v. 1625 tämä vapamerkki sisään-kirjutetuksi niihen Ruohtalaisiin

Vapa-kirjoin (N:o 64) hänen pojaltansa _Germund Arvinpoiku_ Tavastilta Kurjalaan. Ruotissa on nykyisinnä Peä-Luutnanti m.m. Gréve _Joh. Henr. Tavast_, sekä hänen Vapaherrallisessa (N:o 321) että Grévillisessä (N:o 129) Vapamerkissänsä, uuestaan ylös-ottanut sitä _vanhoo_ kolmatta satoo aastaikoa jo poishyljättyä suku-merkkiä.

[661] Sillä tämän _Olli Tavastin_ isän-ukko, eli Piispa _Maunus Tavastin_ ukko vainaa, oli Herra _Niiles_ nimeltään; josta Palmsköld kirjuttaa: "_Nicolaus Tavast Magnus, Finlandiae vir potens, habitans in Tavastia, circa annum 1340_" (Geneal. Saml. p. 3937). Mutta silloin hään jo mahto olla keli vanha, sillä hänen pojan-poika Piispa _Maunus Olai_ oli syntynyt v. 1357. Hänellä oli kolm poikoo, -- _Olli Niileksenpoika_ (_Tavast, se vanhempi_, sillä nimellä; ja tämän nuoremman Olli Niileksenpojan ukko) joka oli _Tavastiloihen_ Peä-vanhin, ja jota Juusten kuhtuu: _Nobilis et famosus Vasallus in Paroecia Wirmo_ (Porth. Chr. p. 17, 423) joka oli Valta-Neuo ja Tähti-niekka v. 1370, ja kuollut jo v. 1402 (Porth. Chr. p. 433) ja josta on jo ennen p. 398 ja 422 puhuttu; -- toinen oli _Fader Niileksenpoika_, joka oli _Stålarmiloihen_ Peä-vanhin, ja joka oli naitu _Brita Rochelsdotterin_ kanssa, ja eli v. 1370 ja 1400; -- kolmaas oli _Sune Niileksenpoika_, joll' oli poika _Sune Sunesson_, Miekkamies ja Laintutkia Taivaansalossa v. 1402, Vehmaassa v. 1418; Valta-Neuo v. 1435, ja Lainjulistaja Pohjos-Suomessa ja Ahvenan-moalla v. 1437 (ja 1455?). Tästä selitetään mitenkä _Tavastit ja Stålarmit_ ovat ennen kantaneet yhtä Vapamerkkiä, vaikka eri nimellä. Kumpaisetkin suvut oli muinon kuuluisat ja voimakkaat Suomessa, niin että löytyi harva kirkko, kussa ei ennen aikana tavattu heijän vapamerkkiänsä nimittäin yksi varusteltu käsivarsi, milloin keännetty oikeallen puolellen, milloin (usseemmittain) vasemallen, osottava milloin kämmenensä, milloin toas puistelevan nyrkkiänsä.

[662] Yksi kopio tästä hauta-kirjutoksesta tavataan Porth. Chr. p. 636. Yksi toinen kopio, jota luetaan Alex. Lauraeuksen Juttelemuksessa Joh. Bilmarkin hoivauttamisen alla, (kuhuttu: _de Sacellis sepulcralibus in Templ. Cath. Aboënsi_ p. 21), on varsin viallinen, ja kuuluupi näin: "_Anno Domini MCCCCLXI crastino F:i Petri de Cathedra Nobil. Vir Olavus Tawast, Miles hoc obiit: Orate pro eo_." von Stjernman ja Uggla eksyyvät vielä enämmin, kuin sanoovat hänen kuolleen jo v. 1445.

[663] _Istuimellansa istuvan_ Pyhä Pietarin päivän eli niinkuin Ruotiksi kuhutaan tätä päivää: "Sancte Pehr i stolen," ja Latinaksi: _Petrus in Cathedra_, oli yksi päivä jota poavilaiset rajuuttivat kunniaksi Pyhä Pietarin istumisesta Poavin-tuolilla -- niin kuin puhutaan heijän satuissa. Tämä tulisi meijän luvun perästä s. 24 päivänä Helmi-kuussa.

[664] Tämä _Niiles Ollinpoika Tavast_ (joka oli Piispa Tavastin veli) tuli s. 7 p. Jouluk. v. 1407 koroitetuksi Vapa-sukulliseen seätyyn, Kuninkaalta Eerikiltä Pommerista, hänen Turussa ollessaan. Hään eli vielä v. 1415 ja 1423. Hänen perillisistä mainitaan yhtä Vapamiestä nimeltä _Heikki Tavast_, joka v. 1457 sai Valta-Hallihtialta _Eerikki Axelinpojalta_ vapaallista vapautta (_frälse-frihet_) niihen verotiloin peälle, joita hään oli ostanut talonpoijilta _Halisten_ kylässä Räntamäen pitäjässä, ja _Hekkialan_ kylässä Nummen pitäjässä (Porth. Chr. p. 420, 421).

[665] Tästä Suomen Piispasta, josta on jo vähä mainittu p. 396, 461, 468, 482 tullaan koht-sillään enemmia puhumaan VI:nessa Taulussa.

[666] Keskustele Porth, Chr. p, 636. v. Stjernman, joka myös luettaa häntä Hämeenlinnan Linnanisännistä, sanoo hänen jo olleen siinä Linnanisäntänä v. 1444, jä tässä virassa kuolleen v. 1445 (lue Görwells' Sw. Mecurius v. 1757, Sept. p. 270; Porth. Chr. p. 521, 636; Ugglas Rådslängd III Afd. s. 55). Mutta tässä ensimmäisessä puheessa ei mahak ehkä olla parempata perustusta kuin siinä viimeisessäkään.

[667] Lue Åbo Tidn. 1785, Bih. p. 192; Porth. Chr. p. 521: Koko tästä rauhasta ei tunnetak meijän Tarinamuksessa niin mitään, ei ies minä vuonna sitä tehtiin. Myö soamme vastapäin tilaisuutta että kirjassamme _Handl. till uplysning i Finlands äldre Historie_ toimittoo, jota siinä viis-vuotisessa vara-rauhassa, jota tehtiin Viipurissa v. 1468, nimitetään että se entinen rauha oisi muuten loppunut v. 1469, s. 1 p. Toukok. Jos nyt varoisimme tämän rauhan olleen tätä äsköin nimitettyä 9:sän vuotista, niin se oisi tehtynnä Toukokuussa v. 1459, ja oisi tapahtunut vuotta ennen tämän Tavastin kuolema-vuotta. Hänen lankonsa _Heikki Niileksenpoika_ Diekn, kuoli jo syksyllä v. 1459.

[668] Tämä Porkalan Herras-kartano (Janakkalan pitäjässä?), oli vanhuuestaan ollut _Tavastiloihen_ moisio, mutta tuli tämän Ollin sisaren kautta, (nimeltä _Katrina Niileksentytär Tavast_ Porkkalaan) annetuksi hänen avio-miehellensä, sillen _vanhallen Gödik Finkillen_ (lue p. 421) jolta se nyt (v. 1439) lie tullut takaisin-lunastetuksi, koska se siitten tämän Ollin tyttären kanssa, (nimeltä _Märta Ollintytär Tavast_ Porkkalaan), annettiin hänen toverillensa, Valta-Neuollen ja Lainjulistajallen Etelä-Suomessa, _Jaakko Pekanpojalle_ (Ille) Storgårdiin. Sillä tavalla tuli tämä hovi jo kuuluvaksi _Illilöillen_. Hänen poikansa, Linnanisäntä _Stén Jepinpoika Ille_ Porkkalaan, anto tämän talon v. 1509 huomen-lahjaksi vaimollensa _Anna Knútintyttärellen_ (Kurck) Laukkoon (lue p. 431). Hänellä oli yksi tytär, _Mätta Sténsdotter Ille_ Porkkalaan, jota naitiin Peä-Linnanisännellen ja Suomenmoan Holhottajallen _Kustav Gödikinpoika Finkillen_ (lue p. 430, 431); jonka kautta tämä kartano tuli jo toisen kerran kuuluvaksi _Finckilöillen_ (niillen muka nuoremmillen). Kustan pojan-tyttären kautta, nimeltä _Margaréta Gödikintytär Fincke_ Porkkalaan ja Auttiseen, joka naitiin Sota-Asettajallen _Evert Koarlenpoika Hórnillen_ Kankkaan (lue p. 405, 411) tuli tämä Herras-kartano viimen kuulumaan _Hórniloillen_.

