v. 1617, niin kuin heissä luetaan; selittäissä myöskin mitä

kirjotus-nenät T.H. ja E.T.D. piti, Moaherra Tiilaksen aatoksesta, merkihtemän. Mutta jos hään, (niin kuin hään tässä ite sanoo), on siihen mielensä tarkoittannut, että tarinamuksesta ja vanhoista suku-kirjoista tiiustella näitä _Finkin_ nimellisiä, eli antoa meillen yhtä selvempätä tietoa tästä vanhasta Suomen suvusta -- niin hään tässä aivotuksessa, ei ou tehnyt niin mitään, asian valaistamiseksi; sillä kaikki mitä hään meillen toimittaa, löytyy jo ennen neissä häneltä nimitettyissä kirjoissa painettunna ja toimitettunna.[512] Hään osottaa sälkiesti, ettei hään tuntenut muita kuin nämät kahet, _Jöran ja Kustav Fincke_; ja kolmaas _Gödrikki_, jota hään tunsi ainoastaan nimeltään.

Siinä aivotuksessa, että taitaisimme tarkemmin toimittoo jotaik tästä vanhasta Suomalaisesta suvusta, olemme Kuninkaallisessa Vallan-Säilyksessä lävitten luenneet kaikki vanhat _Päivä-kirjat_ (Diarier) enemmin kuin 60:nen vuuen eiten, eli vuotesta 1547 vuoteen 1620,[513] ja pistänyt muistiin kaikki mitä Finckilöistä heissä puhuttiin. Ilman sitä olemme me niin ikään tässä K. Vallan-Säilyksessä lävitten luskuttelleet _Pito-kirjat_ (Registraturen) näistä ajoista, kussa muka Finkin nimeä tavattiin;[514] ja olemme sekä siitä vanhasta _Suomalaisesta Sukukirjasta_ (joka on vielä jälellen) ja _Stjernmannin Höfd. Minne_, 2:sta osasta (jotka kumpaisetkin, käsikirjoituksina löytyy Vallan-Säilyksessä), vaan liioitenkin ijan-vanhoista kirjoituksista, jotka löytyypi K. Vapaus-Huoneen Holhottamuksessa,[515] yhteen-haenneet niitä tietoja, jotka heissä tavataan näistä _Finckilöistä_; siinä muka toivossa, että meijän moa-miehet kuulisivat mielellään jotakuta toimitettavaksi näistä meijän esivanhemmistamme ja vanhoista ajoistamme.

Myö tunnemmo jo sekä _Aegid. Girsin_ Tarinamuksesta Kuninkaasta _Eerikki XIV:nestä_[516] että _Er. Joh. Tegelin_ Tarinamuksesta samasta Kuninkaansa[517] että niistä moneista Suomalaisista Herroista,[518] joita hänen koroitus-päivällänsa (på dess kröningsdag) s. 29. päiv. Kesäk. v. 1561 tehtiin Tähti-niekoiksi (dubbades till Riddare)[519] oli _Kustav ja Jöran Fincke_. Että nemät olivat veljekset selitetään Stjernmanilta, joka sanoopi kumpaisestakin, että heijän isä oli Linnanisäntä _Gödrik Niileksenpoika Rangonen_ Pernoon,[520] ja heijän äitinsä _Margaretha Kustantytär Slatte_, Lienistä. Sillä tavalla niin tämä Finkin suku, joka kolmatta sattoo aastaikoa siitten oli kuuluisa ympäri koko Suomenmoata, ei ou muuta kuin paljaita _Rangoisia_ tahi _Rongaisia_ (isänpuolesta) ja Finckilöitä emänpuolesta. Ja näistä samoista Ronkaisista on myös siitten emän-puolesta syntynyt se Suomessa kuuluisa Vapaherrallinen _Hornin_ sukukunta.[521]

Niistä käsikirjoituksista, jotka löytyy K. Vapa-huoneessa[522] ja jotka ovat minusta vanhimmat ja peällenluotettavammat, selitetään että tämä uusi Finkin suku, on ollut näin:

