Part 11

Erinäisissä waiwoissa, esimerk. pitkittäwissä päänkiwuissa, waimollisten ja muiden alapuolisten juoksuin tukkeuksissa, ja kaikissa muissa tapauksissa, joissa werta tahdottaisiin alaspäin wetäymään, sopii kyllä jalastaki suonta aukaista, jos joku niin erittäin toiwoisi. Jos suonta ei löyttäisi ei kädestä eikä jalasta, niin awettakoon muualta ruumiista päältäpäin hawaittawa sinertäwä, tykkimätön suoni, niin likeltä kipiätä paikkaa, kuin mahdollinen.

_Takkiainen_ eli takiainen, tarttiainen; ruots. _kardborre_.

_Tali_. Raawaan, lampaan tahi muun eläwän.

_Tekohaawa, fontanelli_; ruots. _fontanell_. Sitä laitetaan ja pidetään samassa tarkotuksessa, kuin rakotuslaastariaki. Teräwällä weitsellä tahi suoniraudalla leikataan ihoon pieni haawa, joka sitte pidetään auki sisään painetulla pawulla tahi pienellä pyöriällä tukolla, joka kiinnitetään paikallensa paksun, päälle pannun paperin, tuohen eli lyjylaatan ja siteen kanssa. Parin kolmen päiwän päästä pois otetaan ensimäinen papu eli tukko haawasta, ja sitte muutetaan siihen joka päiwä uusia papuja, sidelaastari=nauhoilla ja sopiwalla siteellä paikallansa pidettäwät. Muuttaissa pestään haawa haalialla wedellä puhtaaksi. Jos yrittäisi umpeen menemään, niin taitaan papuja ennen sisälle panemista woidella fontanelli=woiteella, jota apteikistä saadaan.

Tekohaawoja ei pidä asettaa luisiin, suonikkaisiin tahi muihin kowiin kohtiin, waan semmoisiin kuoperoihin, joita tunnetaan lihakkaissa paikoissa, esimerk. yli= tahi alapuolella polwiwäännettä taikka käsiwarressa.

Kowin paljon wuotawiin tekohaawoihin sopii panna hienoa, kulunutta riepua pohjalle, ja liikaa lihaa kaswawille pirotella wähän poltettua alunaa. Toisinaan ilmautuu pisamia haawan ympärille; ne katoawat jälleen, jos niitä pestään kylmällä wedellä.

Tekohaawoja taitaan myös näsiäniinellä laittaa, jos siitä leikataan noin tuuman pituinen pala, joka ensin liotetaan pehmiäksi ja sitte sidotaan kiintiästi paikalle, johon haawaa tahdotaan. Ensimäisinä päiwinä saapi sen uudistaa illoin aamuin, mutta sitte kun se on päälysihon kuluttanut, ei kun kerran päiwässä, tahi waan joka toisena eli kolmantena päiwänä. Jonkun ajan yhdessä kohti oltua, annetaan haawan parata, ja uusi samanlainen laitetaan wiereen. Entisen paranemista sopii liewittäwällä woiteella jouduttaa, jos ilman käwisi hitaamaisesti.

_Terpentiini_ eli _terpentiinin öljy, tärpätti_.

_Terwa_. Terwawettä tehdään korttelista terwaa ja kannusta wettä. Sittekun owat yhden eli usiampia wuorokausia yhdessä olleet ja wälimmiten sekaisin pieksetyt ja hämmennetyt, waletaan tahi siilataan selwennyt wesi erilleen ja nautitaan muutamia kupillisia aamulla tahi aamupuolella päiwää.

_Tupakki_. Käytetään lawemangeissa ja hauteiksi.

_Ulostawat aineet, ulostus=aineet, watsan pehmittäwät, löysääwät, tyhjentäwät, purkawat, huoltawat aineet_. Ne owat watsan turpuudessa hyödyllisiä ja taitaan yleisesti nauttia kaikissaki kuumetaudeissa, ja erinomattain hyödyttäwät ne kiihkoisissa lima= ja sappikuumeissa, joissa watsa ja suolet kaipaawat puhdistusta sinne kokoontuneista pahoista, wahingollisista aineista. Huonokuntoisille, lapsille, waimowäelle raskauden ja kuukautisten aikoina, alaisin puolin waiwatuille, perätautisille, owat ulostusaineet wahingollisia, jos niitä usiammin kerroin perätysten ja muuten liikamääräisesti nautitaan.

