Part 7

_Kvaschnja_. Uh, irvihammas! Ja mikähän sinäkin Aljoschka, olet oikein miehiäsi?

_Aljoschka_. Mies, ihan ensimmäistä sorttia! Tekee vaikka mitä! Mihin mieli halaa, sinne sydän palaa!

_Bubnov_ (Tattarin makuulavan lähellä). Lähe pois! Yks' kaikki -- nukkua emme anna! Aijomme laulaa koko yön!... Zob!

_Krivoi-Zob_. Laulamaanko? Heti -- paikalla...

_Aljoschka_. Ja minä -- säestän!

_Satin_. Me kuuntelemme!

_Tattari_ (hymyillen). No, "schaittán" Bubna... tuo viinaa! Juomaan käymme, laulamaan käymme, surma tulee -- kuolemaan käymme!

_Bubnov_. Kaada hänelle, Satin! Zob, käy istumaan! Oh, veljet! Paljonko sitä ihmiselle pitää? Minä ryyppäsin pikkusen -- ja nyt olen iloinen! Zob!... Alappas laulaa... sitä parasta! Minä laulan... ja minä maksan!...

_Krivoi-Zob_ (alkaa laulaa).

Päivä nousee, päivä laskee...

_Bubnov_ (alkaa laulaa mukana).

Vankila on pimeä-ä!

(Ovi aukenee äkkiä).

_Parooni_ (seisoo kynnyksellä huutaen). Hei... Kuulkaa! Tulkaa... tulkaa tänne! Siellä ulkona... Näyttelijä... on hirttänyt itsensä!

(Äänettömyys. Kaikki katsovat Parooniin).

_Nastja_ (Ilmestyy Paroonin takaa ja astuu verkalleen pöytää kohti, silmät hyvin selällään).

_Satin_ (puoliääneen). Ah!... keskeytti laulun... hassu!

Esirippu