa wanhemmilta lapsilta ja nuoremmille iilimatoja rintaan, jonka ohessa rinta pidetään rakkolaastarilla awoinna. Wasta parin wiikon päästä sallittakoon tuhkarokosta parantuneen kuljeksia ulko=ilmassa, koska moni warhaisemmasta ulkona liikunnosta, jos kohta kesäisenäki aikana, on saanut ikuisen wian rintaansa.

4:ksi _Tulirahko, ihonpunote, sarlakantauti_, waikka alkaissansa helpompi, tulee usein sitä seuraawasta kurkkupoltosta kowinki waaralliseksi. Rahkot owat tulipunaiset, ihon tasaiset, laajat, wälistä yhteen juoksewat, ja waalistuwat sormella päälle painaessa. Liiatenki jos kuumuus ja kurkkupoltto owat kowemmat, pitää kurkulle ja leuan alle pantaa iilimatoja, jotka tässä taudissa, kuin tuhkurissaki tekewät suuren hyödytyksen ja harwoin ilman kaipuuta ja wahinkoa taitaan heitettää semminki kewäillä tulirahkon kulku=aikoina. Muuten oletellaan sairas kuin tuhkurissaki. Kowin woimattomia sairaita ja pahan löyhkän eli hajun kurkkukipuja ja kuumetta seuratessa, pidellään kuin polttokuumeessa ja annetaan, jos mahdollinen, lääkärin halttuun. Taudista paratessaan owat lapset kowin hellät wilustumaan, paljoa aremmat kuin tuhkurissa, ja siitä seuraa pahoja, waarallisia pöhöjä ja ajetus=tauteja. Tarpeellinen on siis waroa heitä 3:na ja 4:näki wiikkona taudin jälkeen ulkona käymästä.

5:ksi _Hinku, nääntö=yskä_ alottaa rinta= ja yskäkuumeen tawalla, kiihtyy sitte niin että joka erityistä yskänkohtausta seuraa hengen ahdistus ja omituinen hinku=ääni, punasinertäwillä kaswoilla ja rinnan kuristajalla. Ryintä=kohtausten tullessa ottaa lapsi mielellänsä kiinni mistä hywänsä peljäten lankeawansa, rykimisen lopulla oksettaa häntä tawallisesti. Tämä tauti kestää kuuden wiikon paikoilla ja wälistä kauwemminki. Jos mahdollinen pyytään parannusta tahi kuitenki helpotusta sillä, että kohta taudin alusta selkärankaa hieroillaan 2:desta osasta ihrasta ja 1:destä osasta laukasta eli sipulimehusta tehdyllä woiteella usiammat kerrat päiwässä, ja että lapsi waatetetaan lämpimämmästi, jota wastoin häntä ei kauniilla säillä pidä ulko=ilmasta kiellettää. Lapselle annetaan juoda nisuteetä hunajan eli maidon seassa tahi lämmintä sahtia wähällä tuoreella woilla ja lääketten sijasta muutama teelusikallinen woilaukaa (woisuolawettä) joka aamu. Loppupuolella tautia on inkewäri=, salwia=, satalehti= tahi kangasjäkälä=tee seotettuna malakawiinalla, terveellinen nautittaa. Watsa taudin aikana pidetään lawemangilla eli ulostawilla aineilla pehmiänä; jalkahauteet liewittäwät kohtauksia. Iilimatoin asettaminen niskaan tahi ohimoille eli aiwenille on ainoastansa silloin hyödyllinen, kun weri paljon pakkautuu päähän, ja yskän rintaa ylen kovasti waiwatessa, täytyy muutamilla iilimadoilla werta rinnastaki imettää. Lapsen ei annettako ylen kauwan yhtä perään nukkua, koska yskä sen kautta tulee kowemmaksi. Ehkä lapsella tawallisesti on hywä syöntihalu, pitää kuitenki ruokaa säästäen annettaa, eikä kuin kewiämpiä.

6:ksi _Kurkunkuristaja_ on pikatappawa tauti ja waatii lääkärin apua. Esinnä alkaa se kuin muuki röhkätauti, mutta pian kuullaan eri=äänensä jokaisella sisäänhengittämällä, joka muuten käypi kyllä waikiasti. Jos lääkäriä hetimmiten ei saataisi, pannaan 6 eli usiampia jos 10:nenki iilimatoa kurkulle ja werestämisen jälkeen, reikäin esinnä tukittua, rakkolaastari samalle paikalle; lawemankia ja haalioita juotawia ei pidä unohdettaa.