1) _Jöns Rangonen_ (eli niin kuin myö häntä kuhtuisimme: Ronkainen[523] Heikkilään, ja Melkkilään, luetaan tämän suvun esi-vanhiimmaks.[524] Hään oli nainut _Johannaa Pentti-Lydikinpojan_ tytärtä, joka oli siitä vapasuvullisesta _Dieknin_ suvusta;[525] Hään eli 1440 vuuen luvulla, eli nuin yhellä ajalla kuin _Gödik Fincke_ (joka oli hänen nuotensa) ja Miekkamies _Olof Tavast_ (joka oli tämän Finkin lankomies, ja jonka sisaren-tytär oli naitu tämän _Jönsin_ pojan kanssa). Ehkei tunnetak mikä mies tämä Rangonen lie ollut, niin on kuitenkin arvattava, että se mahto olla kunnioitettu mies, koska se sekä oman että pojan naimisen kautta joutui heimolaiseksi kolmellen niillen ylhäisemmillen Suomalais-sukukunnillen, nimittäin _Finkin Tavastin_ ja _Djeknin_. Hänen lapsista tunnetaan kaks poikoo, nimittäin _Jöns Jönsinpoika_ Heikkilään, ja _Niiles Jönsinpoika_ Rangonen, joka oli nainut _Katarina Finckin_ Pernoon, yksi sen vanhan _Gödik Finkin_ tyttäristä.

Stjernman sekoittaa nämät nuoteet (swärfäder) välillänsä, eli oikeemmittain, hään teköö heistä molemmista, yhen miehen, ja kuhtuu tämän suvun esivanhinta _Gödik Rangoseksi_, joka on häneltä varsin hullusti.[526] Siinä Suomalaisessa sukukirjassa, joka löytyy K. Vallan-Säilyksessä, nimitetään _Gödik Finckiä_ tämän suvun alottajaksi eli esivanhemmaksi[527]; sekin on viärin, sillä se oli sen esivanhin emän-puolesta, vaan ei isän-puolesta. Tätä tekivätten hyö vissiinik ehkä siitä syystä, että lukivat muka ikään kuin häpeeksi aloittoo näin kuuluisan suvun yhestä Ronkaisesta;[528] seneistäpä häntä ei mainitak missään -- ei hänen nimeensäkkään. Ja hänen poikaansa Niilestä (jota siinä villitykseksi kuhutaan "Niils Finke") tehtiin tämän Gödikin Finkin pojaksi; mutta se oli hänen vävynsä. Palmsköld kuhtuu häntä toas _Johannes Rengon-poika: "Johannis Rengonis filius de Melkila, Armiger vixit 1444; uxor. -- Johanna Benedicti filia."_ Peringsköld kuhtuu häntä ensin Raugonen (jota luulisimme olevan kirjotus-virhe) vaan siitten aina Rangoseksi: _"Jöns Raugonen (till Poicho[529] som till husfru ägde Johanna, Bengt Lydikasons dotter, som i sitt wapn förde ett ankar"_[530] ja toisessa kohassa kuhtuu hään häntä: _"Jöns Rangonpoika till Melkilä."_ Hänen poikansa oli:

2) _Niils Jönsinpoika Rangonen_ Melkkilään, joka on tähän asti viärin kuhuttu (sekä Stjernmanilta että muilta) _Nils Gödrikson Rangonen_, ja jota siinä Suomal. Sukukirjassa kuhutaan _Nils Gödikson Fincke_. Hään oli Miekkamies, ja mahto olla aika vimpa, koska se sai sen köllö-nimen _Wåghals_ (Uskaltaja).[531] Hään eli nuon v. 1485, ja oli nainut niin kuin jo sanottiin sen vanhan Gödikin tyttären, ja sillä yhisti tämän _Finkin ja Rangosen_ suvulliset, eli tämän _uuven ja vanhan_ Finki-kunnan omaiset. Hänellä ei tainut olla muuta kuin tämä yks poika, nimittäin:

3) _Gödik Niileksenpoika Rangonen_, Pernoon. Hänen sanotaan vasta ensin kuhtuneen ihtesäk _Finckeksi_, äitinsä ja äijänsä (morfar) nimelliseksi. Stjernman kuhtuu häntä "Linnanisännäksi", eikä nimitäk missä linnassa se oli Isäntänä, eli mistä se on tätä tietoonsa ottanut. Peringsköld sanoo että se oli Linnanisäntä Hämeenlinnassa, mutta ei -- minä vuonna.[532] Vaan koska hänen nimeänsä ei löyvyk v. Stjernmannin luetoksessa (förteckning) Hämeenlinnan Linnanisännistä, eikä myös Turun Tiiustuksissa (Åbo Tidningar) vuonna 1785, kussa heistä niinikeän mainitaan, niin on uskottava, että jos hään oisikkin siinä ollut, niin se mahto olla varsin lyhyt aika, koska häntä ei eneä muistetak. Luotettavampi on sen eistä mitä Palmsköld hänestä puhuu, joka sanoo hänen olleen Linnanisäntänä _Kroneborgissa_ v. 1520.[533] Mutta siitten on toinen kysymys, mitä linnaa hään tällä nimellä tarkoittaa? Ettei tässä maha olla kysymys _Kronobergin_ linnasta Smålannissa, arvaamme siitä, että koko hänen suku, sekä ennen häntä että jälkeen, asui Suomessa, kussa heillä oli hoviloita ja kartanoita. Eikä hänen nimeänsäkkään mainitak siinä luetoksessa näistä Kronobergin Linnanisännoistä, joka löytyy v. Stjernmannin Höfd. Minne I:sessä Osassa.[534] Mitäpäs meijän siitten muuta täytyy, kuin uskoa että Palmsköld tällä nimellä ymmärtää Hämeenlinnoo, liioitenkin koska tämä linna vanhoina aikoina on toisinaan tullut näin kuhutuksi.[535]

