Part 11

[116] Kuulu ranskalainen luonteen- ja tapainkuvaaja (1645-1696), jonka teos _Luonteet_ sisältää Theophrastoksen luonnekuvausten käännöksen ohella piirrelmiä hovi- ja ylhäisöpiireistä; näitä tekijä painos painokselta yhä lisäsi.

[117] Opéra Comiquen johtajia.

[118] Pariisilaisia kirjallisia aikakauslehtiä.

[119] Abbé de La Porte, "l'Observateur littérairen" toimittaja.

[120] Tuottelias ja miellyttävä runoilija, varsinkin pienemmissä tuotteissaan; näytelmäin kirjoittajana hän pian menetti aluksi saavuttamansa suosion.

[121] Joka aina istun kuin juhlallinen tomppeli kahden hölmön välissä.

[122] Bertin käsittää Rameaun tahallaan väärin; sanoissa: "hän on pahoillaan" tarkoittaa "hän" Rameauta, mutta Bertin käsittää sen tarkoittavan itseään; samoin seuraavassa "hänelle" tarkoittaa Rameauta, mutta Bertin kohdistaa sen itseensä ja vastaa ivallisesti voivansa odottaa samaa keltä hyvänsä Rameaun kaltaiselta hulttiolta.

[123] _La Renommée littéraire_-nimisen kirjallisen aikakauslehden toimittaja.

[124] Luultavasti Pyhän Latsaruksen munkkikunnan jäsen, joka myöskin esiintyi uskonnonfilosofisena kirjailijana.

[125] Tunnettu materialisti (1705-1771); kirjoitti teoksen _Hengestä_. Palissot oli pilkannut häntä _Filosofeissaan_.

[126] Palissotin oli onnistunut uskotella typerälle ja herkkäuskoiselle Poinsinetille, että tämä pääsisi Preussin kruununprinssin opettajaksi, jos rupeisi protestantiksi.

[127] Komediassaan _Vaarallinen mies_.

[128] Tarkoittaa luultavasti kreivitär La Marckia, Palissotin suojelijatarta.

[129] Mesengestä ei ole tarkempia tietoja.

[130] Inkvisitionin uhrien mestauspuku.

[131] Roviolla polttaminen, polttorovio.

[132] Eläköön Mascarillus, roistojen keisari!

[133] Hänestä k. lisätietoja.

[134] Duni'n oopperasta _Narrien saari_.

[135] Duni'n oopperasta _Narrien saari_.

[136] Tarkoittaa Philidorin koomillista oopperaa _Hevosenkengittäjä_.

[137] Italialaisen musiikkiteoreetikon Capellan sanat.

[138] Oopperasäveltäjä, kotoisin Aixista, Provencesta.

[139] Oopperasäveltäjä.

[140] Säveltäjä.

[141] Giovanni Battista P. (1710-1736), italialainen säveltäjämestari, jonka kuuluisin teos, paitsi hänen oopperoitaan, on naisääninen duetto _Stabat mater_ ("Seisoi äiti ristin alla").

[142] K. Duni'sta annettuja lisätietoja.

[143] Pergolesi'n ooppera _La serva padrona_.

[144] _Tracollo medico ignorante_, eräs Pergolesi'n ooppera.

[145] Campran, Destouchesin ja Rameaun oopperoita ja baletteja.

[146] Lullyn ooppera.

[147] Kansallisoopperan johtajina 1757-1767.

[148] Tarkoittaa "bouffoneja".

[149] Ooppera sijaitsi eräässä umpikujassa Palais-Royalin ääressä.

[150] Duni'n säveltämä ooppera.

[151] Mouretin säveltämä ooppera.

[152] Rameaun säveltämä baletti.

[153] Duhamel-nimisiä tiedemiehiä oli Ranskassa 18. vuosisadalla useita.

[154] Neljä ensimäistä otetta on Duni'n oopperasta _Narrien saari_, italiankielinen Pergolesi'n oopperasta _Palvelijatar-valtiatar_.

[155] Kuuluisa italialainen ooppera- ja kirkkomusiikin säveltäjä (1714-1774), loppupuolella ikäänsä hovikapellimestarina Stuttgartissa.

[156] Lulli'n oopperasta _Roland_.

[157] Otteita Rameaun oopperasta _Kastor ja Pollux_.

[158] Tarkoittaa maailmankuulua tenoria ja säveltäjää Johan Adolf Hassea (1699-1783), joka oli kotoisin Saksin Bergedorfista ja oleskeli kauan Italiassa, missä häntä mainittiin nimellä _Il Sassone_ (Saksilainen).

