Part 2

Wenäläinen wainolainen Ijankaiken kiertolainen, Souteloopi jouteloopi Niemen nientä kiertelööpi, Ymperi ylänjokia Kahen puolen karjan maita. Neitonen kujerteloopi Wenäläisen wenehessä Karjalaisen kaitehessa. Äitipa rannalla laseisin Kujerosta kuulemaani Waikutosta wuaatimaani, Lunasta Äiti minua! "Millä mä sinun lunasta?" Onha sulle kaxi Lehmä Pane pantixi parahan! "Ennen luowun Neijostaini Ennen kuin parasta Lehmästeini."

Wenäläinen wainolainen Ijankaiken kiertolainen, Souteloopi jouteloopi Niemen nientä kiertelööpi, Ymperi ylänjokia Kahen puolen karjan maita. Neitonen kujerteloopi Wenäläisen wenehessä Karjalaisen kaitehessa. Weikopa rannalla laseisin Kujerosta kuulemaani Waikutosta wuaatimaani, Lunasta Weiko minua! "Millä mä sinun lunasta?" On ha sulle kolmet miekkoo Pane pantixi parahan! "Ennen luowun Siskostaini Ennen kuin parasta miekastaini."

Wenäläinen wainolainen Ijankaiken kiertolainen, Souteloopi jouteloopi Niemen nientä kiertelööpi, Ymperi ylänjokia Kahen puolen karjan maita. Neitonen kujerteloopi Wenäläisen wenehessä Karjalaisen kaitehessa. Sisko pa rannalla laseisin Kujerosta kuulemaani Waikutosta wuaatimaani, Lunasta Sisko minua! "Millä mä sinun lunasta?" On ha sulle kolmet ruunua Pane pantixi parahan! "Ennen luowun Siskostaini Ennen kuin parasta ruunustaini."

Wenäläinen wainolainen Ijankaiken kiertolainen, Souteloopi jouteloopi Niemen nientä kiertelööpi, Ymperi ylänjokia Kahen puolen karjan maita. Neitonen kujerteloopi Wenäläisen wenehessä Karjalaisen kaitehessa. Sulhainen rannalle laseisin Kujerosta kuulemaani Waikutosta wuaatimaani. Lunasta Sulhainen minua! "Millä mä sinun lunasta?" On ha sulle kolmet laiwoo Pane pantixi parahan. "Ennen luowun laiwoistaini Ennen kuin parasta Morsiammestaini."

Nyt mä koston toiwotan Luoja koston tuokoon! Isän ruunat karketkoon Paras weto aika! Nyt mä koston toiwotan Luoja koston tuokoon. Äitin lehmät haletkoon Paras lypsyn aika! Nyt mä koston toiwotan Luoja koston tuokoon, Weljän miekka katketkoon Paras sota aika! Nyt mä koston toiwotan Luoja koston tuokoon. Siskon ruunut häwitköön Paras ilon aika! Nyt mä koston toitotan Luoja koston tuokoon, Sulhaisen laiwa juksuoon Paras kaupan aika!

VII.

Wenäläinen wainolainen Tappo Isän. tappo Emän, Tappo wiisi weikojaini Kuusi kummini tytärtä, Seisemän setäni lasta Tahtopa tappoa minua; Minä piääsin päistärihin Päistäret tulehen sytty, Minä piääsin aijan piäälle. Aita kuaatui kahen puolen Minä kuusehen kawaisin. Kuusi kuuexi muruixi Seisemäxi seipähäxi, Minä länsi lehtohoni Lehto mulle sauwan anto, Sauwa minun tielle suaatto Tie minun talooni wei; löysin Emännän leipomasta Tyttären taputtamasta.

"Emäntäini, muoriseini, Tie minulle kakkarainen, Kiwen silmän suuruinen Kanan munan muotoinen, Lepän lehen luaajuinen Koiwun lehen korkuinen! Minä kakkara kalamiehelle Kalamies kaloja anto. Minä kalat Riihmiehelle Riihmies minulla jywiä, Minä jywät Posson suuhun Possi mulla kylkiänsä, Minä kylki koiralle Koira mulle Orawan haukku, Minä Orawan Kokoille Kokko mulle siipiensa, Siipiensa sulkinensa (Kaiki kannuns-jalkonensa) Jolla lensin löyhyttelin Yheren meren ylite Meren puolta kymmenetta, Kahen kaupunin lewiten, Jos ol' puut punaisit, muaat siniset, Lehet lemmon karwalliset, Kukot kulta-kannoxissa Kanat waski-warpaissa, Tyttäret tina-siloissa Waimot waski-waljahissa, Nuoret miehet miekka wyöllä Wanhat ukot uunin piäälle. Siel' on seinät senkin luista, Siwuseinät Sirkun luista, Peräseinät Petran luista Owen seinät Osman luista, Kiukkuwa meren kiwistä Laki Lahnan suomuxesta. Silta silkillä silottu Pöytä kullasta kuwattu, Rahi rauwasta rakettu. Onnen Kukko pöywän piässä Joka lattia lakasi Sinisexi siiwillensa Punaisixi purstollansa. Rikat kantoi Rijan tyttö Perille isäsän pellon. Josta kuulu Kukon laulu Herran huuto huonehesen Jossa Muaaria makaisi Puhas Poika putsutteli."