Tällä _Gödik Finkillä eli Gödik Rangoisella_ oli toverina, niin kuin jo sanottiin _Margaretha Kustantytär Slatte_[536] Lienistä, jota hään nai v. 1518, joka vielä eli v. 1538, ja jonka kanssa hänellä oli 7 lasta; 4 poikoo ja 3 tytärtä. Nimittäin: 1) _Göstaf Fincke_, Sonnäsiin;[537] -- 2) _Johanna Fincke_,[538] -- 3) _Jöran Fincke_, Pernoon; -- 4) _Kárin Fincke_,[539] -- 5) _Margaretha Fincke_,[540] -- 6) _Nils Fincke_,[541] ja -- 7) _Brítha Fincke_.[542]

4) _Jöran Gödikinpoika Fincke_ Pernoon, josta on jo ennen p. 409 puhuttu, sai v. 1547, s. 7 p. Tammik. Kuninkaalta Kustav. I:seltä Virmon mehtämoat piteäksensä, v. 1552 oli hään Linnan-asettaja (Hof-Marskalk[543] ja Lainjulistaja (Lagman) Ölannissa, -- v. 1561, s. 29 p. Kesäk. tehtiin häntä veljensä kansa Tähti-niekaksi, Kuninkaan Eerikin istumellensä noustessaan; ja v. 1562 Valta-Neuoksi. Kuin Kuninkas oli Tammikuussa v. 1563 lähättänyt hänen veljensä _Kustav Finken_ Venäjäseen, niin lähätti hään tämän Helmikuussa mainitunna vuonna mänemään Danmarkin kautta Hessiin, naima-kaupoillensa[544] Mutta tultua Köpenhaminaan, viskattiin häntä ja hänen matka-toverinsa arastiin, kussa häntä piettiin monta vuotta. Kuninkas koitteli kyllä monestin kirjoillansa[545] soahakseen häntä sieltä poislunastetuksi, mutta se oli tyhjä. Se näyttää kuin hään oisi vasta v. 1567 tullut sieltä irtilasketuksi, koska ei puhutak hänestä, ennen tätä vuotta. Silloin (Kesäkuussa) käskettiin häntä koetteskentelemaan (mönstra) sota-rahvasta merimaissa (i Skärgården), ja (Marras-kuussa) pitämään huolta heijän palkihtamisesta, että myös luettamaan hopeita Kuninkaallisessa ja valtakunnan rahastossa (Bank, Skattkammare). -- v. 1568, s. 3 p. Jouluk. tehtiin häntä Lainjulistajaksi Pohjos-Suomen, Satakunnan, Pohjanmoan ja kaiken Ahvenanmoan ylitten. Se näyttää kuin oisi hään kohta sen perästä kuollut, kosk' ei hänestä siitten mitään mainitak. Hään oli nainut _Maalin Olli-Pekanpojan tytärtä (Örnfodt)_ Vartetorppaan,[546] jonka kanssa hänellä ei mahtana olla mitään lapsia, koska ei heistä missään mainitak.[547].