[669] Lue Porth. Chr. p. 431. Piispa lahjoitteli samana pänä kaikkia omaisiansa kartanoilla eli rahoilla, sillä eholla etteivät milloinkaan oisi katehtivoinnaan sitä asennosta, jolla Piispa v. 1421 perusti _Pyhä Ristuksen Ruumiin Kammiota_ Turun Seurakunnassa, monen talonsa pois-lahjoittamisellansa.

[670] Peringsköld sanoo hänen olleen kahestin naitu, nimittäin toisen kerran, _Ingeborg Valdemarsdotterin_ kanssa (kaho p, 441) mutta siinä hään mahtaa erehtyä.

[671] Tämä _Rötgert t. Rotgert Ingosen t. Ingonpojan_ isä oli Valta-Neuo ja Miekkamies _Ingo Ollinpoika_ (Peringsk.) jonka omaisia lie ollut Vapamies _Jonis t. Jöns Ingonen_ joka v. 1418 ja v. 1432 istui lakia (tingtade) Laintutkian _Niiles Dieknin_ siassa, ja joka oli jo ennen v. 1449 myönyt _Montiskalan_ kartanoa ynnä muita tilojansa Raision pitäjässä Pyhän Annan suljetuksellen samassa pitäjässä, 800:taan Markkaan; ja josta heitä siitten syöstätiin Naantalin papin-suljetuksen ala (Portk. Chr. p. 449, 486.)

[672] Tämä _Jaakko t. Jeppe Pekanpoika_ (Ille) Storgårdiin oli Lainjulistaja Etelässä-Suomessa v. 1477 ja 1485. Hänen isänsä oli Miekkamies _Pekka Axelinpoika_, jonka toveri oli _Ingeborg Valdemarsdotter_, joka niin muotoin oli tämän Olli Tavastin tyttären-anoppi, ja jota Peringsköld mahtaa eräyksissä kuhtua hänen puolisoksi.

[673] Tämä _Henrik Clauusson_ (t. _Heikki Niileksenpoika Djekne_) oli muinon yksi niistä kuuluisammista Lakimiehistä (Lagkloke) Suomessa. Häntä ei piek sekoittoo hänen kaimansa kanssa, nimeltä _Heikki Djekne_, joka v. 1374 oli Vara-Lainjulistajana Medelpadissa (_Stjernm. Höfd. Minne_ 1 D. p. 78, 126, 128, 139, 162, 170, 211, 224, 357 & c. Porth. Chr. p. 479); eikä häntä myös piek kuhtua _Fågelnäbiksi_ niin kuin Stjernman häntä nimittää lehen-laijassa (i marginalen. Lue Åb. Tidn. 1785. Bih. p. 193) villitetty ehkä siitä syystä, että _Dieknilöihen_ vapamerkki löytyy Peringsköldin käsikirjoituksissa kuvaeltunna melkeen yhelläiseksi kuin _Fågelnäbbilöihen t. Fågelhufvudloihen_ (jota nähään kuvaeltuna XI:ssä Taulussa, N:o 2). Tämä Heikki, jonka isä oli se _Niiles Lydikinpoika Djekne_ (josta jo luettiin p. 424, 475, 476) oli jo v. 1437 Peämies Turun linnassa (Åb. Tid. 1785. p. 192) -- v. 1441 oli hään jo Tähtiniekka (Porth. Chr. p. 482. b) -- v. 1445, 1446 ja 1447 oli hään Laintutkiana Ala-Satakunnassa, ja vuoesta 1449 vuoteen 1458 Lainjulistajana Pohjos-Suomessa, joista vuosista vielä löytyy monta hänen peätöstä (Porth. Chr. p. 527. 482. b) -- v. 1449 julisti hään lakinsa (höll han Lagmans-Ting) Birgelan kylässä Raision pitäjässä (Porth. Chr. p. 485) ja v. 1450 oli hään muijen Valta-Neuoloihen kanssa Arbogan kaupunnissa, kussa hään vakuutti Kuninkasta, Koarlea Knútinpoikoo heittämään Norin hallitusta Kuninkaalle Christjernille. Hään oli myös osallinen siitä Turussa löytyvästä Kolmen-kuninkaallisesta Veljellisyytestä (Porth. Chr. p. 476); ja oli näinä aikoina käynyt Appensa Tähtiniekan _Olli Tavastin_ kanssa Venäjässä, perustamassa yhtä 9:sän vuotista rauhoo (Åb. Tid. 1785. Bih. p. 192). Hään oli varsin avara pois-lahjoittamaan kirkkoloillen ja Papis- suljetuksillen tavaransa ja talojansa. Sekä tästä hänen antamisuutesta että muutenkin myös hänen lupauksestaan, salpataksensa vaimoneensa papis-suljetukseen, Piispa Maunuksen kuoltua, (Porth. Chr. p. 482. b) luultaisimme hänen olleen varsin jumalallisen. Hänen muista toimistaan tunnetaan, että hään v. 1435 alakirjutti hänen isänsä jälkeen-seätöstä, kussa hään Papis-kammiollen Turussa anto ynnä _Hukasten_ tilan Lemun pitäjästä, yhen kauppa-puoin ja yhen kartanon Turun kaupunnissa, paitti 100 Englannilaista Nobloo, jonkun tilan ostoon. Siitten vaihto hään v. 1437 tämän Kammion suostumisella _Olli Antinpoika Tolkin_ kanssa, ja anto hänellen, ilman tätä mainittua kaupunnin kartanota, 400 Markkoo Ruotin rahassa, ja 10 kuorman alaista niittua, jonka vastaan hään sai tällen Kammiollen _Grotelan_ kylee Kuumon pitäjästä (Porth. Chr. p. 453, 454). Vuonna 1448 anto hään _Ajosinpeän_ kartanon Maskun pitäjästä sillen äsken asetetullen _Kolmen Kuninkaan Kammiollen_, jollen se myöskin v. 1449 hänen Vaimonsa suostumisella lahjoitti yhen kartanon Turun kaupunnissa, ynnä _Atolan_ (Attulaby) tilan Nousiaisten pitäjästä ja _Sorsalan_ tilan Mynämäen pitäjästä (Dissert. de dotat. Alt. p. 9). Samana vuonna vahvisti hään niin kuin yksi _Heikki Gärdzhaghin_ vainajan lasten-holhottajoista, sitä p. 475 jo mainittua kauppa-kirjoo; ja kuoli v. 1459 (Porth. Chr p. 800, 482, 483) ehkä Uggla sanoo hänen vasta kuolleen v. 1462. Vuonna 1453 kirjutti hään Koskissa, jälkeen- seätöksensä, kussa hään vahvisti näitä hänen entisiä asennoksia, ja annettua vaimollensa puolen osan _Koskista_ ynnä kaikkia hänen osto-maita niillen säytyvillen, pois-lahjoitti hään hänen suostumisellaan (koska hänellä ei ollut mitään lapsia) tavaroisuutensa (sin förmögenhet) niin kuin tässä seuraa: -- _Peä-Kammiollen_ (Hög-Altaret) Turun Peä-Kirkossa, yhen salonin (?) -- _Kolmen-Kuninkaan Kammiollen_ Turun kirkossa, paihti kartanonsa pohjos-puolella kaupunnissa, _Atolan_ talon Nousiaisten pitäjästä, ja _Sorsalan_ talon Mynämäen pitäjästä (joita hän jo anto v. 1449) anto hään _Synkalan_ talon Vihin pitäjästä, ynnä yhen kalkin, joista 2 ikuista henken-messua piti hänestä piettämän. -- _Pyhän-Henkein Kammiollen_, yhen kolm-jalkaisen pa'an. -- _Pyh. Henken Huoneellen_ (Helge Ands huset) 2 Lehmeä, 2 Lammasta, 2 L. Rukiita, ja 2 Liikkiöä. -- _Poto-Huoneellen_ (Spitalet) sitä samoo. -- _Pyh. Laurentiuksen Kirkollen_ Vehmaassa, yhen Hevoisen. -- _Pyh. Uolovin Kirkollen_ Ylälässä, yhen Kammio-kauhtanan (Chor-kappa) ja yhen 16:nen kuorman alaisen niityn _Latvassa_, jota hään oli ostanut _Heikki Heikalalta_ 12:lla Markalla. -- _Naantalin Papis-suljetuksellen_ (jollen se oli jo ennen antanut puolen Aijlosen talosta) yhön kullatun vyön, ja yhön soaren nimeltä _Lethis_. -- _Pyh. Uolovin Suljetuksellen_ Turussa, yhen niitty-moan _Letzalassa_, ja hänen isoimman kupari-kannunsa. -- _Raumon Suljetuksellen_, puolen sälytyksen (Läst) Rukiita, 2 Lehmeä, ja 2 Liikkiöä. -- _Musta-Veljeisten Suljetuksellen_ (Swart-brödra Klostret) Viipurissa, yhen hopea-maljan. -- _Harmaa-Veljeisten Suljetuksellen_ (Grå-brödra Klostret) samassa kohin, yhen kulta-sormuksen. -- _Pyh. Brigittan Suljetuksellen_ Kesoin kaupunnissa (t. Reävälissä) 20 Markkoo, jotka hänen piti soaha _Claus Pekanpojalta_ Reävälissä, kahesta hevoisesta. -- _Musta Veljeiksillen_ Kesoissa, yhen harmaan hevoisen. -- _Pyh. Henrikillen_, hänen parhan Ruunansa ja Rauta-paijansa. -- _Pyh. Henrikin hauallen_ Nousiaisessa, yhen hurstin t. peitteen. -- _Koarle Kuninkaallen_, yhen valkean ja ruuninkarva-kirjavan Hevoisen. -- _Piispa Uolovillen_, yhön pöytä-liinan, ja hopea-vaipan. -- Hänen siskonpojalle Peä-Rovastillen Opp. _Kort Bilzille_, yhen hopea-lukotun kannun (kansa?) -- Peä-Kirkonpalveliallen Turussa, yhen hopea-maljan. -- Opp. _Arvid Jaakonpojallen_, yhen maksankarvaisen käymärin (gångare). -- Opp. _Maunus Valdemarinpojallen_, yhen hopea-tuopin, ja yhet parit Herkiä. -- Veljellensä _Arvid Niileksenpojallen_, hänen hopea-vyönsä (kullattumatoin), ja yhen mustan varsan. -- Herra _Niiles Naebbille_, yhen pienen hopea-vakan (silf-kosa). -- Herra _Niiles Mullillen_, yhen hopea tuopin. -- Herra _Niileksellen_ Pietarsoaressa, hänen mustan kauhtanansa, Niätän-nahoilla kalsattuna (befodrad). -- Herra _Knútillen_ Vehmaassa, yhen Härän, ja yhen mustan kauhtanan. -- _Rötkerillen_ Vehmaassa, yhen rihla-pyssyn, yhen pa'an, yhen kattilan, yhen kannun ja 4 lammasta -- Herra _Heikki Vilmarillen_, yhen sänky-voatteen, yhen parin Härkiä, ja yhen kannun. -- _Olli Dúsillen_ yhen ... sänkyn, yhen kannun, yhen pa'an, yhen kattilan, 2 Lehmeä, ja yhen Härkä-parin. -- _(Heikki?) Plátallen_, 2 Härkeä. 4 Lammasta. -- _Pekka Karpalaisellen_, hänen hopia-peä lukkoisen veihtensä. -- _Ovikonpojan_ perillisillen Vihin pitäjässä, yhen niityn, jonka hään osti _Plátalta_ 6:lla Markalla. (Åb. Tid. 1785, Bih. p. 193. _Åbo Stifts Predikare-Bröders och Nådend. Klost. bref_ T. VI. p. 1362. Yksi käsikirjutos, joka löytyy K. Vallan Säilyksessä, Tukhulmissa).

