v. 1425 sisään-vihittiin, niin hään lahjoitti sitä taas, ilman näitä

viis ennen-nimitetyjä taloja, 10:nellä uuella tilalla. Eikä hään vielä siihen tyytynnä, mutta antoi vielä v. 1439 tällen samallen Kammiollen 6 taloa.[693] Ja ettei hänen lähimmäiset sukulaiset pitännyt siitä pahastua, tahi ruveta hänen kuoltuansa pois-riitelemään näitä tiloja, lunastamisen oikeuella (genom bördes-rätt) niin hään lepyyttelläksensä heitä, lahjoitti heitä kuttookin kartanoilla ja hoviloilla, tahi suostutti heitä muuten valmiilla rahalla.[694] Vielä siittenkin niin hään aikoa myöten lisäisi näitä antimiansa uusilla lahjoilla,[695] ja yllytti muitakin lahjoillansa auttoo tätä uutta Kammiota,[696] jonka pyhä-pitämisestä ja lahjoin-auttamisesta hään oli v. 1440 vaikuttanut yhen poavillaisen kirja-tullon, kussa luvattiin kaikillen tämän Kammion palvelioillen ja lahjoittajoillen 5 vuotista synnin-peästöstä, ja yhen verran niistä heijän peällen-pantuista poastoista (_quinque annos Indulgenciarum et totidem quadragenas de injunctis eis penitenciis_). Mutta koska se kuuluu ikään kuin kunniaksi jalon miehen, ei ainoasti mitä hään ite toimittaa, mutta myös mitä hään soap muita toimittamaan, niin meijän tuloo nimittämään, että se oli hänen puheella, kuin Peäkirkon-palvelia _Juho Anundinpoika_ perusti _P. Juhannuksen Kammion_,[697] Turun Peäkirkkoon, jonka asettamiseksi Piispa _Björn_ oli ensin antanut neuonsa että suostumuksensa. Hänenkin aikana (v. 1416) niin Taivaansalon Pitäjänpappi (Curatus) _Hewich Stoltefoth_ lahjoitti _Pyh. Yrjön Kammion_;[698] ja hänen aikana mahto myös _Ristuksen uskollisten Sieluin-Kammio_[699] tulla asetetuksi, tässä Turun seurakunnassa. Uskottava on myös että se oli tämän Piispan toimituksella, kuin Turun porvali _Hinza Knapp t. Knaap_ asetti (v. 1414?) _Pyhän Pietarin ja Poavalin Kammion_.[700] Niinikkään on uskottava että _Pyh. Annan ja Pyh. Antin-Kammio_,[701] kuin myös _Pyh. Neitsyn t. Papis Kammio_,[702] että myös _Kolmen Kuninkaan Kammio_,[703] tulivat kaikki hänen ajallansa ja hänen neuollansa asetetuiksi, koskei heistä puhutak ennen häntä? Mutta se ei ollut ainoasti uusia Kammioita, jotka hänen aikanansa asetettiin, pyhitettiin ja lahjoitettiin; ne vanhatkin saivat monet uuvet evut. Sillä monta niistä vanhoistakin Kammioista tuli hänen aikanansa uusilla lahjoilla enennetyksi, niin kuin e.m. _Pyh. Laurentiuksen Kammio_[704] ja _Pitäjän-Kammio_.[705]

_Peäkirkon-palveluksen virka_ (Arkidiakonatet) joka ensin tuli asetetuksi Piispa _Björn Balkin_ aikana (nuon 1389 vuoen paikoilla, Messeniuksen arvion jälkeen), sillä, että hään niistä Piispan istumen alla kuuluvista tiloista, lahjoitti 4[706] Peäkirkon-palveliallen -- tuli Piispa _Tavastilta_ enennetyksi ja uusilla veroilla lisäitetyksi.[707] Hään lisäisi myös 4:llä uuella näitä 6 entisiä poavilaisia _Papis-Neuoittelioita_,[708] ja eneni ne 6 entiset _Kammion-laulajat_ 4:llä uuvella.