VIII.

Muut syöwät muru-kaloja Minä Kiiskiä kitustan, Muut juowat olut punaisten Minä wette wiilettelen, Muut kenkässä käiweröiwät Minä wirsussa wipelen. Niin minua niittutointa Pientä lasta pellottointa, Eik' on niitun niitäjätä Eik' on pellon kyntäjätä! Muut niitit Isoinen niityn Minä rauka raunioita; Minä kynnän muita maita Aho-liepeita ajelen Lepikoita lennettelen. Kylwin otrat Suomen muaalla Wiskaisin Wiron selällä. Josta wilja wirtuaisi Vilja wirtoisen sisellän. Anna Jesus ora-wuota Jumala jywä-kesämmä, Ette sais orjatkin olta Wierettekin wein wetäjät!

IX.

Kulerwa Kalewan poika Läxi soitolla sotaani, Ilon lyen muilen mailen Kulleroijen Karjalaani; Sanoi Isälle sanoman: Hywästi hywä Isäni! Isäini elättäjäini, Itket kös sinä minua? Koskas tiijät kuolleeini, Meren jälle jääneheini? Kansasta katonneeini Wäeistä wähenneeini? "En minä sinua itke Poika toinen tehtäneeni, Wielä markoa parempi Taaleria taitawampi!"

Äitiseini kultaiseni! Minun kaunis kantajaini, Isäini imettäjäini Etkös Sä minua itke? Koskas tiijät kuolleeini Meren jäälle jäänneeini, Kansasta katoneeini Wäeistä wäheneeni?

Älkös surko mun sukuni Hellitelkö heimoeini, Jos mina kulollen kuollen Meren jäällä jähmettynnä! Jos minä kulollen kuollen Meren jäällä jähmettynnä, Sitä surkokoon sukuni Hellitelköön heimoweini! "Poikoseini kultaseini Etkös tunne Äitin iääni, Äitin sytäntä sylite? Niin minä sinua itkän Niin pa parun Poikostaini, Ett' Lumet näisit niljenexi, Ja ne niljet sulix' maixi, Sulat muaat wihoittamaani."

X.

Minä mies metän käwiä Uros korwen kolkuttaja, Käwin mä korwet kolkuttellen Salot synkät sylkyttellen, Kankaat kaiket kaikottellen. Ammun Tetren, ammun toisen, Ammun kohta kolmanenkin, Putoisi puhas lumelle Rahat hankelle hajoisi. Niin ennen Etuinen-Muori Wiis anto wiitan nyppylältä, Kuusi kumpun mättähältä Sejseman selänältä. Mut tämä nykyinen Muori Kerran kuussa kuokkajaa, Ei sitäkän siiwollein.

Lepy lehto, kostu korpi, Taiwu ainonen Tapio! Metän Hippa Halliparta Metän kultainen Kuninkas, Hopiainen hallehtia! Anna mulle ainosiais, Kanna mulle kainosiais, Kullasta kulisiwia Hopiassa helkewia! Pistä willainen piwoisi Kasta karwa-kämmeneisi, Kämmeneisi kymmeneisi, Yhtene kesässä yönnä Ehto yönnä ensimäissä, Minun miehän ehtiwän eteen Pyytäwän pyyreen! Anna juosta juotusasti Wikewästi wiilettella, Tuihakasti tuulettella, Läpi wijan wilmekköihin Läpi kankain kapekkoihin, Läpi soihin, läpi maihin Läpi korpiin kowiin! Jos tule joki eteisi Silki sillaxi siwalla, Puna paula portahixi Hako syrjään sysäjä! Kuins tunnet Uron tulewa [Tässä on puhe Jänixesta.] Tupita urowa myöten, Juoskoon kullaissa käränä, Hopiaissa sykkyränä, Tuo tulla tuuhattelloo! Jok' on jäykä juorulleen Sitä wirkiste wisalla, Kaikota kari-perälla. Että witsa winkaisoopi Pajun latwa parkaisoopi!

Ota wihta wiiakkosta Koiwun kolmen kannaxesta, Katajata kankas muaalta, Jolla arkoja ajelet Nuorukkaista nouattelet! Jok on laiska juoremaan Sitä siimalla siwalla, Rauta ruoskalla rawauta! Joka poskeen puskeexe Tielle korwista kohoita, Siwalla häntä siwullen Eli piäähän paukauta! Kuin ei ole tällä muaalla Tuowos muaalta tuonemalta, Wetyis wesinkin takoa. Yli pyytäjän yhexen Yli kuaatajan kahexan, Wiijen Wiipurin wäliltä Kuuen linnan kuuluwilta Aita muaahan kuaatukooni Seisemältä seiwäswäliltä, Josta wilja wirtowasi Wiljan wirtoisen sisälle! Lapin luaajalta salolta Pohjan pitkältä perältä Kynttä kaiken karwallista.