[159] Barcelonalainen oopperain säveliäjä.

[160] Napolilainen oopperain säveltäjä.

[161] Mestarillinen vakavan tyylin oopperatekstien sepittäjä, kotoisin Assisi'sta.

[162] Eteviä, vanhemman ranskalaisen oopperatyylin mestarien käyttämiä oopperatekstien sepittäjiä ja runoilijoita.

[163] La Rochefoucauldin herttuan (1613-1680) tähän käännösvalikoimaan suomennetut _Maksimit_ on kokoelma moraalifilosofisia, erittäin terävää huomiokykyä ja syvällistä ihmistuntemusta todistavia, lyhyitä suorasanaisia mietelmiä.

[164] Uskonnonfilosofinen kirjailija (1623-1662), jonka _Mietteet_ ovat kirjoitetut uskonnon puolustukseksi.

[165] Rameaun tekaisemia esimerkkejä, joilla hän valaisee edellä esittämiänsä oopperatekstien vaatimuksia.

[166] Vapaaherra, saksalainen oikeusfilosofi ja historioitsija (1632-1694).

[167] Hollantilainen oikeusoppinut (1583-1645), kansainvälisen oikeuden ja uudemman oikeusfilosofian perustaja; pääteos _Sodan ja rauhan lainsäädännöstä_.

[168] Leonardo Leo, huomattava säveltäjä, joka toimi Napolin konservatoriossa, Pergolesi'n, Traettan ja Hassen opettaja.

[169] Napolilainen oopperain säveltäjä.

[170] Ludvig XV:n lemmitty, hyvin vaikutusvaltainen m.m. kaikenlaisissa nimitysasioissa.

[171] Tarkoittaa näyttelijätär Favartia ja hänen loisto-osaansa eräässä hänen miehensä kirjoittamassa huvinäytelmässä _Iltakausi bulevardeilla_.

[172] Italialaisperäisen Goldonin huvinäytelmä, jonka Pariisissa saavuttama menestys saattoi sen tekijän siirtymään Pariisiin.

[173] Italialainen säveltäjä, jonka teoksia oli 1750-luvulla esitetty Pariisissa suurella menestyksellä.

[174] Suuri Paduassa toiminut viuluniekka ja säveltäjä.

[175] Kreikkalaisen muinaistarun mukaan danaidit, Danaoksen tyttäret, surmasivat hääyönä sulhonsa, jotka olivat pakottaneet heidät avioliittoon; rangaistukseksi heidän täytyi manalassa ikuisesti kantaa vettä reikäpohjaisilla ruukuilla ("danaidien seulat"); ruukkujen sijalla on Diderotilla tynnyri.

[176] K. aliviitta 49.

[177] Bertinin taloon.

[178] Luonnontieteiden tutkija ja lääkäri (1683-1757).

[179] Tanssitaiteen uudistaja, 1750-luvulla Opéra-Comiquen balettimestari.

[180] Montaigne (1533-1592), 16. vuosisadan suurin moraalifilosofinen kirjailija, jonka _Tutkielmat_ on suomennettu tähän käännösvalikoimaan.

[181] Kotoisin Chieti'stä Napolin alueelta, 1760-1769 lähetystön sihteerinä Pariisissa, Diderotin ja hänen hengenheimolaistensa hyvä ystävä, huomattava myöskin kansantalouden tutkijana.

[182] Luultavasti Diderot tarkoittaa Gauchat-nimistä abbé'ta, joka julkaisi sarjan kirjoitelmia uskonnon puolustukseksi _(Analyse et réfutation de divers écrits modernes contre la religion)_ ja sen johdosta yleni nopeasti virkauralla.

[183] Ateenan kansanvallan loistokauden suurin valtiomies, sotapäällikkö ja puhuja.

[184] Kauneudestaan kuulu kreikkalainen hetaira, kotoisin Korintosta.

[185] Entinen palatsi, Ranskan hallitsijain asuntona, kunnes kommunistit hävittivät sen v. 1871.

[186] Oopperain säveltäjä, toimi useann kertaan Pariisin oopperan johtajana.

[187] Vergiliuksen Aeneidin 6. kirjan 743. säkeestä: kullakin on meillä vainajamme kärsittävinä.

[188] Académie des inscriptions'in jäsen, d'Alembertin ystävä, kävi hyvin ahkeraan oopperassa, jota senvuoksi leikillisesti nimitettiin abbé de C:n iltamessuksi.