Part 31

Tämä kolminkertainen päättyminen on sopusoinnussa sen kanssa mitä olemme huomanneet Raamatun opettavan; nim. että saavuttiin "elonkorjuuseen", aikakauden loppuun, lokakuussa 1874, ja että korkea kutsu lakkasi lokakuussa 1881, jonka jälkeen seuraa aika, jonka aikana, vaikka yleinen kutsu onkin lakannut, samat edut ulotutetaan muutamille arvokkaille, jotta he täyttäisivät niiden paikat, jotka jo ovat kutsuttujen joukossa, mutta jotka koetuksessa huomataan arvottomiksi saamaan ne kruunut, mitkä heille jaettiin, kun he vastaanottivat kutsun. Kuinka kauvan tämä vihkiytyneiden seulominen tulee kestämään, jonka aikana annetaan muutamille niiden kruunut, jotka tuomitaan arvottomiksi, ja jonka aikana heidän nimensä kirjoitetaan niiden _sijaan_, joiden nimet pyyhitään pois (Ilm. 3: 5, 11), sitä ei Raamattu ilmaise, niin paljon kuin me olemme huomanneet; mutta vuosiluku 1910 näyttää hyvin sopivan yhteen niiden aikamääräysten kanssa, jotka Raamattu antaa. Se on ainoastaan neljä vuotta ennen vaivanajan täydellistä loppua, joka päättää pakanain ajat; ja kun me muistamme Herran sanat -- että ne, jotka voittavat, katsotaan arvollisiksi pelastumaan vaikeimmasta hädän ajasta, joka kohtaa maailmaa, niin voimme ymmärtää, että se tarkottaa sitä laittomuuden hätää, joka seuraa lokakuuta 1914; mutta erityinen hädänaika seurakuntaan nähden on odotettavissa noin 1910 j.K.

Eikö tämä ole ihmeellinen sopusointuisuus kivi-"todistajan" ja Raamatun välillä? Vuosiluvut lokakuu 1874 ja lokakuu 1881 ovat täsmällisiä, kun taas vuosiluku 1910, vaikkei sitä olekaan ilmotettu Raamatussa, näyttää hyvillä perusteilla osottavan jonkun tärkeän tapahtuman seurakunnan kokemuksessa ja lopullisessa koetuksessa ja 1914 j.K. osottaa ilmeisesti sen loppua, jonka jälkeen maailman suurimman hädän aika on tullut, josta muutamat "suuren lauman" jäsenet tulevat osallisiksi. Ja muistakaamme tässä yhteydessä, että tämän aikamäärän -- vuoden 1914 j.K. -- täytyy osottaa ei ainoastaan koko Kristusruumiin valitsemisen, koettelemisen ja kirkastamisen loppuunsaattamista, vaan sen täytyy myöskin osottaa lopputuloksen tuohon suurempaan vihkiytyneiden uskovaisten laumaan nähden, jotka pelon ja arkamielisyyden tähden laiminlyövät antamasta Jumalalle otollisen uhrin ja jotka sentähden tulivat enemmän tai vähemmän maailman aatteitten ja tapojen tahraamiksi. Muutamien heistä täytyy ennen loppua tulla suuresta ahdistuksesta (Ilm. 7: 14). Moni sellaisista sidotaan parast'aikaa lujasti yhteen noiden eri rikkaruohokimppujen kanssa polttamista varten; ja he eivät tule pelastumaan ennenkuin hädänajan hehku elonkorjuun loppupuolella polttaa ne siteet, joilla Baabeli on pitänyt heidät orjuuteen sidottuina, he "pelastuvat ikäänkuin tulen läpi." Heidän täytyy nähdä suuren Baabelin täydellinen kukistuminen ja saada määrätty osa sen vitsauksista. (Ilm. 18: 4.) Neljä vuotta 1910:stä 1914 loppuun, jotka täten ovat osotetut Suuressa pyramiidissa, tulevat epäilemättä muodostamaan "tuli-kuuman" koetusajan seurakuntaan nähden (1 Kor. 3: 15), joka tapahtuu ennen maailman anarkiaa, joka ei voi kestää kauvan. -- "Ellei sitä aikaa lyhennettäisi, ei yksikään liha pelastuisi" (Matt. 24: 22).

