Part 23

"Mutta sillä välin kun kristityt vallat seisovat asestetuin käsin tarttuakseen haluttuun ja houkuttelevaan palaseen, kun kuolemaisillaan oleva turkkilainen irrottaa kätensä, astuukin historiallinen olento esille ja selittää, 'Maa on minun!' Ja kun vallat kääntyvät katsomaan puhujaa, tuntevat he hänessä juutalaisen -- sen patriarkan lapsen, joka asui Palestiinassa, kun se ensikerran oli maahantulon esineenä, ja joka _itse mielellään tahtoisi olla läsnä ottamassa vastaan sitä_ omanaan, kun sen omistamisesta riidellään kolmekymmentä kuusi vuosisataa myöhemmin!"

"Mikä ihmeellinen yhteensattuma! 'Ei ollenkaan', sanoo juutalainen; 'ei se ole sattuma, se on minun osani'. Heittäkäämme nyt lyhyt silmäys juutalaisen asemaan, mikäli se koskee Palestiinan tulevaisuutta. Kansallisuudet syntyvät aatteista. Saksan yhteysaatteesta syntyi Saksan valtakunta todellisuudeksi ja julistettiin se maailmalle Versaillesta, ranskalaisten tykkien vastatessa amen Saksan rukouksiin sen menestymisestä. Huudosta 'Italia irridenta' syntyi meidän päiviemme uusi Italia jonka jylinä taasen tulee herättämään Välimeren rannikot. Vanhan Kreikan perimätiedoista luotiin nykyinen Kreikka. Täten ymmärtävät kristityt millä tavoin juutalaisen kauvan kyteneet toivomukset saattavat toteutua; ja heidän täydellisesti myöntäissään, että Palestiina kuuluu juutalaiselle ennen kaikkia muita, koska hän ennen kaikkia muita on erityisesti omiaan kehittämään tämän virkeän maan tulevaisuutta, samalla kertaa kuin juutalaisen omistaessa maan, kateellisten valtojen pelko hälvenee, tulee hänen asettamisensa siihen olemaan oikeamielinen teko ja arvokas hyvitys niistä kauheista vääryyksistä, joita häntä -- historian marttyyriä -- kohtaan on tehty."

"Mitä juutalaisiin itseensä tulee, on melkein turhaa sanoa, kuinka he toivovat ennalleenasettamista. Yhdeksäntenä päivänä heidän Ab kuutansa paastoavat he temppelinsä hajottamisen ja niiden kansallisten onnettomuuksien johdosta, jotka seurasivat näitä tapauksia. Joka ikinen aamu ja ilta he rukoilevat: 'Kokoa meitä maailman neljästä kulmasta'; 'Aseta kansamme ennalleen'; 'Tule asumaan keskelle Jerusalemia'; ja nämä sanat lausutaan joka kaupungissa, jossa juutalaisia on -- s.o., kaikkialla maailmassa. Sellainen kestäväisyys on kerrassaan kaikkien rajojen yläpuolella; ja vielä tänäkin päivänä panevat Espanjan juutalaiset (tässäkin kaukaisessa maassa) vähän Palestiinan multaa eli 'tierra santa'a', niinkuin he sitä nimittävät, kuolleittensa silmille -- runollinen ja liikuttava todistus heidän rakkaudestaan pyhään maahan."

