Part 1

Produced by Tapio Riikonen

SUOMALAISEN TALONPOJAN KOTI=LÄÄKÄRI

Kirj.

Elias Lönnrot

Ilmestynyt ensimmäisen kerran Helsingissä v. 1839 G. O. Waseniuksen tykönä.

Korjatut laitokset ilmestyneet Porvoossa 1856 ja Helsingissä 1867.

Tämä digikirja perustuu v. 1867 laitokseen.

Näytetty: C. R. Lindberg.

Lukialle.

Jo wuonna 1832 pyysi herra kirjanpainaja Frenckelli meitä jonkunlaista lääkärinkirjaa suomenkielellä kirjoittamaan. Siitä muiden kanssa neuwoteltua walitsimma ruotsinkielisen kirjan "Sundhets=Lärobok för menige Man af _Carl Nordblad_" seurattawaksemme ja niin alotimma työmme, sitä milloin suomentaen, milloin mukaellen, milloin lisäten, milloin muka parannellen. Sitte ajan kuluessa eikä meiltä walmista tullen luimma awisiloissa saman kirjan jo toiselta -- mag. _J. H. Beckmannilta_ -- suomennetuksi ja Turussa präntätyksi. Ja saimma wiime postissa tämän suomentaman, joka kyllä näyttää kauniisti ja osaawasti toimitetuksi. Welwollisuutemme olisi nyt omaa laitostamme sen awulla parannella, niin walmiimpana präntättäwäksi, waan koska jo ilmanki olemme liiemmälti siitä waiwaa nähneet, niin menköön matkaansa semmoisena kuin nykyjään on. Wastaiset suomenkielisten lääkärikirjain kirjoittajat käyttäkööt hywäksensä, mitä kummaltaki meiltä löytäwät, ja niin laittakoot tämänki kirjoituslaadun täydellisemmäksi. Oudonlaisista sanoista tässä kirjassa saamma seuraawan selwityksen panna. _Ele_ merkitsee ruumiin kunaki aikana näöllistä woimaa (lifskraft); _haalia_, lensiä, pensiä, lämpimältä tuntuwa; _hapahka_, happamelle maistawa; _hilu_, transpiration; _hi'in, hikimet, hikisuonet_, porer; _ulostus_, laxering; _ulostawa_, laxerande; _juntukka_, spanskfluga; _saalas_, nyssfödt barn; _kiihottawa_, retande; _korlata_, gurgla; _kue_, äckel; _kuottaa, kuoituttaa_, äckla; _kuume_, feber, _kätilöin_, barnmorska; _laskimo_, blodåder, ven; _liude, tuntosuoni_, nerf; _oireet_, sjukdomsförebud; _pese, pesetti_, såpa; _posia, potilas_, patient; _rupeama_, smitta utan materielt substrat; _salmiakkijuokse_, luftspiritus, stinkspiritus; _setki_, paroxysm; _suolaöljy_, saltsyra; _tarttarisuola_, cremor=tartari; _waltimo_, pulsåder, arter; _werimaksa_, moderkaka; _aneksi_, anis; _juuriska_, kålrot; _kukonyrtti_, sedum acre; _kynsilaukka_, hwitlök; _lemmekkä_, lempikukka, viola tricolor; _lääketahkiainen_, arctium lappa; _maitiais=juuri_, woikukan juuri; _mali_, koinruoho, malört; _peltohumala_, millefolium; _pujojuuri_, artemisia vulgaris; _raate_, radake, trifolium aqvaticum; _saunakukka_, chamomilla vulgaris; _seljakukka_, fläderthee; _willikaali_, bolmört.

Kajaanista 1 päivä huhtikuusta 1838.

Elias Lönnrot.

Kun tätä kirjaa muutamina wuosina ei enää ole kaupan löytynyt, niin annetaan siitä nyt uudistettu laitos parannuksilla, lisäyksillä ja muilla korjauksilla, joilla sitä on pyydetty wielä sopiwammaksi tarpeesensa tehdä toiwolla, että talonpoikainen kansa kohtelisi sitä samalla mielisuosiolla, kuin ensimäistäki laitosta.