Mutta tässä ei ole kaikki mitä tulee Suuren pyramiidin ihmeellisiin vertauskuviin. Sen ihmeteltävä sopusointuisuus jumalallisen suunnitelman kanssa osotetaan vieläkin eräällä merkillisellä tavalla. Meidän tulisi odottaa, että niiden kahden suuren tapahtuman aikamäärä, jotka ovat tämän aikakauden lopun yhteydessä, nim. (1) Herramme toinen tuleminen ja (2) elonkorjuun alku, olisi jollakin tavalla huomautettu "Suuren gallerian" yläpäässä, kuten hänen kuolemansa ja ylösnousemisensa ovat ilmaistut "Kaivon" kautta sen alipäässä. Ja tässä emme erehdykään. Itäseinän ylä- eli eteläpäässä, katossa, korkealla "Portaan" yläpuolella on aukko, joka on yhteydessä "Kuninkaan huoneen" yläpuolella olevan valmistamattoman tyhjän huoneen kanssa. Pyramiidin vertauskuvallisella kielellä sanoo tämä aukko: "Tässä puuttui asioihin taivaallinen olento. -- Olento, joka ei tarvinnut lattiata käydäkseen, vaan joka voi tulla ja mennä tuulen tavoin." Ja prof. Smyth'in huolelliset mittaukset "Suren gallerian" eteläseinästä ilmottavat meille, että se ei ole täysin kohtisuora, vaan kallistuu eteenpäin ylimmässä osassaan _seitsemän tuumaa_. Täten sanoo Pyramiidi meille "seitsemän vuotta ennen korkean kutsun loppua (ennen lokak. 1881) tulee tuo Suuri ilmestymään". Ja se ilmaisee yhä edelleen, että siitä ajasta -- lokak. 1874 -- tulee kutsu asteettain, kuten eteläseinän kallistuminen osottaa, loppumaan ja päättymään kokonaan lokakuussa 1881. Huomattakoon, että tämä on täydellisessä sopusoinnussa Raamatun todistuksen kanssa, sellaisena kuin se on ääripiirteittäin esitetty RAAMATUN TUTKISTELUJEN tässä ja edellisissä osissa.

Ja muistettakoon myöskin, että meillä, jotka ymmärsimme Raamatun esityksen näistä ajoista ja aikakausista, ei ollut mitään tekemistä näiden Suuren pyramiidin mittain ottamisen kanssa; ja että ne, jotka ottivat mitat, eivät tietäneet mitään meidän ennustuksen sovituksestamme, silloin kun nämä mitat otettiin, eivätkä tiedä vieläkään niin paljon kuin me tiedämme. Kysymme sentähden: Voiko sellainen tarkkuus asioista, jotka yhdeltäpuolen koskevat kuudentuhannen vuoden historiaa ja toiselta puolen tuhansia tuumia pyramiidi-mitan jälkeen, olla ainoastaan satunnainen yhteensattuma? Ei, mutta todellisuus on ihmeellisempi ja kummallisempi kuin tarina. "Herralta se on tullut ja on ihmeellistä meidän silmissämme."

Edelleen, kun se erityinen suosio, joka sisältyi evankelikauden kutsuun, lakkasi (lokak. 1881) näyttää siltä kuin siunaukset maailmalle olisivat silloin määrätyt alkaviksi. "Kaivon", joka suunsa kautta ilmaisee lunastuksen, joka takaa tulevan siunauksen, pitäisi, kuten näyttääkin, alipäässään (missä se on yhteydessä alaslaskevan käytävän kanssa) ilmaista aikamäärä, jolloin lunastuksesta johtuvat siunaukset alkavat kohdata maailmaa. Se näyttää sanovan: Tässä alkavat lunastuksesta johtuvat edut siunata maan kaikkia sukukuntia, kun juutalaisen ja evankelikauden valitsemiset ovat loppuun saatetut.

