Part 1

Produced by Projekti Lönnrot

RAAMATUN TUTKISTELUJA IV

Harmagedonin taistelu

Kirj.

CHARLES T. RUSSELL

Kansainvälinen Raamatuntutkijain Seura, Brooklyn, N.Y., U.S.A. ja Helsinki, Suomi, 1913.

"Vanhurskasten tie paistaa niinkuin nouseva aurinko, kasvaen vähitellen, kunnes päivä paistaa kaikessa kirkkaudessaan."

"Ja kuudes enkeli vuodatti maljansa isoon Eufratjokeen, ja sen vesi kuivui, että tie valmistuisi idästä tuleville kuninkaille. Ja minä näin kolme saastaista henkeä... Perkeleitten henkiä, jotka tekevät ihmeitä; ja ne lähtevät koko maanpiirin kuningasten luo kokoamaan heidät sotaan Jumalan, kaikkivaltiaan, suurena päivänä... Ja ne kokosivat heidät siihen paikkaan, jota hebreaksi nimitetään HARMAGEDON". Ilm. 6: 13--16.

Kaikkien kuningasten Kuninkaalle ja kaikkien herrojen Herralle hänen vihkiytyneitten pyhiensä hyväksi, jotka odottavat lapseutta, ja kaikille niille, jotka kaikkialla huutavat Herraa avuksensa, "uskon huonekunnalle" ja huokaavalle luomakunnalle, joka ikävöiden odottaa Jumalan lasten ilmestymistä, on tämä teos omistettu.

Saattaa kaikille ilmeiseksi mitä on sen salaisuuden hoitaminen, joka ikuisista ajoista asti on ollut kätkettynä Jumalassa. Tätä armoa hän on runsaasti antanut meille kaikellaiseksi viisaudeksi ja ymmärrykseksi, kun teki meille tiettäväksi sen tahtonsa salaisuuden, että hän, päätöksensä mukaan, jonka hän oli nähnyt hyväksi itsessänsä tehdä siitä järjestelystä, minkä hän aikain täyttyessä aikoi panna toimeen, oli yhdistävä Kristuksessa yhdeksi kaikki, jotka ovat taivaissa ja maan päällä.

Ef. 3: 4, 5, 9; 1: 8-10.

SISÄLLYS:

Raamatun tutkisteluja.

Esipuhe.

Harmagedonin taistelu. -- Messiaan valtakunnan pystyttämisen aika. -- Tarkastuksen alaisia ovat periaatteet, ei yksilöt. -- Pedon kuva. -- "Kolme saastaista henkeä, sammakon muotoista". -- Herran suuri sotajoukko. -- Ei vielä, mutta kohta.

"Koston päivä"

Ensimäinen luku.

Profetallisia lausuntoja siitä. -- Aika lähellä. -- Tämän osan tarkotus. -- Ylimalkaisia havaintoja.

Toinen luku.

"Babylonin" -- "kristikunnan" tuomio. "Mene, mene, tekel, ufarsin".

Babylon. -- Kristikunta. -- Kaupunki. -- Valtakunta. -- Äiti. -- Tyttäret. -- Babylonin tuomio ja sen kauhistuttava merkitys.

Kolmas luku.

Koston päivän välttämättömyys ja oikeus.

Tämän suvun yli, esikuva ja vastakuva. -- Suuri hädän aika oikeudenmukainen seuraus edellätapahtuneista syistä. -- "Kristikunnan" vastuu ja suhde siihen. -- Porvarivallat, uskonnolliset johtajat, sivistyneiden maiden kansanjoukkojen eri luokat. -- Pakanakansojen yhteys kristikunnan ja hädän kanssa. -- Jumalan tuomio. -- "Minun on kosto, minä olen kostava, sanoo Herra".

Neljäs luku.

Babylon syytettynä suuren tuomioistuimen edessä.