Helsingistä helmikuun 3 päiwä 1856.

E. L.

SISUSTA:

1 Luku.

Yhteisiä muistuteltawia terweydestä Tautien syistä Ruuista ja juomista Palowiinasta Ilmasta terweyden suhteen Waatteista Puhtaudesta Liikkeestä ja lewosta Mielenliikunnoista (wimmoista) Ilosta ja huwituksista

2 Luku.

Sairaan hoitajasta Sairaan wuoteesta Lääkkeistä Ruuasta ja juomasta Lewosta

3 Luku.

Raskaista ja synnyttäjistä Raskaitten erinäisistä waiwoista a) kuoitus, niwo, okse b) närä, kurkunpoltto c) turpo, kowa watsa, ummetti d) päänkipu; käsiwarsien kuoleuminen e) jalkain pöhö eli ajetus f) wesitulehus, wesi=umpi, tippatauti g) werijuoksu h) wialliset nännit eli nisät Synnytys=ajasta Waarin=otettawista synnyttämisen jälkeen Erinäisistä kohtauksista synnyttämisen jälkeen a) hurmikko, werijuoksu b) pyörtyminen c) jälkituskat, jälkipoltteet d) ajetus, puhallus, helleys, werestys e) perätuhlot, pistimet, kuiwa perätauti f) hidas wesi, waikia wedenlähtö g) kohdun mulje eli laskeuma h) maitokuume i) lapsiwuoteen tauti k) rinnan=aje, rintain puhallus eli tulehus, nisäin ajos, maitosulku l) nisäruwet eli rohtumat, nännikihelmät

4 Luku.

Pienten lasten hoidosta Äskensyntyneistä Lapsen waatteista, asunnosta ja pesusta Rawinnosta Liikunnosta ja lewosta Wioista ja taudeista a) sierottuminen, ihoaminen, heltyminen, werestäminen, poimuaminen b) napawiat, napahaawat c) nikka, oksettaja, watsanwääntäjä, kowa ja pehmiä watsa, pöhö d) sammas eli sampaat, trusku, suuwalkia e) lewottomuus, unettomuus f) silmäkipiät g) hammaskiwut h) wäwähtelemiset, puistelia, kouristaja, menestelewäisyys i) maitoterni, maitoruwet k) eltta eli wilustaja l) riisi, englannintauti, kuiwatauti m) kuppa, ransuusi, pahatauti, pitaali n) suumärkö, suuwieras o) ulkonaiset wiat ja wirheet

5 Luku.

Iällisempäin lasten hoidosta Niiden wioista ja taudeista a) rokkotauti, isorokko, rupuli b) muuttorokot c) wesi=, poltto=, walherokot d) tuhkuri, tuhkarokko e) tulirahko, ihonpunote, sarlakantauti f) hinku, nääntö=yskä g) kurkunkuristaja h) hengen=ahdistaja i) wesi=aiwo, wettä päässä k) sarwentotauti, lonkkawika l) ryyhdyntä, tartunta, syyhy, maahinen m) risasto, risatauti, rösötauti n) madot, eläwät

6 Luku.

Yhteisiä muistuteltawia täysi-itäisten tawallisimmista taudeista ja wioista

7 Luku.

Kuumeista eli kuumista taudeista, polttotaudeista Kuumeet lisätyllä eleellä, wihottawat, kiihkiät kuumetaudit Wihotaudeista (ruots. inflammationer) a) ajuwiho b) kihinäwiho c) korwawiho, korwakipu, korwan särky d) kurkkuwiho, kurkkutauti e) rintawiho, rinnanpistos f) yskä, köhä, hökä, ryintä, röhkätauti g) sisuswiho, maksan, pernan, sapson, watsan, suolten wiho Kuumeet wähetyllä eleellä; nerwitauti, lawantauti, mätätauti, polttotauti, sotatauti Kuumeet watsansisusten kiwulaisesta muutoksesta; sappikuume, limatauti, syystauti, helpottelewa kuume, rantatauti Wilukuume, wilutauti, kylmätauti Ihote=kuume, rokkotauti, tuhkuri, tulirahko, ehtakuume Ruusukuume