"'Kun rautatie saavuttaa Jerusalemin, tulee Messias', on viittaus Jes. 66: 20, jossa profetta näyssään näkee maanpakolaisten palaavan kaikenlaisilla kulkuneuvoilla, joista hän erästä nimittää 'kirkaroth'iksi'. Englantilainen Raamatunkäännös kääntää sen sanalla 'joutuisat juhdat', joka on liian epämääräistä, tai 'dromedarit', joka varmaan on väärin. Ei puutu kieliniekkoja, jotka johtavat sanan sanasta _kar_ [kur], 'uuni', ja sanasta _karkar_ [kirkar], 'pyöriä' -- väittäen profetan tällä tavalla koettaneen muodostaa nimityksen sille, mikä hänelle näytettiin näyssä, nim. nopeassa liikkeessä oleva juna. 'Kun Nikolaus hallitsee, tulee vapahdus', on viittaus Jes. 63: 4, josta hebreistit, kutsumansa Rashe Teboth'in kautta tekevät seuraavan johtopäätöksen: 'Koko Juuda on näkevä ja kuuleva Nikolain, Moskovalaisten keisarin kukistumisen Juudan lasten sorron tähden, ja sen jälkeen kuin lankeemisemme on tapahtunut, tulee todellinen vapauttamisemme tapahtumaan ja aivan lähellä tulevat tisbiläisen profetan [Elijan] hyvät sanomat olemaan Juudan lapsille.' Nämä ja tämän tapaiset lauseet ovat tärkeät, mikäli ne ilmaisevat, mitä juutalaiset ajattelevat."

Meitä muistutetaan voimakkaasti, kuinka lähelle totuutta maailman ihmiset joskus tietämättään tulevat, yllä olevan lauseen kautta, että nim. patriarkka Aabraham _itse mielellään tahtoisi olla läsnä ottamassa vastaan_ lupauksen maata omanaan ja jälkeentulevaistensa omana kolmekymmentäkuusi vuosisataa kuolemansa jälkeen. Tämän, jota toiset pitänevät runollisena lentona, selittää Raamattu käyvän toteen. Sillä niinkuin jo olemme nähneet [I osa, 14 luku], tulevat Aabraham, Iisak ja Jaakob, Danielin ja kaikkein pyhäin profettain kanssa "tehtäviksi täydellisiksi" -- herätettäviksi kuolemasta inhimilliseen täydellisyyteen, senjälkeen kuin evankelinen Seurakunta on tullut kirkastetuksi (Hebr. 11: 40); ja he ovat niitä, jotka tulevat olemaan "päämiehiä koko maailmassa" (Ps. 45: 17), Kristushenkilön hengellisen, näkymättömän hallitsijan maallisia ja näkyväisiä edustajia. Aabrahamille sekä hänen siemenelleen annettiin _lupauksen maa_ ijankaikkiseksi omaisuudeksi; ja hänen täytyy saada se tulevaisuudessa, sillä vielä hän ei ole koskaan omistanut siitä kämmenen leveyttäkään. -- Apt. 7: 5. Muudan, Chicago-lehdessä julaistu kirje todistaa ihmeellisellä tavalla Palestiinan asteettaisesta ennalleenasettamisesta ja valmistuksista luvattua tulevaa siunausta varten sille ja sen kansalle, seuraavasti: --

Jerusalemissa 23 marrask. 1887.

"Minua ilahduttaa suuresti saadessani kertoa teille niistä ihanista asioista, joita olemme saaneet omin silmin nähdä näinä kuutena vuotena, jolloin olemme asuneet täällä. Kun me saavuimme tänne kuusi vuotta takaperin, oli meitä luvultaan neljätoista aikuista ja viisi lasta. Kun me ajoimme ylös Jaffasta, teki maan autius syvän vaikutuksen meihin. Ei saattanut nähdä ainoatakaan viheriäistä kortta; öljypuut ja viiniköynnökset olivat niin kuuman, kuivan kesän pölyn peittämät, ettei ikinä olisi saattanut aavistaa sen alla olevan mitään vihantaa; ja koko maa näytti kuivuneelta aivan perustuksiaan myöten. Mutta sen ajan jälkeen emme ole koskaan nähneet sitä sellaisena. Joka vuosi se alkaa näyttää vihannammalta ja nyt ovat monet sen paljaista rinteistä viini- ja öljypuutarhojen peittämät, joka kokonaan muuttaa sen ulkomuodon."