[674] Lue Porth. Chr. p. 424. m. 379; p. 456. m. 702. p. 484. m. 448. p. 529. -- Gr. Hallenii Dissert. praes. Alg. Scarin de _Virmoëns. in Fennia Territ_. p. 70. Rhytzelius p. Bång, m.m. Tämä _Lusi Ollintytär Tavast_ anto leskänä v. 1485, 2 taloa _Tursanperän_ kylässä Virmon pitäjässä, ja _Thorosin_ talon Nousiaisen pitäjässä, joita hään oli soanut huomenlahjaksi mieheltänsä, Papin-suljetuksellen Naantalissa, kussa hään asetti sitä ensimmäistä (?) henken-messua; ja möi v. 1490 _Saustilan_ taloonsa Valta-Hallihtiallen _Stén Stúrillen_ (Rancken: _Hist. Coenobii Nadhendal_. P. I. p. 25. n. h.). Tästä hänen pitkästä lesken-ijästä, arvoomme hänen naineen varsin nuoreenna, ja hänen lapsettomasta elämästä, ja hänen toverin kivullisuutesta uskottaisimme hänen miehensä naineen vasta vanhuuellaan.

[675] Tämä _Niiles Uolovinpoika_ (Stjernkors) Särkilahellen (joka oli Piispa _Maunus Niileksenpojan_ isä) oli v. 1435 Miekkamies ja Valta-Neuo, koska hään Långholmassa alakirjutti Valta-Neuoloihen yhistys-kirjan (föreningsbref) Kuninkasta Eerikkiä vastaan; -- v. 1437 oli hään Linnanisäntä Suomenmoassa, kussa hään silloin Turussa vahvisti yhtä tilan vaihosta; -- v. 1440 alakirjutti hään Lankomiehensä sen vanhan _Göd. Finkin_ seätöstä Kärknäsin talosta (josta mainittiin p. 421, 495) -- v. 1441 istui hään Calmarin kokouksessa, kussa hään muijen Valta-Neuojen kanssa alakirjutti sitä liitosta, jota tehtiin Ruotsin ja Norin välillä. Että hään oli muutennik uskottu mies, nähään siitä, että hään Kuninkaan siassa istui Peä-Istujana (såsom Präsident) tahi Sanan-soattajana (såsom Ordförande) siinä Moa-Oikeutessa jota pietiin Turussa v. 1438, 1440 ja 1446 (Åb. Tid. 1784. p. 361; 1785. p. 63, 69. Porth. Chr. p. 612). Mutta jos se oli hään eli hänen Appensa _Niiles Uolovinpoika_ (Tavast, se vanhempi) joka jo v. 1415 istui samassa toimituksessa, ja jota kuhutaan Tähtimieheksi, sit' emme saata sanoa (lue Åb. Tid. 1785. p. 56. Porth. Chr. p. 506). Tämä Stjernkorsin isä, nimeltä _Olli Pekanpoika_, oli v. 1410 tullut koroitetuksi vapasukuiseen seätyyn Flensborgin kaupunissa.

