Part 2

Eikö ruunu Ruhtinata Miestä merkihte kypärä? Mikä olit mielestäsi Koska ilmoitit ilolla, Toivoasi toimittelit, Päästä päivänä eräänä, Kuninkaaks kuhuttavaksi, Suomen suureks Ruhtinaksi? Silloin olit oivamiesi Miesi miehistä valittu. Nyt kuin jo ajoin asiat, Laitoin laatuun hyvään; Väsyi kuningas kulusta, Vaipui vaelluksestansa. Että makeesti makaapi, Makiasti matkastansa, Hermotoinna suuri herra, Kuin jo juotin juovuksiin, Tuiti tupavartiansa Humallutin huimat pojat; Eivät ole estäväiset, Minun mietittyy tekooni: Niin sie siirtäyvyt sivullen, Väistäyvyt[13] vähän vähisen Ole miesi! ota miekka, Vää veihtesi tupesta! Kuin sillä sipaiset kerran, Kerran keski hartioita, Käännät kerran ympärisä; Niin on valta sulla valmis, Niin on ruunu rustuisissa[14] Niin on kynsissäis kypärä, Hyvä osa hyppyisissä.

RUUNULINNA.

O! ylpiän yllytykset Viheliäisen villihtee! (Kahtoin veistä.) Tälläkö tuimalla tukeutan, Tälläkö veitellä vetäisen, Uneen ikuiseen upotan, Levon helmaan hermonnutta?

(Mänee Rostion makuusuojaan.)

PIRJO (Kuunnellen sen oven takana, jonka kautta Ruunulinna mäni.)

Tämä hetki herralleni Ruhtinallein saattaa ruunun. (Kuulttua erinomaisen köhinän.) Mun on voitto, mun on voima, Jo on kynsissäin kypärä, Ohjat oman valtakunnan!

VARTIAN ÄÄNI.

Vastais Aadam itkusuull, Se vaimo jonka annoit mull, Minun sen tekemään vaati Ja tähän vaivaan saatti.

RUUNULINNA (Kuulttua takaisi tultuaan Vartian äänen.)

Onko se huuvon humina, Vain lieneen tuulen tuhina, Joka mullen pakisee, Ja josta ruumiin vapisee?

PIRJO.

Taikka kartanonkahtoja Se vanha linnanvahtia.

VARTIAN ÄÄNI.

Synti mun saattoi huolimaan Että mun piti kuoleman Ja helvettiin vajaaman.

RUUNULINNA (Kahtoin jälelleen.)

Tekoni on jo täytetty Ja musta murha päätetty; Vaan on kalma kantapäissä, Veri verkkona venyypi Jälilläni jäähtyneenä; Hyyvyksissä hyllyääpi, Haamu kiini hartioissa, Kalmat kauhiat selässä, Ohuvissa olkaluissa, Selkäpiistäni pitäävät, Selkäpiitä pisteleevät, Rutistaavat runkoani, Ahistaavat aivojani; Sytyttäät syvämmen liemun, Tulen tunnossa palavan, Heti helvetin tulella, Kipunoilla kiusauksen, Kekäleillä kehnon uunin: Sanat suuhun salpoavat, Kulkkutorveeni kutoovat.

PIRJO.

Vesi veresi peseepi, Saiput jälet sammuttaapi; Tässä on vettä maljan täysi, Pala saiputta parasta.

6. KOHTAUS

Entiset ja SYÖJÄTÄR seuroineen

SYÖJÄTÄR seuroineen. (Ikkunasta kahtoin.)

Jos sie peset kynsiäis Niin et pese syntiäis: Jos sie peset näppiäis Niin et pese häpiäis.

RUUNULINNA.

Tosi, tosi, totisesti; Pestyä peripahemmin, Huuhottua hullummasti, Veri vetäytyy yleesä, Leviää vijaton leppä; Punoaa minun pukeeni Nuttuani nuhroapi, Kasvoani kauhistaapi.

PIRJO.

Vielä viimeiset pisarat, Vielä viskain visusti, Vaskikauha varsiniekka, Koko koussikka[15] kokooksen. Pese peripuhtaaksi, Pese veihtesi verestä, Puukko punasta puhista, Rauta rasvasta imeisen. Pyyhi pyyhkeellä hyvästi, Käsiliinalla kätesi.

RUUNULINNA.