"Te saattanette kysyä: Mikä on syynä tähän suureen muutokseen? Jumala on luvannut, että niinkuin hän on antanut onnettomuuden tulla tälle maalle, niin hän antaa suuria siunauksiakin tulla sille, ja nämä ovat ilmeisesti alkaneet sen kautta, että hän on lähettänyt enemmän sadetta kuin on saatu monena edellisenä vuosisatana. Hän lähettää ihania kuuroja ja runsaasti kastetta sinne, jossa sitä tavallisesti ei ole ollenkaan ollut; ja hän lähettää pilviä kesällä, joista ei vielä kaksikymmentä vuotta takaperin tiedetty mitään. Tämä laimentaa kuumuuden, ettei se enää voi polttaa maata niin perinpohjaisesti. Viisi vuotta takaperin lähetti hän heinä- ja elokuussa (joina kuukausina ei koskaan ennen ole satanut), sateen, joka kesti Jaffassa kolme tuntia ja Damaskossa kuusitoista tuntia, ja useita tuntia muuallakin ympäristössä, niin että amerikkalaiset sanomalehdet huomauttivat sen olevan todistuksen siitä, että Palestiinan ilmanala on muuttumassa. Samoin oli myös meidän tullessamme tänne ainoastaan muutamia juutalaisia, jotka palasivat silloin tänne, mutta vainot Venäjällä, Saksassa ja muissa paikoissa alkoivat karkottaa heitä; ja Sultaanin julistuksista välittämättä alkoivat he palata tähän maahan, ostaa maata, istuttaa ja rakentaa ja saada kaupungin kaupan käsiinsä, ja siten on täällä nyt monta tuhatta juutalaista enemmän kuin silloin, kun me tulimme."

"Jerusalem on todellisuudessa nyt juutalaisten käsissä, mitä kauppaan tulee; ja juutalainen ei enää ole muhamettilaisen poljettava, niinkuin hän kerran oli. He rakentavat myöskin kiireellä uutta kaupunkia aivan kuvauksen mukaan Jer. 31: 38--40; 32: 43, 44, että turkkilaisetkin, jotka ovat vallassa, huomaavat sen ja sanovat toisilleen: 'Se on Jumala; mitä voimme tehdä?' Ja mitä saatamme sanoa tästä kaikesta muuta kuin että Jumala meidän päivinämme kiireesti täyttää sanansa ja liiton, jonka hän teki Aabrahamin kanssa? Ja me olemme tämän kaiken todistajia."

Huolimatta sorrosta ja hirmuvaltaisesta kohtelusta, jotka ovat painaneet heidät tomuun asti, näemme monet heistä viime vuosina kohoutuvan rikkauteen ja maineeseen pakanallisten naapuriensa ohi. Ja sellaisia varoja ja sellaista mainetta tulee monessa tapauksessa hyväntahtoinen kunnianhimo käyttämään juutalaisen rodun kohottamiseksi; ja viisaat ja hyvin johdetut yritykset voivat saada paljon aikaan siihen suuntaan. Ajattelevien henkilöiden huomio, sekä juutalaisten että pakanain kesken, alkaa kääntyä tähän asiain tilaan juutalaisten keskuudessa.

Lausunnoista johtavissa juutalaisissa lehdissä ja nykyään vireillä olevista liikkeistä, jotka tarkottavat Palestiinaan siirtymistä, ja koettavat tukea ja auttaa eteenpäin niitä, jotka jo ovat asettuneet sinne, näkee että tuhannet nykyään kääntävät katseensa lupauksen maahan. Tämä käänne juutalaisissa suhteissa on ollut huomattavissa vuodesta 1878 alkaen; ja tapahtumain muodostuminen tämän jälkeen on aikaansaanut merkillisen heräämisen mikäli se koskee tätä asiaa, joka herääminen itsessään on ajan merkkejä. Lehdestä _Jewish World_ (Juutalaismaailma) 20:lta päivältä elokuuta 1886 esitämme esim. seuraavaa:

"Pilvissä, jotka tähän asti ovat heittäneet synkän varjon pyhän maan yli, on halkeamia. Tämän onnettoman maan tulevaisuus, joka niin kauvan on ollut läpitunkemattoman pimeyden kietoma, alkaa vähän valjeta; ensimäiset vilahdukset asiain onnellisemmasta asemasta alkavat jo melkein häämöttää meidän laskelmiemme mukaan siitä, mitä on tulossa... Kaksi laitosta ovat määrätyt suuresti vaikuttamaan Palestiinan juutalaisten aseman parantamiseksi -- Jaffan maanviljelyskoulu ja Lionel de Rothschild-laitos Jerusalemin lähistöllä. Saattaisimme laskea siihen kolmannenkin Montifiore-testimonialirahaston muodossa, joka rakennusseuroja perustamalla ja halpoja asuntoja rakentamalla on vaikuttanut paljon säästäväisyyden kasvattamiseksi ja kurjuuden ja vaivojen vähentämiseksi pyhän kaupungin kotielämässä... Se, mikä tällä hetkellä on sydämellämme huomautettavana, on, että juutalaisten tulevaisuudentoiveet Palestiinassa eivät enää ole synkät. Toiselta puolen on voimia, jotka ovat viisaasti mietityt ja älykkäästi järjestetyt, ja jotka toimivat veljiemme aseman parantamiseksi, ja joita ahkerasti käytetään; toiselta puolen taas alkaa kansa kyllästyä kurjuuteensa ja toimettomuuteensa ja osottaa kasvavaa halua käyttää hyväkseen niitä ponnistuksia, joita on tehty heidän kohottamistaan varten. Tästä asiain tilasta saattaa johtua onnellisia seurauksia, ja jokainen juutalainen katselee tätä ilolla."

Saman lehden seuraavassa numerossa päättyi johtava kirjotus "Palestiinan tulevaisuudesta" näillä sanoilla: --

"Maanviljelystä harjottavain ainesten tulviessa siirtokuntiin, joita Montifiore-Hirsch- ja Rothschild-rahastot ovat istuttaneet, tavattanee halukkaita käsiä työskentelemään uudestiluomiskuvaelman aikaansaamiseksi, jolloin 'erämaakin kukkii ruusun tavoin'; halukkaita käsiä ja halukkaita sydämiä, jotka tempaavat pyhän maan pitkästä kuolon yöstä ja asettavat ennalleen juutalaisten kansallisen kotipaikan elämään ja valoon."

Toinen aikakausilehti, _The Jewish Messenger_ (Juutalainen sanansaattaja), sanoo: --

"Ihmisten hääriessä pienine huolineen, vuorotellen peljäten, vuorotellen toivoen, siirtyy inhimillisten tapahtumain suuri ja mahtava kulkue eteenpäin ja lähestyy vastustamattomasti täyttymistään, toteuttaen välttämätöntä lakia, joka johtaa kaikki inhimilliset toimet. Ihmiset kohottavat siellä ja täällä heikot äänensä ikäänkuin hillitäkseen edistymisen vuota ja estääkseen Ijankaikkisen tekoja. Yhtä hyvin saattaisivat he koettaa hillitä lakia, joka hallitsee maailmankaikkeutta. Roduilla on yhtä määrätty rata kuljettavana kuin tähdillä, jotka kimaltelevat yllämme olevalla sinilaella. Ja israelilainen rotu on niiden joukossa kirkas kiintotähti. Kaikilla vaelluksillaan on se ollut uskollinen radalleen. Sen tehtävä on ollut edeltäkäsin nähty ja edeltäpäin lausuttu, ja sen lopullinen ennalleenasettaminen pyhään maahan ennustettu. Ajan merkit osottavat, että tämä ennustus on täyttymäisillään. Se alkaa täyttyä niin hiljaa ja niin asteettain, että ainoastaan ne, jotka ovat omistaneet asialle huomiota, käsittävät tehdyn työn tärkeyden."