[676] Peringsköldin käsikirjoituksissa luetaan hänen olleen naitu Lainjulistajan Pohjos-Suomessa _Hartvik Jaakonpojan_ kanssa, mutta eikös se lie eräys, sillä tämä oli naitu _Ingeborg (Maunuksentytär) Flemingin_ kanssa -- ellei hään ollut kahesti naitu.

[677] Sillä se oli aina ikeän kuin yksi eho (ett wilkor) niiltä, jotka asetti ja kustensi tällaisia Kammioita, että heistä ja heijän sukulaisista piti vuosittain piettämän vissiä henken-messuja (själa-messor) ja että heijän ja heijän omaisiansa piti siihen tulla hauoitetuiksi, koska pitivät ikeän kuin avullisemmaksi peästäksensä levollen hyvin lähes alttariloita. Koska nyt Piispa Tavasti asetti tätä Kammiota, niin on arvattava, että hänen ja hänen lähimmäisiä sukalisia piti siinä myös soaha hauta-kammioitansa. Siitten näillä meijän nykyisen uskomuksen ajoilla hauattiin tässä Kammiossa yhtä ja toista Suomalaisista peä-uroista.

[678] Tästä "kuparin taulusta", ovat puheet vähä erinnäiset. Juusten kuhtuu sitä "kuparin kiveksi" (_Lapidem Aeneum_), Spégel kuhtuu sitä "yheksi isoksi" ja Rhyzelius "yheksi kalliiksi Kupari-pylveksi" (den store, kostbare, Kopparstoden), Messenius kuhtuu sitä yhessä kohassa "Kuparin-harkoksi" (kopparhäll) ja toisessa kohassa "Kupari-poasiksi" (_lamina aenea_), Bång nimittää sitä "Kupari-kiskoksi marmoran kivessä" (en kopparplå i marmor). Näistä kaikista on arvattava, että tämä mahto olla yksi hauta-muisto, kussa kirjutos oli yhessä kuparin taulussa, jonka kaihteet (_ramas_) tahi ympärykset oli kivestä. Ja ettei tämä seisona hauvan peällä, vaan oli pystytetty seinälle heijän hautoin yliten, toistaa tämen olleen semmoisen, kuin kirkkoloissa usseen nähään, tehtynnä puoli-kuvauksessa (basrelief).

[679] Tämä _Jönis Ollinpoika Tavast_ oli naitu yhen _Marthan_ kanssa, joka oisi ollut _Pentti Lydikkäisen_ sisar, ja jonka kanssa hänellä oli lapsia. Tämä Jönsi oli jo kuollut v. 1439 (Porth. Chr. p. 423 keskust. p. 431, 432). Häntä ei pie sevoittoo Papismiehen _Jönsi Tavastin_ kanssa (p. 502) joka lie ollut hänen veljensä poika. Hään tais olla vanhin (t. nuorin?) näistä lapsista, koska se sai Alasjoen osaksensa, jota se tilan-vaihtolla anto Piispallen. Porthán sanoo p. 433 _Niilon_ olevan vanhemman, joka Piispalta sai Alasjoen.

[680] Tätä _Lassia Ollinpoikoo_ (Tavastia), ei toas pie sekoittoo sen _Laurentiuksen Tavastin_ kanssa, joka poikansa _Bartholdin_ suostumuksella, sanoi vuonna 1393 myöneesek _Syvälahen_ talonsa Turun Peä-kirkollen (Porth. Chr. 423, 433).

[681] Tämä _Margaréta t. Marketta_ (Ollintytär Tavast?) oli naitu yhen _Buckin_ kanssa, jota nimee toisinansa myös kirjutetaan _Buk ja Bok_. Hänen kanssa oli hänellä poika nimeltä _Olli Bock_. Tämä Bokin suku -- jonka vapamerkissä on ollut yksi _pukki_ (Vallenius Finsk. Ad. Hist. p. 38) ja jonka vapakirja oli joutunut hukkaan sota-aikoina, Kuninkaan Eerikki XIV:nen ja Juho III:nen ajalla -- oli asunut _Buckilan_ (t. _Pukkilan?_) hovissa, josta heitä kuhuttiin _Bock Buckilaan t. Bock från Finland_, että sillä eroittoo heitä _Bockiloista_ Ruotissa ja Virossa. Yksi nimeltä _Hans Bock_, Herttu Koarlen Parvi-soattaja (Ryttmästare) tuli v. 1599 ammutuksi Marttilan pitäjässä, niiltä Sigismunnin puolta pitäviltä Suomalaisilta, (Werwing p. 462, 463). Yksi toinen _Háns Buck_ Buckilaan, kuoli v. 1656 ja makoo hauattunna Piikien kirkossa (v. Stjerm. Matrik. I D. p. 323). Tästä Suomalaisesta sukupolvesta tuli v. 1633 yksi nimellä _Sven Matinpoika Buck_ Buckilaan, sisäänkirjutetuksi Ruohtalaiseen Vapa-huoneeseen N:o 247 alle, ja sai nimekseen _Bockille_. Hänen jälelliset ovat jo kaikki pois-nukkuneet. Yksi toinen nimeltä _Johan Jyrgen Bock_; joka oli Luutnanti Viipuriväin Jalka-Rykmentissä, tuli s. 10 p. Marrask. v. 1689 koroitetuksi vapaallisuuteen, nimeltä _Gyllenboek_, hänen isänsä Kattein _Samuel Bokin_ ansiosta, joka oli istunut vankeutessa Moskvassa (Tilas Matr. öfwer Dintr. Ad.) Jos nämät _Gyllenbokit_ (joihen suku ei löyvyk sisäänkirjotettu Ruoht. Vapa-Huoneessa) lie millään tavalla suvussa niiten _Gyntherbockiloihen_ kanssa, jotka vielä nytkin löytyy vanhassa voittomoassa, ei soatetak sanoa. Ilman näitä löytyy vielä yksi toinen sukupolvi näistä _Bockiloista_, josta yksi _Pentti_, ja hänen poikansa _Lennardt Bock_, kuhuttiin Herroiksi Kyrkoslättiin. Tämän ukon-ukko oli _Esbjörn Torkelinpoika_ Näsiin ja Sonnaan, joka oli nainut _Markettoo, Sven Aaponpojan Sommen_ tytärtä; ja jonka poika _Sven Esbjörninpoika_ oli nainut yhtä _Baggia, Bröms Hallsteninpojan Baggin_ tytärtä (Peringsk.)

[682] Tämä _Birgitta_ (Ollintytär Tavast?) oli _Ärengisle Heikinpojan_ kanssa.

[683] Tämä _Ragnilda_ (Ollintytär Tavast?) oli naitu Vapamiehen _Martti Aaponpojan_ kanssa. Hyö antoivat yhessä v. 1423 tilansa _Rungon_ kylässä Piikien pitäjästä Ristuksen Ruumiin-Kammiollen (Porth Chr. p. 434). Heillä oli yksi poika _Matti Martinpoika_ (Kurck?), jonka Porth. p. 423 luuloo ollen sama mies _Matti Martinpoika_, joka v. 1433 kuhtui ihtesek Vapamieheksi, ja v. 1437-1446 oli Lainjulistajana Etelä-Suomessa (Porth. Chr. p. 527). Hänen peätoksistään löytyy vielä monta, vuoesta 1437 vuoteen 1446.

[684] Tämä _Katarina_ (Ollintytär Tavast?) oli kolmasti naitu; nimittäin ensin Turun Kauppa- ja Neuo-miehen _Jönis Gudvastesonin_ kanssa, joka oli myönyt yhen autio-tilan Piispallen, 80 Markkaan; ja siitten Kauppa-miehen _Heikki Mörtin_ kanssa, joka eli v. 1425; ja viimen _Olli Syltan_ kanssa, joka eli v. 1441. Tämä _Katarína Ollintytär_, eli vielä v. 1455.