Ei ou mehee Naismeressä, Aaltoja Akankivessä, Vettä Veräjäselässä, Laatokassa laineita, Marjasalmes maininkia; Jotka puhistais pukeeni, Soristaisi sormiani, Nätistäisi[16] näppiäni, Vetäis pois veripisarat.

SYÖJÄTTÄREN seura.

Pese verta verellä Niin puhistuu sill erällä; Ne jotka verta janoovat Alti sitä anoovat. Veri verta vaatiipi, Uusiin rikoksiin laatiipi.

VARTIAN ÄÄNI.

Kalliiss puvuss vääntelee, Mies halpa ihtens kääntelee, Ja ylpiäst elää sangen. Ei ajattele hukkuvans Eikä täältä nukkuvans. Kuitenk kuin ruoho lankee, Kunka jää sulta koreus, Maailman häjy haureus; Kosk mato silmäis kaivaa Ja perkel sieluus vaivaa. Kussa sota, veri siell Vuotaa hätä hään pääll. Murha, pelko, puuttumus, Tuska, vaino, vaivaisuus.

RUUNULINNA.

Tosi, tosi, totisesti! Murha, pelko, puuttumus, Tuska, vaino, vaivaisuus! Ei pelkoo tuntenna rintani Vaan nyt on halpa hintani, Kuin vaan lehti tärisee Niin joka jäsen järisee, Sisuksii horkka silpiipi; Vaikk varintuska turmelee Ja syväntäni kaivelee; Ja murhateko kankia, Meijän päällemme lankiaa.

PIRJO.

Vie veihteis vartiain tilalle, Ja verell heitä pilaile Ja kasvons kauheeks silaile: Niin vikapäiksi tuleevat, Ja murhamiehinä kuoleevat Ja niinkuin kuninkaan pojalla Ei ole ikää laillista, Kuin kuninkaalta vaaitaan Ja taitoa kuin tarvitaan; Niin lähin läsnäoleva, Ja kuninkaallen kuuluva; Niin suhteen suuren sukusi, Kuin kautta kuhtumuksesi Ja ansiosi avulta, Myös tasaisilta tavoilta, Istuuvut kuninkaan penkille, Voittain voimakkaat kenkillä.

RUUNULINNA.

En enee sinne kääntyisi Jos värttänänä vääntyisin; Siell kalma kaikkuu kauhia Ja ruumiin haju haiseva. Jos voisin voittaa takaisin Mun murhain, makeest makaisin.

SYÖJÄTTÄREN seura. (Aina ikkunan kautta.)

Niinpä ne vanhat ennustiit, Hattomin lennossa tunnustiit: Että ennen loppua, Pitäisi tuleman hoppua. Kuninkaat hyvät kuoleevat, Konnat sijaan kohoovat. Se on meijän mieleemme Laittaa lauluun kielemme.

PIRJO.

Makaajat ovat kuin maalatut Ja kuolleet niinkuin kuvatut. Eikö Syöjätär estää vois, Jos kaikki kalmans tänne tois; Ett en mie verell pilaile Vartiain silmii silaile. Kuin murhateko havataan Ja hyö niin muotoin tavataan; Verinen veihti vieressään Ja uihkaat unimielissään; Niin jääpi heillen vijaksi Kosk ovat juoneet liijaksi: Ja eivät virkaans täyttäneet, Uskollisuutta näyttäneet. (Mänee ja tulee kohta takaisin.) Nyt olen kaikki täyttänyt, Ja asiat aikoin käyttänyt Anna nyt rauhas levätään Niin sitten iloll herätään.

VARTIAN ÄÄNI.

Jumalattoman rukous, On sinull suuri kauhistus. Ken murhall verta vuuvattaa Ei taija sullen kelvata.

(Syöjättären seura astuu sisällen.)

SYÖJÄTÄR. Minne herjat heittänemmä, Kunne hylyt hyljännemmä, Tunnottomat tunkenemma? Kuhun haiskat hauvannemma?

SEURA.

Helvettiin heijät heittäkääm, Kivikirnuun peittäkääm, Tules tuimas keittäkääm: Ahjoon aivan alavaan, Paikkaan aina palavaan, Rikkii ja pikii valavaan, Kattilaan aina kiehuvaan, Lieskaan liemuilta liehuvaan.

KAIKKI NOITAJOUKKO (Yksiäänisesti.)

Heittäkääm, Keittäkääm, Peittäkääm: Alavaan, Palavaan, Valavaan, Kiehuvaan, Liehuvaan.