Ulostus=aineita otetaan aamusilla, ja kuumetaudeissa hoiwempana aikana, esinnä wähemmin, sitte runsaammin noin 3:n tiiman päästä, ellei entisestä otosta tulisi apua. Sitte juodaan lämmintä ryyni= tahi hedelmä=lientä wähitellen koko waikutus=aikana. Tawallisin ulostus=aine on engelskan suola, johon ei kuitenkaan sowi itseänsä kewytmielisesti totuttaa. Sennatee, jota laitetaan, kuin muutaki teetä, sennalehdeistä, on myös hywä, watsaa wielä wähemmin rasittawa ulostus=aine, joko paljaaltaan tahi engelskan suolalla seotettu. Muita tawallisia ulostus=aineita owat raparperi ja riisiinin öljy, jota jälkimäistä sopii pienille lapsilleki teelusikalla antaa. Myös tawallinen ruokasuola on ulostuttawaa ainetta. Sitä otetaan, kuin engelskan suolaaki, ruokalusikallinen, kerrallaan weteen sulattuna.

Epätietoisna ollessa ulostus=aineen soweliaisuudesta on parempi lawemangilla, kuin millään sisään otettawalla aineella ulostuttamista toimittaa.

_Waksi eli waha_.

_Watsantyhjennys=aineet, k. ulostus=aineet_.

_Watsanwahwistus=tee_. Malia ja raatetta pannaan piwollinen kumpaistaki sopiwaan astiaan ja puoli tuoppia kiehuwaa wettä waletaan päälle. Muutamain tiimain perästä siilataan wesi ja nautitaan teekupillinen kerrallaan liiatenki aamusilla. Jos mainittuihin aineisiin ennen teeksi laitettua seotetaan peltohumalia ja lääke=takkiaista (kardbenedikt), niin tulee tee niiden awulla wieläki woimallisemmaksi. Mainituista aineista saadaan myös watsanwahwistawaa wiinaa, jos niitä lämpimässä paikassa liotetaan wiinassa putkenjuuren, kalmujuuren ja kuminain kanssa.

_Wedenjuonti, runninjuonti, terweyslähteet_. Wedenjuonti muutamissa tiloissa on sangen hyödyllinen, toisissa wahingollinen. Kehnorintaiset, ahdashenkiset, werta sylkiät, turpuudelta eli kowalta watsalta waiwatut tulewat waan pahemmaksi wedenjuonnista, waikka se kyllä on hyödyllinen muille kehnomahaisille, madoilta, rewäisimiltä, luuwaloilta, kleiniltä, wanhoilta juurtuneilta ryhtymiltä, sydän=, perna= ja kohtutaudilta waiwatuille.

Wedenjuontia ei sowi alottaa ennen keskikesän aikoja ja kylmillä, kolkoilla ajoilla wieläki myöhemmin. Sitte juodaan kuusi, wähintäänki neljä wiikkoa, kello 5 aamusilla ensimäinen, puolen korttelin wetäwä lasi, ja joka kymmenennen minuutin, tahi korkeintaan neljänneksen tiiman päästä jälkeenseuraawat lasit, ensipäiwänä 2 eli 3, toisena 4 eli 5, kolmantena 6 eli 7. Siitä alkain juodaan 8 lasia joka aamu, jos sen watsa sietää, muuten wähemmin. Juontia lopetetaan wähitellen, samate kuin aljettiinki.

Jos watsa koweneisi, tarpeenteko hidastuisi, niin nautittakoon lusikallinen eli kaksi engelska=suolaa weteen seotettuna, mutta watsan ilmanki tawallisen pehmiänä asuessa ei tarwitse mitään ulostus=ainetta nautita. Muista kohtauksista kysyttäköön lääkäriä.

Juonti=aikana ja wielä muutamina wiikkoina jälkeen pidetään ruumis kewiässä liikkeessä, ei koskaan niin, että hiostuisi. Hiostuneena ei ollenkaan saa juoda, ennenkun jähtyy. Kolmen tiiman päästä wiimeisen lasin juotua saapi wähän syödä, ei kuitenkaan mahan täydeksi, eikä kowia ruokia. Koko aikana pitää syötämän tawallista wähemmin, ja tuoreita, helposti sulawia ruokia. Kaikki huolet pitää mielestä heitettämän, warhain iltasilla maata pantaman, päiwällä ei rahtuakaan nukuttaman, waan unen rasitus kewiöillä liikunnoilla, töillä ja askaroimilla, huwittawissa seuroissa, uimisilla j.n.e. poistettaman. Kaikki wäkewät juomat olkoot peräti erittäinki wedenjuonnin aikana kielletyt.

