Part 24

Lopuksi sellaisen lukijan valaisemiseksi, joka ihmettelee, miksi ei yleisö tällaisista enempää tiedä, lainaan seuraavan kirjasta "The Brass Check", sivuilta 382--383, jossa käsitellään "New York Timesia" ja sen suhdetta tämän kirjottajan novelliin, "Jimmie Higgins":

Tämän kertomuksen viimeisissä luvuissa kerrotaan miten erästä amerikalaista sotilasta kidutettiin eräässä amerikaiaisessa sotilasvankilassa. 'Times' sanoo:

'Mr. Sinclairin olisi esitettävä ne todisteet, joihin nämä hänen hämmästyttävät syytöksensä nojaavat, jos hänellä niitä on. Jos hän on kirjottanut kulkupuheiden perusteella, tai vielä pahemmin, jos hän on antanut huomiota herättämisen halunsa itseänsä johtaa, on hän asettanut itsensä asemaan, jossa voi odottaa ei ainoastaan moitteita, vaan myöskin rangaistuksen.'

"Vastaukseksi tähän lähetin 'Timesille' sangen kohteliaan kirjeen, jossa viittasin useihin eri tapauksiin ja sanoin, mistä 'Times' voi saada tietoonsa satoja muita tapauksia. Pari kuukautta kului, ja radikalien väsymättömän agitatsioonin vaikutuksesta tutki kongressi asiaa, ja todisteita raaoista julmuuksista tunkeutui sanomalehtiin. 'Times' julkaisi toimituskirjotuksen otsikolla, 'Vankileirien julmuudet', jonka ensimäinen lause kuuluu: 'Seikka että amerikalaisia sotilaita on vankileireillä kohdeltu äärimäisellä julmuudella, voidaan nyt pitää todistettuna.' Ja taaskin kirjotin kohteliaan kirjeen 'Timesille' huomauttaen että heidän olisi pyydettävä minulta anteeksi. Ja mitä teki 'Times'? Se teki ilman lupaa muutoksia kirjeeseeni. Se poisti siitä huomautukseni anteeksipyynnöstä sekä lainaamani sen omat sanat, joissa vaadittiin minulle rangaistusta! 'Times', jouduttuaan omaan ansaansa, ei salli minun muistuttaa lukijoilleen että se halusi saada minulle 'rangaistuksen' siitä, että puhuin totta! 'Kaikki uutiset, jotka ovat soveliaat painaa!'"

End of Project Gutenberg's Sadan prosentin patriootti, by Upton Sinclair