(Ruoskiin Ruunulinnaa ja Pirjoa vihalaisilla ja orjanruoskilla.)

Viholaisilla vihtokaam Orjanruoskilla ruoskikaam.

(Ruunulinna jo Pirjo tapaileevat heitä, vaan tyhjä aina jääpi näppiin.)

(Noitajoukko katoaa.)

RUUNULINNA.

Niin onneton on osamme Kuin kunnoton on tekomme.

PIRJO.

Tehtävä oli tekomme Jos onneton lie osamme.

7. KOHTAUS.

RUUNULINNA, SUUVUORO, RATASKILPI, PIRJO ja MARJA.

SUUVUORO (Ulkona.)

Vartia on valveilla, Linnanvahti liikkeillä.

VARTIAN ÄÄNI.

Miten maata mahollinen, Kuinka uupua uneen, Kuin on Suomi suojeltava, Vahittava valtakunta.

RATASKILPI.

Mikä out Suomen suojelia; Vartijoija valtakunnan?

VARTIAN ÄÄNI.

Eik ou Suomi suojeltava, Vahittava valtakunta, Kuin on linnassa kuningas Suuri Ruhtinas suloinen?

(Suuvuoro ja Rataskilpi astuuvat sisään.)

RATASKILPI.

Joko outta joutununna Näin varain valveillen, Tahi vielä viipynynnä, Illalliselta ilolta, Silmän kiini siirtämätä Eileisestä ehtoyöstä?

RUUNULINNA.

Valvoin kuinne kukko lauloi Kuinne kuulin vartialta Mainituksen[17] maata männä. Tiiman kääntelein tilalla, Sitten makeesti makaisin Kuinne kuulin kolkutuksen Teijän tullessa tupaan.

RATASKILPI.

Aikaiseen kuningas kuhtui, Vaati tulemaan varemmin; Tahtoo vuoteelta tavata Puntuksen Pukinhovissa Tilakaartisen tilalta. Ajattelee aamuisiksi Käkisalmeen keritä. Vaan ei suju matka maaten, Eikä tie tilalla juokse, Kulu kulku untuvilla: Herättää heti tuleepi Nopiasti nostattoa. (Kahtoin Rostion makuusuojaan.) Vaan ei valvo vartiansa, Huolettomat hoitajansa Makeest makaavat molemmat. (Kahtoo uuvestaan.) O hirmu onneton Ja kurjuus kunnoton! Kuningas veressä! Ja vartiain vieressä On veihti verinen, On puukko punainen Ja kauheest heijän kasvojaan On maalattuna maatessaan!

PIRJO (Hämmästyneenä olevanaan.)

Kuin! meijän kultaisen kuninkaan Ja Suomen Suuren Ruhtinan, Heimolaiseni herttaisen, Sukulaiseni suloisen, Varmaan tappamia vahtinsa! Mieleni muuttuu murheesta Ja tästä surust suuresta Ympäri käy minull ymmärrys, Silmäni peittää pimeys. Niin hoiperran kuin horkassa Ja kohmon tässä kolkassa. (Ruunulinnallen.) Kosta konnill koiruuvensa Murhamiehillen mustuutensa.

(Vaipuu ja viijään iltaisella valmistetullen ja vielä liikuttamattomallen vuotellen. Ruunulinna kiirehtii Rostion makuusuojaan jossa hän tappaa tupavartiat.)

SUUVUORO (Marjallen.)

Tapaus ei ou tavallinen Vaan on varsin kummallinen. Lava on ennen laitettu Ja pehmeill peitoill peitetty; Ken pyörtymään ihtens varustaa Ei sill ou avust tarvista.

(Ruunulinnan takaisi tultua sanoo ovelta kahtova)

SUUVUORO.

Sie tutkimata tuomihit Ja raskaasti rankaisit, Kostit koiruuven kovasti Vaan et ehtinnä valoa Eikä tietoa teosta, Kuka noista kumpaisista Molemmista moinen[18] miesi Joka juohatti tekoa? Kuka heistä päältä kuuli? Taikka taisivat molemmat Maata makeessa unessa Syyttöminä synnin töihen. Oman oikeuven valoksi, Epäluulon estännäksi, Viisata[19] vijattomuutta. Olisi oikein pitännä Arvella tämä asia, Selitellä selvillensä. Pimeni teot pimiät, Hämmentyi häpiälliset Kautta kauhian tekosi.

