Part 6

16. Itse tragediasta ja epopeasta, niinkuin myöskin niiden lajeista ja osista, kuinka monta näitä on, ja miten ne toisistansa eroavat, mitkä niiden kelvollisuuden ja huonouden perusteet ovat, niin myös moitteista ja miten niistä voi päästä, olkoon siis tämä lausuttuna.

Kreikkalais-saksalais-suomalainen luettelo Aristoteleen Runousopin tiedesanoista.

'Αγων (VI, 28. VII, 11. XIII, 10), die Aufführung eines Stückes: näytäntö, näytteleminen. άγονιζεσϑαι (VII, 11. XVIII, 17), ein Stück aufführen: näyttää, näytellä. άήϑης (VI, 15. XXV, 2), charakterlos: luonteeton. άϑρόος (XXVII, 12), gedrängt, concentrirt: supistunut. αίνιγμα (XXII, 4. 5), Räthsel, unverständlicher Ausdruck: arvoitus, umpipuhe, -- lause. αίσϑησις (VII, 11. XV, 15), Empfinbung, Wahrnehmung durch die Sinne: aistiminen, aistinta. αίσχός (V, 2), hässlichkeit: rumuus. αίσχρόν ν (V, 1), das aesthetisch hässliche: ruma. άναγνώρισις (VI, 17. X, 3. XI, 4. 5-9. XIV, 18. XVI. XVIII, 5. XXIV, 2. 3), das Wiedererkennen: tunteminen, spec. tuntemisvaihde. άναγνωρισμός (X, 2), ks. edellistä. άνάλογος (XXI, 7. II. 14), verhältnismässig: suhtainen; κατά ro άνάλογον, ex analogia: suhtaisuuden mukaan. άνάπαιστος (XII, 8), Anapäst: anapesti. άνώμαλος (XV, 6. 9), inconsequent: epämukainen. άπαϑές (XIV, 10), h. l. schmerzlos, ledenschaftslos, ohne παϑήματα: kärsintöä vailla, kärsintöä puuttuva. άπο σκηνής (XII, 3. 9), τά ά. σκ., von der Scene gesungene Gesänge: näkymältä esitetyt puheet l. laulut. άρετή (II, 1. XIII, 5), Tugend: hyve. άρϑρον (XX, 1. 7), Artikel: varake, määriö. άρμονία (I, 4-6. IV, 7. 20. VI, 3), Harmonie: sointu, harmonia. άτεχνος (VI, 28. XIV, 3. XVI, 1. 5. 6), kunstlos, unkünstlich: taiteeton. άτράγωδος (XIII, 3), untragisch: epätragillinen. αυλητική (I, 2. 5) scil. τέχνη, Flotenspielerkunst: huilunsoitto-taide. αυτοσχεδιάσματα (IV, 7), Improvisationen: suorapäiset l. äkkimietteiset tuotteet, äkkimietelmät. αυτοσχεδιαστικός (IV, 5), improvisirt: suorapäinen, äkkimietteinen. άφωνον (XX, 3. 5. XXI, 25). Consonant: kerake, äänetön.

Βαρβαρισμός (XXII, 4. 6), Barbarismus: muukulaisuus, barbarilaisuus. βλαβερός (XXVI, 32), unsittlich: siveytön, epäsiveydellinen.

Γελοίος (IV, 12. 17. V, 1. 2), lächerlich, Lachen erregend: naurettava, nauruttava. γλωττα (XXI, 4-6. XXII, 3. 6. 7. 11. 13. XXVI, 3. 16), fremdartiger Wort, Dialect: kielimurre, murre, murteellisuus. γραφεύς (II, 2. VI, 15), Maler: maalaaja. γραφή (VI, 15), Malerei: maalaus. γραφική (VI, 20) scil. τέχνη, Malerkunst: maalaustaide, maalaus.