Babylonin, Kristikunnan, porvarilliset, yhteiskunnalliset ja kirkon mahdit ovat nyt punnitut vaa'alla. -- Syytös porvarillisia voimia vastaan, nykyistä yhteiskunnallista järjestelmää vastaan ja kirkollisia voimia vastaan. -- Jo nyt keskellä sen juhlimista näkyy käsikirjotus sen tuomiosta ja on helposti luettavissa, vaikka koetus ei ole vielä päättynyt.

Viides luku.

Babylonin kansallissekaannus suuren tuomioistuimen edessä.

Porvarilliset mahdit ovat ahdingossa ja näkevät tuomionsa tulevan. -- Ahdingon pelossa tekevät he liittoja keskenään ja katsovat turhaan kirkon ja sen muinaisen vallan puoleen. -- He lisäävät armeijojaan ja laivastojaan. -- Maa- ja meri-sotavalmistukset. -- Täydelliseksi tehdyt sotavarustukset. -- Herättäkää sankarit, takokaa vannaanne miekoiksi j.n.e. -- Huuto: "rauha, rauha!" vaikka ei rauhaa olekaan.

Kuudes luku.

Babylonin kirkollinen sekaannus suuren tuomioistuimen edessä.

Totisella seurakunnalla, jonka Herra tunnustaa, ei ole mitään osaa Babylonin tuomiossa. -- Kristikunnan uskonnollinen asema ei tarjoa toivotonta vastakohtaa valtiolliseen asemaan verraten. -- Suuri sekaannus. -- Edesvastuu puolustuksen johtamisesta tulee papistolle. -- Suuren uskonpuhdistuksen henki on kuollut. -- Papit ja kansa samassa asemassa. -- Esitetyt syytökset. -- Puolustus. -- Liiton ehdottaminen. -- Haluttu päämäärä. -- Valitut jäsenet. -- Yleinen taipumus hyljätä totuus -- Tuomio kristikunnan uskonnollisista laitoksista.

Seitsemäs luku.

Kansain kokoaminen ja ainesten valmistaminen Jumalan vihan suurelle tulelle.

Kuinka ja miksi kansat kootaan. -- Yhteiskunnalliset ainekset valistetaan tulelle. -- Aarteiden kasaantuminen. -- Köyhyyden kasvaminen. -- Yhteiskunnallinen hankaus saa aikaan syttymisen. -- Tuomitaanko rikkaita toisinaan liian kovasti. -- Itsekkäisyys vapauden yhteydessä. Kuinka rikkaat ja köyhät katselevat riippumattomia. -- Nykyiset olosuhteet eivät voi jatkua. -- Työmiesten järjellisiä ja järjettömiä käsityksiä. -- Tuotannon ja kysynnän laki. -- Ulkomaalaisen teollisuuden kilpailu eli "keltainen vaara". -- Kansain laajennussuunnitelmat ovat yhteydessä teollisuuden etujen kanssa. -- Näiden päivien jättiläiset -- Orjuus ja nykyinen orjuuttaminen. -- Joukot kahden myllynkiven välissä. -- Hätä on maailmanlaajuinen ja inhimillinen apu on turha.

Kahdeksas luku.

Leikkuumiesten huuto.

Yhteiskunnan vanhoilliset ainekset. -- Talonpojat, maanviljelijät. -- Uudet olosuhteet kristikunnassa. -- Maan jakamisen kiihotus. -- Sen syyt. -- Kulta- ja hopearahakanta tekijänä. -- Raamatun ennustus käy täytäntöön. -- Näiden asiain yhteys suuren päivän taistelun kanssa.

Yhdeksäs luku.

Taistelu välttämätön. Maailman viisasten todistuksia.

Yleinen tieto uusi tekijä kaikissa laskelmissa -- Senattori Ingellsin, t:ri Lyman Abbottin, erään kuuluisan lakimiehen ja eversti R. Ingersollin lausuntoja. -- Wendell Phillipsin käsitys. -- Historioitsija Macaulaysin ennustus. -- Piispa Worthingtonin lausunto ja W.J. Bryanin vastaus. -- Erään sanomalehden lausunto. -- Eräs ranskalainen näkökanta.