RUUNULINNA.

Kuinka kulkukumppanini, Miten miekkaserkkuiseni, Kuinka veihtiveikkoiseni Saatoin suruni salata, Painella pahoa mieltä, Kiivauttani kiinitellä? Kuin näin kuninkaan veressä Vahit vastaisiit vavisten, Hamuiliit havaittuvansa, Veteliit veristä veistä, Oliit ouvot muuvoltansa, Hävyttömät hämmästyivät. Eivät saattaneet sanoa Ääntä ällistöksissänsä, Puhistoksekseen puhetta.

SUUNVUORO.

Olit oiva kumppanini, Veihtiveljeni totinen, Rehellinen reissuissamme, Kuluisamme kunnollinen, Matkoissamme mainittava. Vaan jos on miekkasi mehessä, Veihti syyttömän veressä, Puukko syyttömän punassa: Elä kuhu kumppaniksi, Virka virkaveljeksesi.

RUUNULINNA.

Kuin on puheis kummalliset, Taitamattomat tarinat. Epäluuloon sie erehyt, Hämmennyt hälyssä tässä.

(Mäneevät pois.)

8. KOHTAUS.

RUUNULINNA ja PIRJO.

PIRJO.

Suuvuoro on surmattava, Sanoi Marjallen sanoja, Varsin valon antavia, Ett on arvanna asiat, Ulosmietinnä metelin. Minä vastaanpäin varustin, Jotka salpaavat sanasa, Tuiki[20] suunsa tukkejaavat, Kiini kielesä kitaan. Kolme miestä koivukossa, Vartioivat kuunvalossa Tavata tapettavata, Pohjan ukon poikinensa.

RUUNULINNA.

Heti[21] poika pois eroita, Syytön syrjään sivuuta, Laske lapsi kulkemaan, Minne osottaa osasa, Kunne kulkea halusa, Minne mielisi paeta.

PIRJO.

Jokos upoti unohit Ennustukset eukkojoukon, Noitajoukon juohatukset, Onnenämmiin älinän, Osotukset onnenseuran: Että ruunu Ruhtinoihen Tulee tuiti lapsiltasi Poisi polvikunnastasi. Kukaties kuhun sukuun? Jos ei _Suuvuoron_ sukuun, Pohjan ukon poikuveellen, Pelättävän perinnöksi, Pelkomme perillisillen? Estä pahat ennustukset, Karta sanoin kahtalaisuus. Kuin on kurja kuoletettu Tapettu kypärätaimi, Maamme periä peretty, Periköön perkeleeltä, Sarvipäältä saatanalta, Ruunun tätä runsaamman, Pirulta pimiänvallan, Herrasvallan helvetistä; Vaan ei valtakuntoamme, Suomenmaatamme suloista. Sitten Marjan maatessansa Tahi tapan tanhualla, Tupapiikani pihalla, Eli veitellä vetäisen, Taikka kulkkua kuristan; Ettei saattaisi sanoa Saatanallen _Sallisellen_; Ei ole hätää hänestä Kuin on suusa surman suuna, Kieli kalmalla kiassa. Leirissä levitä tieto, Ett on kuollunna kuningas, Jonk on poika pois paennut, Rikostansa riikistämme, Murhatyötä muillen maillen: Venäläisiin veneissä, Partasuihen paattiloissa. Niin sun Suureks Ruhtinaksi Yhest äänestä äkisti, Kuhtuut sotakumppanisi, Sotajoukkosi soria. Kuka toisin kuhtuisikkin, Valihteisi heitä vasten, Jospa toisin toivoisikkin Toisin tahtoisi tavata; Niin ei tohi toivoansa Eikä ainettaan avata, Vasten valtoa sotia. Seuraa joukon juohatusta, Iloa ison pereen. Mie oun miettinnä pitoja, Ajatellut atriata, Aprikoinnut aamuisia, Keksinynnä kestilöillä Voimakkaimmat voitettavan Yhistettävän ylimmät. Niin mie valmiiksi varustan, Laain piot laavullensa; Pijän huolen huommeneksi Johon kuhut kumppanisi. Kuhu vielä kumppaniksi, Vielä veikoiksi nimeä; Varsin vanhalla tavalla, Turvin vanhan tuttavuuven, Entisen elämänlaavun.

RUUNULINNA.

