Part 3

Synnyttämisen hetkellä olkoon waimo miten mahdollista kärsiwällinen ja muistawa senki, ettei hän kaikilla omilla huolillansa woi mitään ilman Jumalan awutta, johonka hänen tulee turwata. Wahwalla katosta roikkuwalla köydellä sopii hänen kohottaa itsensä istualle, jos niin toisinaan helpompi olisi. Huoneen pitää olla, ei lämpimän, waan raittiin, wilunwoittawan. Joutawia katsojia siinä ei pidä suwaittaman. Kiinan lääkärit neuwowat synnyttäjiä nukkumaan, minkä woiwat, ja walweella ollessaan nauramaan. Eikä olekaan paha se neuwo.

Jos synnyttäjää alkaa puistella eli wawahutella, niin pitää hetimmiten lääkäri noudettaa. Häntä odottaissa warottakoon, ettei waimo wahingoittaisi eli loukkaisi itseänsä, ja pistettäköön puinen puikko, lusikka tahi paksu nahkapalainen hammasten wäliin, kielen rikkipureumisen esteeksi. Wahwalta, werewältä waimolta, lasketaan käsiwarresta werta, kortteli tahi kaksi. Kaikillenki sopii panna liewittäwää lawemankia ja pohkioille sinappitaikinaa. Kaikkea rytyä, ääntä ja pauhua pitää wältettämän.

Hurmikot eli werikuohut, werijuoksut, syntyhetkellä waatiwat pikaista lääkärin eli ymmärtäwän kätilön apua. Niiden kaipuussa katsottakoon, että synnyttäjä makaa liikahtamatta, pitkänään seljällänsä, wilunwoittawassa wuoteessa, raittiissa huoneessa. Annettakoon hänelle myös jotai happamensekaista juotawaa, etikkasekoa, hywin hapanta marja= tahi piimäwettä.

Waarinotettawista saamisen jälkeen.

Heti synnytettyä pitää waimon luoda reidet yhteen ja laskea kumpiki kätensä watsalle lepäämään. Kun itse ei sitä woine, niin autettakoon muilta. Sittekun jälkimenot (jälkijuoksu, perkeet) owat yli menneet, pitää waimo warustettaman kohtuuskintiällä watsasiteellä ja nostettaman toiseen sänkyyn, jossa saapi hiljaisuudessa lewätä joutawilta wierailta ja onnen toiwotuksilta waiwaumatta. Watsasidettä katsotaan, ettei löyhtyisi, ja kuiwia, lämpimiä lakanoita muutetaan tarpeen mukaan. Rinnat pidetään lämminnä ja imetetään 6 tahi 8 tiiman päästä, jos kohta maitoa ei wielä olisikaan. Sisään painuneita nänniä imetään nännilasilla, sawipiipulla tahi huulilla ulospäin. Jos siitä ei olisi apua, ja lapsen olis mahdotoin imeä, nautitaan ulostus=aineita, esimerk. engelskan suoloja, joka kolmannella päiwällä, siksi että watsa pehmeytyy. Rinnoilla pidetään paksulta pantuja mintturuohoja ja ruokaa nautitaan niukemmalta. Se on paha, sopimatoin tapa, ei itse imettää lastansa. Luonto on määrännyt äitin lapsensa imettäjäksi; joka luontoa wastoin tässäki asiassa rikkoo, tulee sillä rangaistuksi, että saattaa sekä itsellensä että lapselle tulewaisia wajawaisuuksia.

Ensimäisinä kolmena neljänä wuorokautena eli kunnes werisekaisia juoksuja wielä kestää, tulee waimon maata lakanain wälissä, mutta ei erittäin lämpimässä. Senjälkeen, jos mitään erinomaista ei wäliin tulisi, maatkoon puettuna, waan älköön nousko wuoteelta ennenkun 8 tahi 9 wuorokaudella. Watsasidettä pitää kantaa neljä tahi wiisi wiikkoa ja silloin wasta sopii waimon tawallisiin kowempiinki töihin ryhtyä, siihen asti toimitelkoon helpompia askareita. Se on hywä neuwo waimolle, maata wuoteella siksi, että jalkeella oleminen ei enää waiwuta. Heikkosilmäisiä warten pitää waloa wähetä.