7:ksi _Hengen=ahdistaja_ kohtaa toisinaan, ehkä harwoinki, huonokorjuisia lapsia. Tulee yhtäkkiä ja tawallisesti yöllä. Lapsi herääpi säikähtyneenä ja hengittää kowin waikiasti röhisemällä, waikeroipi puoli=nääntyneenä, kaswot punasinertäwinä. Tawallisesti ylimenee tuska ryinnällä, aiwastamisella tahi oksulla, mutta tulee jällen seuraawana yönä. Jos lääkäriä ei saataisi, koetetaan seuraawaista apua: kädet olkapäästä saakka pannaan lämpimään weteen, sisälle annetaan aneksi= eli inkewäriteetä hunajan kanssa, liewittäwiä lawemankeja laitetaan seotettuna haisu=pihwalla, tupakalla eli tupakkaöljyllä ja rinnalle pannaan lewiä pikilaastarilappu ripistettynä mustain pippurain jauhoilla. Muutamat kiittäwät hywäksi kohtauksissa wiedä lapsi ulko=ilmaan ja ikänsä mukaan antaa hänelle 3:mesti eli 6:destiki päiwässä wähä haisupihkaa sisään. Taudin lopussa owat ensiksi haaliat ja sitte kylmät kylpypesot ynnä parempi hoito lapselle tarpeelliset.

8:ksi. _Wesi=aiwo_ on kahtaki laatua, toinen pikaisempi, toinen hitaisempi. Edellinen laatu kohtaa toisinaan lihawampia lapsia toisesta wuodesta alkain ja wälistä wielä 12:ta wuoden ikäisiä. Se tutaan siitä että lapsella on pää kuuma, iho kuiwa, liiemmältä unta, jonka ohessa hän wälistä syyhyttelee nenäänsä, kiristelee hampaita ja toisinaan herääpi ja parkaisee kuin säikähtynyt; lasta janottaa, kuoituttaa, watsa ja tarpeenteko on epätasainen, usiammin hidas, wedenjuoksu samia. Wiimmeisillään tulee lapsi pian tunnottomaksi, ruumista puistellehtaa, sitte kuolee. Sitä ennen pitää lääkäri noudettaa, ellei mahdollinen, pannaan kuitenki usiampia iilimatoja lapsen ohimoille (otsakulmiin) taikka korwantauksiin, pää weitsellä ajetaan tahi saksilla keritään paljaaksi ja haudellaan wiriästi ja kauwan aikaa rikki muserretulla jäällä riewun tahi rakon sisässä, taikka jääkylmällä wedellä. Lapselle pannaan lawemankia ja annetaan juoda haaliahkaa wettä seotettuna wähällä sokurilla ja happamella marjawedellä. Apu ja parannus seuraa enimmiten sitä myöten, miten kohta taudin alussa iilimatoja saatiin tarpeeksi asti ja kylmiä hauteita sitte pään päällä suuttumatta pidellään.

Jälkimäistä wesi=aiwon laatua osottaa kaswoin kalweus, liikuntoin hitaisuus, ja ruumiin laihtuminen. Werkalleen tulewa ja alkunsa saawa joko muista taudeista tahi ylen lämpimistä pääpeitteistä tahi luonnon erinäisistä syistä antaa tämä tauti aikaa lääkäriä kysyä.

9:ksi _Sarwentotauti eli lonkkawika_ kohtaa toisinaan 3:menki wuoden nuorempia lapsia. Lapsi käypi waperasti, hiwistellen, jalat kankiana ja kipua polwissa walitellen. Kiwun puolimainen jalka näyttää alusta pitemmältä, waan tulee sitte yhtä äkkiä toista lyhemmäksi ja warwaspuoli alussa ulospäin kääntynyt, wäännäikse nyt sisällepäin. Kantapää ulottuu tuskin maahan, jalka alkaa kuiwettua. Syy tähän tautiin on erikiwulaisuus sarwento= eli lonkka=jäsenessä (reisiluun yliwäänteessä), joka paisuttaa ja ajetuttaa sen paikan. Ymmärtämättömät luulewat reiden tahi polwen olewan sijoiltaan ja kokewat wetämisillä ja wääntämisillä saada wikaa paratuksi, josta se waan pahenee, eikä parane. Jos lääkäriä ei saataisi, pannaan kohta taudin alussa molemmin puolin kupeille usiampia iilimatoja wikapaikalle, taikka sen wiereen etupuolelle, ja kahden, kolmen päiwän päästä samalla tawalla toisesti ja kolmannesti. Taikka kupataan paikka ja pidetään sitte rakkolaastarilla kauwan aikaa awoinna. Erittäin tarpeellinen on lapsen maata kowalla wuoteella, matalalla päänalaisella (taikka peräti ilman) ja niin liikkumatonna kuin mahdollinen. Senlainen moniwiikkoinen makuu kohta taudin alusta waarinotettuna on toisinaan ilman mitänä muuta lääkettä tuonut awun ja ilman sitä tauti ei parane milloinkaan.