"Palestiina on valtiollisessa suhteessa välttämätön juutalaiselle rodulle. Kansakunnan perustaminen vielä kerran pyhään maahan merkitsee koko Israelin korottamista. Se asettaa sen kansakunnaksi maan kansakuntien joukkoon. Se antaa juutalaiselle sen valtiollisen mahdin ja yksinvaltaisuuden oikeuden, jotka merkitsevät sille suojaa. Se tekee hänet oman isänmaansa kansalaiseksi ja antaa hänelle oikeuden liikuskella maailman kansojen keskuudessa... Tämä saattaa näyttää mahdottomalta toteuttaa sille, joka on konttorissa kiinni kirjoissaan, sille joka myymälässään on syventynyt laskemaan voittojaan ja tappioitaan, sille joka on hukkunut seuraelämän nautintoihin, mutta kelle tahansa, joka alkaa tutkia valtiollista horoskopia (ennustuspeiliä), on se aivan päivän selvää."

"Sen jälkeen kun valtiollinen itsehallinto on toteutunut, eivät ympäri maan piirin hajaantuneet juutalaiset tule laumottain vetäytymään sinne. Aasiassa on 300,000 juutalaista, Afrikassa 400,000 ja Euroopassa asuu 5,000,000. Juuri näistä Palestiina tulee saamaan ennalleenasettamiselämänsä. Amerikassa syntynyt juutalainen jäänee epäilemättä amerikkalaiseksi; ja jos hän joskus kävisi pyhässä maassa, tekisi hän sinne huvimatkan, nähdäkseen maan, joka on niin kuuluisa hänen urhokkaan rotunsa oikeana synnyinseutuna."

"Saattaa sanoa, että Palestiina maantieteellisessä suhteessa on liiaksi pieni suurestikaan vaikuttaakseen valtiollisena, henkisenä tai siveellisenä voimana maailman kansakuntien kesken. Me vastaamme, että Kreikka muinoisina aikoina oli mahtava valta, ja uusimpina aikoina on Britannian pieni saari myöskin mahtava valta. Mitä ne ovat maantieteellisessä suhteessa? Äly, siveellinen voima ja kansallisylpeys tekevät kansakunnat suuriksi, eikä alueen laajuus. Juuri henkevyys ja siveellinen voima tulevat tekemään Israelin kuuluisaksi kansakuntien keskuudessa."

_Jewish Chronicle_ (Juutalainen aikakausikirja) sanoo: --

"Liike on vastustamaton. Emme saata asettua viereen seisomaan ristissä käsin, kun tämä uusi lähtö tapahtuu. Meillä juutalaisilla on melkein kaksituhatta vuotta ollut se ajatus, että kärsimysten aikakausien mitta, joita olemme eläneet, saavutetaan vasta silloin, kun me jälleen omistamme isäimme maan. Onko tämä luottamus kuoleva juuri silloin kuin se näyttää olevan täyttymäisillään? Tai onko odotettavissa, että palaaminen aikaansaadaan salaisilla ja ihmisten myötävaikutuksen yläpuolella olevilla keinoilla. Jumala täyttää tahtonsa ihmisten tahtojen kautta; ja jos ennustukset tulevat täyttymään, tulee se tapahtumaan inhimillisten tahtojen ja voimien kautta. Nämä saattanevat olla liian korkeita asioita vedettäväksi yhteyteen käytännöllisen suunnitelman kanssa, joka koskee muutaman juutalaisen siirtokunnan perustamista Palestiinaan. Mutta juuri tällaisista pienistä aluista, kuin nämä ovat, kehittyy usein suuria tapahtumia; ja pienen juutalaisjoukon palaaminen pyhään maahan ei saata olla muistuttamatta suuremmankin palaamisen mahdollisuudesta ja toimeenpanemisesta, johon koko juutalainen historia ja kaikki juutalaiset pyrkimykset ovat viitanneet."