Kymmenes luku.

Ehdotettuja parannuskeinoja.

Kieltolaki ja naisten äänioikeus. -- Hopearahakanta ja suojelustulli. -- Kommunismi. -- "Heillä oli kaikki yhteistä". -- Anarkia. -- Sosialismi eli kollektivismi. -- Nationalismi. -- Yleinen käsityösivistys. -- Yksinkertainen vero eli vapaa maa. -- Muutamia toiveita ja huolia. -- Ainoa toivo -- "autuaallinen toivo". -- Jumalan lasten oikea asema. -- Maailmassa, mutta ei maailmasta.

Yhdestoista luku.

Suuren päivän taistelu.

Profetat ovat esittäneet lähestyvää hätää erilaisilla vertauskuvilla. -- Israelin lankeaminen v. 70 j.Kr. ja Ranskan vallankumous esikuvia. -- Sen yleinen luonne ja laajuus. -- Herran suuri sotajoukko. -- "Kaikkein pahimmat pakanat". -- Jaakobin hädän aika. -- Gogin ja Magogin tappio.

Kahdestoista luku.

Herramme suuri ennustus.

Matt. 24; Mark. 13; Luukk. 21. 5--36; 17: 20--37. Tämän ennustuksen tärkeys. -- Olosuhteet ja ne kolme kysymystä, joista se johtui. -- Ottakaa vaari vääristä kristuksista. -- Lyhyt historiallinen silmäys kahdeksastatoista vuosisadasta. -- Hätä Juutalaiskauden lopussa ja Evankelikauden lopussa kaikkein evankelistain mukaan. -- Hävityksen kauhistus. Paetkaa vuorille. -- Ne, jotka ovat raskaina j.n.e. -- Ennen talvea ja sabbatia. -- Katso täällä, katso tuolla! Älkää uskoko niitä. -- Noiden päivien ahdistus. -- Auringon ja Kuun pimenemisen merkkejä. -- Tähtien putoaminen. -- Myöskin vertauskuvallinen täyttyminen. -- Ihmisen pojan merkit, -- Mitä maan kansat näkevät. -- Viikunapuu. -- "Tämä sukukunta". -- Valvokaa! -- "Niinkuin oli Noakin päivinä", "eivät (he) tietäneet". -- Muistakaa Lotin vaimoa. -- Toinein otetaan ylös ja toinen jätetään. -- Valitut saavat tiedon totuudesta. -- Saatanan huone hajoaa. -- Toimenpiteitä uskonhuonekunnan ruokkimiseksi.

Kolmastoista luku.

Valtakunnan perustaminen, ja kuinka se ilmestyy.

Vaeltaminen uskossa. -- Kutka muodostavat valtakunnan? -- Henkisen valtakunnan perustaminen. -- Korottaminen "päämiehiksi kaikkeen maailmaan". -- Kaikkien kansojen toivo. -- Läheinen yhteys valtakunnan ja sen palvelijain eli "päämiesten" välillä. -- Jaakobin tikapuut, -- Mooseksen peite. -- Suuria muutoksia suoritettu. -- Onko mitään vaaraa siitä, että uuden hallitsijan käsissä on niin paljon valtaa? -- Rautavaltikkahallitus, kuinka kauvan? -- Maailman kääntäminen. -- Kansa syntyy yhtenä päivänä. -- "Kaikki, jotka haudoissa ovat". -- Hänen valtakuntansa kasvaminen. -- Sijaishallitus luopunut. -- Jumalan tahto tapahtuu maan päällä.

Neljästoista luku.

Jehovan astinlauta tehty ihanaksi.

Jumalan astinlauta on tullut saastaiseksi ja hyljätty synnin tähden. -- Sen ihanuuden luvattu uudistaminen. -- Ostettu omaisuus asetetaan ennalleen. -- Sen säteilevin jalokivi. -- Jehovan jalkain uudelleen pystyttäminen "Öljymäellä". -- Tulossa olevat siunaukset. -- Astinlauta lopulta todellakin ihana.