10:ksi _Ryyhdyntä, tartunta, syyhy, maahinen_ ja muut senlaiset ihotaudit tulewat enimmiten ruokottomuudesta ja siiwottomuudesta, toisinaan tarttumalla, parataan puhtaudella ja haalioilla ammekylwyillä.

11:ksi _Risakko, risatauti, rökötauti_. Tältä taudilta waiwatuilla lapsilla on kaswot kalwiat, pöhewännäköiset, hywä syöntihalu, iso watsa ja ylähuuli paksumpi, risat eli rauhaiset kaulassa ja muuallaki ruumiissa, erinomattain kainaloissa ja kupeissa, ajettuneet ja toisinaan märkääki wuotawaiset. Märjille tulleet, joka wasta tapahtuu myöhemmin, paranewat haawat usein syksyllä umpeen ja aukeawat kewään joutuessa uudelleen. Jäsenpaikat ajettuwat ja woimat raukeawat wähitellen.

Peritty luonto, sopimaton rawinto, siivoton ruokko ja hoito, nuohkiat, hikiset huoneet, liikkumattomuus j.n.e. owat useimmiten tämän taudin syynä ja pitäisi, miten mahdollinen, ojettaa ja wältettää. Sitte kylwetetään lasta usein (kerran päiwässä) kylmässä suolawedessä, jonka jälkeen ruumista hierotaan kuiwalla, willaisella waatteella, rawitaan enemmin liharuuilla, kuin jauho= ja juuri=aineilla. Muuksi lääkkeeksi annetaan kalanmaksa=raswaa monina kuukausina perätysten teelusikallinen illoin aamuin; taikka humalateetä kylmänä 3 kertaa päiwässä ruokalusikallinen eli wähemmin kullaki kerralla; taikka poltetaan laihempata raawaan lihaa tahallisessa kahwipolttajassa mustaksi ja jauhetaan, josta sitte monet wiikot perätysten illoin aamuin annetaan teelusikallinen eli wähemmin kerrassaan weden eli maidon seassa lapselle; taikka poltetaan samalla tawalla tammen terhoja, keitetään kahweksi ja nautitaan. Lihan poltto menestyy paremmin sen esinnä palasiksi hakattua. Näiden ohessa käytetään lasta ulko=ilmassa ja annetaan lämpiminä aikoina oleskella kuiwassa hiekassa eli sannassa waikka päiwät päästänsä. Haawapaikoilla pidetään meriwedessä taikka muussa suolawedessä taikka suokanerwa= (pursu=) teessä taikka pelkkäpuhtaassa wedessä kastettuja kääreitä, miten näyttää sopiwammalta, ja wanhempia haawoja saadaan paremmin paranemaan, jos niitä sitoessa pidetään niin lähellä walkiatulta, kuin suwaitsee ja kärsii, jonka ohessa walkiata laitetaan paremmin palamaan. Ajettuneita rauhasia sulautetaan suolawedellä tahi lämpimällä hautelemalla ja hieromalla. Tässä taudissa on usein siitäki ainoastansa apu tullut, että lapsi on sukulaisten tahi muiden ihmisten luoksi peräti toiseen asuntopaikkaan muutamiksi kuukausiksi olemaan wiety.

12:ksi _Madot, eläwät_. Katso kuudennesta Luwusta, mitä niistä mainitaan.

6 Luku.

Yhteisiä muistuteltavia täysi=ikäisten tawallisimmista taudeista ja wioista.

Puhdasta, kohtuullista, toimellista, lewollista ja kaikella tawalla oikiata kristillistä elämätä kaimaa terweys wielä kulkutautienki ja ruton aikoina. Toisin eläen joutuu ihminen waremmin eli myöhemmin moninaisten kohtausten, wammain, tautein, kipuin ja waiwain alaiseksi.