Rawinto ensimäisinä kolmena päiwinä olkoon laihempi, esimerk. wesi= ja ryyniliemi, sahti leiwän kanssa, puuro, weres woi ja leipä. Wähitellen saapi sitte ruweta wäkewämpiinki ruokiin, löysäkeitto=muniin, tuoreesen kalaan ja lihaan, jonka ohessa maidon herumiseksi ja rinnasta lähtemiseksi tihiään juodaan munamaitoa, olujuuston heraa ja muita semmoisia. Sitte saapi wähitellen totuttaa watsan tawallisille, jokapäiväisille ruuille. Kaikenlainen wiina, olut ja kahwi owat sopimattomia tässä tilassa, eikä pidä niitä ilman lääkärin määräämistä nauttia. Paidan muutteessa ja wuodetta korjattaissa taitaa waimo pian wilustua ja saada taudin, samati mielenliikunnoista. Sentähden pitää waroin näissä tiloissa meneteltämän.

Erinäisistä kohtauksista saamisen jälkeen.

Edellisiä neuwoja seuraten wälttää lapsiwaimo monta tautia. Kuitenki taitaa erinäisiä kohtauksia ilmantua joko luonnon syistä, syntywaiwoista tahi muusta. Semmoisia owat:

1:ksi _Hurmikko, werijuoksu_. Heti tahi wähä jälkeen synnyttämistä ilmautuwa. Kohtaa usein silloin, koska waimo on kowin heikko tahi ylimäärin waiwaikse taikka kun istukka (kohtumaksa) on osiksi sisään jäänyt, osiksi irtautunut tahi wäkinäisesti ulos otettu. Hurmikko on waarallinen kohtaus, jos se kauwemmin kestää. Lääkäriä eli kätilöä odottaessa saapi sen tukkeeksi seuraawia keinoja käyttää: huone, wuode ja juoma tehdään kylmemmiksi; sairasta makuutetaan seljällänsä, hartiot muuta ruumista alempana; etikan kanssa seotettuun kylmään weteen kasteltuja riepukääreitä pidetään ja uudistetaan usein syntypaikalla, waan ylempänä mahalla lämpimiä öljyllä ja etikalla kasteltuja hauteita; tahi painetaan häpyluuta käsillä, tahi pannaan pieni, leiwiskän painawa, kylmällä wedellä kasteltawa santapussi mahan=alustalle. Kowemmissa tiloissa annetaan sairaalle 10 tippua terpentiiniä joka toisen tiiman päästä taikka teelusikallinen kanelijauhoja wedellä tahi wähällä wiinalla seotettuna joka kolmannella tiimalla, ja häwyn sisälle (häpyputkeen) työnnetään etikalla kastettu kokoon kääritty pitkä rieputukko taikka ruiskutetaan sinne siltään kylmää wettä ja etikkaa. Istukka kokonansa eli osittainki irtaunut wedetään ulos.

2:ksi _Pyörtyminen_. Waatii wirwottawaisia aineita, jonkalaisia owat: raitis ilma; saksanwiina, siltänsä eli wedellä seotettu; wäkewä etikka, ja muiden ainetten puutteessa hajuwesi eli palowiina, ei kuitenkaan paljaaltaan, waan weteen seotettuna, neljänneksi osaksi weden suhteen, usiasti ja wähä kullaki kerralla sisään otettawa.

3:ksi _Jälkipureet_ jälkipoltteet. Ne jotka heti synnyttämistä seuraawat, owat tarpeelliset perketten ja werimaksain erottamiseksi. Myöhemmin ilmautuwaisia, waikiampia kipuja pitää syitänsä ja luontoansa myöten auttaa. Usein tulewat ne watsaan jääneistä liiallisista ruokakokouksista, jotka arwataan pahasta suussa olewasta ma'usta, kadonneesta eli wähetystä ruokalystistä, liittaisesta kielestä, waikiasta, hitaasta tarpeenteosta. Silloin pitää pantaman liewittäwää lawemankia, taikka sisälle annettaman ulostus=aineita, esimerk. engelskan suoloja ja mahaa woideltaman ulkopuolitse ihralla, öljyllä tahi woilla. Mutta jos kiwut tulewat jälkimenoin wäkinäisestä ulosotosta tahi waimon omasta heikkoudesta, niin pitää liewittäwiä lawemankeja ja lämpimiä hauteita pidettämän siksikun ennätetään lääkäri saada.