Raamatun Tutkisteluja.

Kristityt ihmiset ovat yhä enemmän heränneet näkemään sen tosiasian, että aikamme suuri epäuskon aalto tunkeutuu kristillisyyteen. Tämä ei kuitenkaan ole sellainen häväisevä jumalankieltäminen, jota edustivat Thomas Paine ja Robert Ingersoll, vaan hienostuneempi epäusko, joka esiintyy kaikissa aikamme opeissa, ja joka tekee vaaran niin paljon väijyvämmäksi.

Seikka on se, etteivät ainoastaan suuremmat korkeakoulut heikennä sivistyneiden uskoa, vaan myöskin yleiset koulukirjat, ja erittäinkin ne, joita käytetään oppikouluissa, terottavat samaten epäluottamusta Raamattua kohtaan sen kanssa ristiriidassa olevien oppien kautta. Jos joku meidän aikamme yliopistosivistyksen saanut kansalainen selittäisi uskovansa Raamattuun henkeytettynä kirjana, saisi hän osaksensa pilkkaa tovereittensa puolelta -- pilkkaa, jota harvat tahtoisivat tai voisivat kärsiä. Korkeintaan tavattaisiin harvalukuinen joukko, joka selittäisi, että he uskovat, että Jeesus ja hänen apostolinsa olivat vilpittömiä, joskin he tekivät suuren erehdyksen käyttäessään opetuksessaan lauseita Vanhasta testamentista ikäänkuin ne olisivat olleet hengen elähyttämiä.

Sellainen usko Jeesukseen ja hänen apostoleihinsa ei ole uskoa ensinkään, sillä jos meidän aikamme "korkeat kriitikot" ovat kyllin viisaita ymmärtämään, milloin Herra ja hänen apostolinsa erehtyivät viitatessaan Vanhaan testamenttiin, silloin ovat nämä meidän aikamme miehet sopivia tulemaan meidän johtajiksemme -- ollen enemmän hengen elähyttämiä kuin Jeesus ja hänen apostolinsa.

Kun Seuramme on nähnyt aikamme tarpeen, koettaa se kaikin voimin hillitä virtaa ja pystyttää Herran "lippua kansojen eteen." Se on toimittanut painosta joukon Raamatuntutkisteluja (joista tämä on yksi) kaikkien kirkkokuntien kristittyjä ihmisiä varten, jotta niitä käytettäisiin auttavana kätenä kaikille ymmälläoleville kysyjille, joiden käsiin nämä kirjat Jumalan johdolla joutunevatkin. Niitä voidaan ostaa joko suorastaan Seuran varastosta tai sen kolporterajilta, jotka tarpeen mukaan lähellä ja kaukana levittävät näitä auttavia käsiä.

Kristittynä miehenä tai naisena on sinulla joko lapsia tai sukulaisia, naapureita tai ystäviä, joihin sinulla on vaikutusta, ja jotka ehkä kysyvät neuvoa, sanoen: "Kuinka voimme tietää, että löytyy Jumala?" tai "Mikä todistaa, että Raamattu on hengen elähyttämä kirja?" Ei ole kauvemmin viisasta kutsua niitä ymmärtämättömiksi kysymyksiksi tai sanoa: "Oletko epäilijä?"

Kuinka pätevä olisitkaan vastaamaan näihin samoin kuin useihin toisiin kysymyksiinkin, niin ei sinulla ehkä ole tarvittavaa aikaa tai tilaisuutta siihen. Kuinka sopivaa onkaan silloin ottaa kirjahyllyltä kysymyksessäolevaan aineeseen sopiva osa ja sanoa kysyjälle: Istuudu ja lue, ja kysymykseesi olet saava täydellisen ja tyydyttävän vastauksen, ja jos epäilyksesi vielä heräävät, tule silloin jälleen ja lue sama uudelleen.