Tyhmästi luullaan monasti tautien ja muiden kohtausten tulewan joista kuista tawattomista syistä, pahoista hengistä, wedestä, maasta ja ilmasta; ja niihin niin kutsuttuihin _poikenluomiin, nosto= eli panentatauteihin, rikkeisiin hankaamisiin, tulemuksiin_ owat kawalat loitsijat, welhot ja tietäjät valmiit kaikenlaista apua hankkimaan, josta sairas usein tulee entistäänki pahemmaksi. Rahwas on ymmärtämätön ja hedas, nopia uskomaan, jonka uskoiliaisuuden semmoiset tietäjät, petturit, taikurit, poppa= ja myrrysmiehet, noidat, kukkaromiehet, käyttäwät hyödyksensä. Juopot, häwinneet lurjukset, maankulkiat kuoharit ja muut senlaiset owat erinomattain wiekkaat rahwasta pettämään. Ilman pienintäkään tietoa tautien erityisistä syistä ja luonnosta, lääketten laadusta ja waikuttamisista, antauwat tohtareiksi, saarnaawat mahdistansa, kiittäwät ja ylistäwät kaikenlaisia sekasotkujansa, walehdellen niiden moninaisista ihmeellisistä waikutuksista sairaita parantamaan, waan wiisaasti salaten ja waiketen, kuinka monilukuisia ihmisiä niiden kautta on hautaan pantu eli muuten elinkaudeksi terweytensä menettänyt.

Wähän kysywät nämät petturit siitä, jos jälkeenpäin hawattaisiwat walehtelioiksi, silloin owat jo minkä matkan päässä, ja jos waikka olisiwat tawattawinaki, niin on heillä kyllä kymmeniä syitä ja selityksiä walmiina, minkätähden heidän mahtinsa ja konstinsa ei luonnistanut. Yhtä wähän huoliwat he sairaan hengestäki, kuin waan woipi maksaa heidät ja lääkkeensä, jotka tawallisesti owat joita kuita wanhoja kelpaamattomia, usein myrkyllisiäki sotkuja. Heitä tulee jokaisen wisusti waroa, eikä typeryydestä, ymmärtämättömyydestä, toimettomuudesta, kulutusten pelwosta tahi mistä muusta syystä antaa henkeänsä heidän käsiin, josta wielä seki tulisi tunnon waiwaksi, tietää omin tahdoin itsellensä tahi toiselle kuoleman jouduttaneen. Jo siitäki mahdat arwata ja tuntea sotkutohtarin, kuin aina pitää salassa konstiansa. Oikia lukenut lääkäri on joka aika walmis nimittämään lääkkeensä ja syyt, minkätähden pitää yhden, määrätyn lääkkeen toista soweliaampana. Hän menetteleikse julkisesti kaikissa tiloissa.

Ei myös pidä luulla tautia Jumalalta wälttämättömästi määrätyksi, niinkuin usein sillä mielellä kuullaan sanottawan: _se on Jumalan sallima, se on hänelle luotu eli määrätty_. Usiammissa tapauksissa owat omat erhetyksemme syy meitä kohtaawiin tauteihin, wieläpä silloinki, koska sitä emme millään todeksi uskoisi. Toisia tauteja tulee luonnon tawallisista waikutuksista, joita emme woi wälttää. Jumalan sallimia kyllä kaikki owat, waan älköön kukaan sillä Jumalan nimeä häwäiskö, että sanoisi niitä hänen määräämiseksensä, tahtomiseksensa. Jumala sallii ihmiselle pahanki tapahtuwan, kuin useinki ihminen itse sitä ei wältä ja wastaan sodi niillä woimilla, joita sitä warten saanut on. Mene'päs pienoisella weneellä isoon myrskyyn, hyppää'päs tuleen, ole'pas syömättä, eikö salline hukkuwan ja kuolewan sinua Jumala, waan ei hän sitä kuitenkaan tainnut tahtoa eli wälttämättömästi määrätä, koska antoiki sinulle wapaan ehdon ilman olla.

Kaikki tauti on luonnollinen kohtaus, luonnollisista syistä ja luonnollisilla, sopiwilla aineilla poistettawa. Nämät lääkkeiksi kutsuttawat, tautien poistamiseksi määrätyt aineet waikuttawat aina jonkun terweellisen muutoksen ruumiissa, kuin niitä oikein käytetään, jota wastoin kaikkein yliluonnollisten ainetten waikutus on tyhjässä luulossamme perustettu, ja tawallisetki lääkkeet wäärinkäytettynä muuttuwat myrkyiksi.