[685] Rhyzelius p. 334; keskust. Porth. Chr p 423.

[686] Näistä Poavillisistä kirjoista oli ensimäinen alakirjutettu yheltä; toinen, viijeltä; ja kolmaas, neljältä Poavin-Neuoittelialta (_Kardinaler_), joista jokainen helpoitti 100:a'an päiv. peästöstä puolestansa, paihti yksi nimeltä _Johannes Ulixbonensis_, joka oli kirjuttanut nimensä kahen kirjan ala, ja sillä tavalla peästyttännyt 200 päiveä.

[687] Rhyzelius sanoo hänen lähteneen matkalle v. 1420, ja tulleen takaisin jo v. 1421; mutta Porthan arveloopi ellei se lie ollut mahotoin yhessä aastajassa tehä tällaisen pitkän ja vaaran-alaisen matkan.

[688] Nämät kirja-tullot oli annetut v. 1417 ja 1419, että kostella häntä siitä kiivautesta, jolla hään moallisissakin asioissa oli valvonut ja puolta pitänyt kirkkoinsa ja pappiloinsa etua.

[689] Mitä kirjoja hään sieltä lie tuonut on tietämätöin, totta kaikki _henkellisiä ja poavillaisia_. Juusten kuhtuu heitä "_plurimos Theologiae et Juris libros_" (jolla tässä ymmärtännöön, kuuluvia -- _ad Jus Canonicum_). Näistä henkellisistä, nimittää hään _Evankieliumin ja Epistolan kirjat (Evangeliare et Epistolare)_; joista hään puhuu, että olivat tehtynnä varsin somasti, ja hopealla peälle-juotettuna. Miten isossa hinnassa kirjat niinä päivinä piettiin, ja miten kalliiksi tuli yksisillen heitä ostoaksensa, arvataan e.m. siitä, että Mynämäen pitäjä anto Piispallen Kintikkalan tilan, yhestä kirjasta nimeltä _Legendarium_; ja v. 1439 oli yksi Messu-kirja niinikkään myöty Loimijoen kirkollen 80 Markkaan, ja toinen löytyi vielä Turun kirkossa, joka oli 100:an Markan maksava (_10 Markkoo luettiin 1:ksi naulaksi puhasta hopeata: en lödig mark silfwer_) lue Åbo Tid. 1789. p. 337. Porth. Chr. p. 432, 489.

[690] Näistä luettiin Viina-pikari, Leipä-lautainen (patén) ja kaula-kahleet (halsband) puhtaasta kullasta, yksi varsin kallis ja iso Risti-kuvainen (krusifix) hopeesta, Pöytä-liinoja (Altar-dukar), Messu-paitoja ja kauhtanoita (Mäss-skjortor) m.m. Niin myös oli hään hopeilla lukoittanut Pyh. Henrikin vainoon peä-kallon ja käsiluut, niin kuin tapa oli poavilaisissa tehä, niiten hurskaisten ja pyhiksi julistettuihen miesten kanssa, joihen luita ja ruotoja kahottiin paremmaks kultoo. Mutta koska nämät hopeet ovat tulleet vihollisilta pois-siepatuiksi, ja kuitenkin vielä näytetään tätä pyhee käsivartta, joka on ruohonpäinen peältä-nähen, niin Porthan arveloo: ellei Heikki vainajan luut jo lie tulleet pois-viskatuiksi, ja jonkun toisen, (e.m. Piispa _Hemmingin_) pantu siaan. Yhtäpä se meillen teköö kennen hyö lienöön, "Ei _Pekka_ ouk _Poavoa_ pahemp".

[691] _Vallan-hallittamus_, Politik; _vallan-hallittavainen_, politisk; _Vallan-hallittaja_, Politikus.

[692] Ne tilat, jotka hään v. 1421 antoi tällen Kammiollen, oli -- 2 taloa _Karlisbyin_ kylästä, Mynämäen pitäjästä -- yks talo _Lenakkalasta_, ja yks talo _Halosista_, samasta pitäjästä -- ja yks talo _Palttilan_ kylästä, Untamalan pitäjästä.

[693] Nämät tilat olivat -- 1) yksi autio-tila, jota hään 80:nellä Markalla oli ostanut vävyltänsä _Jonis Gudvastasonilta_. -- 2) Yksi talo _Ronakalliossa_, jonka hään oli vaihtanut _Olli Nyagrannilta_, Kintikkalan tiloa vastaan, jonka hään oli soanut Mynämäen Seurakunnalta. -- 3) _Rungabyin_ talo, Piikiän pitäjässä, jonka hään oli ostanut Peä-Rovastilta _Uolovilta_ ja hänen Siskoiltansa (_Elliltä ja Birgittalta_) 200:lla Markalla. -- 4) _Nuolimaan_ tila Lieron pitäjästä, jonka hään oli ostanut varsin autiona, Lieron kirkolta, 30:nellä Markalla puhtaassa hopeassa. -- 5) _Gripalan_ tila ja _Kulhun_ torppa, Pöytyen pitäjästä, jotka hään niin ikään oli ostanut autioina 2:lla Markalla ja 30:nellä valmiilla rahoilla (paihti 4 Markkoo, jotka hään oli erittäin maksanut niitystä) -- 6) Koti-talonsa _Alasjoki_, jonka hään oli tilan-vaihtolla soanut veljeltänsä _Jöns Ollinpojalta_, ja jonka hään nyt antoi Kammiollen, sillä eholla, että hänen veljensä _Lassi Ollinpoika_ ynnä hänen perillisiänsä piti soaha asua siinä; josta heijän piti vuosittain maksaman tällen Kammiollen, 1:n leiviskän vaksia, piispan elinaikana; mutta 2 läiviskee, hänen kuoltuaan; ja erittäin Papillen 1:n Tynnörin oltta, ynnä muonoa ja kauhnoa (med kost och foder) lue p. 507.

[694] Näistä hänen seätös-kirjoista, joita luetaan Porth, Chr. p. 431. j.s. löyämme että hään samana kertana (sinä 9 p. Heinäk. v. 1439) lahjoitteli sukulaisillensa, niin kuin tässä seuraa: -- 1) Hänen veljensä (sen äsken mainitun _Niki Ollinpojan_) pojallen _Olli Niileksenpojallen_ 400 Markkoo, _Porkkalan_ hovin lunastukseksi. -- 2) Veljensä tyttärellen _Elina Niileksentyttärellen_ (joka oli naitu _Niiles Stjernkorsin kanssa_) 100 Nobloo. (Yksi _Nobla_ oli yksi Englannilainen raha, joka kulki silloin 4 1/2 Markkana; Porth. Chr. p. 389). -- 3) Sen sisärellen _Lusi Niileksentyttärellen_ 200 Markkoo, ja hänen tyttärellen _Metallen_ 50 Markkoo. -- 4) Veljen toisellen tyttärellen _Kajsa Niileksentyttärellen_ Porkkalaan (joka oli nainut vanhan _Göd. Finkin_) 200 Markkoo tilan ostoksi. -- 5) Veljellensä _Jönsi Ollinpojallen_ antoi hään yhen tilan _Väsilän_ kylässä, Halikon pitämästä; ja vielä siittenik anto hään hänellen ja hänen vaimollensa _Martha Lydikintyttärellen_ puoleksi kumpaisellenkin, yhen tilan _Quidjassa_, Parasten pitäjästä, jonka hään oli ostanut _Peder van Lindeniltä_ ja hänen vaimoltansa, 400:lla Markalla. -- 6) Sisaren-pojallensa Matti Martinpojalle... 7) _Ingeborg Hokanintyttärellen_ yhen tilan _Väntiälän_ kylässä Lieron pitäjästä. -- 8) _Marketta Twásintyttärellen_, yhen tilan Vehmaan pitäjästä. Nämät mahto olla hänen sisaren-lapsia. -- 9) Sisarensa (?) _Birgittan_ miehelle 100 Markkoo, tilan-ostoksi. -- 10) Sisarellensa (?) _Marketallen_ 100 Markkoo, jolla hänen miehensä _Buk_ piti ostaman tiloo -- ja hänen pojallensa _Olli Bukille_ anto hään 200:'an Markan eistä tiloo _Nappaassa_. -- 11) Sisarellensa _Katarína Ollintyttärellen_ 200 Markkoo, joka hänen kautta annettiin hänen miehillensä _Heikki Mörthille_ ja _Olli Syltalle_ -- 12) Sisarellensa (?) _Kirstille_, yhen talon _Hästabergin_ kylässä, Paimion pitäjästä, josta oli annettu _Niiles Skyttille_ Paimiosta 300 Markkoo. Piispa kuhtuu neitä kaikkia tässä kirjassansa _Siskoiksensa_, ja saattaa ehkä niin olla; mutta on muistettava, että tapa oli niinnä aikoina kuhtua muitakin vaimollisia omaisia _siskoiksi_, liioitenkin jos olivat saman-ikuisia eli nuorempia.