Jos me nyt otaksumme tuon selvästi ilmotetun evankelikauden erityisen kutsun ja suosion lopun, 1881, siksi vuodeksi, jolloin aika ennalleenasettamissiunausten alkamiselle oli läsnä, ja jos me katsomme "Kaivon" alinta päätekohtaa ilmaisevana vuotta 1881, huomaamme me jotakin mieltäkiinnittävää mittaamalla takaperin pitkin "Sisäänkäyntikäytävää" pyramiidin alkuperäiseen "Sisäänkäyntiin" asti. Tämän välimatkan huomaamme me olevan 3826 pyramiidi-tuumaa, jotka niinmuodoin vastaavat 3826 vuotta. Ja jos meidän arvelullamme on hyvä perustus, niin täytyi 3826 vuotta ennen vuotta 1881 tapahtua jokin merkkitapaus. Ja kun me katsomme Jumalan sanan historiallisia muistiinpanoja, nähdäksemme, jos siihen aikaan tapahtui jotakin merkillistä, saamme me huomattavan vahvistuksen otaksumisellemme; sillä juuri 3826 vuotta ennen vuotta 1881 j.K. mikä antaa meille vuoden 1945 e.K. tuli Iisak, lupauksen esikuvauksellinen siemen, isänsä Aabrahamin rikkauksien perilliseksi, ja oli niin ollen siinä asemassa, että hän voi siunata kaikkia veljiänsä -- Ismaelia, Hagarin poikaa (lihallisen Israelin esikuvaa) ja Keturan, Abrahamin toisen vaimon monta poikaa ja tytärtä (jotka esikuvaavat maailmaa ylimalkaan).

Niin ollen ilmottaa "Sisäänkäyntikäytävä" ulkolaidastaan alas siihen kohtaan asti, missä se on yhteydessä "Kaivon" kanssa, vuosituumissa ajan siitä päivästä, jolloin esikuvallinen Iisak (jossa esikuvallisella tavalla maailman siunaamisen lupauksella oli keskipisteensä) tuli kaiken perilliseksi, 1945 e.K. vuoteen 1881 j.K. jolloin oli todellisuudessa tullut aika siunauksen tulemiselle maailmaan vastakuvallisen Iisakin -- Kristuksen, kaiken perillisen kautta. -- Gal. 3: 16, 29.

Me laskemme ajan Iisakin perinnönsaamiselle ja sitä seuraavalle etuoikeudelle siunata veljiään, vuoteen 1881 j.K. seuraavasti: Iisak sai perintönsä isänsä Aabrahamin kuollessa, mikä tapahtui 100 vuotta senjälkeen kuin aabrahamilainen liitto oli tehty (sillä Aabraham oli 75 vuotias kun liitto tehtiin ja kuoli 175 vuoden vanhana). Sitten oli liitosta Jaakobin, Iisakin pojan, kuolemaan 232 vuotta [katso II osa siv. 270, 271]; ja siitä ajasta, kun Iisak sai perinnön haltuunsa -- 100 vuotta senjälkeen kuin liitto oli tehty -- on Jaakobin kuolemaan 132 vuotta (232 v. - 100 v.) Tähän laskemme yhteen 1813 vuotta Jaakobin kuolemasta meidän ajanlaskuumme j.K. ja silloin saamme vuosiluvun 1945 e.K., vuosiluvun, jolloin esikuvallinen Iisak sai haltuunsa kaikki minkä Aabraham omisti (1 Moos. 25: 5.) Ja kun nämä 1945 vuotta e.K. lasketaan yhteen 1881 vuoteen j.K. saadaan 3826 vuotta, jotka pyramiidituumissa ilmaistaan sen ajan pituudeksi, jonka täytyi kulua Iisakin veljein esikuvallisen siunaamisen välillä esikuvallisen siemenen Iisakin kautta ja koko maailman siunaamisen välillä vastakuvallisen Iisakin, Kristuksen kautta.