Λέσις (XVIII, 9-11), Verknipfung ober Verwickelung in der Tragödie: solmiskelma. διάλεκτος (IV, 20), h. l. das alltägliche Gespräch: jokapäiväinen puhe, puhekieli. διανοητικός (XXV, 11), h. l. Gesinnung, διανοία enthaltend: mieltä kuvaava. διάνοια (VI, 7-9. 11. 16. 22. 25. XIX, 1-3. XXIV, 2. 3. XXV, 11), Gesinnung: mieli, mielenparsi. διδασκαλία (XIX, 6), die äussere Darstellung eines Stückes: näytelmällinen esitys. διϑυραμβοποιητική (I, 2), Dithyrambendichtung: dityrambirunous. διϑυραμβος (II, 6. IV, 15. XXII, 18), Dithyramb: dityrambi. διηγηματικός (XXIII, 1. XXIV, 8. 9), erzählend: kertova, kertoma διήγησις (XIX, 7. XXIV, 6), Erzählung: kertomus, kerronta. δράμα (III, 4. XIV, 13. XVII, 9. XVIII, 12. 16. XXV, 8), Drama: draama, näytelmä. δραματικός (IV, 12. XXIII, 1), dramatich: draamallinen, näytelmällinen. δραματοποιείν (IV, 12), dramatisiren: näytelmän tapaan esittää. δράν (III. 4.6. VI, 2), haindeln (in aesthetischem Sinne): toimia, toimittaa.

'Εγκώμιον (IV, 8), Loblied: kiitosrunoelma. είδος (I, 1. IV, 14. VI, 2. 4. 11. XII, 1. XIX, 5. XX, 10. XXVI, 32), Art: laji, muoto. εικονογράφος (XV, 14), Maler: kuvanmaalaaja. είκονοποιός (XXVI, 2), Bilder verfertigend: kuvantekijä. εΐκών (VI, 20), Bild: kuva. εκστατικός (XVII, 4), ekstatisch: haltiokas. ελεγεια (I, 9), Elegie: elegia, huolivirsi. έλεγοποίς (I, 10), Elegiendichter: elegianrunoilija. ελεινός (IX, 13. XIII, 2. 3. 4. XIV, 1. 7. XIX, 5), mitleidswerth, Mittleid erregenb: säälittävä, sääliä vaikuttava. 'έλεος (VI, 2. XIII, 4. XIV, 5. XIX, 4), Mitleid: sääli. έµßόλιµa (XVIII, 19), eingeschobene Gesänge: sisään-sovitettuja lauluja. έμμετρος (VI, 26. IX, 2), metrtsch: runomitallinen. έξάμετρον (IV, 20. V, 12. XXIII, 1), Hexameter: kuusjalkainen runomitta. έξοδος (XII, 1. 6), Abschluss der Tragödie: päätäntö. έπεισόδιον (IV, 21. IX, 11. XII, 1, 5. XVII, 8. 9. 11. XVIII, 22. XXIII, 5. XXIV, 7), Episode: välikertomus. έπεισοδιον (XVII, 5. 7. XXIV, 7), Episoden anbringen: varustaa välikertomuksilla, asettaa l. käyttää välikertomuksia. έπεισοδιώδης (IX, 11), an Episoden reich: jolla on paljon välikertomuksia, välikertomuksista rikas. έπέκτασις (XXII, 3. 8. 12), Ausdehnung: venytys. έπη plur. (IV, 13. V, 9. 11. XXV, 4), Epos, Heldengedicht: epos, epopea, kertomaruno. έποποία (I, 2. 7. V, 7. 8. 10. 11. XVII, 9. XXIV, 1. 6. XXV, 3. XXVII, 4. 8. 9. 15), Epos: epopea, epos, kertomarunoelma. έποποιητικός (XXVII, 1), episch: epopeallinen, epillinen, kertomarunollinen. έποποιηϊκός (XVIII, 15), ks. edell. έποποιϊκός (I, 10. XXVII, 13), Epifer: epillinen l. kertomarunon runoilija, eepikko. έρυον (XXVI, 11. 15), h. l. die Aufführung eines Stückes: näyttäminen. ευειδής (XXVI, 16), schöongestaltet: kaunomuotoinen. ευμνημόνευτος (VII, 10), leicht im Gedächtnis zu behalten (als aesthetische Bestimmung für das Schöne): helposti muistettava. ευπλαστος (XVII, 4), an verschiedene Formen und Stuationen sich leicht schmiegend: eri muotoihin taipuvainen. ευσινοπτος (VII, 10), leicht übersehbar (aesthetische Bestimmung für das Schöne): helposti kerrallaan silmättävä. ευφυής (XVII, 4), talentvoll: taidokas. ευφυΐα (XXII, 17), glückliches Talent: taidollisuus, taidokkaisuus.

Ζωγράφος (XXVI, 2), Maler: maalaaja.