4:ksi _Ajetus, puhallus, helleys, werestys_ syntyneuwoissa tulee waikiasta, pitkällisestä synnyttämisestä ja paljosta koskemasta. Helpompia tapauksia autetaan lyjyweteen kastelluilla, päällä pidettäwillä riepukääreillä. Mutta koska kowemmissa tiloissa paikat alkawat mustalle näyttää ja wuotaa pahahajuista wiswaa, kastellaan riepukääreitä punaiseen wiinaan taikka wesi= ja palowiinasekoon taikka saunakukka= ja raidankuoriliemeen taikka alunaweteen. Sywemmät haawat täytetään niihin kastellulla liinan untuwalla tahi hienoilla saunakukkajauhoilla. Mätäpaikkain poisliuduttaa pyhitään liewittäwää woidetta tahi lyywittiwoidetta liinaiselle lapulle ja pidetään päällä. Jos wäliseinä on repeytynyt, pitää haawa wedellä wisusti puhdistettaman ja waimon makaaman yhdessä kohti ja reidet yhdessä, siksettä paikka paranee, johon asti sitä korjataan samalla tawalla, kuin muitakin mätähaawoja. Rupeaisiko sisältä luonnonpaikoista pahahajuista märkää wuotamaan, niin ruiskuteltakoon sinne kylmänhaalistunutta wettä ja, jos siitäkään ei apua tulisi, tammen tahi raidankuorista tahi saunakukista keitettyä wettä, tawallisella lawemankipiipulla eli rakolla, jos warsinaista ruiskua ei olisi.

5:ksi _Peräkuhlot eli pistimet, wuotamatoin perätauti_. Painellaan waroin pehmeillä liinalapuilla, jos saataisiin sillä takaisin. Kylmään weteen tahi lyjyweteen kastetuita tukkoja sidotaan päälle ja kowemmissa tuskissa imetetään werimadoilla ympäristöä. Watsa pidetään pehmiänä, ei kuitenkaan wäkewämmillä ulostus=aineilla. Waimo waroikoon kaikesta änkäämisestä tarwettansa tehdessä.

6:ksi _Hidas wesi, waikia wedenlähtö_. Jos wesireikä olisi wikaunut, niin haetaan lääkäriä. Muuten pidetään lämpimiä saunakukka=hauteita paikalla ja woidellaan lämpimällä öljyllä ja kamfertillä. Jos ei auttaisi, kuljetettakoon kätilöltä pilli wesirakkoon.

7:ksi _Kohdun mulje eli laskeunta_. Tutaan siitä, että luonnon paikoista ulos tungeikse mustanpunainen, werensekainen kuhlo eli tönkäle, taikka aluswatsan poltteesta ja kusen waikiasta ulos lähdennöstä. Waatii pikaista lääkärin tahi taitawan, oppineen kätilön apua.

8:ksi _Maitokuume_. Tulee tawallisesti kolmannella wuorokaudella eikä ole waarallinen. Kowempana ollessa annettakoon raitistawia, löysääwiä aineita ja imettäköön uutterasti rintoja.

9:ksi _Lapsiwuoteen tauti_. On aina waarallinen kohtaus, joka noin puolentoista wiikon päästä synnyttämisen jälkeen, usein warhemminki, toisinaan myöhemmin, ilmautuu. Jälkijuoksut pysähtywät, maito tukehtuu, watsa paisuu ja hellettyy, ruumis heikontuu. Tawalliset syyt owat huoletoin, siiwotoin, ymmärtämätöin korjuu, warahinen liike, ruumiin wilustuminen, watsan täyttäminen sopimattomilla aineilla j.n.e. Lääkäri pitää kerkiämiseen kutsuttaa ja sairas pidettää hywässä, puhtaassa korjuussa ja raittiissa huoneessa, niin paikallansa ja hiljaisuudessa, kuin mahdollinen. Annettakoon myös hapahkoja juomia, esimerk. marjawesiä, ja löysääwiä eli pehmittäwiä aineita.