[695] Niin e.m. antoi hään v. 1441 tällen Kammiollen _Paimalan_ talon Räntämäen pitäjästä, jota hään niin ikään oli ostanut omalla rahallansa. Ja v. 1442 anto hään vielä _Heikkilän_ talon Mynämäen pitäjästä, jota hään oli ostanut Turun seurakunnalta.

[696] Niin anto e.m. v. 1423 Miekkamies _Martti Aapon-poika_ ja hänen vaimonsa _Ragnilda Ollintytär_ tilansa _Rungon_ kylässä, tällen Kammiollen. V. 1429 anto _Hinza Levalahen_ leski _Ingeborg_, ja hänen poikansa, Piikiän pitäjän Pappi (Curatus) _Larens Hinzanpoika_, tilansa _Korkyalassa_ Paimion pitäjästä. Samaten teki v. 1441 _Henrik Skytte_ (t. Skitthe) joka oli tämän Kammion ja lahjoituksen Toimittaja (_praebendatus_) koska hään osti ja lahjoitti tähän _Petäsmäen t. Sylttilän_ tilan Pöytyen pitäjästä. V. 1448 anto Navun pitäjän Pappi _Petrus Ollinpoika Ymmalan_ talon Maskun pitäjästä; ja v. 1459 anto Tähtimies _Arvid Niileksenpoika Pärkiön_ talon Vehmaan pitäjästä tällen samallen lahjoituksellen. Tällä tavoin oli tällen _Ristuksen Ruumiin-Kammiollen_ annettu 34 taloa, jotka maksoivat vuosittain verossa: 140 eli 150 Tynnöriä Rukiita, 60 e. 70 Tynn. Ohria, 8 Tynn. Kauroja, 8 Tynn. Nisuja e. Vehneitä, saman verran Rokkia, 50 e. 80 Leiv. Voita, 12 e. 15 Tynn. Maltaisia, 9 e. 27 Lammasta, 26 Markkoo rahassa. Ilman tätä niin läksi vielä Savun pitäjästä 12 Leiv. Voita, 1 Tynn. Hailia, 40 Markkoo rahassa; ja Janakkalan pitäjästä 20 Markkoo rahoo, ilman villoja ja 40 rekee heiniä (Porth. Chr. p. 434, 692).

[697] _Pyh. Juhannuksen Kammiollen_ (Sacellum, Altare et Praebenda, Johannis Baptistae et Johannis Evangelistae) anto Turun Peäkirkonpalvelia _Juha Anundinpoika_, nuon 1416:nen vuuen tienoilla, paihti talonsa Turun kaupunnissa ja _Terirannan_ kuhuttavan niittynsä, seuravaiset tilat: -- 1) _Rahkamalan_ talon Vehmaan pitäjästä. -- 2) _Juvan_ talon Maskun pitäjästä, ja -- 3) kahet talot _Sopolassa_ (samassa pitäjässä?) -- 4) _Hydenvainion_ tilan Ruskon pitäjästä, ynnä hänen tilansa _Mertiälän_ kylässä. -- 5) _Hesleberghin ja Mayankalman_ talot, ynnä hänen tilansa _Marianvarin_ kylässä, Paimion pitäjästä. -- 6) Yhtä taloa _Laukkoossa_, toinen _Totkyrajärvessä_, Vesilahen pitäjästä. Tällen Juhannuksen alttarillen annettiin niinikään v. 1439 _Raunistulan_ taloo Rantamäen pitäjästä. Yksi nimeltä _Matti Antinpoika_ Arelahesta, antoi tähän v. 1467 _Nummispeän_ tilan Mynämäen pitäjästä. Niin että tämän Kammion verot ja sisään-tulot luettiin 16:nestä talosta 80 e. 90 T. Rukiita, 50 e. 60 T. Ohria, 14 T. Kauroja, 30 e. 50 L. Voita, 22 Markkoo rahassa, paihti Herneitä, Papuja ja Vehneitä, 40 kuorm. Heiniä; ja Pyhteen pitäjästä 120 L. Voita, 1 T. Lohta, ja 20 Mark. rahassa (Porth. Chr. p. 437-439),

[698] _Pyh. Yrjön-Kammio_ (Praebenda et Altare S:cti Georgii) mahtaa olla yksi niistä vanhemmista Kammioista Turun Seurakunnassa, koska yksi nimeltä _Henrik Tempil_ -- joka oli ennen ollut Koulumestarina Turussa, vaan siitten jo v. 1325 Pitäjänpappi Turun seurakunnassa, ja v. 1336 Pitäjänpappi Tenhulassa -- oli jälkeen-seätöksessänsä v. 1355 lahjoittanut tätä alttaria taloillansa _Turussa ja Linithassa_ (?) ynnä kaikellaisilla muilla irtonaisilla tavaroilla. Se on seneistä outo, että Juusten sanoo tämän Kammion tulleen asetetuksi vasta Piispa Tavastin aikana yheltä Oppialta _Jaakko Dilmarukselta_ Taivaansalosta, ynnä hänen _Frédrik_ nimiseltä veljeltänsä. Lie hään sillä tarkoittanut Taivaansalon muinosta Pitäjänpappia nimeltä _Helwich Stoltefothia_, joka v. 1416 (?) anto tällen lahjuitoksellen (jollen vanhuuesta oli jo annettu 4 taloa) _Ravasten_ tilan Hyrvinsalon kylässä Vårfruin pitäjästä; jota seätös-kirjoo hänen serkuksen-pojat veljekset _Frédrik ja Jaakko Arnikanpojat Fryske_ oli vahvistaneet v. 1419 (Porth. Chr. p. 281, 440).

[699] _Ristuksen uskollisten Sieluin-Kammio_ (Altare et Praebenda Animarum Christi fidelium; Ruotiksi: Själa Altaret) sai vuoesta 1424 vuoteen 1499, 15 eli 18 taloa alasek, jotka annettiin _Niilekseltä ja Pentiltä Lydikinpojilta, Laurentiukselta Ingemundinpojalta_ (joka oli Pitäjänpappi Savussa) ja hänen veljeltänsä, Miekkamieheltä _Olli Ingemundinpojalta; ja Jarl Jönsinpojalta_, joka v. 1484 anto Kivikylän Mynämäen pitäjästä, tähän alttariin (eli pöyällen).