Jos jonkun mieleen nousee kysymys: Millä tavalla ennalleenasettamis-siunausten alkaminen ilmaistiin lokakuussa 1881? niin me vastaamme: Ei tapahtunut mitään, minkä maailma voisi erottaa. Me vaellamme yhä uskossa emmekä näkemisessä. Kaikki ne valmistavat askeleet, jotka on otettu suurta ennalleenasettamistyötä varten sitten vuoden 1881 ovat laskettavat ainoastaan pisaroiksi siitä suuresta siunauksen kuurosta, joka pian on virkistävä koko maata. Se mikä tapahtui 1881, kuten sekin mikä tapahtui 1874 voidaan erottaa ainoastaan uskon silmällä Jumalan sanan valossa. Se oli korkean kutsun loppumisen vuosiluku ja siis myöskin ihmissuvulle ylimalkaan ennalleenasettamiskutsumuksen alku -- riemutorvi alkoi soida. Tähän aikaan oli tekijä eikä kukaan muu, niin paljon kun hän tietää, huomannut erotuksen jumalalliseen luontoon kutsumisen, joka on avoinna evankelikautena, ja sen kutsun välillä, joka kutsuu inhimillisen täydellisyyden ja kaiken sen, mikä kadotettiin Aadamissa, ennalleenasettamiseen, jolle kutsulle aika on tullut evankelikauden korkean kutsun päätyttyä.

[Vaikkemme ole ajatelleet yhteensattumista ennenkuin nyt kirjoittaissamme tätä lukua, on hyvin merkillistä että vuoden 1881 kuutena viimeisenä kuukautena julkaistiin ja levitettiin kirjaa "Food for Thinking Christians" (Ruokaa ajatteleville kristityille), jossa oli 166 sivua, 1,400,000 kpl kaikkialla Yhdysvalloissa ja Isossa Britanniassa.

Kolme asianhaaraa tämän kirjan ja sen laajan ja äkkinäisen levenemisen yhteydessä lisäävät yhdessä sen merkitystä ainakin omituisuuteen nähden (1). Kenties ei mikään kirja koskaan ole saavuttanut niin suurta levenemistä niin lyhyenä aikana tai saman menetelmän kautta. Sitä jakoivat lyhyenä aikana Piiri-sananviejä-toimiston (District Messanger Service) juoksupojat kaikissa Yhdysvaltain ja Ison Britannian suurimmissa kaupungeissa kirkonovilla kolmena toisiaan seuraavana sunnuntaina ja pienemmissä kaupungeissa postin kautta. (2) Rahat tästä johtuneiden kulujen korvaamiseksi 42,000 dollaria (yli 215,000 Smk) lahjoitettiin _vapaehtoisesti_, pyytämättä tarkotusta varten. (3) Se eli ensimmäinen, niin paljon kun me tiedämme, koskaan julkaistu kirja, joka osotti erotuksen evankeli-seurakunnan korkean kutsun ja maailman ylimalkaisen ennalleen asettamiskutsun välillä ja se osotti myös korkean kutsun loppuvan 1881.]

Toinen huomattava kohta on se tie, jolla maailma kutsutaan saamaan ja vastaanottamaan ijankaikkinen elämä tuhatvuotiskautena.

Kuten ylin huone, joka on tunnettu "Kuninkaan huoneen" nimellä, esittää _jumalallista luontoa_ ja "Suuri galleria" esittää kutsua siihen, samaten esittää sen alla oleva huone ("Kuningattaren huone") täydellistä _inhimillistä luontoa_; ja siihen johtava käytävä esittää sitä elämän tietä, jolla maailman täytyy kulkea saavuttaakseen inhimillisen täydellisyyden tuhatvuotiskautena. Molemmat nämä tiet ja siis myöskin lopputulokset avattiin ja tehtiin mahdollisiksi _lunastusuhrin_ kautta, jonka Välimies antoi kaikkien puolesta: mikä kaikki voimakkaalla tavalla ilmaistaan pyramiidissa sen kautta "mikä näyttää siltä kuin olisi tapahtunut räjähdys", joka avasi "Kaivon" suun ja jätti vapaan pääsön näihin kahteen käytävään (jotka ovat aijotut vertauskuvaamaan nyt seurakunnan kutsua, joka johtaa jumalalliseen luontoon, ja tuhatvuotiskautena maailman kutsua, joka johtaa inhimillisen täydellisyyden ennalleenasettamiseen).