Kuhtuissani kumppania Minä nouvan noitajoukon, Ehin eukon siskoinensa, Kumppanineen kummituksen. Tahon tietää tarkemmasti Mitä on minullen suotu, Mitä suotu suvulleni? Suotu Suuvuoron suvullen? Mitä sattuu Sallisellen?

(Mäneevät pois.)

9. KOHTAUS;

SYÖJÄTÄR seuroineen ja poppaneuvoineen.

SYÖJÄTÄR.

Pankaam patamme pankollen, Nostakaam astiam ahjollen.

VAIVIATAR.

Pane hiilillen patasi, Jäähyttele koskenjäällä, Hyyllä koskesta kovasta, Vesikaaren kannan alta, Jalan merestä janovan, Juojan Juortanin joesta, Imatrasi imevän torven. Kipunainen kitkantulta, Puhu puhtaaksi tuleksi, Lieho liemuvalkiaksi.

SYÖJÄTÄR.

Otappa oravan viiksit, Koiraskonnikan talia, Hämähäkin häntäjouhet, Sisiliskon silmäkarvat, Voita vuohen vuonnattoman. Hiero hiireltä hikeä. Pane paksulta pataan, Visko viljalta tuleen; Palamaan paksuin pallin, Paksuin pallin, mullinmallin.

VAIVIATAR.

Ota kyyltä kylkiluita, Maolta mahalihoja, Partajouhia paralta, Näkinkynsii kypsyneitä, Itraa imevän itikan, Torahampaita torakan, Rakko rasvaisen lutikan, Määhnä talvisen mäkärän, Keuhkot keltasirkkuiselta, Satakerta sammakolta, Ampuneuvot ampujaisen, Rähmäsilmät rääkylinnun.

MAMMOTAR.

Pihkoa kovimman koivun, Pikii pihlajan pitimmän, Tervaa haavan hapraimman, Jälttää jäisestä kelosta,[22] Mahalaa haosta maalta. Hanki hauvin harjaksia, Käsin kaatun karhun sappi, Aivokettu ampujaisen, Ytimiä yölipakon.

KIVUTAR.

Keitä kettu keijolaisen, Harmaan havukan hammas, Kokonkynnet kolmisorpat, Kolmihaaraiset harakan, Talia tapetun lapsen, Tahi tappajan talia, Perhon pehmiät sisukset, Mustalaisen lapsen kieli, Korvat koirankuontolaisen, Hivuksia hiijenimmin.

KAIKKI.

Paistakaam, Haistakaam, Maistakaam: Makiaa, Takiaa, Sakiaa, Keittäkääm, Heittäkääm, Peittäkääm.

(Peittäävät patasa.)

MAMMOTAR.

Kirpunkettuja keräile, Runosauvasta sanoja, Kalmanjauhoja kamahlo, Loihtusuoloja loveen,[23] Kaalinkantoja katoksi. Kynä kyyhkyisen kylistä, Siivistä sinisen sirkun. Sipulilla siivet voija, Kynsilaukulla kyniä; Sulka rasvalla sulalla Hyyllä hylkeen sipaise. Rasvalla ratasta voija; Voija onnenolkapäitä, Jatka onnenohjaksia.

KAIKKI.

Nokelaisia noijillen, Polviheiniä pojillen, Ohakkeita orjillen, Kurennuokkia kurjillen.

VAIVIATAR.

Maitoa mahon karihtan, Känsät kärpäisen jalasta, Hikee hiiren varpaista, Riijenmarjoja mauksi Hierimellä hienontele. Piirtäkääm pimeitä pilviä, Lentävän sirkkuisen silmiä.

SYÖJÄTÄR.

Kupuvani kutkuttaa, Syyleitäni[24] syyhyttää, Sääriäni särkeepi, Kylkiluitani luistaapi. Tuosta tunnen tulevan Meijän työtä kuulevan, Tomun tuhkan tuulevan, Toeks kaikki luulevan. Tulee tänne tunnoton Kulkee tänne kunnoton Kohti koitaapi kelvoton Ovee avaapi onneton Jopa totta tuossa on.

10. KOHTAUS.

Entiset ja RUUNULINNA.

SYÖJÄTÄR seuroineen.

Terve Tervun isännäll, Suomen Suurell Ruhtinall, Kuninkaallen kuuluisall! Samati kuin sanoimma, Eilee ennen ennustimma.

RUUNULINNA.

Sanokaa nyt sanalla, Mahtaako löytyä manalla,[25] Kuka minun kukistaa Joka hätään jouvuttaa?