Älköön ilman suurempaa pakkoa wettä terweyslähteestä kotona juotawaksi kannettako, sillä se kadottaa woimansa matkalla. Wedenjuonnin lopetettua juodaan joku aika jälkeen aamuisilla lasillinen tawallista raitista lähdewettä, jonka ohessa ruokain ja juomain nautinnossa myös ollaan kohtuulliset edellenpäinki, jos muuten wedenjuonnista jotain kauwemmin pysywäistä hywää toiwotaan.

_Werenselwittäwä keite, werenraitistus=juoma_. Otetaan 8 luotia takkiaisen tahi oulannin=juurta, sama määrä männynkerkkiä, 4 luot. riiwittyä (raspittua) katajanjuurta ja 4 luot. sullotuita katajanmarjoja ja pari kannullista wettä. Ne sitte keitetään yhdessä ja niinkauwan, että jääpi kannun werta, joka siilataan kellarissa säilytettäwiin putelleihin. Sitä nautitaan aamulla sängyssä ja illalla maata pannessa kortteli tahi puolentoista kummallaki kerralla.

_Werentyrehys=jauhoja_. Siihen otetaan 2 lusikallista hienottua hartsia, teelusikallinen hienottua hiiltä ja sama määrä arapian kummia tahi muuriaispesän pihkaa. Pannaan paksulta werta juoksewalle paikalle ja kääritään siteellä kiinni. Annetaan sitte olla pari kolme päiwää paikallansa.

_Wierre_ eli _mallastee_.

_Wihtrilli, walkia wihtrilli, wehriä wihtrilli_.

_Wihtrilliöljy=wesi_. Puoleen jumprulliseen wettä tipahutellaan 80 tipahusta wihtrilliöljyä. Siitä seotuksesta annetaan sitte weden seassa 30 eli 40 tipahusta kerrallaan.

_Woisin_; ruots. _liniment_. Woisimia on öljy= ja wiina=sekaisia. Tawallisesti kastetaan niihin sulka, jolla sitte woidellaan ihoa ja hierotaan eli hiwutetaan jälkeen sormella, käsilappialla tahi willaisella tilkulla.

* * * * *

Lääketten sisään=otossa muistetaan, että lapsille ja ikiwanhoille annetaan wähemmin, kuin minkä täysi=ikäiset saawat, nimittäin:

1 ja 2 wuotisille ainoastaan kahdeksas osa. 2 " 4 " " kuudes osa. 4 " 6 " " neljäs osa. 6 " 9 " " kolmas osa. 9 " 14 " " puoli. 14 " 20 " " kaksi kolmatta osaa. 20 " 60 " " täysi määrä. 60 ja 70 wuotisille ainoastaan kaksi kolmatta osaa. 80 " 80 " " puoli.

Jos lapsille annettaisi täysi määrä lääkettä, niin taitaisi se toisinaan hengenkin lapselta ottaa.

Suomalainen reisteri.

Ahdas henki 24, 138. Ajetus 42, 65. Ajetus syntyneuwoissa 29. Ajos 106. Ajuwiho 65. Alaispuolen wika 107, 137. Alwe 92. Ampiaisen pistos 112. Ampuhaawa 101. Amputauti 4, 87. Arsenikki 110.

Eltta 44. Eläinten ruttomyrkky 113. Eläwähopian myrkky 111. Eläwät 59, 91. Eläwät sisässä 91. Emätauti 86. Englannin tauti 45. Epätasainen ruokahalu 91. Erin sisältä 77. Esinahka=haawat 95.