Niinmuodoin selittää suuri pyramiidi sopusoinnussa Raamatun kanssa, että "Kristus toi VALOON _elämän_ (ennalleenasettamisen inhimilliseen täydellisyyteen, jota esikuvaa niin kutsuttu 'Kuningattaren huone') ja _kuolemattomuuden_ (jumalallisen luonnon, jota esikuvaa niin kutsuttu 'Kuninkaan huone') evankeliuminsa kautta" -- hyvän sanoman kautta lunastuksesta. -- 2 Tim. 1: 10.

Ainoa tie "Kuningattaren huoneeseen" tai "Suureen galleriaan" oli "Kaivon" kautta, sen kautta että "Ensimäinen nouseva käytävä" alunperin oli mahdoton kulkea graniitti-"Tulpan" takia. Siten vahvistaa kivi-"todistaja" sen, että lakikutsun eli laki liiton kautta ei kukaan langenneen suvun jäsenistä voinut saavuttaa elämää (inhimillistä elämää) tai kuolemattomuutta (jumalallista luontoa). Vaikka "Ensimäinen nouseva käytävä" oli tie, ei sitä kumminkaan kukaan voinut kulkea. Samaten oli lakiliittokin tie elämään; mutta lihan heikkouden tähden ei kukaan voinut kulkea sitä, niin että olisi saavuttanut sen elämän, joka tarjottiin (Room. 3: 20). Kivi-"todistaja" ilmaisee niin ollen _erityisesti_ ristin, uhrin ja lunastuksen, aivan samoinkuin se Raamatussakin on esitetty huomattavammalla tavalla kuin mikään muu suunnitelman osa. "Ei kukaan pääse isän tykö muutoin kuin minun kauttani" sanoi Jeesus. "Ilmotinhan teille ennen kaikkea sen, minkä itse (ennen kaikkea) olin saanut, että Kristus on kuollut meidän syntiemme tähden"; sanoi Paavali (1 Kor. 15: 3). "'Kaivo' (joka esittää Kristuksen kuolemaa ja ylösnousemusta) on ainoa tie elämään ja kuolemattomuuteen", sanoo Suuri pyramiidi.

Käytävä "Kuningattaren huoneeseen" on matala, ja vaeltajan täytyy nöyrästi taivuttaa päänsä sen vaatimusten alle. Oikeintekemisen tie on aina ollut nöyryyden tie ja tulee niin olemaan tuhatvuotiskautenakin, jolloin _kaikilta_ vaaditaan että he taipuvat Kristuksen valtakunnan ankarien vaatimusten edessä. Hän on hallitseva rautaisella sauvalla (Ilm. 2: 27). Hän tulee käyttämään oikeutta ojennusnuorana ja vanhurskautta luotinauhana; ja hänen suuruutensa ja valtansa _täytyy_ jokaisen kielen tunnustaa, ja hänen valtansa edessä _täytyy_ jokaisen polven notkistua, niin että hänen päivänään nöyrät ja vanhurskaat ja ainoastaan ne kukostavat. -- Jes. 28: 17; Room. 14: 11; Ps. 92: 13, 14.