Toisetkin etevät miehet maailmassa, paitsi juutalaiset, näkevät ja lausuvat ajatuksensa Israelin edistymisestä. Huomaa esim. seuraava kirjotus _Central Preshyterian_ lehdestä: --

"Sukupuuttoon kuolemisen sijasta osottaakin juutalainen kansallisruumis kasvavaa elinvoimaa. Sitä ei saata poistaa, eikä sitä muut kansat saata niellä. He kulkevat maasta maahan, tullakseen melkein herroiksi mihin ikänä menevätkään. He omistavat itselleen maan Saksassa ja Unkarissa ja rikastuvat Venäjällä; suuret pankkiirit Lontoossa ja Pariisissa ja eurooppalaisen kaupan keskuksissa ovat juutalaisia. Kymmenenä (viimeisenä) vuotena ovat Rothschildit antaneet £ 100,000,000 (2,520,000,000 mk) lainana Englantiin, Itävaltaan, Preussiin, Ranskaan, Venäjälle ja Brasiliaan."

Lordi Shaftesbury Englannissa sanoi äskettäin: --

"Suuri kateus on vallalla tätä ihmeellistä kansaa kohtaan, _joka nyt on astumaisillaan etusijalle_. Ja mikä ajanmerkki onkaan, että missä ikänä juutalaisia on, ovat he etevimpiä ihmisiä, joita vainotaan tai etevimpiä tulemaan eri toimihaarojen johtajiksi! Eräältä arvokkaalta Berliinin porvarilta kysyttiin: 'Mikä on syynä siihen voimakkaaseen tunteesen, jolla te Berlinissä ja kaikkialla Saksassa vastustatte juutalaisia?' Hän vastasi: 'Sanon sen teille: Näistä juutalaisista, jos he antautuvat kauppa-alalle, tulee etevimmät kauppiaat; jos he antautuvat pankkialalle, tulee heistä parhaat pankkiirit; jos he antautuvat lakitieteen alalle, tulee heistä etevimmät lakimiehet; tai jos he antautuvat kirjalliselle alalle, niin voittavat he meidät kaikki. Mille alalle he yrittänevätkään, työntävät he sieltä pois pakanat; ja sen sanon teille, Herrani, sitä emme tahdo sietää!'"

"Juutalaisvaino Venäjällä ja Puolassa ei riipu uskonnosta tai kansallisuudesta. Näillä asioilla ei ole mitään sen kanssa tekemistä. Venäläiset vainoisivat ketä kansaa tahansa, joka olisi samassa asemassa kuin juutalaiset. Muistakaa, että hyvin melkoinen osa Venäjän kiinteää omaisuutta on kiinnitetty juutalaisille; että hyvin suuri osa rahvaasta ja hyvin monta kauppiasta maan eri osista ovat velkaa juutalaisille. Joka ainoa tilaisuus, joka vaan tarjoutuu juutalaisten ryöstämiseksi, käytetään melkein varmasti. Hävittämällä juutalaiset ja heidän paperinsa, pääsevät venäläiset vapaiksi asiapapereista, joiden kautta he ovat sidotut, ja joita voitaisiin käyttää todistuksina heitä vastaan; ja niin kauvan kuin anastettavaa omaisuutta vaan on, niin kauvan saa myös nähdä Venäjän kansan nousevan juutalaisia vastaan."