10:ksi _Rinnan=aje, rintain puhallus, nisäin ajos eli tulehus, maitosulku_. Sitä seuraa kipu, tuska ja kuumuus. Tulee tawallisimmasti ruumiin wilustumisesta, mieliwimmoista, siiwottomasta korjuusta j.n.e. Alkaa esinnä wilun wäreillä, joita seuraa kuumuus, ajetus, punotus, tuska ja wihleet rinnassa. Ellei ajetta saada peräytymään, niin se pian kowettuu. Peräymistä eli pehmiämistä pyydetään esinnä sisäänotetawalla oksettimella ja jäljestäpäin raitistawilla ulostus=aineilla, jonka ohessa rintoja ulkopuolin haudellaan lämpimillä kääreillä täytettynä hienotuilla karhunkaalin eli hulluruohonlehdeillä. Taikka pidetään rinnoilla kylmiä kääreitä wäkewästä salmiakkilipiästä. Taikka hierotaan ajettunutta paikkaa lämmitetyllä puun=öljyllä ja palowiinalla. Taikka pidetään palowiinaan kasteltuja riepuja ajettuneen rinnan puolisessa kainalossa ja itseä aje'paikkaa haudotaan lämpimällä puurolla, tehty hienotusta korpusta tahi pellawasiemenjauhoista lyjywedessä keittämällä. Jos iho rinnassa on kowin hellä eli arka, niin pannaan hieno liinalappu kääretten alle ihoa wasten, woideltuna puun=öljyllä hulluruohoöljyllä tahi muulla ei pilauneella raswalla.

_Maitosuluksi eli maitopaatteeksi_ erittäin sanotaan rinnalle päällisin puolin ilmautuwa, epätasainen, kuhloinen ajos, ilman kuumuutta, tuskaa ja punotusta, kuitenki jollai tuntuwalla painolla rasittawa. Se katoo useinki wiriällä imettämällä. Ellei katoisi, niin pidetään rinnalla lämmintä saipuasta ruis= eli ohrajauhoin ja weden kanssa tehtyä puuroa. Taikka tehdään woidetta hienotuista saunakukista suolattoman woin kanssa. Taikka sulataan luoti puhdasta potaskaa korttelissa wettä ja pidetään siinä kasteltuja lämmitettyjä riepuja rinnalla. Oksettimia saapi nautita tämänki wian alussa, waan ainoastaan iltaisilla ja niin wähitellen, että waan kuoittaa, ei julki okseta. Maito tawallisesti ehtyy tällä ajalla, waan ilmautuu sitte jälleen. Niin tässä, kuin wastamainituissa edellisissäki rintawioissa on hywä rintoja usein saipualla ja haalialla wedellä pestä. Jos haawoja jälkeen ilmantuisi, niin pannaan niille hieno liinalappu woideltuna nuorella kermalla (maidon kuorella eli päällisellä, taaleella, retalla) tahi suolattomalla woilla ja uudistetaan kahdesti päiwässä. Näissä wioissa älköön pidettäkö rintaa ripuksissa, waan kannatettakoon niskan taaksi sidotulla huiwilla.

_Maidon muista syistä wähetessä_ pitää runsaasti juotaman heruttawia juomia, muna=olutta, olut=, ryyni= ja lihawelliä, jonka ohessa rintaa wiriästi imetetään ja pyhitään kuiwalla, lämmitetyllä willawaatteella.

11:ksi _Nisärohtumat, nisäruwet, nännikihelmät_. Niitä ei ilmau'kaan ja paranewat jälleen pian, jos imettäjä ei anna rintaa lapselle, kuin määrätyillä ajoilla neljä kertaa päiwässä, ei useemmin, ja joka kerralla jälkeen haalialla wedellä ja palowiinalla pesee nänninsä. Sitte pyhitään kermaa liinaiselle lapulle ja pannaan rohtumille katteeksi. Taikka otetaan walaan raswaa ja walkiata wahaa (waksia), luoti kumpaistaki ja kolme teelusikallista palowiinaa, jotka yhteen sulataan woiteeksi ja sitte viljellään samalla tawalla kuin wasta kermasta mainitsimma. Taikka yhteen sulataan pawunjywän kokoinen walkiata tahi wiheriätä wihtrilliä ja kaksi lusikallista wettä, jolla rohtumia usiampi kerta päiwässä woidellaan ja woideltua peitetään waatetten hieromista wasten jollai lakilla, sarwesta, luusta, puusta, tuohesta, kowasta nahasta, sinikasta eli nauriista tehdyllä. Imettämästä päästyä haudotaan nisää joka kerta jälkeen kylmään lyjyweteen kastellulla nelikertaisella lapulla. Waan sitte pitää tarkoin muistaa, että nisä jälleen puhtaaksi pestään, ennenkun uudelleen imettämään ruwetaan. Erittäinki olisi lapselle lyjywesi myrkyllinen, jos wähäkään nisästä suuhun tulisi. Apteekistä saatawa kalkkiwesi ja puun=öljy, puoliksi kumpaaki, yhteen seotettuna on myös wälimmiten ollut hywä woide nisärohtumille.