"Kuningattaren huone" vertauskuvaa ennalleenasettamistyön loppua -- inhimillistä täydellisyyttä -- sen kautta että siinä on _seitsemän_ sivua, jos lasketaan lattia yhdeksi sivuksi ja katto kahdeksi. Käytävä sinne kertoo myöskin samasta seitsen-luvusta eli täydellisyydestä, sillä sen lattia on alennettu seitsemännellä osalla sen pituudesta. Ja seitsenluku ei ole ainoastaan täydellisyyden vertauskuva ylimalkaan, vaan se on erittäin merkitsevä tässä yhteydessä, kun tuhatvuotiskausi on maan historian seitsemäs vuosituhat, ja se vuosituhat, jolloin ne suvun jäsenet, jotka ovat halukkaita ja tottelevaisia, saavuttavat täydellisyyden.

Prof. Smyth huomauttaa omituisuudesta "Kuningattaren huoneen" lattiassa ja sinne johtavassa käytävässä, nim. että se on rosoinen ja aivan siistimätön, jonka kautta se niinollen eroaa muista käytävistä, jotka alunperin olivat hyvin sileät ja luultavasti kiillotetut. Tämä, arvelee hän, ilmaisee ehkä, että lattia ei sisällä vuosi-tuuma mittauksia kuten muut käytävät -- ikäänkuin pyramiidi tahtoisi tämän epätasaisuuden kautta sanoa: "Täällä ei ole aikamittoja".

Mutta vaikka pyramiidin vuosi-tuumia ei huomatakaan "Kuningattaren huoneeseen" johtavassa käytävässä eikä myöskään sen lattiassa, oli jotakin muuta, joka kumminkin tarvitsi osottaa, nim. tie ennalleenasettamiseen, täydelliseen elämään ja täydelliseen inhimilliseen elimistöön. Kuten "Kuningattaren huone" valaisee inhimillistä täydellisyyttä, niin esikuvaa käytävä sinne niitä seitsemää tuhatta kokemuksen ja kasvatuksen vuotta, joiden läpi langenneen ihmissuvun täytyy kulkea, ennenkuin voidaan saavuttaa täydellinen ennalleenasettaminen täydellisyyteen. Koska kuusi ensimäistä seitsemättä osaa "Kuningattaren huoneen" käytävästä ovat äärettömän matalia, esikuvaavat ne niitä kuutta vuosituhatta, jotka ovat menneisyydessä, ja valaisevat sitä ääretöntä vaikeutta ja nöyryyttä, joka on ollut välttämätön, jotta olisi voinut elää vanhurskautettua elämää, vieläpä niidenkin puolelta, jotka koettivat niin elää -- kuten patriarkat, profetat ja muut, jotka olivat vanhurskautettuja uskon kautta -- noina kuutena tuhantena vuotena, jolloin synti ja kuolema hallitsi. Tien _viimeinen seitsemäs_ osa esikuvaa sen sijaan tuhatvuotiskautta, joka juuri koittaa ihmisille. Se että sen korkeus on melkein kaksi kertaa niin suuri kuin kuuden ensimäisen seitsemännes osan, ilmaisee, että tulevana tuhantena vuotena, kun armo ja rauha vallitsee maan päällä, voivat ihmiset helposti ja mukavasti edistyä täydellisyyttä kohti.

Jos kysytään, onko kukaan vaeltanut tällä tiellä menneinä kuutena tuhantena vuotena, niin me vastaamme: Kyllä, _uskon kautta_ ovat muutamat vaeltaneet sillä tiellä. Se on tie _inhimillisen luonnon vanhurskauttamiseksi_ vaikka kokonaan erotettava evankeli-seurakunnan tiestä ja kutsusta, joka, vaikka myöskin vanhurskauttamisen kautta, vie uuteen jumalalliseen luontoon. Aabraham, Iisak ja Jaakob ja uskolliset profetat vaelsivat sitä tietä, astuen sille "Kaivon" kautta -- _uskon kautta Kristuksen_ lunastusuhriin, joita he edustivat esikuvallisten uhrien kautta, ennen meidän Herramme kuolemaa ja ennenkuin kivi-"todistaja" osotti sitä; sillä Jumalan päätöksissä oli Kristus teurastettu Sovintokaritsa jo ennen maailman perustamista.