Haawaside 99. Haawat 96. Haawat häpyseuduilla 95. Haittawerewyys 12, 16, 121, 128. Halwaus eli halwuu 4, 40, 87, 114, 128, 134. Hammaskipu 43. Hammasmato 94. Hammastauti 24, 94. Hammasten kiristys 56. Hampaan kolotus 94. Hankaama 59. Happama 40. Heirytys 87. Heikkoluontoisuus 15. Heikkopäisyys 4. Heikkosilmäisyys 27. Heisimato 92. Helleys syntyneuwoissa 29. Helpottelewa kuume 71. Heltyminen 34, 42. Hengen=ahdistaja 55. Hermottomuus 45. Hidas wesi 29. Hiertäyminen 106. Hiki, kylmä 110. Hiku 10, 13. Hinku 54. Hiostaminen 65. Hirtetyt 117. Hiukatauti 77. Hiwellys 47, 108. Hiwennys 79. Hiwutustauti 123. Houru 65. Huime 87. Hukkuneet 116, 128. Hulluin eläwäin purema 112. Hulluruohon myrkytys 111. Hurmikko 25, 27, 84, 114. Huuliwiat 46, 47, 95. Hysteria 86. Häkään kuolleet 114, 117. Häpytienoin haawat 95. Härkäjywä=myrkytys 111. Hätätuska 110. Hökäyskä 68. Höyry 117.

Iho, kuiwa 56. Ihoaminen 34, 42. Ihonpunote 43. Ihotauti 57, 89, 121. Ihotekuume 74. Ihottuma 121. Ijenlihan werestys 91. Ikenet, kipiät 43, 47. Imettäjä 38. Irrallinen 77. Isokumppali 107. Isorokko 48, 51.

Jalkahaawat 95. Jalkapöhö 23. Jalkoajetus 23. Jaloyrtin myrkytys 111. Jano, kowa 64. Juoksiainen, juoksiatauti 75. Juopumus 114. Jälkipoltteet, jälkipureet 28. Jäsenkoi 107. Jäsenkolottaja 121. Jäsenniukahus 108. Jäsentauti 13, 75. Jäsenten ajetus 45, 58. Jäsenten kankeus 109.

Kaadukselewainen 41, 88. Kaatumawika 4, 88, 91. Kaatumatauti 88, 114. Kahwi 27, 49. Kalwehtuminen 91. Kalweus 45, 57, 91. Kapi 90. Kaswopöhö 57. Kattilaruosteen myrkky 111. Kaulatauti 122. Kehnomahaisuus 138. Kehnorinta 138. Keltatauti 4, 82. Keripukki eli kerpunkki 91, 130 Kerpunkkihaawat 103. Keskieräiset 114. Keuhkotauti 4, 21, 68, 128. Keuhkowika 4, 10, 14, 21, 128. Kierosilmäisyys 41. Kihti 75. Kina 39. Kinakuume, katso köhätauti. Kinotauti 77. Kitawiat 95. Kiwitauti 93. Kleini 75, 138. Kohtukuume 30. Kohtulasku, =laskeunta 30. Kohtumulje 30, 128. Kohtutauti 86, 138. Koi 107. Koiso 107. Kolera 81. Kolottaja, kolotus 65, 130. Korwasuhina 87. Korwasärky 66. Korwawiho 66. Korwawika 10. Koukkuselkä 45. Kouristaja, kouristus 43. Kowa watsa 78. Kuisma 106. Kuiwatauti 21, 45, 75, 121. Kuiwayskä 124. Kulkutauti 17, 81, 123. Kuoitus 22. Kuolastaja 91. Kuppatauti 46, 95. Kuratti 79. Kuristetut 117, 128. Kuristuneet 117, 128. Kurkkupolte, =poltto 53, 110. Kurkkutauti 66. Kurkkuwiat 95, 119. Kurkkuwiho 66. Kurkun=ahdistaja 128. Kurkun=ajetus 124. Kurkunkuristaja 55, 122. Kuukautiset 134, 135, 137. Kuuma iho 43. Kuume 63. Kuume, pitkittäwä 134. Kuumetaudit 63, 121, 129, 137. Kuumuus 43, 65. Kuwepuhkeema, =puhku 107, 128. Kylmätauti 72. Kylmään kuolleet 117. Käsimurehus 23. Käsien puuntuminen 23. Käsiwarsien kuolo 23. Käsiä surettaminen 23. Käärmeenpisto 112. Köhä 68, 121. Köhätauti 68.