XI.

Karhun Vakoissa. (Mehtään mentywään).

Tuolla Korpi kuumottaapi Salo siintäpi Sininen, Tuonek mieleni tekööpi Aiwoni ajatteloopi, Muihen miesten mehtimaille Uroisten eri-saloillen.

Neizyt Muaaria Emoinen Puhas Muori muuollinen, Entinen Elo-Emäntä! Lyöten lykky wuaatehisi, Anti paitoisi paneten Minun pyytöpäiwinäni, Sinun anto aikonaisi. Laske jola juoremaani Wirka wippelehtemaani, Ammatti awittamaani.

Suxeni matoo matona, Koiran' willan kuontalona, Minun saatua saloon, Mehti maillen mentywäini Metän matkalla mustalla Kowan korwen koitellessa. Waan jos mehte merkin antaa Niin sano, Salon Isäntä? Ei ole turkia yhestä Kelposta kahen nahasta. Waan jos Sä satoja annat Tuhansia tuppoeillet, Niin minä werkaani wetelen. Panen Saxa-paltinaisen, Sillat silkillä siwutan Suon sammalet sametill', Veralla wetelät paikat, Kunniaxi kunnon Herran, Etuxi mehän Emänän.

Hiijen akka, hiijen eukko, Hiijen ainua Emäntä! Korjo nyt koiriaisi Raiwa nyt rakkiaisi, Tieltä miehen onnelisen Tieltä Uroin awuri! Laita nyt lakia neuwwo, Koske nyt konia konsti, Jolla miestä mielyttälet! Hiihtemääni hiljalleeni Vetämään weran tielle, Mehte tulkooni awuxi! Emäntä hywä tapainen, Metän Hippa Halliparta! Pistä miekkaisi mereheen Jolla Karhun kuaataiaisin Metän onnen ottelisin, Ilman muihen tietemetä Lapin lasten luulemata!

Annika Tapon Emäntä Naita meiten miehiämme! Uuwista uroitamme, Messä mieli tyttärille Karwa rinnoilla kawota! Kell' on kaswot kaunihimmat Sinisimmät silmän ripset, Kuuliammat kulman karwat Kuin on miehelle minulle? Miehen mänty on metällä Kuunna paistaa kuusen oxat Hopiana honkan oxat Päiwänä Petäjän kälkä; Ohtosen pesän owelle Mehtä haisuupi hawuillen Katajoille katkuaapi. (Kuin on wioittu.) Ohtoseini ainoseini Mesi kämmen kiäärösäini, Emminä sinua pannut Eikä toinen kumpalini! Ite hairait hawoilta Ite wierit wempeleltä, Kuaawuit koiwun konkelolta Lepän lenkolta lipeisit, Puhki kultaisen kupuisi Rikki marjaisen mahaisi; Yöt on syxyiset pimiät Syxyiset hawut liwiet. (Jos piäällen syöstexeen.) Tunke turpaisi kulooni Paina piääsi mättähäsen! Syö se kultainen korenta Lepi kielen kantemeisi! Kätke kynnet karwohoisi Hampahat, ikenihisi! Lyöpä lukko luihen piäälle Haitta hammaisten etehen! Leukoin lewiemätä Hampain hajowamata, Willa suusi! willa on piääsi! Willa on wiisi hammastaisi! -- Lyökämme kättä kämmenillä! (Pewon syntyminen.) Tuol' on Ohto tuuwiteltu Kuusen latwan kukan alla, Pienehen petäjän alla Rahin rautaisen nenälle. (Kotiin tuuwessa.) Lähe kulta kulkemaani Hopea waeltamaani! Kultaista kujoa myöten Hopiaista tietä myöten. Waskista wajoa myöten; Wasten warwikko-mäkiä Kohten wuorta korkiata! (Kotiin tullessa.) Pois pojat porstuwista Piijat pihti puolisista, Uron tullessa tupaani Miestän mäntywän sisällen! Tupa on tehty miesten tulla Talli hewoisten asua, Sopiko turpa tupaani Nenä nelis-soppiseen? (Piäätä leikatessa.) Nenän otin Nokolta Nenän nenättömältä; "Mitäs sinä sian panet?" Panen hawun kolmenkannon! Silmän otin Nokolta Silmän silmittömältä; "Mitäs sinä sian panet?" Panen hawun kolmenkannon! Korwan otin Nokolta Korwan korwattomalta; "Mitäs sinä sian panet?" Panen hawun kolmenkannon! (Pääkallon honkaan pannessa.) Nyt on luihen luske, Luihen luske, päihän paukeh, Kowa hammaisten kolina.

End of Project Gutenberg's Pieniä Runoja Suomen Pojille Ratoxi, by Various