Ja käytävä "Kuningattaren huoneeseen" on sopusoinnussa sen kanssa mitä Raamattu sanoo tiestä täydelliseen inhimilliseen luontoon ja täydelliseen inhimilliseen elämään tuhatvuotiskautena. Aikamäärä, joka vaaditaan täydellisyyden saavuttamiseksi, tulee olemaan erilainen eri tapauksissa, aina sen nopeuden tai hitauden mukaan, jolla kukin alistaa sydämensä ja elämänsä Uuden Liiton ehtoihin. Se ei tule enää olemaan vaivaloista _taistelemista_ ylöspäin, mikä aina saa kokea vastustusta alaspäin vievien sisäisten ja ulkonaisten tarkotusperien kautta, kuten on ollut laki- ja evankelitalouksien aikana; se tulee olemaan tie, jolla kaikki suosii vaeltajaa ja helpottaa hänen nopeata edistymistään ennalleenasettamiselämän täyteen täydellisyyteen kaikkine sitä seuraavine siunauksineen.

Kuten "Kuninkaan huone" ilmanvaihtoputkiensa kautta vertauskuvaa alituista asuntoa, ijäistä olotilaa, niin vertauskuvaa "Kuningattaren huone" sitä, että inhimillisen täydellisyyden olotila, kun se on saavutettu, _voidaan tehdä_ ikuisesti kestäväksi olotilaksi; sillä myöskin se on varustettu yhtäläisillä ilmanvaihtoputkilla tai ilmakäytävillä. Toisessa tapauksessa voimme sanoa, että se vertauskuvaa ijäti kestävää olotilaa, ja toisessa, että se _voidaan tehdä_ ijäti eli alati kestäväksi olotilaksi; koska näin on asianlaita, kuten sekä Raamattu että kivi-"todistajan" todistukset sen ilmaisevat. Raamattu sanoo niistä, jotka saavuttavat sen olotilan, jota "Kuninkaan huone" esittää, että he ovat osallisia jumalallisesta luonnosta ja _kuolemattomia_ eli mahdottomia kuolemaan -- niin että he senjälkeen eivät voi kuolla. Ja se osottaa, että muut, jotka saavuttavat täydellisen ennalleenasettamisen ja kestävät viimeisen uskollisuus-kokeen tuhatvuotiskauden lopussa, vaikka he eivät omistakaan sitä ominaisuutta, jota sanotaan _kuolemattomuudeksi_, joka varsinaisesti on ainoastaan jumalallisen luonnon ominaisuus, ylläpidetään ijankaikkisessa elämässä niillä ehdoilla, jotka suuri lunastussuunnitelman Järjestäjä jo on määrännyt. Jos he pysyvät sopusoinnussa Jumalan kanssa ja tottelevat hänen tahtoaan, tulevat he elämään ijäti.

Suuri pyramiidi ilmottaa samat totuudet, sillä kun ilmanvaihtoputket "Kuninkaan huoneeseen" olivat avonaiset, olivat ne alunperin omituisella tavalla peitetyt "Kuningattaren huoneessa". Ilmaputket olivat täydelliset pyramiidin ulkosyrjästä asti aina puolen tuuman päähän "Kuningattaren huoneen" sisäseinästä, sen kautta että kivet "Kuningattaren huoneen" kummallakin puolella, paitsi mainittua puolta tuumaa, ovat lävitse koverretut, mikä osottaa suuren pyramiidin Rakennusmestarilla olleen määrätyn tarkotuksen, kuten jokainen muukin piirre ilmaisee samaa. Herra Waynman Dixon löysi ne, kun hän tutki "Kuningattaren huoneen" seiniä. Hän huomasi, että seinä eräästä kohden kaikui ontolta ja, kun hän mursi pinnan, löysi hän ilmanvaihtoputken; ja sitten löysi hän saman menettelytavan kautta samallaisen vastaisestakin seinästä. Niin muodoin selittää pyramiidi sopusoinnussa Raamatun kanssa, että on varattu _runsas toimenpide_, jonka kautta täydellinen inhimillinen olotila, jota "kuningattaren huone" esikuvaa, _voi tulla_ ijäti kestäväksi olotilaksi jokaiselle, joka ojentautuu sen määräysten ja lakien mukaan.