'Ηδονή (XIII, 13. XIV, 4. 5), Vergnügen: huvi, mielihyvä. ήϑικός (VI, 10. XVIII, 4. XXIV, 1. 3. XXV, 11), 1. ethlich, 2. charaktericstisch: 1. siveydellinen, 2. luonteenomainen. ήϑογράφος (VI, 15) Charaktermaler: luonteen kuvaaja. ήϑος (I, 6. II. 1. VI, 7-9. 11-13. 15. 20. 24. XV. XXV, 2. 11), Charakter: luonne. ήμίφωνον (XX, 3), Halbtonend, Halblauter: puoliääntäväinen. ήρωικός (IV, 11. XXII, 18. XXIV, 8. 9), heroisch, substant. Heldengedicht: sankarillinen, sankari-, subst. sankarirunoelma. ήρώoς (XXIV, 12) ks. ηρωικός.

Θέατρον (IV, 14. XIII, 12), Theater: teateri. ϑρήνος (XII, 9), Klagelied: valituslaulu.

'Ιαμβείov (IV, 10, 18-20. XXII, 18), scil. μέτρον, jambishes Metrum: jambinen runomitta. ιαμβικός (XXIV, 10), jambisch|: jambinen. ίαμβίζεiv (IV, 10), schmähen: soimata. ίαμβος (IV, 11. 13), Jambus: jambi. ίαμβοποιός (IX, 5), Jambendichter: jambirunoilija. ίαμβοποιειν (XXII, 9), verhöhnen: ivaella. ίδέα (V, 6. VII. 7. XIX, 5), Art: laji. ίδιοτικόν (XXII, 3. 7. 8. 15), alltägliches Gespräch: jokapäiväinen puhe.

Κάϑαρσις (VI, 2), Reinigung: puhdistus. κακία (II, 1. V, 1. XIII, 5), Uebel, Unsittlichkeit (oppos. άρετη'): pahe. καλόν (VII, 8. 9. 12), das aesthetisch Schöne: kaunis, substantiviter: kauneus. κιϑάρισις (II, 4), das Sitherspielen: kitaransoitto. κιϑαριστική (I, 2. 5) scil. τέχνη, Sitherspielerkunst: kitaransoittotaide. κόμμος (XII, 3. 9), das Kommos-Lied, Klaglied: Kommos-laulu. κόσμος (VI, 5. XXI, 4. XXII, 7. 19), rhetorische Zier: koriste. κύριον όνομα (XXI, 4-6. XXII, 3. 5. 7. 8. 13. 16. 19), gewöhnliches, allgemein gebräuchliches Wort: tavallinen sana. κωμώδία (I, 13. II, 7. III, 5. IV, 12. 13. 15. V, 1. 3. 4. 12. IX, 5. XIII, 13) Komödie: komedia, ilvenäytelmä. κωμωδοποιός (IV, 13), Komodiendichter: komedianrunoilija. κωμωδός (V, 3), Komodie-Sänger: komedianlaulaja, ilvelaulaja.

Λέξις (IV, 18. VI. 6, 9-11, 16. 18. 26. ΧII, 7. XIX, 1, 7. XX 1. XXII. XXIV. 2, 3. XXV, 11. XXVI, 3. 16), Rede, Gespräch, Dialog, Diktion: puhe, kanssapuhe, puheenvaihtelo, haastelo, lausetapa, lausekeino. λόγος (als Darstellungsmittel der Dichtung I, 4; als ungebundene, Dichtungsart I, 7. II. 5. VI, 26; als Gespräch, zusammenhängende Rede IV, 17, V, 4. 6. 7. XXII, 19; als Sprache VI, 2; als Rede VI, 22. XV. 2. XIX, 3. 6. XXVI, 30; als mit μύϑος synonym XVII, 5; als Satz XXII, 11). Wort, Lagen, Dialog, Gespräch, Rede, Fabel, Satz: sana, suorasanainen teos, kanssapuhe, puheenvaihtelo, puhe, kieli, aine, lause. λύσις (XVIII, 1-3. 10), die Lösung eines Stückes (oppos. δέσις): kehitelmä (oppos. solmiskelma).