Ehkä olet epwortliiton, kristillisen endeavoryhdistyksen tai jonkun muun nuorisoliiton jäsen. Ehkä sinua kehotetaan lyhyesti käsittelemään jotakin raamatullista ainetta. Kuinka sopivaa onkaan silloin valita joku näistä tutkisteluista (jotka käsittelevät melkein kaikkia aineita) ja löytää siitä sopivat raamatunpaikat lueteltuina. Saarnaajat käyttävät niitä sillä tavalla, kun he valmistavat erityisiä saarnoja tai esitelmiä.

Me pyydämme kaikkia kristityitä ihmisiä kaikissa kirkkokunnissa yhtymään työhömme ojentamaan näitä "auttavia käsiä" kasvavalle sukupolvelle. Ainoankin ystävän pelastaminen epäilyksistä ja epäuskosta maksaisi tuhatkertaisesti näiden tutkistelujen hinnan.

ESIPUHE.

Harmagedonin taistelu.

"_Ja kuudes enkeli vuodatti maljansa isoon Eufrat-jokeen, ja sen vesi kuivui, että tie valmistuisi idästä tuleville kuninkaille. Ja minä näin lohikäärmeen suusta ja pedon suusta lähtevän kolme saastaista henkeä, sammakon muotoista. Sillä ne ovat perkeleitten henkiä, jotka tekevät ihmeitä; ja ne lähtevät koko maanpiirin kuningasten luo kokoamaan heidät sotaan Jumalan kaikkivaltiaan suurena päivänä. Katso minä tulen niinkuin varas; autuas on se, joka valvoo ja säilyttää vaatteensa, ettei hän kulkisi alastomana, eikä hänen häpiätänsä nähtäisi. Ja ne kokosivat heidät siihen paikkaan, jota hebreaksi nimitetään Harmagedon_." -- Ilm. 16: 12--16.

Harmagedon on hebrealainen sana ja merkitsee Megiddon kumpu eli Hävityksen vuori. Megiddonilla oli hyvin huomattava asema Esdraelon tasangon etelä-osassa, se kun oli hyvin tärkeän, vuoristoon johtavan solan varrella. Tämä kohta oli hyvin suuri taistelupaikka Palestiinassa, jossa monta kuuluisaa Vanhan testamentin taistelua on taisteltu. Siellä Gideon ja hänen pieni joukkonsa hämmästyttivät ja ajoivat pakosalle midianilaiset, jotka hävittivät toinen toisensa taistelussaan. (Tuom. 1: 19--23.) Siellä filistealaiset voittivat kuningas Saulin. (1 Sam. 31: 1--6.) Siellä farao Neko löi kuningas Josijan eräässä onnettomimmista taisteluista, mitä Israelin historiassa tunnetaan. (2 Aik, 35: 22--28.) Siellä asuivat myöskin kuningas Aahab ja hänen vaimonsa Iisebel, Jisreelin kaupungissa, jossa Iisebeliä myöhemmin kohtasi kauhea kuolema. -- 2 Kun. 9: 30--37.

Taistelut olivat eräässä merkityksessä esikuvallisia. Midianilaisten tappio pelasti Israelin kansan orjuudesta. Siten esikuvasi Gideon ja hänen joukkonsa Herraamme ja Seurakuntaa, jotka tulevat vapauttamaan ihmiskunnan synnin ja kuoleman orjuudesta. Kuningas Saulin kuolema ja hänen valtakuntansa kukistuminen filistealaisten kautta avasi tien Daavidin hallitukselle, joka Daavid oli esikuva Messiaasta. Kuningas Aahab esikuvasi maallista hallitusta, jota Ilmestyskirjassa on esikuvallisesti kutsuttu "Lohikäärmeeksi". Kuningatar Iisebel esikuvasi suurta porttoa, Babelia, ja sellaisena kutsutaan häntä nimeltä. "Sinä suvaitset tuota naista, Jesabelia, joka sanoo itseään profetaksi ja opettaa ja eksyttää minun palvelijoitani." -- Ilm. 2: 20.