Laihtuminen 45, 92. Laihuus 16. Lankeawainen 88. Lankeawatauti 88. Lapamato 92. Lapsensynnyttäjä 15, 21. Lapsiwuoteen tauti 30. Lawantauti 69, 114. Leini 75. Lentotauti 87. Lettimato 92. Lewottomuus 43. Lierat 91. Liikaliha haawoissa 42, 103, 119. Limatauti 71, 127, 137. Liudekuume, k. lawantauti. Liudewaiwa, k. nerwiwaiwa. Lokatauti 10. Lonkkawika 56. Loukkaukset 122, 134. Luiden kolottaja 75. Luomamerkit 47. Luomet, kipiät 46. Luotihaawat 101. Luumurto 47, 108. Luuntaite, =taittuminen 47, 108. Luutauti 75. Luuwalo 4, 12, 13, 75, 121, 138. Luuwana 75. Lyhyet nännit 23. Lyöttymä 106. Löyly 65.

Maahinen 57, 89. Maanwihat 89. Madonpanema 112. Madot 39, 91, 138. Maha, korkia, pullokas 91. Mahan haittatäytyys 127. Mahapohjanwaiwa 12. Mahan pullistuminen 45. Mahawaiwa 110. Maidon wähenemä 32. Maitokerni 44. Maitokuume 30. Maitopaate 31. Maitosulku 31. Maksawiho 69. Makuuhaawa 18. Markkuli 111. Menehtyminen 87. Meneskelewäisyys 43, 88. Mettiäisen pistos 112. Mielenliikunto 15. Muljahtaneet 107. Muuttorokko 52. Myrkytys, myrkyttäminen 110, 128. Mähkä 106. Mätähaawat 101. Mätätauti 69.

Naarannappi, k. näärännäppi. Napahaawat 42. Napamulje 107. Napapuhku 47. Napawiat 42. Napawäänne 91. Nenäwiat 95. Nenäkutku, =syyhy 56, 91. Nenäweri, =werestys 84. Nerwipoltto 20. Nerwitauti 69, 127. Nerwiwaiwa 12. Nielinwika 122, 124. Nikka 42, 110. Nisellys 108. Nisäajos 30. Nisärohtumat, =ruwet 32. Nisätulehus 30. Nisäwiat 23. Niuka 77. Niukahus 108. Niwellys 108. Niwo 22. Nostotauti 59. Nuohatauti 10. Nyrjähtymä 47, 108. Näiwettajä, näiwetys 39. Nännihaawat 24. Nännikihelmät 32. Nännirohtumat 24, 32. Nännit, lyhyet 23; paksunahkaiset 23; sisään painuneet 26. Nänniwiat 23. Näpyt häpyseuduilla, perässä 95. Närä 22, 77. Näsiänmarjain myrkytys 111. Nääntöyskä 54. Näärännäppi 109.

Okse 22, 37, 110. Oksettaja 42, 91. Oksetus 77, 128. Olut 6, 27, 49. Opio=myrkytys 111.

Paha weri 133. Pahan nuoli 87. Pahan pieksämä 88. Paharupi 90. Pahatauti 46, 95. Painaja 15. Paiseet, paisuma 106. Paksunahkaiset nännit 23. Palaneet 104. Palelma 105. Paleltuneet 105, 114, 117. Paleluwika 105. Palowiina=myrkytys 112. Panentatauti 59. Panorokko 52. Panskryönä=myrkky 111. Pehmiä watsa 42, 43, 91. Perkeet 28. Pernatauti 138. Pernawiho 69. Peräjuoksu 24, 85. Peräkuhlot 29. Peräsuolen kutku, syyhyntä 92. Perätauti 29, 85, 122, 137. Peräwierten haawat 95. Petosrokko 52. Pienet madot 92. Pikilakki 90. Pistimet perässä 29. Pistohaawat 100. Pistos 67, 130, 134. Pistotauti 67. Pitali 94. Pitalihaawat 104. Pitkittäwät taudit 75. Poikenluoma 59. Poimuaminen 42. Polttohaawat 104, 134. Polttokuume 63, 69, 127. Polttorokko 52. Polttotauti 63, 69, 127. Polwien kipu 56. Puhallus syntyneuwoissa 29. Puhkeemat 51. Puistelemiset 25, 110. Puistelia 43. Puistuttaja 41. Punatauti 79, 128. Puno 65. Puremahaawat 101. Purtuhaawat 101. Putkama 106. Putkenpolttama 106. Pyörryttäjä 91. Pyörtyminen 28, 87, 114. Pää, iso 45; kuuma 56. Päänkipu 13, 87, 134, 135. Päänkiwistys 23. Päänsärky 23. Päänwiemistys 16, 87. Päärupi 90. Pöhö 4, 42, 82.