MAMMOTAR.

Jos ei satuta Sallinen, Niin ei kukaan maallinen.

SYÖJÄTÄR.

Taikka sun tappaa Sallinen Tahi ei kenkään maallinen.

MAMMOTAR.

Ei ketä vaimo vaivallaan Tuskall tuonnut maailmaan, Ruunulinnaa liikuta, Viisainta vikuuta; Ruunulinnan Ruhtinaa, Jaloo sankarii satuta; Kuningasta kukista, Jollen ja kuuluu koko maa.

SYÖJÄTÄR.

Ennen kuolleet kuopista Juovat eläväin tuopista; Ennen haamut hauvastaan Kaatajansa kauhistaa, Kuin sinä keltään voitetaan. Ennen Anajoilt astuuvat Koivut kotiisi korkiat Pihais pihlajat pitimmät, Jaloin kaksin kaalamalla Likeneevät linnoasi; Ennenkuin kukaan uskaltaa Sinua vasten vastustaa Ennen kuin kukaan hirviää Valtais vasten hiiskua.

MAMMOTAR.

Ei kukaan sinua siirrä, Voine voittaa voimallista, Vahvinta pimiänvallan; Auringon valon ajalla, Päivänloistossa lopeta: Ei kukaan kuutamalla Loistonohjalla otavan Eikä tähtiin eholla. Vahva olet valkialla, Jok on tuotu tuluksista, Kyvetetty kypeneistä, Kipunoista kiihotettu, Saatuna savun seasta. Varsin vahva valkiata. Pimeessä out pistämätön.

RUUNULINNA.

Jos Suuvuoron suku suinkin saa Periä valtakuntoa: Jos minuun loppuu loukkani, Ja sammuu minuun joukkoni, Se sanalla nyt sanokaa Ja ansaittunne anokaa.

SYÖJÄTÄR.

Emma sult ehi rahoa, Vaan että teet paljon pahoa; Sill kostat meijän vaivamme Ja ostat meijän taikamme. Ei piä nyt enee kysyä Jos mielit meissä pysyä.

RUUNULINNA.

Enkä taho taijoistanne Enkä ennustuksistanne Tietä kuin sen tietyn tiijon.

SYÖJÄTÄR (Näyttäin kainalkuoppoaan jossa näky ikään kuin pieni peili.)

Kaho alle kainaloni, Käsikuoppaani kuvaile; Kaho kauhistu katala! Kaho onnesi osoa, Väärän lykkysi lyhyyttä! Kaho kasvoais katala, Kaho konna kuontoasi, Näe hirmuinen näkösi! Yksin on ylpiä kuvasi, Yksin muoto murhamiehen, Sinuun siemeneis katoopi, Häviää häväistyn kanta.

RUUNULINNA.

Yksi muoto on yhellä, Kaksi kasvoa kahella.

SYÖJÄTÄR (Näyttäin toista kainolokuoppoaa, jossa samoinikään näkyy peili.)

Kaho kasvoa kaheksan. (Näyttäin uuvestaan.) Kaho kymmentä kaheksan. (Vielä näyttäin.) Kaho kaksikin satoa, Suuvuoron sukupereä, Aivan ainos Ruhtinoita.

RUUNULINNA.

Enkä taho taikojanne Enkä seuraa seuroanne. Poisi pakenen pahoista; Eroon eriluontoisista.

SYÖJÄTÄR.

Olet pahoja pahempi. Ilveksiä ilkiämpi, Juuri julmempi petoja.

KAIKKI SYÖJÄTTÄREN SEURA.

Onneton, Kunnoton, Tunnoton, Meteli ja murha Ei ne jouvu turhaan Eikä sanat sanojan, Valat väärinvannojan. Onneton, Kunnoton, Tunnoton.

11. KOHTAUS.

Entiset ja PIRJO.

SYÖJÄTÄR (Ruunulinnaa ja Pirjoa vasten.)

Panen paistiksi pakanat, Murhamiehet murkinaksi, Lihoillensa lientä keitän, Lepästä otan olutta, Veren viinana vetäisen, Suonivaahen vaassanani, Ketunkaljan kaljanani, Juoksevaisen juomanani.

(Katoovat.)

3. TAPAUS.

(Ruunulinnassa.)

1. KOHTAUS.

RUUNULINNA, (Suurena Ruhtinana) ja PIRJO.