[700] _Pyh. Pietarin ja Pyh. Poavalin Kammio_ (Altare et Praebenda Sanctorum Petri et Pauli) asetettiin ensin v. 1414 Turun kaupunnin Porvalilta (Borgare) _Hinza Knaapilta_, joka tähän anto vanhan kartanonsa _Aningaisissa_, kuhuttu _Ylä-Aningais t. Arola_ (Ywrä Amynghos) ja pelto-osansa kahessa talossa _Lämpeleysessä_, ynnä yhen kauppa-puoin Turun kaupunnissa. Hänen perillinen _Heluik_, Pitäjänpappi Taivaansalossa, anto 2 osoo Arolan tilasta Ylä-Aningaisessa, josta hänen leski _Gréta Svartha Berthilsonsdotter_ siitten anto kolmannenkin osan. Vuonna 1454 anto Miekkamies _Pentti Lydikinpoika_ talonsa Turun kaupunnissa tällen Kammiollen, jollen Tähtimies _Henr. Bytz_ oli niinikkään jo ennen v. 1467 antanut tilansa Kuirilahen kylässä Paraisin pitäjästä. Pyh. Pietarin ja Pyh. Poavalin Kammion verot luettiin 3:esta talosta: 26 T. Rukiita, 16 T. Otria., 2 T. Vehneitä, 2 T. Kauroja, 4 L. Voita, 2 1/2 L. Villoja, 16 Markkoo rahassa, ilman Herneitä (Porth. Chr. p. 444).

[701] _Pyh. Annan ja Pyh. Antin-Kammio_ (_Altare S. Annae et S. Andreae_) sai jo v. 1416 _Henrik Lokanäsin_ leskeltä, _Gertrud Thorer-Longhintyttäreltä_, porvaritar (borgarinna) Turussa, hänen tilansa lähes Turun Papin-suljetusta, (jonka hään oli ostanut _Peder Finneltä_), ynnä 100 Markkoo rahassa, lahjaksi. -- V. 1438 anto Upsalan Peä-Rovasti _Matti Ollinpoika_, (joka oli Suomalaisesta suvusta) _Littoisen_ tilan Nummen pitäjästä tällen Kammiollen, niistä 100:asta Markasta, joita hään oli soanut tämän Kammion Toimittajalta _Antti Elovinpojalta_. -- V. 1447 anto _Gödik Fincke Käresnäsin_ tilan ja _Bölen_ torpan Savun pitäjästä tällen Kammiollen, jollen myös Vapamies _Jöns Ingonen_ möi Vapa-tilansa (Mettelä?) Raision pitäjästä 800:taan Markkaan. Tämän Kammion verot luettiin 10:nestä tilasta: 24 T. Rukiita, 14 T. Otria, 1 T. Vehneitä, 2 T. Kauroja, 1 T. Rokkia, 27 1/4 Markkoo rahassa, 2 T. Olutta; ja Hauhon pitäjästä: 20 Markkoo rahassa. Tämän Kammion kanssa niin _Pyh. Annan_ kuhuttavan _Veljellisyys_ (Fraternitas Sanctae Annae) tais olla yhistettynä, josta muuten ei tunnetak paljon mitään.

[702] _Pyh. Neitsyn-Kammio_ (Praebenda Divae Virginis) eli niin kuin sitä siitten kuhuttiin _Papis-Kammio_ (Altare et Praeb. Clericorum) että eroittoo sitä yhestä toisesta _Neityn Kammiosta_, (Praeb. Beatae Virginis) sai v. 1435 Vapamieheltä _Clauus Lydikinpojalta_ lahjaksi yhen kauppa-puoin aukion (_torg_) etelä-peässä, ja yhen kartanon Turussa (ostettu muinon _Matti Skalenberghiltä_), ja _Hukaisten_ tilan Lemun pitäjästä, ynnä 100 Engl. Nobloo tilan-ostoksi. Näillä rahoilla ja tällä kauppa-puoilla vaihto siitten hänen veljensä (_Pentti Lydikinpoika_) ja hänen poikansa (_Heikki Niileksenpoika_) tämän Kammion Toimittajoihen suostumisella, yhen tilan _Olli Antinpojalta_ _Grotilabyin_ kylästä Kuumon pitäjästä, jonka ne v. 1438 lunasti tällen Papis-Kammiollen. Vähee ennen oli Piispa _Maunus_ niinikkeän ostanut tällen Papislahjoituksellen valmiilla rahalla Kuralan talon Nummen pitäjästä. V. 1458 anto Strängnäsin Peä-Rovasti _Olli Juhonpoika_ (joka oli Suomessa syntynyt) hänen puisto-moansa (_trädgård_) Turun kaupunnissa tällen samallen Kammiollen, jonka verot luettiin 7:ästä tilasta, 40 T. Rukiita, 20 T. Ohria, 5 T. Kauroja, 26 M. Rahassa, ilman Voita ja Villoja. Birkkalan pitäjästä läksi 18 T. Rukiita, saman verran Otria, ja 20 M. rahoo. Kaupunnin taloloista annettiin 2 1/4 M. rahoo.

[703] _Kolmen Kuninkaan Kammio_ (Altare Chorumque Trium Regum). Piispa _Maunus Ollinpoika_ asetti ensin v. 1447 tämän Kammion, ja v. 1449 _Kolmen Kuninkaan Veljellisyyteksi_ (Fraternitas Trium Regum) kuhuttavan papillisen eli henkellisen yhteyven, jollen Tähtimies _Henrik Clauusson_ v. 1448 lahjoitti _Ajoisinpeän_ talonsa Maskun pitäjästä, ja v. 1449 _Atalan_ tilansa Nousisten pitäjästä, ja Sorsalan tilat Mynämäen pitämästä, ynnä hänen kaupunnin kartanonsa. Hänen veljensä _Arwidh Clausson_ anto v. 1459 tilansa _Sorkisten_ kylässä Euran pitäjästä. Samaten anto heijän setänsä _Pentti Lydikinpoika_ myllynsä ja kalavetensä _Kuokkalassa_ Lempälän pitäjästä, ynnä ne siihen kuuluvaiset moat ja mannut, tällen lahjoituksellen, jollen se v. 1448 hänen vaimonsa _Vappo Juhontyttären_ suostumisella anto _Hadilan_ talon Nousiaisten pitäjästä. Tämän Kammion ja Veljellisyyen verot oli 6:esta talosta 22 T. Rukiita, 13 T. Ohria, 8 T. Kauroja, 2 T. Vehniä t. Nisuja, 4 T. Herneitä t. Rokkia, 7 1/4 Markkoo rahassa.

[704] _Pyh. Laurentiuksen Kammio_ (Altare S. Laurentii). Millonka tätä asetettiin, tahi keltä se on lahjojansa soanut, ei tunnetak, ainoastaan että tästä ensin mainitaan 1404:en ja 1405:en vuosien kirjoissa. Sen verot oli 11:nestä tilasta 50 e. 60 T. Rukiita, 30 e. 40 T. Otria, 2 T. Vehniä, 12 T. Kauroja, 1 T. Herneitä, 19 L. Voita, 3 L. Villoja, 25 kuorm. Heiniä, 1 T. Oltta; ja Vehmaan pitäjästä 36 T Rukiita ruuan veroksi, ja tivunnissa 24 T. Rukiita, 12 T. Otria, 3 T. Kauroja, 3 T. Herneitä, 60 L. Voita ja 14 M. rahoo, paihti vehneitä.