Raateluhaawat 101. Raino, katso luumurto. Rampaus 14. Ransuusi 46, 95. Rantatauti 71. Raskaisuus 22, 137. Raudanhaawat 97, 103. Rauhaiset 57. Rauhaiskipu 12, 57. Reisihaawat 95. Repeämät 51. Repimähaawat 101. Rewenneet 47. Rewäisin 77, 138. Rihmamato 92. Riisi 12, 39, 45. Rikkeet 59. Rinnan=aje 30. Rinnanpistäjä 67. Rinta, teräwä 45. Rintahaawat 31. Rintain puhallus 30; wiat 31. Rintakipu 128. Rintakuume, k. maitokuume. Rintaluun lasku 78. Rintapolte, =poltto 134. Rintatauti 123. Rintawaiwat 122. Rintawiho 67. Ripakka 79. Risakipu 12. Risakko 57. Risatauti 57. Rohtuma 44, 89. Rokkotauti 51, 74. Rommi, katso palowiina. Ruikka 79. Rujous 14. Runtelohaawat 101. Rupuli 51. Ruumiin mato 109. Ruusu 12. Ruusuhaawat 104. Ruusukuume 74. Ryhdyntä 12, 57, 121. Ryhtymä 89, 138. Ryintä 68. Röhkätauti 55, 68. Rökötauti 57.

Salpuu 93. Sampaat 37, 39, 42. Sappikuume, =poltto 20, 71, 127, 137. Sapsowiho 69. Sarlakankuume, =tauti 20, 53, 74. Sarwentotauti 56. Satattama 134. Sattuma 87. Sawipuoli 89. Side 99. Sierottuminen 34. Siewesi=myrkytys 111. Silmäkipu 43, 122, 132. Sisuswiho 65, 69. Siwuhellyys 24. Sormikoi 107. Sotatauti 69. Sudenmarjain myrkytys 111. Sulkukuume 127. Sulkutauti 127. Suolikot 91. Suolimulje, =mulkku 107. Suolipuhkeema 129. Suolipuhkeeman kurehus 134. Suolitukkio 78. Suoliwiho 69. Suonenwenähys 108. Suoni, kowa 64; teräwä 64. Suoninkaiset 91. Suoniweto 24. Suuhaawat 47, 95. Suukipiä 47, 124. Suumärkö 47. Suupilkut, =pisamat, rehneet 42. Suurupi 40. Suuwalkia 42. Suuwieras 47. Sydänalanpaino, =waiwa 77, 92. Sydänhypintä 87. Sydäntauti 77, 138. Sydäntykyttäjä 14. Sydänwaiwa 77. Synnyttäjä 15, 21. Synnyttäjän kuume, katso kohtukuume. Synnyttäminen, waikia 114. Syntymerkit 47. Syyhelmä, syyhy 57, 89. Syyhelmä, itsepintainen 95. Syystauti 71. Syöpäpahka 109. Säikähtäminen 43. Säikähys unissa 56.

Tainnunta 87. Taituntawika 47, 108. Tarttuwainen tauti 17. Tartunta 57, 89. Terskahaawat 95. Tiku 114, 117. Tippatauti 23, 93. Trusku 42. Tuhkarokko 53. Tuhkuri 53, 74. Tukehtuneet 114, 117, 128. Tukehtuneet juoksut 134. Tulehtuminen 65, 106. Tulehtumisen wika 106. Tulemus 59. Tulirahko 53, 74. Tunnottomuus 23. Tupakka=myrkytys 111. Turpo 22. Turpuus 77, 78, 138. Turtuus 23. Turwottuminen 4. Tyrä 51, 107, 129. Tyräkureutuma 108.

Ukonlyödyt 114, 118. Ulkoinen, ulkotauti 79, 128. Ulostus 110. Ummetti 22, 78. Umpi 41, 78. Uneliaisuus 56. Unettomuus 14, 43. Uni, lewoton 15, 91. Uni, tawaton 110. Unileipä=myrkytys 111. Unissa säikähtelemä 91.