8 Luku.

Tawallisimmista pitkittäwistä wioista ja taudeista a) luuwalo, luuwana, luutauti, luiden kolottaja, jäsentauti, kuiwatauti, juoksia tauti, heini, kihti b) rewäisin, sydäntauti, irrallinen, erin sisältä, sydänalan waiwa c) ummetti, umpitauti, suolitukkio, turpuus, kowa watsa d) waljuri, wetelä, ulkotauti, watsatauti, hiwennys, kuralti, ripasta, ruikku e) punatauti, ulkonen, ulkotauti f) kolera g) keltatauti h) wesitauti, wesipöhö i) hurmikko, werijuoksu, werikuohu nenäweri weriryintä, weriyskä, werisylje weriokse, weren oksento werenheittö, werikusenta werijuoksu waimowäeltä k) perätauti, peräjuoksu kohtutauti, emätauti halwuu, halwaus, werikohtaus, amputauti, lento, pahan nuoli l) kaatuwa, kaadukselewainen, lankeawa, wirma, meneskelewäisyys, pahan pieksämä m) tartunta, ryhtymä, rohtuma, maahinen, maanwiha, syyhy, sawipuoli n) kapi, paharupi, päärupi o) kerpunkki, keripukki p) matoja eli eläwiä watsassa lierat, suolikot, suoninkaiset pienet madot alwe, rihmamato, heisi, lettimato, lapamato q) wesiumpi, wesitukehus, salpuuwika r) kiwitauti, tippatauti s) hammastauti, hammasmato t) pitaali u) kuppatauti, pahatauti, ransuusi

9 Luku.

Haawoista ja muista ulkonaisista wioista a) leikatut eli lyödyt werihaawat, raudan haawat werenseisottaminen, weren=asetus werihaawan side ajettuminen b) pistehaawat, pistetyt haawat c) puremahaawat, raadellut, runnellut haawat d) ampuhaawat, luodinhaawat e) mätähaawat f) kerpunkkihaawat g) ruusuhaawat h) kuppa=, ransuusi= eli pitaalihaawat i) polttohaawat k) paleltumahaawat, kylmänwiat l) paiseet, ajokset, weripahkat m) lyöttyneen wika, lyöttöhaawa n) äkämä, paisuma, putkenpolttama o) kuisma, weripahka, mähkä p) koi, wieras, isokumppali q) tyrä, suolimulkku, alaispuolen wika r) jäsenniukahus, niwellys, hiwellys s) luuntaitto, katkeaminen t) jäsenten kankeus u) syopäpahka, ruumiinmato w) näärännäppi

10 Luku.

Tapaturmaisista eli wahingollisista sattumista a) myrkytyksistä b) syöwyttäwät myrkyt c) tainnuttawat myrkyt d) eläwäin myrkyt Walhekuolleista a) hukkuneet, weteen kuolleet b) paleltuneet, wiluun kuolleet c) kuristuneet, hirtetyt d) tukehtuneet, häyryyn, häkään kuolleet e) kurkkuun tahi emätorween puuttuneet aineet f) ukonlyödyt, ukkosen tappamat

11 Luku.

Tawallisimmista lääkkeistä ja parannuskeinoista

Suomalainen reisteri

Ruotsalainen reisteri

1 Luku.

Yhteisiä muisteltawia terweydestä.