Raamatussa on Herra ilmeisesti nähnyt soveliaaksi yhdistää tämän kuuluisan taistelukentän, Harmagedonin, nimen siihen suureen taisteluun totuuden ja eksytyksen, oikean ja väärän, Jumalan ja mammonan välillä, jolla taistelulla Evankeliaika päättyy ja Messiaan aika alkaa. Hän on tarkotuksella käyttänyt syvää kuvakieltä Raamatun viimeisessä kirjassa, ilmeisesti aikoen kätkeä muutamia tärkeitä totuuksia siksi kuin olisi aika paljastaa ne. Mutta silloin "ei yksikään jumalaton ymmärrä; mutta viisaat ymmärtävät". (Dan. 12: 10, engl. k.) Jokainen, jonka sydän ei ole sopusoinnussa Jumalan kanssa, ei ymmärrä; mutta ainoastaan hänen kansansa viisaat ymmärtävät -- viisas neitsyt luokka Mestarin vertauksessa. -- Matt. 25: 1--13.

Kun siis ajattelemme tekstiämme, ei meidän tule odottaa mitään kansojen kirjaimellista kokoontumista Megiddonin kunnaalle. Pikemmin tulee meidän tarkastaa sitä, mitä tämä vuori esikuvaa. Useita asioita kutsutaan "Harmagedonin taisteluksi"; tätä lausepartta käytetään monella tavalla ja monelta kannalta katsottuna. Mutta kristityt tietävät, että tämä sana Harmagedon kuuluu erityisesti Raamattuun, jossa sitä käytetään henkisessä merkityksessä. Jos siis nykyään on sopivaa tutkia Harmagedonin taistelua valtiolliselta kannalta, niin on varmaankin sopiva aika tutkia sanaa sen oikealta, uskonnolliselta näkökannalta.

Me tiedämme kaikki, että Ilmestyskirja on täynnä esikuvia. Jumala näyttää asettaneen tämän kirjan viimeiseksi Raamatussa aikoessaan kätkeä suuria ja tärkeitä totuuksia. Kaikki raamatuntutkijat ovat yksimielisiä siitä, että se sisältää arvokkaita totuuksia. Kuitenkin on Jumala niin taitavasti peittänyt nämä totuudet, että hänen kansansa menneinä aikoina ei ole kyennyt täydelleen ja selvästi näkemään niitä. Raamatuntutkijat uskovat, että tämä on ollut Jumalan tarkotus, ei ainoastaan siksi, ettei näiden totuuksien aika ollut tullut, vaan koska Jumala aikoi kätkeä totuutensa muutamat piirteet maailmalta. Ihmiskunta on lakkaamatta käsittänyt väärin Jumalan suunnitelman; sillä Jumala on viisaudessaan tahtonut, että ne käsitettäisiin väärin. Ilmestyskirjassa kerrotut totuudet eivät ole maailmaa varten, ei nimikristittyjä varten, mutta Seurakuntaa, Kristuksen ruumista, pyhiä varten -- "taivaissa kirjotettua Esikois-Seurakuntaa" varten. Näille tieto tulee "ruokana aikanaan". "Viisaat ymmärtävät".

Raamattu on tulvillaan Harmagedonkuvauksista. Herramme Jeesus kutsuu sitä "suureksi ahdistukseksi, jonka vertaista ei ole maailman alusta tähän asti ollut, eikä tule". (Matt. 24: 21.) Profetta Daniel kuvaa sitä "ahdistuksen ajaksi, jommoista ei ole ollut siitä saakka, kun ihmiset rupesivat olemaan, aina tähän asti". (Dan. 12: 1.) Välittömässä yhteydessä tämän lausuntonsa kamasta selittää Daniel, että silloin nousee Jumalan edustaja, "Mikael, se suuri ruhtinas, joka seisoo sinun kansasi (Israelin) lasten puolesta". Sana "Mikael" merkitsee: "Hän, joka on niinkuin Jumala" -- Jumalan kaltainen. Hän nousee Jumalan kansan lunastamiseksi, eksytyksen ja vääryyden oikaisemista varten, oikean ja totuuden pystyttämistä varten, tuodakseen ihmismaailmalle Jumalan suuren Valtakunnan, jota on saarnattu Aabrahamin päivistä alkaen.