Μανικός (XVII, 4), in Wahnsinn versetzt, zum Wahnsinne geneigt: vimmassa oleva, vimmaan taipuva. μελοποΐα (VI, 5. 6. 9. 27, XXIV, 2), das Ververtigen von Liedern und das Tonsetzen (als Theil der Tragödie): laulanto, säveltäminen. μέλος (I, 13. VI, 4. 11. XII, 8), Lied, it. Melodie: laulu, laulanto, sävel, sävellys. μεταφορά (XXI, 4. 7. XXII, 3. 5. 7. 11. 13. 18. 19. XXVI, 3. 17) Metapher: kuvanto, metafora. μετρικη (XX, 4. 5) scil. τέχνη die Metrik: runomitta-oppi. μέτρον (I, 7. 10-13. IV, 7 10. 18. 19. V, 7. VI, 3. 4. IX, 2. 9. XXII, 10. 12. XXIV, 4. 8. 9. XXVII, 10), Metrum, Versmass: runomitta. μιαρός (XIII, 2. XIV, 16. 18), widrig: inhoittava. μιμηίσϑαι (I, 3. 4. 6. II, 1. 6. 7. III, 1. 2. 4. IV, 2. 7. 8. IX, 9. XV, 14. XXII, 19. XXV, 2. XXVI, 2. 6. XXVII, 2. 7), nachahmen, mimetisch darstellen: mukailla, kuvailla. μιμησις (I, 2. 4. 9. 10. 14. II, 3. III, 3. 7. IV, 1. 12. V, 1. 7. VI, 2. 5. 7. 8. 12. 21. VII, 1. 2. VIII, 4. IX, 9. 11. X, 1. XI, 7. XIII, 2. XIV, 5. XV, 11. XII, 20. XXIV, 8. 9. XXVII, 1. 12. 13), Nachahmung, Mimesie: kuvailus, kuvaileminen. μιμητής (III, 4. XXV, 2. XXVI, 2), Nachahmer, Künstler, spec. Dichter: kuvailija, taideniekka, taiteilija, vars. runoilija. μιμητικός (VI, 12. VIII, 4. XXIII, 3), mimetisch: kuvailukseen kuuluva, kuvailevainen, kuvailus --. μίμοι (I, 8), die Mimen: miimit. μουσική (XXVI, 10), Musik: musiikki, säveltaide. μυϑευμα (XXV, 8), das Erzählte: taru-sepitelmä. μύϑος (I, I. IV, 8. V, 5. 6. VI, 8. 9. 11. 13. 16. 17. 19. VII, 7. 10. VIII, 1. 3. 4. IX, 5. 8. 9. 15. ΧIII, 6. 7. XIV, 2. 10. 20. 2!. XV, 11. XVI, 7. XVII, 1. 6. XVIII, 10. 15. 22. XXV, 9. XXVII, 13), Mythe, die mythische Erzählung die Fabula eines Stückes: jumalais-satu tai -taru, jumalais-sadullinen runotaru, kantataru.

Νομοί (I, 13. II, 6), die Nomen: nomit; νόμων ποίησις: nomirunous.

Ξενικός (XXII, 3), fremd, ungewöhnlich: outo, vieras.

'Oyxos (XXIV, 6), Erhabenheit (des Styls): jalous. όγκώδης (XXIV, 9), erhaben: jalo. όμαλός (XV, 6. XVIII, 5), consequent: yhtämukainen. όμοιος (XV 5), h. l. mit der Wirklichkeit übereinstimmend (vom Charakter): todellinen. όρος (VΙΙ, 11. 12), Definition: määritys. όρχησις (II, 4. XXVII, 6), Tanz: tanssi. όρχηστής (I, 6), Täntzer: tanssija. όρχηστικός (IV, 19. XXIv, 10) zum tantz gefügt, geneigt: tanssiin sovitettu l. sopiva: ή όρχηστική. Tantzkunst: tanssitaide. όρις (VI, 5. 9. 11. 28. XIV, 3. 4. XXIV, 2. XXVII, 10), die scenische Ausrüstung: näytelmällinen laitos.