Terweys on kultaa kalliimpi; paras lahja lapsilla, paras täysikaswaneilla, paras ikiwanhoillaki. Jopa ikäwä olisi ihmisen elää ja olla terweydettä. Kiwulainen ihminen ei puolin määrin tunne itseänsä terween ja raittiin rinnalla onnelliseksi. Sentähdenpä pitäisiki jokaisen terweydestänsä huolta pitää; elää niin, että taudit ja kiwulaisuudet wältettäisi, ja jos kuitenki tulisiwat, rientämiseen wiljellä eli nauttia aineita, joita luoja on terweyden jälle woittamiseksi säätänyt. Tulipalossa kyllä koetaan warjella, mitä saadaan, eikö wielä enemmin tulisi taudeissa katsoa, mistä saisi parannusta, etsiä ymmärtäwäisten neuwoja ja niitä ajallansa seurata. Ja niin kuin tulta estetään wallalleen pääsemästä, niin pitäisi terween ihmisen waroa tautiaki. Katso Syrak. kirjasta 38 L. 1, 2, 3 v.

Tautien syistä.

Syitä tauteihin ja kiwulaisuuksiin on monenkilaatuisia. Tawallisimpia owat: _liika syöminen ja juominen, nautinto=ainetten kehnous eli sopimattomuus, saastainen ilma, siistitöin ruumiin korjuu ja muu ruokottomuus, waatetten sopimattomuus, äkillinen muutos lämpimästä kylmään tahi kylmästä lämpimään, yliwoimainen rasitus, laiskuus, huwitusten pitkällinen nautinto eli muu wäärinkäytös, äkillisten wimmain eli mielenliikuntoin kohtaus_.

Ruuista ja juomista.

Ruokia ja juomia tulee ruumiin rawinnoksi ja wirwotukseksi kohtuullisesti nauttia. Kaikki liika siinä asiassa on myrkkyä ruumiille. Waan kohtuus yllä pitää terweyden. Ei ole wielä yksikään katunut kohtuullisuuttansa.

Kaswu=aineista nautitaan enimmäksi jywiä ja potakoita (perunia). Waan muu, kun joutunut, kypsi ja puhdas wilja ei kelpaa leiwäksi. Wilulta ja ruosteelta wahingoittu on waarallinen terweydelle. Ainaki pitää se hywin kuiwata, jauhaa hienommaksi kun tawallinen hywä wilja, taikina wisusti sotkea, kauwemmin hapattaa ja kuminoilla, fenkolilla tahi aneksilla höystää. Eikä saada senlaisesta turmellusta wiljasta wielä sittenkään terweellistä leipää, jos ei ainaki kolmanneksi osaksi panna puhdasta wiljaa sekaan. Waraleiwäksi nälkäwuosina owat potakat ja kangasjäkälät kaikkia muita aineita etewämmät. Mahdotoin asia on, terweellistä ruokaa oljista ja petäjän=kuorista saada.

Potakat ja muut kaswu=aineet owat lihan tahi kalan kanssa keitettynä terweellisemmät syödä, kun ilman. Kehnowatsaisille, happamelta ja rewäisimeltä waiwatuille on hywä wähemmin kaswin=wiljaa nauttia.

Kalat ja kaikenlainen lihan=puoli owat werekseltä tahi tuoreelta terweellisemmät. Waan kituwina saatuin tahi jälkeenpäin pilautunutten kalain, tautisten, itsekuollutten raawain lihaa ei pidä millään tawalla syödä. Suolaaminen tapahtukoon puhtaissa puu=astioissa ja katsottakoon usein, että lauka eli suolawesi pysyisi raittiina ja olisi ylettywä.

Kaikki ruuat pitää puhtaasti laitettaman ja astiat joka kerralta pestämän. Rauta ja tinattu waski on keitto=astioiksi paras, muiksi astioiksi sopii lasi, posliini, tina, puu ja sawi. Tinaamattomista waski= ja kasari=astioista puuttuu myrkkyä ruokiin.