Messiaan valtakunnan pystyttämisen aika.

Johanneksen ilmestystä, joka on kuvauksien kirja, ei maailma ymmärrä. Jumala itse on sanonut, että vasta määrättynä aikana voi edes Seurakunta odottaa ymmärtävänsä sen. Kun profetta Daniel kysyi näkyjensä merkitystä, vastasi enkeli: "Mene Daniel, sillä ne sanat ovat suljetut ja sinetillä lukitut lopun ajaksi" -- ei maailman loppumiseen asti, mutta aikakauden loppuun asti, tämän armotalouden loppuun asti. "Maa pysyy ijankaikkisesti." -- Saarn. 1: 4.

Apostoli Pietari kertoo meille, että tämä aika päättyy suureen tulipaloon, joka kuvaa hädän aikaa, jolloin nykyiset laitokset hävitetään. (2 Piet. 3: 8--13.) Toisessa paikassa Raamattua kuvataan tätä hirmuista hädän aikaa myrskynä, tuuliaispäänä, tulena, joka kuluttaa kaiken. Kun nykyinen asiaintila suuressa hädässä on hävinnyt, pystyttää Jumala itse Valtakuntansa, jota olemme rukoilleet: "Tulkoon sinun Valtakuntasi; tapahtukoon sinun tahtosi maankin päällä niinkuin taivaassa".

"Jos sentähden on jotakin, joka osottaa, että me elämme Evankelikauden lopussa, jotakin, joka osottaa, että neitseet puhdistavat lamppujaan, niin voimme olla varmasti vakuutetut, että aika, jolloin viisaat neitsyeet astuvat kirkkauteen, on aivan lähellä. Mikä siunattu sanoma onkaan tämä kaikille niille, jotka rakastavat hänen ilmestymistään!"

Samassa ennustuksessa, jossa kerrotaan lopun ajan olevan ajan, jolloin Jumalassa viisaat ymmärtävät, sanotaan meille, että tänä aikana huomataan erityisesti kaksi asiaa: ensin "monet menevät edestakasin" ja toiseksi "tieto lisääntyy". (Dan. 12: 4.) Meidän päivinämme näemme tämän ennustuksen täyttyneen. Kaikkialla maailmassa ihmiset kulkevat enemmän edestakasin kuin koskaan ennen. Rautatiet, höyrylaivat, automobiilit, raitiotiet -- maan päällä, maan alla ja ilmassa -- j.n.e. kuljettavat ihmiskuntaa kaikkialla. Tiedon yleinen lisääntyminen on meidän ihmeellisen aikamme yleisenä piirteenä. Jokainen kymmenvuotias lapsi kykenee lukemaan. Kaikkialla maailmassa on kodeissa kirjoja, sanomalehtiä, Raamatuita -- sellainen tilaisuus saavuttaa tietoa, jollaista ei ole ollut sittenkuin ihmisiä rupesi olemaan maan päällä.

Tämän ennustuksen huomattava täyttyminen osottaa aikamme lopun ajaksi, jolloin nykyinen armohallitus päättyy ja uusi armohallitus pystytetään -- aika, jolloin Jumalan kansa kykenee käsittämään aseman ja valmistumaan muutostaan varten.

Tarkastuksen alaisia ovat periaatteet, ei yksilöt.