Mutta ei sillä ainoasti, että hään asetti uusia Kammioita ja papintoimituksia, hään lisäisi myös heijän töitä ja viran-toimituksia. Niin peätti hään e.m. että ne hetket, jollon laulettiin Vapahtajan kärsimisestä ja ristipuuhun naulattamisesta (_horae de Sancta Cruce et passione Dominica_) piti asetettaman vissiksi _henkellisiksi laulu-hetkiksi (horae canonicas)_[709] kokonaisessa hippakunnassa, ja että ne kaikki jouto-hetket, jotka löytyi Aamurukouksen (_Missa Aurorae_) ja puolipäivän-soarnan (_Missa Summa_) välillä, piti sovitettaman yksinäisiksi _henken-messuiksi_, niin ettei yhtäkään aikoo pitänt kulutettaman ilman rukouksetak, alusta jumalanpalveluksen aina loppuun. Että kehoittoo ne pitkän- ja pahan-matkantakaiset, (joilla oli vaikia peästä kirkollen), tulemaan pyhä-päivinä sinne, lahjoillansa ja rukouksillansa, toimitti hään v. 1441, 7:än Ruohtalaisten Piispoin kautta, yhen kirja-tullon, kussa luattiin 40 päivän synnin-peästöä kaikillen niillen Suomen Hippakunnan asujamillen, jotka nimitetyillä juhla-päivillä kävivät kirkossansa, tahi muuten kirkollen ja papillen osottivat hyvä-tahtoansa. Palkitaksensa sitä vahinkoa joka sekä Venäläisten että muihen vihamiesten kautta on tapahtunut tällen peäseurakunnailen, joka e'esmänneinnä aikoina jo kahestikkiin on tullut tulenturmiolla vahinkon-alaiseksi -- toimitti hään v. 1443, Poavin-Neuoittelialta _Alexanderilta_ Damaskosta, ilman sitä jo p. 517 mainittua kirjantulloa Ruumiin-Kammion hyväksi, yhtä toista, kussa luattiin 7 vuotista synnin-peästöä (ja aina saman verran niistä heijän peällen-pantuista poastoista) kaikillen tämän Seurakunnan hyväntekiöillen ja lahjoittajoillen. Yhessä toisessa kirjan-tullossa, annettu samana vuonna Báselin Peä-Neuoittelemukselta (Synod) luattiin niinikkeän 2 vuotista synnin-peästöä niillen, jotka jollakulla tavalla auttovat tätä Kirkkoa entiseen voimallisuuteen. Yhessä kolmannessa Poavi-kirjassa, annettu s. 1 p. Kesäk. v. 1445 Poavilta _Eugeniukselta_ IV:neltä, luattiin heillen niin-ikkään 7 vuotista peästöstä (Porth. Chr. p. 463, 464).

Koska _Turun kirkko_, (jota hään oli kaunistanut monella kalliilla koreuksella) oli ynnä Papiston palanut siinä onnettomassa tulipalossa, joka v. 1429 hävitti tätä Turun kaupuntia, niin Piispa 30 vuuen sisällä oli ylösrakettanut tämän Kirkon vielä julkeemmaksi kuin ennen, ikään kuin hään (v. 1431?) loajemmaksi levitti ja varusti _Kuuston linnoo_. Hänen papilliseen ansioon on myöskin kuuluva, että hään isolla huolella ja toimella, ellei varsin alusta perustanut, niin kuitenkin uuestaan asetti ja lahjoitti _Naantalin Papistoa_, Brigittan veljellisyyestä, joka tuli toimeen hänen aikanansa,[710] ja että hään tietti kivestä _Piispa-kartanon_ Turun kaupunnissa, kussa ennen häntä, Pispoilla ei ollut mitään asuntoa.[711] On myöskin uskottava mitä Scarin luuloopi (Juttelemuksessansa de S. Henrico P. 2. Aphor. X. m.c. p. 14) nimittäin, että se oli hään, joka ulkomoalla tietti sen kauniin hauta-varjon, joka on pantu Piispa _Henrikin_ hauan-paikalle Nousiaisten kirkossa; koska hään on pannut tähän vapa-merkkinsä.[712] Eikä se kielläk tässä jo ennen olleen jonkun hautapylvään, jonka Piispa _Juho Pekanpoika_ oisi siihen toimittanut. (Porth. Chr. p. 16. 349, 471).

Jos tämä mies oli kiivas ja toimellinen asettamaan Hippakunnassansa parempia menoja henkellisessä tarkoituksessa, niin se ei ollut veltokaan että laiminlyyä valvoataksensa ja enentääksensä niitä moallisia etuja, jotka oli hänellen tulevia. Hään rupeisi toas Padisen papiston kanssa riitaan siitä vanhasta _isännän-oikeutesta (Jus Patronatus) Porvon pitäjäseen ja hänen kappelihin_, kuin myös _Lohen kalastamisesta Helsingin_ joessa, joka muinon oli kuuluva Turun Piispoillen, mutta heiltä että Ruotsin Kuninkoilta pois-annettu tällen suljetuksellen;[713] ja jota oikeutta hään v. 1428 lunasti jälleen, sillä että hään maksoi tälle Papistollen 100 Engl. Nobloo.[714] Samalla tavalla voitti hään v. 1438 Turun Seurakunnallen _Medelbyin_ (Solnan pitäjässä) ja _Kakunäsin_ tilat Uplandissa, jotka Piispa Hemming