_Kustav Gödikinpoika Fincke_ Porkkalaan,[548] mahto olla tämän Jöranin vanhempi veli. Hänestäkin on jo ennen puhuttu. Häänki oli muinon, Kuninkaan Kustav I:sen hallituksen-aikana, yksi kuuluisa Peämies Suomessa. Häntä tehtiin v. 1542, s. 17 p. Syysk. Linnanvouviksi sekä Tukhulmin linnassa että kaupunnissa, -- v. 1545 s. 29 p. Kesäk. (?) tehtiin häntä jo toisen kerran Linnanvouviksi tässä peäkau-punnissa. -- v. 1545 s. 29 p. Kesäk. Linnanvouviksi ja Selvittäjäksi (Hjelpredare) Viipurissa, eli niinkuin häntä myös silloin kuhuttiin: "Luutnantiksi", -- v. 1547 Piämieheksi (Höfwidsman) Savonlinnassa, jossa hänellä ensin oli _Ture Persson_ (Bjelke) viran-kumppalina, vuoteen 1557. Tätä virkoo piti hään vuoteen 1559, -- v. 1559, s. 3 p. Syysk. sai hään ylimmäisen käskyn (högsta befallningen) tahi toimituksen ja hallituksen kaiken Suomenmoan ylitten, Herttua Juhon pois-ollessa Englannissa, -- v. 1561, s. 29 p. Kesäk. tehtiin häntä veljesek kanssa Tähti-niekaksi. Samanna vuonna s. 16 p. Syysk. Peä-Linnanisännäksi (Öfwer-Ståthållare) Reävälissä tahi Tallinan kaupunnissa, -- v. 1562, Holhottajaksi Suomessa, ja Ruotsin Valta-Neuoksi, -- v. 1563 Lähettämäksi (Såndebud) Venäjään, kussa hään peätti kahen vuotisen vara-rauhan (stillestånd). Tultua sieltä takaisin, toimitti hään vielä tätä holhottamisen virkaa Suomessa v. 1564, 1565 ja 1566, jollon häntä nimitettiin Linnanisännäksi Suomenmoan, Pohjan-moan, ja Ahvenanmoan ylitten, ja joinna vuosinna hänellä oli paljon tekemistä sota-aluksien varustamisella ja Saltpetterin valmistamisella Suomessa.

Hään oli v. 1545 nainut _Mätta[549] Sténsdotteria Ille_, joka kanto kilvessänsä yhen varustetun käsivarren, jonka käissä oli yksi kielikukka (Lilja ), ja jollen se oli huomenlahjaksi antanut Pernon kartanota. Hänellä oli hänen kanssaan 7 lasta, 4 poikoo ja 3 tytärtä; nimittäin 1) _Anna Fincke_,[550] -- 2) _Gödik Fincke_ Sonnäsiin, josta kohta hoastetaan enemmin, 3) -- _Jöran Fincke_, josta ei mitään tunnetak, -- 4) _Sten Fincke_, josta kohtakin mainitaan[551]. -- 5) _Olof Fincke_, Porkkalaan, ei hänestäkään mitään tiiätäk, -- 6) _Elisabeth Fincke_[552], -- ja 7) _Ingeborg Fincke_[553].

Ehkä se on ikään kuin asiaan kuulumatoin, luettoo kaikkia niitä kirjoituksia, jotka ovat Kuninkaalta ja Vallan-Hallitukselta lähätetyt tällen _Kustav Finkillen_, niin tahomme kuitenkin tehä tätä poikkennosta eli erkanemusta meijän aikeistamme, koska hyö ei ainoastaan toista tämän miehen isoa tointa, mutta myöskin joksi osaksi valaisee meijän tarinamustamme näillen ajoillen,[554] ja viittoopi tietä muillen, mistä soannoovat tiiustuksia näistä aikuisista asioista. Milloin tämä Kyösti Fincke kuoli, on tietämätöin, vaan uskottava on, että se tapahtui vuuen 1566:en lopulla, tahi v. 1567:en alussa, koska siitä päivästä hänestä ei mainitak niin mitään. Sillä että se oli jo kuollut v. 1569, selitetään siitä kuitti-kirjasta, jota Juho kuninkas anto mainittuna vuonna s. 20 p. Heinäk. hänen leskellensä, niistä hopeista joita hään oli lahjaksi antanut Kuninkattarellen (lue Åbo Tid. 1784 n. 11).[555]