Πάϑημα (VI, 2. XXIV, 2), Leidenschaft, Leid: mieliala, kärsintö, kärsimmen. παϑητικός (ΧVIII, 6. XXIV, 1. 3) pathetisch: intohimoinen, pathetinen. πάϑος (I, 6. XI, 9. 10. XIV, 4. 7. 9. 20. XVII, 3. XXVI, 3), Gemüthsbewegung, Pathos, schmerzvolles Leid, it. affektvoller Ausdruck: mielenliikutus, intohimo, kärsintö; intolause. παραδειγμα (XXVI, 28), h. l. Ideal: ideali (ihanne, perikuva). πάροδος (XII, 2. 4. 7), der erste Gesang des gesammten Chors: laulajiston ensimäinen laulu, köörin tulo-laulu, parodos. παρωδια (II, 5), Parodie: ivamukaus, parodia. πεπλεγμενος (X, 1. 5. XIII, 2. XVIII, 5. XXIV, 1. 3), verwickelt (von Mythen und Tragödien): mutkallinen. περιπέτεια (VI, 17. X, 2. 3. XI, 1. 5. 7. 9. XVI, 5. XVIII, 5. 18. XXIV, 2), Peripetie: vastaiskäänne. πλοκέ (XVIII, 10) i. q. δέσιs: solmiskelma. ποιημα (IV, 9), Gedicht: runoelma. ποιησις (Ι, 13. IV, 7. 8. 13. 19), Dichtung: runous. ποιητική scil. τέχνη (I, 1. IV, 1. VI, 28. XXVI, 4), Dichtkunst: runoustaide, runous. πολυμυϑος (XVIII. 12), viele Mythen enthaltend: monitaruinen. πράγμα (VI, 8. 12. 13. 17. 20. VII, 1. 12. IX, 7. XIV, 1. 2. 5. 21. XV, 10. 11. XVIII, 13. 18. XIX, 5), das Geschene, Umstand: tapaus, seikka. ποάξις (VI, 2. 7. 8. 12-14. 21. VII, 2. VIII, 1. 3. 4. IX, 9. 13. X, 1-3. XXIII, 1. 2. 6. XXVII, 13), Handlung: toiminta. πράττειν (II, 1. III, 2. 4. 6. VI, 5. 7. 13. IX, 4. XIV, 13. 15-17. XV, 10. XVII 1. XXII, 20. XXIV, 6), handeln (aesthetisch): toimia, toimittaa. πρόλογος (XII, 2. 4. 7), Prolog: alkajaispuhe. προσωδία (XXVI, 18), Prosodie: prosodia. πρόσωπον (V, 2. 4), Maske: naamari. πτώσις (XX, l. 10), Biegung: taivutus.

Ραψωδεϊν (XXVII, 6), Rhapsodien vortragen: esitellä kertomarunoa. ραψωδία (I, 12), Rhapsodie: rapsodia. ρήυα (XX, 1. 9. 10. 12), Verbum: tehdikkö. ρητορική scil. τέχνη (VI, 22), Rhetorik: puhetaide, retorika. ρητορικός (VI, 23), rhetorisch: puhetaiteellisesti. ρυϑμόs (I, 4. 5. 6. 13. IV, 7. VI, 3), Rhytmus: polento.

Σατυρικός (IV, 18. 19), satyrisch, zum Satyrspiel gehörig: ilkkuminen, ilkku- l. satyri-. σκενοποιός (VI, 28), Maschinenmeister: koneenkäyttäjä. σκηνή (XII, 3. ΧΙΠ, 10. XVII, 2. XXIV, 6), Scene: näyttämö, näyttöpaikka, näkymö. σκηνογραφία (IV, 17), Theatermalerei: näytelmäpaikan maalaaminen. στάσιμον (XII, 2. 8), Chorgesang ohne anapästische und trochäische Systeme: stasimon. στοιχεϊον (XX, 1. 2), Buchstab: kirjain. συλλαβή (XX, 1. 5), Silbe: tavu. συρίγγων τέχνη (I, 5), Flotenspielerkunst: huilun- l. syringinsoittotaide. σχήμα (I, 4. IV, 12. 13. V, 4. XVII, 3. XIX, 7. XX, 4. XXVII, 5), Form, Gestalt: muoto, asento, käytös (XXVII, 5: näyttelijäin käytöksiä).