RUUNULINNA.

Jopa joutuut vieraamme, Jo tuleevat tuttavamme, Vaan Sallinen on vastannut Ja Savisuullen sanonut, Ett vaikka olen vaatinut Ja ruunaus piot laatinut; Niin tulkaan piru pitooni Kulkekoon kehno kestiini!

PIRJO.

Niin leirissänsä nukkukoon Ja laitoksilleni hukkukoon!

2. KOHTAUS.

Entiset, KANTOJUURI, ILVESLINNA, KIERI ja muita sotaväenpäämiehiä ja (jälkeenpäin murhamiehiä.)

RUUNULINNA.

Terve tultua tuttavillen, Verrattomill veikkoisillen! Kuta kuuluu kumppanillen? Onko onni terveyven?

MONIAAT SEURASTA.

Terve, terve kuninkaallen, Suomen Suurell Ruhtinallen!

RUUNULINNA.

Oisi ollut toivottava, Että oisi oivamiesi Saatu Sallinen tiloillen, Suuvuoron tuloa vuotan, Kaihoon ukkoo Kantojuurta.

KANTOJUURI nuorempi.

Ei ou ukko unouttanna Kuninkaansa kuhtumista, Valtiansa vaatimista; Vaikka vaivat vanhanmiehen Estäävät ehätyksistä, Halun haittaavat hyvimmän.

RUUNULINNA.

Paljon huonoutta paheksin Uroon hyvän, uskollisen, Taitavaisen tappeluissa, Nerollisen neuvoissansa.

KIERI (Ruunulinnallen.)

Kaksi miestä kauhiata, Hiijenhirmuista näöltä, Porstuvassa poikinensa Teitä tahtoovat tavata, Pari sanoa sanoa Teijän käskynkäymisestä: Luvun luuleevat olevan, Heti heiltä heitettävän, Tilin teillen tehtävänä.

RUUNULINNA.

Anna astuut aittaiseesi Kesäkeljaasi[26] mäneevät: Eli lie esituvassa Heijän parempi pakista.

(Astuu esitupaan.)

1:EN MURHAMIESI.

Katsho nygöi kallishpäämme! Ei skult hae hallitushta, Vaaih kengään vallitushta.

RUUNULINNA.

Sull on veitenpää veressä, Punassa on puukontuppi.

1:EN MURHAMIESI.

Netshe on shusta shuvuoron Harvah hambaan kiashta.

RUUNULINNA.

Joko on suora Suuvuoro, Pohjan ukko poikinensa.

2:NEN MURHAMIESI.

Poiga poishi kynshishtämme Hämäräshäh hämmentiishäh.

RUUNULINNA.

Paras palkka paenneeltä Oisi ollut outtamassa: Tässä nyt on tältä työltä, Tältä käskynkäymiseltä; Vaikk ei täysin täytetyltä? (Antaa heillen rahaa.) Vaan on vielä viisi miestä, Viisi viisasta petoa, Päästettävää päiviltänsä; Räty räivä ensimäinen, Ruunulinna runsaspoika, Halliparta Haapalainen; Simanainen sileeleuka Vastauksissa varsin varma, Näöltänsä näsäkuokka. Neljästä satoa neljä, Sallisesta viissatoa, Koko tukulta tuhannen Annan, ilman arveluta, Tuumimata tuppoaisin. Vielä muistan murhamiehet Avaroilla antimilla Vielä virkoin ylennän, Panen palkanottajiksi. (Itekseen.) Taikka teijätkin tapatan, Murhatekoin tietettyä.

PIRJO (Ovelta,)

Kuinka minun kultaseni, Viivyt vieraihen tyköä? Viel on seura seisallansa, Vielä ilman istumata.

(Ruunulinna astuu sisään.)

MURHAMIEHET.

Josh oishi tuppoovaah tuhannen Ruunulinnan Ruhtinashtah! Nygöi shaishimmah shamassah Yhell veitshemme veollah, Yhell rauvan ratkannollah Kogo summan kobriimmeh, Kamahloimmeh kaigen kashnan, Kaigen kullan kukkaroommeh.

(Ovi suletaan.)

RUUNULINNA.

Elkätten pahaksi panna, Vihastua viipymistä, Aivan tärkeetä asiita, Pian tehtävää tekoa Kuhuttiin kuulemaan.