5) _Gödrik Kustanpoika Fincke_ Porkkalaan, tais olla Kustav Finkin vanhin poika.[556] Stjernman, joka kuhtuu häntä Herra Sonnäsiin, sanoo (Höfd. Minne II. D. p. 333, 422) että hään oli _Jöran Finkin ja Málin Pérsdotterin_ poika; mutta tässä hään toas erehtyy. Sillä ilman sitä, että Jöran Finckiä kuhuttiin Herra Pernoon (josta on arvattava, että hänen poikansakkin oisi pitänyt tulla näin kuhutuksi) ja Kustav Finckiä, Herra Sonnäsiin ja Porkkalaan, ja ilman sitäkkin että tämän Gödrikin kirstun hopeet löyettiin Sonniläisten suku-hauvassa, joka myös osittain toistaa hänen olleen Sonniläisten suku-polvesta, niin luetaan aivan selvästi niissä tiijustuksissa, jotka löytyy K. Vapa-Huoneessa, että myös siinä Suomal. Sukukirjassa K. Vallan-Säilyksessä, että "se oli Kustanpoika." Häänki oli yksi kuuluisa mies Suomessa. Nuoruutessaan oli hään palvellut Sota-väessä, ja oli tullut Loden tappeluksessa Viron-moassa niin pahoin ammutuksi, että se keänty elinaikaasek roajanrikoksi eli vaivaiseksi.[557]. v. 1575 oli hään jo Sota-Evesti, ja tais jo silloin olla Viipurissa Kuninkaan Käskynkäyttäjä. -- v. 1583 oli hään Linnanisäntä Savonlinnassa, jota virkoo hään piti 16 vuotta perätyksin, eli aina syksyyn v. 1599 jollon häntä kuhuttiin Tukhulmiin, -- v. 1595 oli hään laitettu Kuninkaalta raja-panoon Ruotin ja Venäjän välillen, -- v. 1598, sanoopi Stjernman hänen olleen Peä-Linnanisäntänä (General-Ståthållare) Suomessa, kussa hänellä oli paljon tekemistä Ruunun vero-rahoin kanssa. Hään eli vielä Maalis kuussa v. 1616, koska Kuninkaan viimeinen kirja on annettu hänellen sillä kuulla. Hään tais kuolla v. 1617[558] niinkuin oli kirjutettu niihin kirstu-hopeihin, joita hänen hauassa löyettiin, ja joissa luetaan nämät sanat: _"O Jesu min lass dir mien Sele dir bifolen sien."_

Hään oli kahiste naitu, ensin _Ingeborg Boijin_ kanssa Gennäsiin, joka oli _Hannu Laurinpojan_ leski Isnäsiin, ja sen jo ennen (p. 417) mainitun Valta Neuon ja Lainjulistajan, m.m. _Niiles Eerikinpoika Boijin_ tytär: ja siitten _Eilin Flemingin_ kanssa, Sota-Evestin _Herman Pekanpoika Flemingin_ tytär, Lahtiseen, joka siitten sai mieheksensä Linnanisännän ja Sota-Evestin _Arvid Eerikinpoikaa Stålarm_ Syvämmoahan ja Grabbackaan. Muita ijällisiä lapsia ei mahtant olla tällä Gödik Finkillä, kuin yksi tytär, nimeltä _Margréta_, joka hänellä oli ensimmäisen vaimonsa kanssa, ja joka, niin kuin on jo ennen sanottu, tuli naituksi _Evert Koarlenpoika Hornin_ kanssa Kankkaan,[559] jonka kanssa hänellä oli yksi poika, _Kustav Horn_.

Näin sammui jo toisen kerran, miehen puolella, tämä Finkin suku Suomessa, joka jo v. 1380 ensin tuli koroitetuksi Vapasukulliseen seätyyn, Valta-Ruhtinaalta _Bo Jönsson Grípiltä_, ja joka kanto kilvessänsä kahta paria valkoisia malkoja tahi orsi-puita (eli nytteitä) punaisessa vainiossa, ja yhtä valkoista Peippuista kummallakin puolella niihen peällimmäisten malkoin (kaho kuvaukseen, sekä näistä hänen kirstun hopeista, että Brennerin piirutoksia X. Taul. N. 2).[560]

_Sten Fincke_ Pepotiin oli Kustav Finkin toinen poika, ja Götrikin veli. Hänestä ei tunnetak muuta, kuin että häntä v. 1594, s. 13 p. Heinä-kuussa tehtiin Linnanisännäksi Hämeenlinnaan. Hään mahto _Claës Flemingin_ ja niihen muihen Suomalaisten Herroin kanssa piteä Kuninkaansa Sigismundin puolta, koska Herttu _Koarle_ tultua Elo-kuussa v. 1597 Suomeen, manaisi häntä tulemaan Turkuun hänen puheellensa s. 18 p. Marras-kuussa, soahaksensa häntä sillä tavalla kynsihisek. Jos hään tuli tahi ei, on tietämätöin; mutta arvattava on, ettei hään ottanut korvihinsa hänen käskyänsä, koska Herttu tultua toisen kerran Turkuun,