Waapsahaisen pisto 112. Waiherokko 52. Waikia wedenlähtö 29. Waimolliset 134, 135, 137. Waimollisten tukkio 134, 135. Walhekuolleet 113. Walherokko 52. Waltasuonen haawoitus 135. Wammat 97. Waskiruosteen=myrkky 111. Watsa, kowa 22, 42, 47, 123, 129, 138; pehmiä 42, 91; pilautunut 40. Watsa, wetelä 42, 45, 47, 91. Watsakipu 37, 133. Watsanpureet 42. Watsanturpo 122, 129, 138. Watsapolte, =poltto 21, 134. Watsapöhö 45, 83. Watsatauti 79. Watsawihleet 37, 41. Watsawäänne 39, 42. Watsuri 79. Wawahtelema 43. Wedenlähtö, waikia 29. Wenähys 47, 108. Weren=asetus 97. Werenheitto 85. Weren oksentaminen 85. Weren tukkiminen, tyrehys 97, 140. Werestys, werestäminen 29, 42. Werestys syntyneuwoissa 29. Werihaawat 97. Werijuoksu 21, 23, 25, 27, 84. Werijuoksu (waimowäen) 85. Werijuoksuin tukehus 134. Werikohtaus 87, 134. Werikuohu 25, 84. Werikusenta 85. Weriokse 85. Weripahka 106. Weriryintä 85. Werisulku 134. Werisylje, =sylky 4, 12, 85, 128, 138. Weriyskä 85, 134. Wesi, hidas 29. Wesiahma 77. Wesiaiwo 56, 122. Wesikauhu 112. Wesikohtaus 77. Wesipöhö 4, 82. Wesirokko 52. Wesitauti 82. Wesitukehus 23, 33. Wesiumpi, =umme 23, 93, 131. Weteen kuolleet 114, 116. Wetelä 79. Wieras 107. Wiho 65. Wihotaudit 128, 129, 134. Wihtrilliöljyn myrkky 111. Wiina 4. Willieläwäin purema 112. Wilukuume 72, 127. Wilunwäre 64. Wilustaja 44. Wilustuminen 13, 121. Wilutauti 72, 127. Wiluun kuolleet 117. Wimma 15, 114. Wirma 88. Woimattomuus 12, 45. Wuotawat silmät 132. Wälikalwon särkymä 29. Wäwähtelemiset 43. Wäärät jalat 47.

Yskä 68, 121, 122, 124, 130. Yskäkuume 68.

Ähky 4, 77. Äkämä 106. Ääni, langennut, sortunut 68, 95.

Ruotsalainen reisteri.

Afdåning; tainnunta, pyörtyminen, tainioon meno. Afförande medel; ulostusaineet. Afmagring; näiwettäjä, laihtuminen. Andtäppa; hengen ahdistaja, salpaaja. Ansigtets swullnad; kaswopöhö. Augustifebern; syystauti, rantatauti, helpottelewa kuume.

Barnsängsfeber; synnytyskuume, kohtukuume. Benbrott; raino, luumurto, luuntaittuminen, l. rikkautuminen, l. särkyminen, taituntawika. Benswullnad; jalkapöhö, jalka=ajetus. Bensår; jalkahaawat. Benwärk; luutauti, luiden kolottaja, luuwalo, luuwana. Binnikemask; alwe, heisi, rihmamato, lapamato. Bitna sår; purtuhaawat. Blekhet hos barn; kalwehtuminen. Blodböld; weripahka, wammaus. Blodens stillande; weren asetus, m. estäminen, seisotus, pysähdys, tyrehys. Blodflöde; hurmikko, werijuoksu. Blodfullhet; liikaweri, haittawerewyys. Blodhostning; weriyskä, weriryintä. Blodkräkning; weriokse. Blodpinkning; werenheitto, werikusenta. Blodspottning; werisylky. Blodstörtning; werikohtaus, werikuohu. Blödning; werijuoksu. Brandböld; mähkä. Brock; suolimulje, suolipuhku, suolipuhkeema, alaisen puolen waiwa, muljahtaneet, tyrä. Brännkoppor; polttorokko. Brännskador; palaneet. Brännsår; polttohaawat. Bröstböld; nisäajos. Bröstens uppswällning; rintapuhallus. Bröstinflammation; rintawiho. Bröststyng; rintapistos, rinnan pistäjä. Bröstwerk; rintakipu. Bröstwårtor, korta; lyhyet nännit. Bröstwårtor med tjock hud; paksunahkaiset nännit. Bröstwårtors fel; nänniwiat. Bröstwårtors hårdhet; kasattuneet nännit. Bukwattusot; watsapöhö. Bulnad; ajos. Böld; paise, paisuma, ajos, pukama, äkämä.