PIRJO (Ruunulinnallen.) Pöytä pyöreepää katettu Vait on päällen valmistetut Lautaiset on laitettuna: Sekä pullot ja putelit Puiset maljat ja putinat[27] Paistit pannut laavullensa, Pian tuovat piiraisia, Juomat joutuuvat samassa.

RUUNULINNA (Seurallen.)

Istuutukaaat laatimata. Valmistautukaat vaatimata, Osotusta outtamata. Kuka kuhunkin sattuupi Sikäli kuin mahtuupi.

ILVESLINNA.

Kuinka käyvä kunnekkaan Kuin ei istu kuninkaamme Asettauvu armiaamme.

RUUNULINNA.

Viimeks vieraihen jälestä, Sopii istua isännän. (Antaa merkin, seura istuutuu ja Suuvuoron haamu Ruunulinnan istuimellen Ruunulinnan keksimätä.) Olen kauvan outtanunna Suuvuoroa vuottanunna. (Havaihtee haamun ja hämmäistyy). Kuinka kulet kuhtumata, Valmistauvut vaatimata, Kuin et kuullut kuhtumista, Vastannunna vaatimista? Mitä silmäilet minua, Mitä haavojais hajotat, Vihojaisi miksi viskot! Kasvo kaunis kauhistuupi, Hiijen hirmuiseks näkösi, Muoto muuttuupi rumaksi Naama naamarin kuvaksi, lkeniäis irvistelet! Millä heitteä heristät, Millä tahtoisit tavata?

(Loikastautuu sivullen.)

ILVESLINNA.

Niinkuin kuuluupi kuningas Ei ou enee ennellänsä: Murhe muutoksen mukana, Osa kova korkeuven.

PIRJO.

Elkää hätäillä hänestä, Ei se vaivojaan valita, Taija tauvistaan puhua; Vaiva vanha lapsuuvesta, Piina pienenä olosta Tahtoo toisinaan tavata: Vaan se kohta kollahtuupi,[28] Heittää heti heikkouven.

RUUNULINNA.

Voi Suuvuoro sun suutasi! Voi ilkiäst irvistelet! Voi julmanjuoninen! Jo julmat hampais hakeevat Ja puremaan puuttuuvat. (Juomatuoppi liikkuu ja juoma vähenee.) Jo nyt kuollutkin kuopastaan Nousi juomaan tuopistain.

(Seura eroaa hälinällä jota ei saata selittää.)

PIRJO.

Kuinka minun kultaiseni; Kuinka kummia kuvailet, Mietit tehtyjä tekoja?

4. TAPAUS.

(Sallisen leirissä.)

1. KOHTAUS.

Ruhtinas JUURIKKI, SALLINEN, sotaväenjuohattajija ja sotaväkee.

SALLINEN (Näyttäin sotaväkee Juurikillen.)

Tuossa on turvakseis tuhansi Toinen tuhansi tulossa Kaikki Karjalan uroita, Uskolliset urholliset, Varmat käskynkäymisessä. Räty leiriin lennättääpi Poikajoukon jousinensa. Simanainen siivopoika, Kulettaapi Kuussatoa Vähilleen hevoisväkeä, Kaikki tuovut Karjalasta. Vielä viimestään tuhannen Haapalainen hallihtoopi. Savolaisia samaite Kakstuhatta Kantojuuri Asettaa Aronmäellen. Lalli vanha laulamiesi Hiivii tänne Hiitolasta, Hätyyttää Hämeenväillä, Tijainen Tiviän kautta Varajouset jouvuttaapi, Toiset vasamat varoillen, Jänteet jätetyt jälellen: Jott on muutto murtuneillen, Vaihos vastalaitetuista. Ruttoisasti Ruunulinna Tekee yhtä Tervuntieltä, Tervunjoilta jouvutaksen.

R. JUURIKKI.

Kuinka kulta Salliseni, Isän siunatun siainen, Uskot mokommaa urosta Jok on surmaajan sukua Veljenpoika veihtiniekan?

SALLINEN.

Jos on kohta konniakin Hänen suuressa suvussa; Niin on oivamiehiäkin: Liijatenkin Ruunulinna Jota pelkeät peoksi.

R. JUURIKKI.

En epäile ensinkään Koska olet koitellunna, Nähnyt tarkaksi tapansa, Laatusa lailliseksi. Vaan elä pane pahaksi Että herkästi epäilen. Esimerkit ennennähyt Epäilyksiin ereyttäävät.

SALLINEN.