Seuraava on ote kirjeestä, jonka on kirjottanut englantilaiseen lehteen kaunokirjallisissa piireissä hyvin tunnettu romaaninkirjottaja Charles Reade, jonka kääntyminen Kristukseen ja Raamattuun tapahtui muutamia vuosia sitten:

"Vaikkakin juutalaisen kansan tila näyttää pilviseltä, tulee se lopultakin ottamaan takaisin entisen alueensa, joka aivan selvästi pidetään valmiina heille. Kahteen asiaan nähden ovat ennustukset päivän selvät: että juutalaiset jälleen tulevat omistamaan Palestiinan ja itse asiassa hallitsemaan Libanonista Eufratiin; ja että tämä tapaus tulee olemaan ensimäinen rengas muutoksien suurissa ketjuissa, jotka johtavat äärettömiin parannuksiin kärsivän ihmissuvun ja luomakunnan tilassa ylipäänsä. Tässä meillä on nyt ihana tulevaisuuskuva odotettavissa yhtä varmasti kuin että aurinko huomenna nousee. Ainoa erotus on, että aurinko nousee määrätyllä tunnilla, ja että juutalaiset tulevat omistamaan Syrian ja ottamaan takaisin kansallisen ihanuutensa epämääräisenä aikana. Epäilemättä on heikkous ihmiskunnan puolelta uskoa, että epämääräinen vuosiluku välttämättömästi pitää olla hyvin kaukainen vuosiluku. Mutta se on järjetöntä. Varmastikin on ymmärtäväisten ja vakavain henkilöiden velvollisuus huomata ennustavat merkit ja antaa vähäpätöistä apuaan yhteistoimintaan, jos sattumalta suotaisi meille niin suuri etu."

Tämä äkillinen juutalaisvaino juuri sen kansan keskuudessa, jossa nämä ovat monilukuisimmat -- eikö sekin liene ollut ennustava merkki ja kohtalon muistutus, ettei heidän pysyväinen paikkansa ole eurooppalainen Tartaria? Palestiinan saattaa jo ainoastaan Venäjältä asuttaa tehokkaasti, sillä siellä on kolme miljoonaa juutalaista, jotka pelkäävät henkeään ja omaisuuttaan, ja toiset tulevat seuraamaan heitä. Historia on kuvastimena takanamme. Mitä ikänä juutalaiset ovat tehneet, saattavat he vieläkin tehdä. He ovat nerokasta väkeä; ja neroa ei rajota syntyperä vaan tahto, tapa tai tilaisuus. Mitä nämä ihmiset ovat koettaneet, jossa olisivat epäonnistuneet? Sotilaina, kirjailijoina, rakennusmestareina, kauppiaina, lainlaatijoina, maanviljelijöinä, ja kaikissa ovat he eteviä. Tässä toistaa historia itsensä.

"He tulevat suuriksi rauhan ja sodan toimissa, ja heidän vihollisensa sulavat pois heidän tieltään, kuin lumi sulkuvallilta. Jos he aluksi tarvitsisivat jonkun toisen kansan apua, _tulee se olemaan siunattu, joka sitä saa sille antaa_; ja se kansa, joka sitä vainoo, tehdään tavalla tai toisella varottavaksi esimerkiksi. Sentähden, jos äskettäin tapahtuneiden loukkausten johdosta juutalaiset johtajat mahdollisesti päättivät asuttaa Palestiinaa Venäjältä, niin tarjotkaamme heille auliisti laivoja, merimiehiä, rahoja -- mitä ikänä meiltä pyydetään. Kansalle tulee olemaan edullisempi asettaa pääomansa siihen, kuin kiinnittää se egyptiläisiin, brasiliaisiin tai perulaisiin obligationeihin."