Juoda ei pidä, kun ainoastaan janostuneena. Kaikki mitä muuten makunsa wuoksi tahi ajanwietteeksi juodaan on ruumiille wahingoksi. Luonnollisin ja terweellisin juoma on selwä, puhdas wesi. Se raitistuttaa weren, wahwistaa rinnan ja watsan, selwittää pään, woimassa pitää tuntosuonet, lewottaa ja ilahuttaa koko ihmisen olennon. Wäärä luulo on ihmisillä, weden heikontawan ruumista; ennemmin se sitä wahwistuttaa, ken liiatenki sen ohessa ei alati paikallansa istu tahi makaa, waan wälimmiten liikkuu ja toimittelee jotain raittiissa ilmassa ulkona. Ei semminkään pitäisi nuorison wäkewämpiä juomia milloinkaan nauttiman. Niiltä heille waan tulee paha tapa, kehno watsa ja elinkautinen wiheliäisyys. Oli ennen wanhaan tapana, nuorten naimatonten ei muuta kun puhdasta wettä juoda. Ihmisyyden onneksi pitäisi tämä tapa uudistettaman. Niin saataisi wieläki kuulla sanottawan: _nuoret miehet naimattomat, wielä wiinan juomattomat_. Kalja ja sahti owat täysi=ikäisille ja työmiehille tahi laihoille ja huonohenkisille ihmisille soweliaat. Waan huonosti keitettynä, puolikäyneinä, humaloimatta, ylen nuorena tahi wanhana ja happamina ne ei ole terweellisiä.

Kylmiä juomia pitää wälttää semminki paluwalla ja kuumalla ruumiilla. Ymmärtämättömyys taikka huolettomuuski tässä asiassa on saattanut monelle iänpäiwäisen kituwaisuuden ja ennenaikaisen kuoleman.

Kuitenki on kaikista wäkewistä juomista palowiina sekä erityisille ihmisille, että koko ihmissuwulle turmelewaisin. Se on juoma, josta ihmiselle tosiaanki ei ole hyötyä, jos ei muutamissa erinomaisissa tiloissa, niinkuin _ylellisissä rasituksissa, kowassa wilussa tahi kuumuudessa, sateessa, uswassa ja sumussa_, koska sitä lääketten werosta wähä kerrallansa ja jolloin kulloin nautitaan. Semmoisissaki tapauksissa on kuitenki _hywä olut_ paljon wirwottawaisempi ja terweellisempi.

Mutta mitä on se wähä hyöty palowiinasta niiden tuhansien turmioin suhteen, joita siitä lähtee niin erityiselle ihmiselle, kuin koko maalle ja koko ihmissuwulle. Se polttaa ja kowentaa sisällykset, etteiwät woi täydellisesti ruokia sulentaa, josta usein pitkälliset rewäisimet, muut watsawiat ja kohtaukset saawat alkunsa, juontuu sitte weren seassa keuhkoihin, aiwoon ja ympäri koko ruumiin, pilaa älyn, mielen, muistin, woiman ja muun kunnon, turwottaa, pöhistyttää ja wawistuttaa ihmisen, wähentää luonnollisen lämpimän ruumiissa, syyttää moninaisia raskaimpia, ikuisia tauteja, _heikkopäisyyden, halwauswian, ampujan, kaadutajan, ähkywikoja, wesiahman, luuwalon, wesipöhön ja muita pöhötauteja, turwottumisen, kelta= ja keuhkotauteja, werisyljyn_ ynnä muita lukemattomia wikoja, joiden wiimeinen loppu on lewoton omatunto ja kauhistuttawa kuolema.