4 Luku.

Lasten hoidosta kolmanteen wuoteen asti.

Äskensyntyneestä.

Äskensyntynyt lapsi otetaan lämpimään liinawaatteesen ja pidetään silmin pois niin päiwänwalosta kuin walkianki hohteesta. Jos ei liiku tahi muuten eläwänsä ilmota ja ymmärtäwäistä kätilöä (lasten muoria) ei ole saapuwilla, niin tulee sitä seuraawalla tawalla henkiin pyytää.

Haalistuneelta eli kalwakalta ja heikolta lapselta ei pidä napasuonta heti poikkileikata, waan lämminnä pitää. Peräpuolta lyödään kerta kewiällä kädellä; suu perkataan jälästä eli liitasta; lapsi pannaan äitin wiereen lämpimiin waatteisiin käärittynä; nenän alla pidetään etikkaa; käsiä, jalkapohjia ja selkärankaa harjataan pehmiällä harjalla. Jos napasuoni alkaa tykkiä, leikataan ja sidotaan se 3 taikka 4 tuumaa nawasta. Jos lapsen kaswot owat punaiset, huulet sinertävät ja pää ajetuksissa, pitää nawasta ennen sitomista wähä werta tipahutella. Waan olisiko wahingosta napasuoni tullut katkaistuksi tahi epähuomiosta ennen aikaansa leikatuksi, niin pannaan lapsi heti kaulasta saakka lämpimänhaaliaan weteen, siinä harjaamalla sekä muulla keinolla henkiin pyydettäwä, jonka ohessa wälistä rintaa käsiläppiällä hierotaan, wälistä ylös lämpimästä wedestä nostettuna pirskotetaan kylmällä. Sulan päätä kastetaan saksanwiinaan ja pyhkäistään lapsen kitaan, ja sieraimia kutkutetaan wälimmiten tuoreesen maitokermaan tahi öljyyn kastetulla höyhenellä, eikä pidä ennen, jos tiiman päästä, heittää näitä kokeita lasta henkiin saada.

Lapsi eläwänä syntynyt tahi tapakuolleista henkiin saatu pidetään esinnä wähä aika puhtaassa raittiissa ilmassa senjälkeen yli koko ruumiin haalianlämpimään saipuaweteen kastetuilla saksansienilä kewiästi pyhittäwä. Samassa katsotaan, jos lapsessa löytyisi mitään wikaa eli loukkausta, joita kuitenkaan ei pidä äitin huoleksi ilmottaa, waan lääkärin tahi ymmärtäwäisen kätilön kanssa niistä keskustella. Wälistä on pää wino, pitkän=omainen, jota ei kuitenkaan pidä painelemalla ja likistämällä oikaista, koska luonto sen pian itsestänsä tekee. Likistämästä ja painelemista lapsi waan taitaisi saada pahempia wikoja ja pian kuolta'ki, josta oikeutta myöten tultaisi rangaistuksen alaisiksi tahi kuitenki tunnon waiwoihin. Waarallinen on myös imiellä, painella ja puristella tyttölasten rintoja, jota sentähden ei pidä tehdä. Lemmen nostot tyttölapsille ja muut onnen loihtimiset pojille owat tuhmia, pakanallisia taikoja, sitäki pahemmat, jos lapsen kanssa sen ohessa jollai erinomaisella, rohkiamalla tawalla menetellään.