Juutalainen sananparsi myöhemmiltä ajoilta selittää: "Kun rautatie saavuttaa Jerusalemin, tulee Messias", ja tämä on sopusoinnussa profeta Nahum'in (2: 3--5) ja Jes. (66: 20) vertauskuvallisen esityksen kanssa rautatiestä. Ja totisesti, sananparsi on tavannut melkein naulan pään; sillä rautatie tulee saavuttamaan Jerusalemin "hänen valmistuksensa päivänä" -- Messiaan _läsnäolon_ aikana. Seuraava, jonka olemme saaneet jokapäiväisistä lehdistä, herättää mielenkiintoa tämän asian yhteydessä:

"Galileo oli oikeassa: maailma liikkuu. Rautatie tulee rakennettavaksi Jerusalemista Jaffaan välimeren rannalle, 31 peninkulmaa juutalaisen pääkaupungin vanhasta satamasta ja setripuiden maihinlaskupaikasta, joita setriä käytettiin temppelin rakennukseen. Jerusalemissa asuva Josef Nabon niminen juutalainen, joka on Turkin alamainen, on saanut sultanilta lupakirjeen tätä tarkotusta varten. Lupakirja kestää 71 vuotta. Rakennuksen kustannusarvio on 250,000 dollaria (lähes 1,300,000 Smk). Tämän jälkeen tulee sivistys siis saamaan jalansijaa Palestiinassa. Yhdeksästoista vuosisata tulee saapumaan näille seuduille kun ensimäinen veturi porhaltaa Jerusalemiin." [Tämä rautatie on nyt jo aikoja sitte valmis. Kääntäjän muist.]

Seuraava kirje _Pittsburg Dispatch_ lehden kirjeenvaihtajalta, joka kirje äskettäin oli mainitussa lehdessä, todistaa nykyistä edistymistä Palestiinassa ja etenkin Jerusalemissa:

Jerusalemissa, 12 p. heinäkunta 1889.

"Neljästäkymmenestä tuhannesta Jerusalemin asukkaasta on kolmekymmentätuhatta juutalaista. Turkin hallitus, joka jo pitkät ajat on kieltänyt heitä asumasta pyhässä maassa kauvemmin kuin kolme viikkoa kerrallaan, alkaa, vieraitten valtain vaikutuksesta, olla vähemmän ankara rajotuksissaan; ja nykyään tulee juutalaisia tänne satamäärin. He antautuvat kauppa-alalle, ja nykyään on suuri osa Jerusalemin kauppaa heidän käsissään. Muutamat heistä tuntevat sen ajan olevan lähellä, jolloin Raamatun ennustus siitä, että heidän jälleen on asuttava maassaan, tulee täyttymään. Ja omituinen suku etelä-Arabiasta, sanoo saaneensa ilmestyksen, että heidän on jätettävä erämaansa ja palattava takaisin Palestiinaan. Nämä juutalaiset ovat asuneet Jemenissä, Arabiassa, viimeksi kuluneena 2500 vuotena. He ovat Gadin sukua, ja jättivät Palestiinan 700 vuotta ennen Kristuksen syntymää. He tuovat mukanaan monta arvokasta todistuskappaletta, jotka todistavat heidän syntyperänsä, ja antautuvat maanviljelykselle lähellä Jerusalemia. Juutalaisvaino Venäjällä ja Itävallassa ajaa monet heistä tänne ja Jerusalemissa on suuri määrä puolalaisia ja espanjalaisia. Heidän oleskeluaikaansa Palestiinassa on pidennetty, ja rajotukset, jotka koskevat heidän asumistansa Jerusalemissa, ovat melkein kokonaan poistetut. Puoli vuosisataa sitten oli ainoastaan 32 juutalaista perhettä koko Jerusalemissa ja heidän lukunsa koko Palestiinassa oli ainoastaan 3,000. Nyt heitä on lähes 50,000 pyhässä maassa, ja kolme neljättäosaa Jerusalemin asukkaista ovat juutalaisia.

"He ovat omituista kansaa! Erilaisia kuin kaikki muut juutalaiset maan pinnalla. He ovat lähempänä sitä perikuvaa, joka oleskeli täällä muinaisuudessa. Niitä määriä, joita on pakotettu tulemaan tänne vainon vuoksi, kannattavat eri juutalaiset seurakunnat ympäri maailmaa.