Sillä tawalla palowiina useinki turmelee terweyden ihmiseltä, waan jos sitäkään ei aina silminnähtäwästi tekisi, niin kuitenki aina menettää ilon, onnen ja siunauksen perhekunnista, turmelee hywät tawat ja kauniit, siiwolliset menot, tuhlaa arwaamattoman työajan ja tawaran, saattaa monta ihmistä hywältäki elolta maantielle. Myös on werisillä tappeloilla, murhilla ja kaikenlaisilla pahatöillä tawallinen alkunsa palowiinasta. Ei kymmennettä osaakaan hawaita niistä ilman palowiinatta tapahtuneen. -- Joka sentähden tahtoo terweenä, raittiina ja onnellisna elämänsä iltaan päästä, tekee hywin, jos hän ei koskaan ota palowiinaa suuhunsa, waan wieroo sitä kuin muutaki myrkkyä. Wielä wähin totuttuaki woipi ryyppäämisen tawan helposti heittää, waan wiimein muuttuu tapa _tarpeeksi_ ja ihminen wapaasta, mielitahtoisesta olennosta _palowiinan orjaksi_. Mutta jos siksi ei muuttuisikaan ryyppimisen tapa, niin jopa ilmanki wiinaa maistellessaan ihminen toisinaan tulee sitä runsaammasti nautitsemaan, niin että juopuu. Waan juopuneenapa _mies on mieltä wailla_ ja woipi helposti yhtyä senlaisiinki seikkoihin, joista saapi ikuisen turmion nimellensä, arwollensa, elollensa ja kunniallensa, taikka joutuu raskainten rankaistusten alaiseksi. Paras on sentähden ottaa korwiin runoniekan opetus, joka sanoo:

"Jos nyt tahdot tarkemmasti Osata oikein eleä, Niin wiero wiina peräti, Sekä karta karwojansa. Ole wiinalle wihainen, Heitä pois lihan hekuma, Tee jo kelpaawa katumus, Armon aikana alota!"

Parempi toki onki peräti wälttää kiusausta, kun suotta sen kanssa taistelemaan antauta. Muuten waan wiimein ehkä myöhään taidat toisen kuulusan runoniekan kanssa hawaita onnettomuutesi ja walittaa:

"Wasta minä wanhoillani Oiwalsin tämän asian. Kuinka kunnia meneepi, Aleneepi miehen arwo, Kaikki rakkaus katoopi Entisiltä ystäwiltä, Miesi welkahan wedäikse, Joka ryyppeää rysyltä, Wiinan wiljassa elääpi, Monet päiwät pääksytysten, Wikkokaudet wieretysten.

Mailman makia seura, Tapa wanha tarttuwainen, Jot' ei arwata alusta. Saapi semmoiset wahingot.

Aiwan on asian kanta Sillä lailla, lapsukaiset: Minä sen todeksi tiedän, Jok' olen itseki ollut Taipuwa tähän tapahan, Saanut semmoiset wahingot: Terweys on turmeltuna, Kaikki rikkaus kadonna, Arwoni alentununna; Matti taskussa makaapi, Tuskat turkkini powessa, Ristit, waiwat rinnassani. Wielä suututin sukuni, Esiwaltani wihoitin; Näytin itseni olewan Irwihampaille iloksi, Hywänsuowille suruksi."

Mitä wasta palowiinasta sanottiin, sopii muihinki wäkewiin juomiin, sen enempi, minkä wäkewämpiä. Warsinaista pysywäistä wirwotusta niistä ei tule, sillä niistä ei lähde apua werelle, lihalle, luulle ja ytimelle. Hywä olut ainoastaan on erotettawa. Töissä rasitetuille, semminki iällisemmille ihmisille on olut terweellinen juoma, jos sitä waan ei liiemmäksi, eikä ylen nuorena, eli happamena tahi laimistuneena nautita. Nuorille, lihawille, helppotöisille, istuwille ihmisille ei ole olutkaan terweellinen. Norri eli punssi, joita kahwesta palowiinan tahi rommin kanssa tehdään, owat luonnostansa kuumentawaisia, polttawia juomia, eikä pidä niitä, ei terween, eikä kiwullaisen nautitseman. Rommi siltään ryypättynä on kowin waarallinen niin kurkulle, kuin rinnalle ja watsalle. Se on wielä palowiinaaki wahingollisempi. Ei parempi ole totikaan, jota kuumasta wedestä, rommista ja sokurista laitetaan.

Ilmasta terweyden suhteen.