Pestynä pirostellaan lapsen poimuille wähä nihtiä ihoamista, heltymistä eli sierottumista wastaan, napasuoni kiinnitetään uudelleen talitetulla lapulla ja siteellä, lapsi puetaan eli kapaloitaan ja pannaan lämpimään wuoteesen äitinsä wiereen, waarinottamalla kuitenkin ettei yötäki siinä makuuteta, koska waan taitaisi tukehtua. Nihdin sijasta sierottumisille kelpaa hienot wehnä= (nisu=) tahi potakkajauhot, eikä sierottumisia ja werestymisiä niin ilmau'kan lapsen aina puhtaana pidettäissä.

Lapsen waatteista, asunnosta ja pesoista.

Lapsen waatetten pitää olla wuoden=aikain mukaan lämpimät, pehmiät, awarat, eikä neuloilla, waan nauhoilla kiinnitettäwät. Puetettaissa warotaan lapsen pieniä jäseniä loukkaumasta ja jos lapsi kapaloitaan, jota kuitenkaan ei pidä kauwemmin kuin ensiwiikkoina tehdä, niin tapahtukoon kapaloiminen wuoron oikialta puolelta wasemalle, wuoron wasemalta oikialle ja hellitettäköön aina kapalowyö lapsen imiessä eli syödessä. Käsiwarret ja rinta pitää wapaaksi jätettää ja lapsi muutamia kertoja päivässä saada aiwan irrallansa maata. Pää pidetään puuwillakankaasta tahi liinawaatteesta tehdyllä lakilla lapsen huoneessa ollen, ulkoilmassa willaisella. Lakkeja kuin muitaki waatteita pitää olla usiampia, sillä lapset hikoilewat runsaasti ja paaduttawat wäleen yhdet; waan aina tulee katsoa, että niin lakit kuin muu muutettawa puku on kuiwa ja lämmin. Wanhemmaksi tullen laitetaan lapselle kolttu, joka waan ei estä jäsenten wapaa liikuntoa; jalkoja warustellaan pehmeillä, wäljillä kengillä eli pieksuilla nahasta. Kun pää alkaa hiuksiltaki peittyä, niin lakkia ei enempi tarwita, jos ei ulkona käyttäissä, jossa kylmän waroksi lämmin lakki pidetään, waan päiwänpaisteessa ja lämpimässä ilmassa kewyt olkinen tahi muu=aineinen lakki. Hiuksia ei leikata lyhemmäksi, kuin kaksi tuumaa hiusmarrosta, kaula pidetään paljasna, paitsi kylmällä, sumuisella säällä.

Lapsihuoneen tulee olla awaran, kuiwan ja kohtuullisesti lämpimän. Wastasyntyneelle on lämmin kyllä tarpeellinen, waan sitte lapsen paremmin ilmaa kärsimään totuttua, wähetään lämmintä, siksi ettei juuri palele'kaan. Kaikkea ruihua, ryskettä ja hälinää wältetään, mikä mahdollinen, ettei lapsi unissa taikka ilmanki säikähtäisi. Joka päiwä laastaan ja tuuleutetaan huone, joksi ajaksi lapsi muutetaan toiseen. Joka päiwä pitää myös lapsi kannettaa wähä aika olemaan, talwella raittiimmassa huoneessa, kesällä ulko=ilmassa, ei kuitenkaan hiostuneena eli muuten lämpimämpänä. Tällä tawalla harjautuu lapsi ulkoiseenki ilmaan ja on sitte ikänsä raitis, wirkiä ja kasautunut kowempiaki säiden muutoksia kärsimään.

Puhtaus, pesot ja kylwyt owat juuri wälttämättömiä tarpeita lapselle. Ne parahite estäwät rohtumisia ja muita waiwoja lapselta. Lapsi puetetaan joka päiwä puhtaasen, lämpimään paitaan ja muitaki waatteita muutetaan aina kuten hiestywät, kostuwat eli hierouwat. Haalistuneessa wirta=, joki= tahi sade'wedessä pestään lapsi niin usein kuin hiereleikse, waan ei hiostuneena. Soweliain pesoaika on aamuisilla. Pestessä pyhitään ruumista saksansienillä ja katsotaan, ettei napaside petä. Aikaa woittain totutetaan lasta kylmemmille pesoille, waikk'ei ole'kan ylenkauwan kertaansa wedessä pitämistä. Kylmä wesi oikein käytetty, wahwistaa ruumiin. Ainaki pitäisi lasta kolmen wuoden wanhaksi niin kaksi kertaa wiikossa pestä ja siitä kerran. Kiwulaisille lapsille pitää wesi alusta lämpimämmäksi tehdä. Pesosta otettua lapsi kuiwataan joutumiseen, ruumista hiwutetaan kuiwalla liinalla lämpimäksi, lapsi puetetaan ja pannaan maata, jos ei jo ole sitänä wanhempi.