Τάξις (VII, 8), Ordnung: järjestys. τελος (VI, 12. 13. XXVII, 12), Zweck: tarkoitus. τετράμετρον (IV, 18. 19. XXIV, 10), Tetrameter: nelimittainen. τέχνη (I, 4. 5. VII, 11. VIII, 3. XIII, 8. XIV, 20. XVI, 6. 7. 9. 10. 32. XXVII, 4. 15), Kunst: taide. τραγικός (XIII, 10. XIV, 16. XVIII, 18. XXVII, 1. 5), tragisch: tragillinen, murhenäytelmällinen. τραγωδία (I, 2. 13. II. 7. III. 5. IV, 12. 14. 16. V, 3. 7-11. VI, 1. 2. 5. 9. 12. 13. 16. 17. 19. 21. 28. VII, 1. 2. 11. IX, 6-8. XI, 7. XII, 1. 4-6. XIII, 1. 7-9. 13. XIV, 4. 13. 20. XV, 11. 13. XVIII, 4. 10. 15. 22. XXII, 20. XXIII, 1. XXIV. 1. 5. 6. XXV, 3. XXVII, 4. 8. 13), Tragödie: tragedia, murhenäytelmä. τραγωδοδιδάσκαλος (IV, 13), Tragödiendichter: tragedian harjoittaja. τρίμετρον (I, 9), Trimeter: kolmimittainen. τροχαίος (XII, 8), Trochäus: trokhaio.

'Υμνος (IV, 8), Loblied: ylistysruno. ύποκριτής (IV, 17. V, 4. VI, 28. XVIII, 21. XXIV, 6. XXVII, 4), Schauspieler: näyttelijä. ύποκριτική (XXVII, 6) scil. τέχνη, die Kunst des Vortrages: esittelytaide.

Φαλλικά (IV, 15), Phallos-Gesänge: fallos-laulut. φοβερός (IX, 13. XIII, 2-4. XIV, 1. 4), fürchterlich, Furcht erregend: pelättävä, pelkoa herättävä. φόβος (VI, 2. XIII, 4. XIV, 5. XIX, 4), Furcht: pelko. φωνήεν (XX, 3), Vokal: ääntiö, ääntäväinen.

Χορικόν μέλος (XII, I. 5. 7), Chorgesang: laulajiston laulu, köörilaulu. χορός (IV, 17. V, 3.; XII, 4. 7-9. XVIII, 21), Chor: laulukunta, laulajisto, kööri. χρώμα (I, 4), Farbe: väri.

Ψιλομετρία (II, 5), ungebundene Poesi: suorasanainen runoelma.

Liite.

Ruotsalais-suomalainen kaunotieteellisten tiedesanain luettelo.

Absolut = ahsolutinen, ehdoton affekt = mielenvaikutus, mielenliikutus, -kiihoitus agera (utföra) = näyttää, näytellä, esitellä, suorittaa, toimittaa akt = näytös aktion (utförande) = näytäntö [näytös: akt; näyttely: exposition], toimittaminen, esitys, esittely, suoritus aktör = näyttelijä allegori = allegoria [liknelse: vertaus] allegorisk = allegoriallinen arkitekt = rakennustaiteilija, arkitekti arkitektur = rakennustaide arkitektonisk = rakennustaiteellinen.

Behag = sulo [Behagens gudinnor, Gracerna: sulottaret, ihattaret] behagfull = suloisa, sulokas, mieluisa behaglig = suloinen, mieluinen bild = kuva, kuvaelma bildrik = kuvakas, kuvallinen bildhuggare = kuvanveistäjä, veistotaiteilija bildhuggeri = kuvanveisto, veistotaide bildhuggerikonst = kuvanveistotaide.

Danskonst = tanssitaide deklamation = lausunto, deklamationi deklamator = lausuja, deklamatori deklamera = lausua, deklameerata dialog = puheenvaihtelo, haastelo dikt = runoelma, runous dikta = runoella, (fig.) sepitä diktion = lausekeino dithyramb = dityrambi dithyrambisk = dityrambinen dram = draama, näytelmä dramatik = näytelmätaide, dramatika dramatiker = dramaatikko dramatisera = draamatiseerata, näytelmän tapaan esittää dramatisk = draamallinen, näytelmällinen.