Joka hengittämällä kulkee ilma keuhkoihin, ja on weren muuttamiseksi eli uudistamiseksi wälttämättömästi tarpeellinen. Tämä uudistus tapahtuu seuraawalla tawalla. Yhä ja lakkaamatta liikkuu weri ruumiissa. Tämä liikunto toimitetaan kahdenlaisilta suonilta. Toiset, _laskimot_ (laskusuonet, werisuonet, venae) nimeltänsä, juontawat kaikesta ruumiista weren keuhkoihin. Keuhkoissa tasataan se äskenhengitetyltä ilmalta; joku osa siitä ilmasta yhtyy wereen, ja mikä ei yhdy, se ulos hengitetään. Ilmasta wereen yhtynyt aine tekee sen punaisemmaksi ja raittiimmaksi, jonkalaisna se sitte _valtimoita_ (waltasuonia, henkisuonia, sydänsuonia, arteriae) myöten jälleen jakauupi yli kaiken ruumiin, jättäin itsekullenki paikalle, mitä sen rawinnoksi tarvitaan. Mitä tällä kerralla ruumiin tarpeeksi ei kelwannut, imetään uudelleen laskimojen pienimmiltä, silmin keksimättömiltä, tuhathaaruisilta päiltä ja kootaan kun ennenki keuhkoissa uudistettawaksi. Tämä uudistus tapahtuu 25 kertaa minuutittain eli 100 kertaa neljässä minutissa ja tiimassa 1500 kertaa.

Koska mainittu weren alituinen uudistus on juuri wälttämättömästi kaikille eläwille maan päällä tarpeellinen, ja se ei taida ilmatta tapahtua, niin on helppo ymmärtää, kuinka suuri ja ehdotoin tarwe ilma on kaikille maalla eläwille. Ilma on meille yhtä tarpeellinen kuin wesi kaloille; ikääskuin kalat näiwettywät ja kuolewat, jos wesi ei ole selwä ja raitis, samati meki kehnossa ilmassa menehdymmä. Siitä seuraa että meidän aina tulee ahkeroida, saada puhdasta, raitista ja kelwollista ilmaa asuaksemme ja hengittääksemme. Senlaisna saadaan ilma olemaan, jos asunpaikaksi walitaan kuiwa, yläinen paikka, huoneet rakennetaan wähintäki kyynärän korkioille kiwijaloille ja muuten laeltaki korkioiksi ja aukaistawilla akkunoilla. Asunhuone on la'astawa joka päiwä; ilma owien ja akkunain aukaisemalla uudistettawa; lattian eli permannon, pöydän, penkkien ja muiden paikkain peseminen aamulla, huoneen lämmitysajalla, toimitettawa; eikä ennen sawureikiä suljettawa, kun kaikkein pesosten kuiwettua. Yhdessä huoneessa ei pidä ylen monta henkeä maata, eikä makuuhuoneessa kapaloriepuja tahi muita märkiä kuiwattaman, ei happanewia, käywiä, wäkewän hajullisia aineita eikä ruokia pidettämän, wielä wähemmin porsaita, hanhia, kanoja ja muita senlaisia eläwiä sallittaman yhdessä ihmisten kanssa asua. Sitäki pahempi on talweksi peräti nawettoihin taikka eläinten lämpimän waiheille asumaan muuttaa. Häkä, häyry ja sawu hiiloksista, lampuista, päreistä ja mistä palawasta aineesta hywänsä pitää kerkiämiseen akkunoista ja owista laskettaman.

Kauwan suljettu ilma pilautuu hengittämiselle ja terweydelle waaralliseksi. Kaikki paikat, niinkuin kirkot, keräjähuoneet, ruununpuodit ja muut huoneet ja paikat, joissa ilma on tullut kauwemmin seisomaan, pitäisi päivällä ennenkun niitä wiljellään puhdistettaa ja raittiilla ilmalla uudistettaa. Umpinaisna olleihin hautoihin, kellareihin ja muihin maanalaisiin kuoppiin kokouupi toisinaan rutosti kuolettawa, erilaatuinen ilma taikka kaasu. Sentähden pitää semmoisia kauwan käymättömiä paikkoja ennen niihin mentyä tutkittaman. Jos palawa kynttilä, hiljalleen maata wasten laskettuna, yhä palaa, niin ei ole pelkäämistä, waan sammuisiko kynttilä, niin ei ole sisään menemistä, ennenkun paikka on puhtaalla wedellä, kalkkiwedellä, palawilla oljilla, ruutilla tahi muilla senlaisilla aineilla puhdistettu.