Ja nyt kun me olemme kuulleet sen puhuvan, mitä ajattelemme me kivi-"todistajasta" ja sen todistuksesta? Sellainen todistus olisi todellakin omituinen ja sattuva, vieläpä silloinkin, jos ei olisi mitään Raamatun paikkoja, jotka tarkottaisivat tutkittuja aineita; mutta kun Raamattu on jo selvästi ja varmasti ilmottanut meille nämä samat asianhaarat ja aikamäärät, jo ennenkuin pyramiidin todistus kuultiin, saavat sen ihmeelliset sopusointuisuudet ja vahvistukset samoista asioista kahdenkertaisen merkityksen ja sattuvaisuuden. Nyt kun maailmanviisaat hylkäävät Raamatun "vanhentuneena" ja "epätieteellisenä" on tosiaankin hämmästyttävää nähdä tämän kivi-"todistajan" puhuvan ja vahvistavan Raamatun todistuksen. On merkillistä kuulla sen todistavan ihmisen lankeemisesta juuri silloin kun maailman viisaat puhuvat, että ihminen ei koskaan ole ollut täydellinen, ei koskaan ole ollut Jumalan kuva, eikä siis myöskään ole koskaan langennut siitä. Varmaankin tuntee tyydytystä tänä aikana kun kuulee sen todistavan, _ettei kukaan voinut_ päästä lakiliiton eli -- tien kautta ei evankelisen korkean kutsun aikana jumalalliseen luontoon eikä inhimilliseen vanhurskautettuun tilaan tai elämään aikana, jolloin niin monet saarnaavat, että Mooseksen laki on ainoa elämän tie. Varmaan on Suuressa pyramiidissa "nähtävänä selvästi Jumalan maailman luomisesta asti näkymättömät ominaisuudet (suunnitelmat), sen kautta että ne ymmärretään niiden asiain kautta, jotka ovat tehdyt" (ruots. k.). -- Room. 1: 20.

Monet kenties pilkkaavat tämän kivi-"todistajan" todistuksia, kuten he pilkkaavat Jumalan kirjotettua sanaakin; mutta heidän pilkkaamiseensa vastaamme: Selittäkää tuo omituinen asiainyhteensattuvaisuus, tai koettakaa ennustaa tulevaisuutta ja katsoa, kuinka teidän ennustuksenne käyvät toteen. Todistakaa meille, ettei tarvita hengen vaikutusta ennustaakseen tulevia tapahtumia. Antakaa meille näyte maailman viisaudesta. "Tuokaa esille asianne, sanoo Herra, ja esittäkää todistuksenne, sanoo Jaakobin kuningas. Antakaa heidän tuoda ne ja julistaa meille mitä on tapahtuva. Missä ovat teidän _entiset_ ennustuksenne? Antakaa heidän esittää ne, jotta me tarkkaisimme ja näkisimme, miten ne ovat täyttyneet. Tahi antakaa meidän kuulla mitä nyt on tapahtuva. Julistakaa mitä vastaisuudessa on tapahtuva, jotta näkisimme, että te olette jumalia (mahtavia)." Jes. 41: 21--23 ruots. k.

Ei siinä kyllin, että Suuri pyramiidi saattaa häpeään jumalankieltävät ateistiset tiedemiehet, vaan se näyttää vielä perinpohjin vääräksi heidän nykyaikaiset ja Raamatun kanssa ristiriidassa olevat teoriansa "kehityksestä" -- johon aineeseen nähden emme voi tehdä paremmin kuin esittää seuraavat tri Josef Seiss'in sanat, hänen oivallisesta esityksestään Suuresta pyramiidista. Hän sanoo teoksessaan "Kivi-ihme":