Elegi = elegia, huoliruno elegiker = eleegikko, elegian runoilija elegisk = elegiallinen, huoli- entusiasm = into [inspiration: innostus] entusiasmera = innoittaa entusiast = intoilija, innostelija entusiastisk = innollinen, intoisa, innokas epos = epos (-ksen), epopea, kertomaruno epiker = eepikko, epoksen l. epopean l. kertomarunon runoilija episk = epilliuen, epopeallinen, kertomarunollinen epilog = päättäjäispuhe, jälkipuhe, epilogi episod = välikertomus, -kohtaus, episodi erotik = lempirunous erotiker = lempirunoilija erotisk = lemmellinen, lempi- esthetik = kaunotiede, ihannetiede, esthetika esthetiker = kaunotieteilijä, estheetikko esthetisk = kaunotieteellinen, ihannetieteeellinen, esthetillinen ethik = siveysoppi, ethika ethisk = siveysopillinen, siveydellinen, ethillinen extas = haltioissa olo extatisk = haltiokas, haltioissa oleva.

Fabel = eläinsatu, satu; (se intrig) fabelaktig = satumainen fabulos = satuperäinen, sadunomainen fantasi = mielenkuvitus, kuvausvoima, fantasia flöjtspelarekonst = huilunsoittotaide form = muoto ful = ruma, oppos. kaunis; det fula = rumuus, ruma fulhet = rumuus föredrag (ett styckes utförande) = esitys, esittely, suoritus föredraga (utföra) = esittää, esitellä, suorittaa förnimmelse (den sinnliga) = aistinta, aistiminen. Geni = nero genremålning = laatukuva gest = liikenne, käytökset (plurale) grace, Gracerna ks. Behag graciös = suloisa, sulokas grotesk = kuvaton, eriskummainen; subst. groteski grupp = ryhmä gruppera = ryhmittää gruppering = ryhmitys gåta = arvoitus, umpipuhe, -lause.

Handla (i esthetisk bemärkelse) = toimia, toimittaa handling (esthetisk) = toiminta harmoni = sointu, harmonia harmonisk = sointuisa, soinnullinen, harmoniallinen heroisk = sankarillinen, sankari- hjeltedikt = sankarirunoelma humor = humori humoristisk = humorillinen hänförelse = into.

Idé = idea, aate ideal = perikuva, ihanne, ideali idealisk = ihanteellinen, idealinen idyll = idylli idyllisk = idyllinen, idyllintapainen improvisation = äkkimietteinen tuote, äkkimiettielmä improviserad = äkkimietteinen, suorapäinen inkonseqvent = epämukainen intrig = perusjuoni, juoni, kantataru intrigant = juonikas inspiration = innostus inspirera = innostuttaa ironi = ironia, sala-iva, -pilkka [satir = ilkku; karikatyr = irvikuva; parodi = ivamukaus] ironisk = ironiallinen, sala-ivaiuen.

Karakter = luonne karakteristisk = luonteen-omainen, luonnetta kuvaileva, kuvailevainen karikatyr = irvikuva, karikatyri [se ironi] karikera = karikeerata, tehdä irvikuvan (jostakusta), irvikuvassa esittää klagodikt = valitusrunoelma, valituslaulu komedi = komedia, ilveilys, ilvenäytelmä komiker = koomikko, komediantekijä, -näyttelijä komisk = koomillinen (ks. löjlig), ilve-, ilveellinen koncentrerad = supistunut konflikt = ristikohta, -kohtaisuus [motsägelse = ristiriita, -riitaisuus; kontrast = vastakohta] konseqvent = johdonmukainen, yhtämukainen konst = taide konstnär = taiteilija konstnärlig = taiteellinen kontrast = vastakohta (se konflikt) konträr = vastakohtainen kontur = ääriviiva, ääritelmä kör = kööri, laulukunta, laulajisto.

Lofsäng = ylistyslaulu logik = logika, ajatustiede logiker = loogikko logisk = logillinen, ajatustieteellinen lustspel = huvi-näytelmä lyrik = laulurunous, lyriikki, lyyrillinen runous lyriker = lyyrikko, laulurunoilija lyrisk = lyyrillinen, laulurunollinen löjlig, löje förtjenande = naurettava; löje uppväckande = naurattava lösning (ett styckes), lat. solutio = kehitelmä [oppos. solmiskelma].

Mask = naamari, maski melodi = sävel, nuotti melodisk = sävelikäs, sulosointuinen, -ääninen metafor = metafora, vertauslause metaforisk = metaforallinen, vertauslauseellinen meter = runomitta metrik = runomitan oppi metrisk = runomittainen, runomitallinen mim = miimi mimik = mimiikki mimiker = miimikko mimisk = miimillinen monolog = yksinpuhe, monologi motiv = vaikuttava syy, motiivi, aihe musik = musiikki, säveltaide musiker = muusikko, säveltaiteilija, sävelniekka myth = taru, jumalaistaru mythisk = tarumainen, taruperäinen, jumalaistarullinen målare = maalaaja måleri, målarekonst = maalaus, maalaustaide målning = maalaus, kuvaelma.