Diarrhé; watsuri, watsatauti, kuratti, ruikku, ripakka. Digestivpulwer; pehmitysjauho. Domning; tainnunta, tunnottumuus, surettaminen, murehuttaminen, kuolo, puuttuma. Drunknade; hukkuneet, weteen kuolleet. Dålig mage; kehnomahaisuus.

Efterbörd; perkeet, jälkeiset, sitwouminen Efterwärkar; jälkipurut. Engelska sjukan; riisi, englannin tauti.

Fallandesot; wirma, lankeawainen, kaatuwainen, kaadukselewainen, kaatumawika, pahan pieksämä. Feber; kuume, kuumetauti. Fel i lungorna; keuhkowika. Fingerwärk; wieras, koi. Flen; leini. Fluss; kinotauti, köhä, köhätauti. Flussfeber; kinakuume. Flygande wärk; juoksiainen. Fransos; kuppa, pahatauti, ransuusi. Frossa; wilutauti, kylmätauti. Frossfeber; wilukuume. Fulslag; wieras, koi, sormikoi, jäsenkoi, isokumppali. Fältfeber; sotatauti. Fältsjuka; sotatauti. Förblödning; kuiwiin juoksu, waltasuonen haawoitus. Förgiftning; myrkyte, =ttäminen. Förkylning; wilustuminen. Förskämd blod; särkynyt, paha weri. Förstoppning; turpo, watsaturpo, umpi, ummetti, kowa watsa, suolitukkio. Försträckning; nisellys, niukahdus, suoniwenymä. Förswårad andedräkt; hengen ahdistaja.

Gallfeber; sappikuume, sappitauti. Galna djurs bett; hulluin eläwäin purema, hampaanjälki. Getingsbett; ampiaisen myrkky, waapsahaisen myrkky. Gikt; luuwana, luuvalo, leini, kihti, jäsentauti, juoksiainen. Gulsot; keltatauti. Gyllenåder; perätauti, peräjuoksu.

Hafwande tillstånd; raskaisuus. Halsbränna; närä, kurkunpoltto, rinnanpoltto. Halsinflammation; kurkkuwiho. Halssjuka; kurkkutauti, kaulatauti. Handdomning; käsimurehus, käsiwarsikuolo. Hemorrhoider; perätauti. Hicka; nikka. Hjertklappning; sydänhypintä, sydäntykyttäjä. Hjertsprång; kouristaja. Hosta; yskä, ryintä. Hosta med feber; yskäkuume. Hudlöshet; heltymä, sierottuminen, poimuaminen, werestys. Hudsjukdomar; ihotaudit, ihottuma. Hufwudwärk; päänkipu, päänkiwistys, päänsärky. Huggsår; raudanhaawat. Hysteri; kohtutauti, emätauti. Håll och styng; pistotauti, pistokset. Hårdt lif; kowa watsa, suolitukkio, turpuus, umme. Hängda; hirtetyt. Höstsjuka; sarwentotauti. Höstfeber; syystauti, rantatauti, huowakuume. Höstfrosta; syystauti.

Ihjelfrusna; paleltuneet, wiluun kuolleet. Inflammation i hjernan; ajuwiho. Inflammation i magen; mahawiho, sisuswiho. Inflammation i mjelten; pernawiho, sapsowiho. Inflammationer; wihotaudit.

Karbunkel; kuisma, weripahka. Kardialgi; rewäisin, sydäntauti, irrallinen, erin sisältä. Katarrh; köhä, köhätauti, nuohatauti, röhkä. Kikhosta; hinku, nääntöyskä. Klåda; syyhy, syyhelmä. Knölar i stolgången; peräkuhlot. Kolera; kolera. Kolik; ähky, watsawäänne. Koppor; rokko, rupuli. Koppor, falska; walherokko. Kräfta; ruumiin mato. Kräftknöl; syöpäpahka. Kräkning; oksettaja. Känslolöshet; tunnottomuus. Körtelsjuka; rauhaiskipu.