Ainoasti uutteran luwun, tarkan tutkinnon ja hartaan opin kautta taitaan täydellisempi tieto ihmisen ruumiin sekä terweestä että sairaasta olosta saada ja samate lääketten luonnosta ja waikuttamasta. Tämän tiedon käsittänyt on oikia lääkäri, ja waan häneltä, ei mieron sotkureilta, loitsijoilta, salwureilta, tietäjiltä, ja muilta konnilta pitäisi järjellisen ihmisen taudeissa apua ja neuwoa kysyä.

Mitä waremmin lääkäriä tauteihin etsitään, sitä helpommasti ja wähemmillä kuluilla on parannus saatawa. Tautiki kerran juurtumaan pääsnyt on waikiampi parantaa. Lääkärin wiipyessä taikka ei ollenkaan saadessa kysyttäköön neuwoa oppineilta eli muilta ymmärtäwäisiltä, taitawilta ihmisiltä, erittäinki papeilta ja walloilta (herraswäeltä). Jos siihenki ei olisi tilaisuutta, niin ennen nautittakoon ei mitään, kuin taitamattomilta annetuita, epätietoisia, tuntemattomia rohtoja.

Kuin lääkäriltä neuwoa kysytään, ja hän ei itse saa sairaan tilaa ja kohtaa tutkia, niin pitää hänelle siitä kirjallisesti tahi suusanalla tarkka tieto annettaman, jossa on waarinotettawa:

1:ksi Onko sairas miehen tahi waimon puoli, sen ikä, wirka ja tawalliset toimitukset, ruumiin laatu, entinen terweys, elämän, rawinnon ja muiden nautintoin kohta, wanhempainsa terweyden laita.

2:ksi Minä päiwänä sairas alkoi oiria (tuntea taudin lähestywän) ja milloin piti wuotenta.

3:ksi Olisiko mitään tiettyä eli arwattawaa syytä tautiin, niinkuin esimerk. pitkittäwä wilustuminen tahi lämmin (kuumuus), werijuoksut, saastat (tarttumiset), loukkauksia, mielen liikutuksia ja muita semmoisia.

4:ksi Taudin nykyinen laatu, onko se kuumeentapainen ja millä ajalla päiwästä kuume alottaa, kiintyy ja heittää; waltasuonten tykintä, kuinka wäkewä ja kerkiä, montako tykintää minutissa; ruumiin wäreet, wilu, lämmin, hiestys, raukeus, uni eli unettomuus; pääkipu, houru, raiwous eli wiltiö; näkö, kuulo, haju, maku ja tunto; henkimä, yskä, aiwastelu, haukotelma; kielen laita eli kohta, jos on puhdas tahi talmainen, kuoitelma, kyökkäilemä, okse, nikka; watsan kohta, jos kowa tahi pehmeä, onko jälki millään tawalla erilaatuinen; weden lähtö ja laatu; ihon ja erittäinki kaswoin muoto; ehdottomat liikahukset, wetämiset, wawahukset, puistelmat, heitelmät, nakelmat; helleys, pakotus, puremat, jäytämät, kolottama, pistelmä; entiset tahi nykyiset wiat, loukkaelmat, haawat, kaswut, käsnät, rauhaiset, kowettumat, rampaukset; estetyt eli seisottuneet ruumiin tyhjennykset, esimerk. jalkain ja ruumiin hiki, weren juoksut ja muita semmoisia. Tiettäwästi kaikilla sairailla ei ole mitään erittäin näistä jokaisesta mainittawaa, waan mikä kohta ikänänsä erotaikse tawallisesta, se pitää merkittää ja lääkärille ilmotettaa ja wieläpä seki, missä järjestyksessä erinäiset sairauden kohtaukset hawaitaan.

5:ksi Mitä aineita tautia wasten jo on käytetyksi tullut ja kuinka ne owat waikuttaneet.