Naiv = naivi naivitet = naiviteetti novell = novelli, uutelo nätt = sievä.

Objektiv = ohjektivinen, ulkokohtainen okonstnärlig = taiteeton, epätaiteellinen ologisk = epälogillinen osedlig = epäsiveydellinen, siveytön osedlighet = epäsiveys, siveyttömyys otragisk = epätragillinen.

Parodi = ivamukaus, parodia (se ironi) passion = intohimo, himo, kiihko passionerad = intohimoinen, himokas, kiihkoinen pathetisk = intohimoinen, intomielinen, pathetinen pathos = intohimo, intomieli, pathos (-ksen) person = henkilö pittoresk = ihailtava plastik = kuvaustaide plastisk = kuvaustaiteellinen, plastillinen poem = runoelma poesi = runous poet = runoilija poetik = runousoppi poetisk = runollinen porträtt = muotokuva praktisk = käytöllinen, käyttöpuolinen prolog = alkajaispuhe, prologi.

Rhapsodi = rapsodia rhetor = puhetaiteilija rhetorik = puhetaide, retorika rhetoriker = puhetaiteilija, retoorikko rhetorisk = puhetaiteellinen, retorillinen rim = loppusointu, riimi roll = rolli, osa roman = romaani romantisk = romantillinen rythm = polento rythmisk = polennollinen.

Samtal = kanssapuhe; (dialog) puheenvaihtelo, haastelo satir = ilkku, ilkkuruno, ilkkukirjoitus (se ironi) satirisk = ilkkuinen scen = näyttämö, näkymö; kohtaus scenisk = näytelmällinen, näkymöllinen sentimental = hempeä-, hento-tuntoiuen sinne = aisti sinlig = aistillinen sinnesförfattning (Gesinnung) = mieli, mielenparsi situation = asema, tila skald = runoilija skaldekonst = runoustaide skaldestycke = runoelma skizz = eskissi, suunnitelma skulptera = veistää skulptur = veistotaide skulpturbild = veistokuva, veistämä skulptör = kuvanveistäjä, veistotaiteilija skådespel = näytelmä skådespelare = näyttelijä skådespelarekonst = näyttelijätaide skön = kaunis, oppos. ruma [vacker = korea, fager = sorea, täck = soma; sievä = nätt, ihana = förtjusande, pulska = prydlig]; det sköna = kauneus, kaunis skönhet = kauneus spela (utföra) = näyttää, näytellä, suorittaa, toimittaa stans = säkeistö strof == säe subjektiv = subjektivinen, itsekohtainen sublim = ylevä symmetri = tasasuhtaisuus symmetrisk = tasasuhtainen.

Talang = taidollisuus, taidonlahja, talangi talangfull = taidokas, taidollinen talangfullhet = taidokkaisuus teater = teateri teoretisk = tietopuolinen, teoriallinen tillknytning (ett styckes), lat. implicatio = solmiskelma (oppos. kehitelmä) tragedi = tragedia, murhenäytelmä tragiker = traagikko, tragediantekijä, -näyttelijä tragisk = tragillinen, murhenäytelmällinen täck = soma (se skön).

Uppränning = alkuluonnos (se utkast) utföra = toimittaa, suorittaa (se agera, spela) utförande = toimittaminen, suoritus (se aktion) utkast = suunnitelma, kehäys.

Vacker = korea (se skön) vältalare = kaunopuhelija (se rhetor) vältalig = kaunopuheinen (se rhetorisk) vältalighet = kaunopuheisuus (se rhetorik).

Viiteselitykset:

[1] Tekstissä on μύϑος, jumalaistaru, -satu. Koska, näet, enimmät sekä kertomarunolliset että mnrhenäytelmälliset aineet olivat vanhimpina aikoina otetut jumalaissaduista, tuli sana μύϑος myös merkitsemään kanta- eli runo-tarua, runon alkutarua, fabula; eikä ainoastaan semmoisissa kappaleissa, joissa aine todella olikin jumalaissadullinen, vaan myös missä näin ei ollut laita.