Uswaisessa, sumuisessa, wetisessä, saastaisessa ilmassa pitää waroin liikuttaman liiatenki aamu= ja iltakylmillä. Tautiaikoina on hywä, ennen aamusilla ulos mentyä, juoda lämmitettyä maitoa, kaljaa tahi olutta. Silloin pitää myös kaikki paikat hywin siiwoina ja puhtaina pidettämän, taikka etikalla walettaman ja tuoreella kuusenhawulla usein hawutettaman. Muutamat kastelewat puhtaita pellawaisia riepuja etikalla ja ripustawat niitä kulkutautien aikana seinille ja orsille, joka onki hywä ja hyödyllinen tapa. Mutta etikan waleleminen kuumennetuille kiwille on yhtä mitätöin kun katajahawun, kukkien, sokurin, pihkan, terwan ja lakanki polttaminen, jotka pikemmin pahentawat, kun parantawat ilman.

Samati kuin weteenki, taitaa ilmaan moninaisia saastaisia aineita sekauta, waikkei niitä ilmassa niin silmä selitä. Sairasten huoneessa on ilma sillä tawalla pian sairasten ruumiin höyrystä ja muista aineista täytywä, ja tulee sangen waaralliseksi terwetten hengittää. Sentähden on warsin tarpeellinen asia, saada ilma senlaisissa huoneissa raittiimmaksi ja puhtaammaksi, joka tapahtuu niiden usiammin lämmittämällä, akkunain eli henkiluukuin ja owien aukaisemisella, liiatenki ennenkun terweet sairaita lähestywät.

Waatteista.

Waatteista pidämmä parhaana, mikä muuten on hyödyttäwäisin; ei niin, mikä ainoasti on silmän kaunis. Niiden tulee warjella ruumis kylmältä, suojella ruumiin tawallista hikua (transpiratio), jonka tukehtumisesta monta wikaa, sulku= ja lokatauteja, luuwaloja, kuiwatauteja, sisällisiä polttoja, keuhkowikoja, wesitauteja, ruusu=wikoja, ryhdynnäisiä ja monta muuta waiwaa saawat alkunsa. Ei ylen paksut ja lämpimät, eikä ylen hienot, kewiät ja ohuet waatteet ole erittäin kiitettävät, waan jotka wuosiaikain ja sääwaihetten, tottumisen ja töiden suhteen ei milloinkaan waiwaa eikä rasita ruumista. Ei talwella ainoasti waan kylmempinä kesäaikoinaki on tarpeellinen pukea lämpimämmästi ja kesähelteessäki waroa, ettei semminki hikisellä, kuumalla eli palawalla ruumiilla aworinnoin ja alastomin eli wähäturwatuin mahoin paljaalle maalle nukuta. Lapsuudesta wiluun tottuminen on kyllä hyödyllinen, mutta usiastiki waarallinen enää wanhemmalla iällä siihen totuttaita. Ylen ahtaat waatteet estäwät weren liikunnon ruumiissa; liian wäljät eiwät lämmitä tarpeeksi. Ei pidä kesäwaatteisiin kewäillä, eikä syksyllä talwiwaatteisiin ylen aikaisin eikä yhtäkkiä ruweta. Semminki iällisten ihmisten tulee tämä asia panna muistoon.

Pää, huoneessa asuen, ei kaipaa peitettä, jos ei peräti kalju, hiuksetoin. Siitä että tuwissa lakki päässä elellään, saadaan monasti päärupia, silmä= ja korwa=wikoja, nuha= ja röhkä=tauteja, muita pääkipuja ja kohtauksia.

Paksut, lämpimät kaulahuivit syyttäwät kurkku= ja rinta=waiwoja; hywä ja hyödyllinen on siis jo lapsesta alkain totuttaa kaulan wilua kärsimään.