Aina pitää wisusti ja tarkoin seurattaman lääkärin neuwoa ja määräämistä, katsomatta minkälaiset ja makuiset lääkkeet owat. Tawallisesti toiwoo sairas saadaksensa lääkewiinoja, mutta semmoisia ei ole kaikkiin tauteihin soweliaita, jonka tähden lääkkeitä muussaki muodossa, jauhoina, marjoina pitää samalla uskalluksella nautittaman. Eikä pidä niitä mitättömiksi luultaman, jos päiwässä, kahdessa tahi wielä wiikonki sisässä eiwät auttaisi. Toisinaan kestää kauwan kyllä, saada wanhoja juurtuneita wikoja paratuksi, ja wasta pitkällisellä lääketten nautinnolla ja muulla sopiwalla korjuulla luonnistuu se wiimeinkään. Wielä tehollisemmat, kuin lääkkeet, owat useinki hywä korjuu ja hoito, jonkatähden ei pidä pienintäkään poiketa siitä, mitä niistä lääkäri kussaki tapauksessa on määrääwä tahi tässä kirjassa edellä on neuwoksi annettu.

Köyhimmilläki maalla asuwilla on aina tilaisuus läänin lääkäriä wioistaan neuwotella ja muutamissa taudeissa, niinkuin yhteisissä kulkutaudeissa ja tapaturmaisissa loukkauksissa, joissa henki tulisi waaraan, saawat he ruunun maksolla lääkkeitä ja muissaki taudeissa ja wioissa paikottain pitäjän maksolla. Ilmanki on hywä, saada lääkäriltä neuwoja, kuinka sairasta tulee korjata ja mitä kotona saatawia aineita hänelle sopii antaa.

7 Luku.

Kuumeista eli kuumista taudeista, polttotaudeista.

Kuumeet owat laatuansa pikaisia, usein waarallisia tauteja, ja waatiwat sentähden kerkiätä apua. Tarpeellinen on jokaiselle tarkemmin tuta niiden laatu ja tietää, mitä niissä on sairaan paranemiseksi tehtäwä, koska lääkäriä ei saada.

Kuumetten tawalliset tuntomerkit owat: waihtelewa wilunwäre ja kuumuus, jano, päänkipu, lewottomuus, helleys ja kolotus ruumiissa, kiirehtiwä werenliikunto, kadonnut eli puuttuwa syöntihalu, epäjärjestys tawallisissa ruumiin toimituksissa ja sen erkanewissa aineissa.

Niissä on kowin tarpeellinen asia waarinottaa: 1:ksi, että sairas heti taudin alusta, mitä aikaisemmin sitä parempi _makaa paikallansa wuoteella_; 2:ksi, _käytetään lensiöissä_, haalioissa, ammekylwyissä, jospa tawallisessa saunassaki, kun waan tarkoin wilustumisesta sieltä tupaan tullessa warotaan, taikka pestään ja hierotaan ihoa lensiällä wedellä etikan kanssa; 3:ksi, että hän nautitsee janonsa ja tarpeen mukaan _kylmänhaaliata wettä juomaksi_; 4:ksi, _saapi lawemankia joka päiwä_; 5:ksi, pitää _sinappipuuroja_ pohkioilla ja jalkapohjilla; 6:ksi, _korjataan_ muutenki kaikella tawalla _hywin ja huolellisesti ja kohdellaan armeliaisuudella, kärsiwällisyydellä_, jonka ohessa laitetaan, että saapi lääkäriä ja pappia puhutella ynnä kaikkea muuta, jolla tulisi lewotetuksi ja lohdutetuksi.

Mitä tässä edellä sanoimma sopii yhteisesti kaikkiin kuumeisiin, joita muuten on usiampilaatuisia erityisillä tuntomerkeillänsä:

I. _Kuumeita lisätyllä eleellä eli wirkiämmällä eläwäisyydellä; wihottawia, kiihkeitä kuumetauteja_. Nämät taudit kohtaawat tawallisesti nuoria, werewiä ihmisiä, saawat useimmiten wilustumisesta kylmempinä wuoden aikoina alkunsa. Ensimäisiä ruumiissa käywiä wilunwäreitä seuraa wäkewä kuumuus, jano, päänkipu, kolotus koko ruumiissa tahi sen erinäisissä osissa, watsa turwottuu, kieli näyttää walkialle tahi punaiselle, wesi ruskialle, suoni tykkii teräwään ja tuntuu kowalle. Tauti murtuu (taittuu) tawallisesti yhdeksännellä wuorokaudella werenjuoksun tahi hiostamisen awulla. Awuksi käytetään neuwoja, joita jo yhteisesti on kuumeisiin koskewasti annettu ja erittäin aukaistaan tässä taudissa suoni, annetaan pehmittäwiä aineita, weteliä hapahkoita juomia, jonka ohessa katsotaan, että sairaan huone on raitis, kylmähkä, ja että wisusti kartetaan kaikenlaisia waristuttawia, kiihottawia aineita.