Rawinnosta.

Kahdeksan tiiman paikoilla synty=ajan jälkiin pitää lapsi äitin rinnalle pantaa, olkaan jos ei maitoa. Toisinaan maito ei ilmau kun kolmannella päiwällä, eikä kaikitse wielä silloinkaan. Kuitenki pitää lapsi rinnalle pantaa, sillä sen tyhjäksi imentä jouduttaa maidontuloa ja wenyttää nännit ulommaksi, ja lapsella itsellä on imentä luonnollinen, mielentehty työ, jos mitään ei saa'kaan. Maidon wielä puuttuessa annetaan lapsen rawinnoksi wälimmiten teelusikallinen äskenlypsettyä maitoa seotettuna kolmella teelusikalla wettä eli enemmälläki, maidon wäkewän ollessa, ja wähällä sokurilla. Taikka rawitaan lapsi wetisellä kauraliemellä maidon sijasta. Syntyjäljen hitaammin lähtiessä lisätään wähäisen sokuria, jota äitiä imewä lapsi ei kuitenkaan kaipaa, sillä äitin maito kyllä watsanki tarpeeksi purkaa. Pahoin ja älyttömästi tehty on lapselle heti synnyttyä wahwempia ruokia antaa, niink. welliä, raawaan maitoa ja muita semmoisia, jotka sekä paikalla että wastaiseksi saattawat kipuja. Wasta myöhemmin, ensimäisten hammasten ilmaannuttua ja watsan paremmin wahwistuttua, saa lapsi niitäki nautita.

Ensimäisinä päiwinä sopii imettää lasta aikaa ja tarwetta myöten, mutta noin kolmen wiikon wanhasta alkain ei usiammin, kun joka neljännellä tiimalla päiwäs=aikana, öillä ei ollenkaan. Sillä että lapsi heti totutetaan määrätyille ruokahetkille wältetään paljo wastaisia huolia ja waiwoja kaswattamisessa. Myös lapsella itsellä on se niin terweellisempi. _Ja ei wainenkaan pidä lasta joka itkulta imettää tahi ruokkia_; pankaa se tarkoin mieleenne wanhemmat! Se ei aina itke näljästä, waan muistaki syistä ja tarpeista, jotka pitää tutkittaa ja autettaa. Jos esimerk. lapsi itkisi watsankiwusta, johonka jo useinki ylenpaltinen rawinto on syynä, ja häntä siitä uudella imettämällä tahi muulla ruokkimalla wiihdytettäisi, niin hänen waiwansa sen kautta ainoastansa suurennettaisi. Eikä myös pidä äitin heti syötyänsä lasta imettää; hywä jos wasta kahden eli kolmen tiiman päästä syömisen jälkeen, _eikä milloinkaan wihaisella, suuttuneella taikka muulla tawalla liikutetulla mielellä rintaa lapselle tarjota_, sillä senlaisista mielenliikunnoista maito tekeytyy myrkyksi; pankaapa seki äitit muistoonne.

Pieni wastasyntynyt lapsi elää terweempänä wähemmästä rawinnosta, kun paljosta, joka sille waan tuottaa okse'wikoja, watsawihleitä, sampaita ja muita. Kaikki nämät pahat wältetään usiasti ja paraite sillä, että lapselle waan joka neljännen tiiman päästä annetaan rawintoa. Ylenrawittua lasta usiasti rupee oksettamaan, joka silloin onki hyödyllinen, eikä estettäwä, josta lapsi waan saisi pahempia ja waarallisempia kohtauksia. Nukkuneena lasta ei pidä kauwemmin rinnalla pitää.