Kaikki kristityt laskevat Ilmestyskirjan Herramme antamaksi, kuten apostoli Johanneskin tekee. (Ilm. 1: 1.) Sentähden emme ole edesvastuussa niistä kuvauksista, joita tässä kirjassa käytetään. Meitä voidaan monella eri tavalla väärinkäsittää, vieläpä hyvät kristitytkin tekevät sen, josta syystä me luonnollisesti koetamme mahdollisimman huolellisesti esittää näkökantamme. Kun ryhdymme esittämään käsitystämme Ilmestyskirjan kuvauksista, haluamme mitä selvimmin painostaa, ettemme aio puhua mitään hyviä kristityitä vastaan missään tai minään aikana, joko seurakunnassa tai seurakunnan ulkopuolella. Meillä ei ole mitään sanottavaa ihmisistä. Me käsittelemme _aina periaatteita, oppeja_; henkilöitä _ei koskaan_. Jumala ei ole antanut meidän tehtäväksemme _ihmisten_ tutkimista; tehtävämme on tutkia _hänen sanaansa_.

Esittäessämme käsitystämme Ilmestyskirjan kuvauksista huomaamme, että Jumalan sana lausuu muutamia hyvin ankaria toimenpiteitä muutamiin päiviemme suuriin järjestelmiin nähden -- muutamiin, joita kauvan on palveltu ja kunnioitettu, joihin ajattelemme kuuluneen monen, jotka sanoissaan ja töissään ovat jumalisia. Erottakaamme sentähden tarkkaan _henkilöt_ ja _järjestelmät_. Me emme sano mitään _jumalaapelkääväisistä henkilöistä_, mutta selittäessämme Jumalan sanaa, puhumme ainoastaan siinä mainituista _järjestelmistä_. Uskomme varmaan, että Jumalan pyhää kansaa ei ole mainittu näissä esikuvissa, nähtävästi siitä syystä, että Jumalan pyhät verrattuina ihmiskunnan satoihin miljoniin muodostavat ainoastaan pienen joukon, kuten Jeesus sanoi: "Älä pelkää, sinä pieni lauma".

Kun ryhdymme selittämään Ilm. 16: 13--16 esikuvia, huomaamme kolme tekijää joukkojen kokoamisen yhteydessä tähän Harmagedonin taisteluun. Luemme, että pedon suusta, väärän profetan suusta ja lohikäärmeen suusta läksi kolme saastaista, sammakon muotoista henkeä; ja että nämä kolme saastaista sammakon muotoista henkeä läksi kokoamaan koko maailmaa tähän Harmagedonin taisteluun.

Syyllä voimme sentähden kysyä, mitä järjestelmiä tarkotetaan näillä esikuvallisilla sanoilla -- lohikäärmeellä, pedolla ja väärällä profetalla. Kun olemme löytäneet näiden sanojen tarkotuksen, kysymme mitä esikuvasivat sammakot, jotka tulivat ulos heidän suustansa.

Läpi Raamatun käytetään petoa esittämään hallitusta. Sillä tavalla kuvataan Danielin ennustuksessa suuria maan yleismaailmallisia hallituksia. Babylon oli jalopeura, Meedo-Persia karhu, Kreikka leopardi ja Rooma lohikäärme. (Dan. 7: 1--8.) Rooman valtakunta on yhä edelleen olemassa. Kristikunta on osa suuresta Rooman valtakunnasta, joka alkoi Caesarin päivinä ja joka, Raamatun mukaan, on yhä edelleen olemassa.

Itse asiassa yhtyvät kaikki Raamatun eksegetit siihen, että Ilmestyskirjan lohikäärme edustaa puhtaasti maailmallista valtaa, missä kohdassa se sitten esiintyneekään. Meidän ei tule käsittää tämän tarkottavan sitä, että kaikki maailman vallat olisivat pahoja tai Perkeleestä, mutta että Herra haluaa käyttää lohikäärmettä esikuvana esittämässä maallista valtaa. Ilm. 16: 13 peto on sama kuin se, joka mainitaan Ilm. 13: 2, jossa se kuvataan leopardin kaltaisena -- kirjavana. Protestanttiset Ilmestyskirjan selittäjät ovat yksimieliset siitä, että tämä esikuva tarkottaa paavilaista järjestelmää -- ei paavia, ei katolilaista kirkkoa, eikä yksityisiä katolilaisia, mutta _järjestelmää kokonaisuudessaan_, joka on ollut olemassa vuosisatoja.