[705] _Autuan Neitsyn Kammio_ (Altare Beatae Virginis. Ruot. Wår fru Altare) jolla ymmärrettiin "Neitsyn Moarian" on kaikista Kammioista ehkä vanhin Turun seurakunnassa. Sitä kuhuttiin myös _Pitäjän Kammioksi_ (Altare Parochiale, Ruot. Sockna Altare); jonka Toimittaja oli Turun pappi (_Curatus Aboënsis_), joka myös oli sen ensimmäisen Turussa asetetun koulun holhottaja. Niistä jotka ovat lahjoillansa tätä Kammiota rikastaneet (rikta) mainitaan: -- Turun entinen Papis-Neuoittelia (Canonicus) _Winik_, joka veljensä _Heikin_ suostumukselta v. 1343 anto _Trulszhuwtin_ (?) tilan Tenhulassa, ja _Brusabyin_ ja _Myösundan_ tilat Kemiöissä; -- Turun Papismies (Presbyter) _Heikki Juhonpoika_ anto v. 1344 muutamat talot _Linithan_ (?) ja _Vesikosken_ soareissa. -- _Ärengisle Thúrinpoika_ anto v. 1351 _Lithjoen_ tilan Lieron pitäjästä -- _Gunno Sadhlamestare_ anto v. 1357 kartanonsa _Vessundan_ kylässä Hattulan pitäjästä. -- Tämän Kammion Toimittaja _Birger_ anto v. 1359 kartanonsa _Skúrun_ kylässä Puojon pitäjästä. Ilman sitä niin anto Kuninkas _Maunus_ jo v. 1350 tällen Kammiollen muutamia taloja Korosummissa (?), joilla Lain julistajan _Holmger_ (rikoksiensa tähen) oli täytynyt häntä lepyyttää. -- V. 1460 anto Tähtimies _Narvo Ingialdinpoika_, joka oli Voutina Suomessa, tilansa _Methossa_ (?) Porvon pitäjästä, ja yhen tilansa Pernon pitäjästä, ynnä yhen tilan, jonka hään oli ostanut _Olli Thädekomaghilta_, tällen Kammiollen niistä 7 soviskoista (_läster_) Rukiita, joita hään oli sillen velikoo. -- V. 1448 anto niinikkään Turun Porvali _Pentti Pekanpoika_ kartanonsa tässä kaupunnissa tällen Pitäjän Kammiollen, jonka verot oli 6:sta talosta: 22 T. Rukiita, 9 T. Otria, 2 T. Kauroja, 2 T. Herneitä, 6 L. Voita, 2 L. Villoja, 7 M. rahoo; ja. Lieron pitäjästä 36 T. Rukiita, 6 Lammasta, 10 M. rahoo; ja Turun kaupunnista 50 M. rahoo. Ilman tätä oli hänellen vihkimisistänsä ja hautoamisistansa 12 e. 15 Markkoo, ja kaupunnin huoneista 10 Markkoo, paihti 6 R. heiniä.

[706] Nemät 4 talot oli kaikki Savun pitäjästä, nimittäin 2 taloa _Padhasin_ kylästä, ja _Ylistaron ja Hembölen_ talot Lappmarkin kylästä.

[707] Ensimäinen _Peäkirkonpalvelia Heikki Maunuksenpoika_ anto v. 1402 tähän toimitukseen tilansa _Norrmark_ Liikisten pitäjästä; sitä ennen oli jo _Lusi Jaakontytär_ v. 1398 antanut tilansa Pyhän Halikon pitäjästä, samaan tarkoitukseen. Mutta palkan kehnouen tähen, oli tämä virka jo heitettävänä, ellei Piispa _Tavast_ oisi antanut tähän, ilman näitä 4 ennen mainittuja Piispan-tiloja, tivuntinsa Nousiaista ja yhen talon _Nummisten_ kylässä samasta pitäjästä. Pyh. Henrikin tiloista anto hään _Vessundan_ tilan Hattulasta, ja yhen toisen talon lähes Nousiaista, ynnä _Monosen_ tilan Lemun pitäjästä. Siitten anto myös Peäkirkonpalvelia _Juho Aunuksenpoika_ v. 1422 tilansa _Björnaby_ Sundin pitäjästä Ahvenanmoalla, tällen Kammiollen, jota Piispa _Maunus Nicolai_ lahjoillansa vielä lisäisi, niin että soatavat oli 19:neltä asujamelta, nuon 50 T. Rukiita, 40 T. Otria, 40 T. Maltaisia, 4 T. Nisuja, 8 T. Kauroja, 4 T. Herneitä, 30 L. Voita, 61 Mark. rahoo. Paraisten pitäjästä annettiin Ruoka-neuoiksi 20 T. Rukiita, ja 30 e. 40 T. Tivuntia, 120 L. Voita, 24 Lammasta, 20 M. rahoo; Saltvikin pitämästä 28 Mark. rahoo; Tivuntia 90:neltä asujamelta Sundin pitäjästä (jotka v. 1541 ainoasti maksoi 5 T. Rukiita ja 8 T. Otria, joka oli varsin vähä); Tivuntia vanhasta Nousista 6 T. Rukiita ja yhen verran Otria, m. m. paihti 24 T. Riistoo Ruuan-otoista.

[708] Niistä Pappisista, jotka peäseurakunnassa toimitti Jumalanpalveluksen, niin ne ylimmäiset kuhuttiin _Papis-Neuoittelioiksi_ (Kaniker, Canonici, Capitulares). Heitä asetettiin ensin 4 Räntamäessä, Piispa Catilluksen aikana, joihen virka oli olemaan Piispallen varaksi, koska tutkistettiin henkellisistä asioista, tahi muista semmoisista, kussa heijän neuo oli tarpeellinen. Hyö asettivat Piispansa kanssa yhen Henkellisen Neuoittelemuksen poavilaisina aikoina, ja toimittivat ne isommat ja evullisimmat papisvirat kaupunnissa. Hyö saivat monestin myös ne parraammat moanpitäjät, lahjoitukseksensä (till präbende) kunnekka ihmiset ennättivät lahjoittoo heillen tilojansa. Piispa _Benedictus_ lisäisi heitä 2:hella uuvella kumppalilla, johon Piispa _Maunus_ vielä lisäisi 4, niin että heitä oli jo 10. Kuin tähän luettiin _Peä-Rovasti_ ja _Peäkirkonpalvelia_, jotka oli heitä ylhäisempiä, niin siinä henkellisessä neuoittelemuksessä luettiin 12 jäsentä ilman Piispatak -- ikään kuin siinä laillisessa oikeutessä, jossa istui 12 Lautamiestä, paihti Peättäjätäk (Domare).

[709] _Henkelliset laulu-hetket_ (Horae Canonicae) oli vissit hetket vuorokauessa, jotka ne vanhat Kirkko-isät (_Kyrko-Fäderne_) oli asettaneet messuiksi ja lauluiksi Pyh. Neitsyn ja Vapahtajan kunniaksi. Heitä luettiin 9 vuorokauessa, nimittäin _Aamurukous_ (Matutina t. Aurorae), _ensimäinen laulu_ t. messu (Prima), _Kolmaas_ (Tertia), _Kuuees_ (Sexta), _Yheksääs_ (Nona), _Ehto t. ilta_ laulu (Vespera), _yhistämys_ (Completorium). (Porth. Chr. p. 462).

[710] Minä vuonna _Naantalin Papisto_ tuli asetetuksi, ei taijetak varsin sanoa. Tunnetaan ainoastaan että se tapahtui nuon 1438:nen vuuen tienoilla, koska Hallituksen peätöstä annettiin Telgin kaupunnissa mainittuna vuonna s. 26 p. Toukok. kussa peätetään että tämä Papisto piti rakenettaman _Sténbergin_ tilalla Maskun pitäjässä (josta se siitten muutettiin _Helgåiin_ Perniön pitäjässä, ja sieltä vielä Raision pitäjäseen). Jonka tähen veikkais-miehet _Åke ja Laurentius_ läksivät Vadsténan Papistosta Suomeen, jo s. 14 p. Lokak. mainittuna vuonna, vastaan-ottamaan niitä lahjoja ja tilanmaita, jotka oli annettu tällen uuellen Papistollen (Porth. Chr. p. 450) Messenius (Scond. T. X p. 18) ja Rancken (_de Coenob. Nad_. P. 1) sanoovat kyllä, tämän Papiston ensin tulleen asetetuksi v. 1393 (lue T. X p. 17) tahi v. 1400 (lue T. XV p. 69) _Karinkylässä_ Maskun pitäjässä, josta se siitten v. 1413 oisi muutettu _Sténberghiin_, ja sieltä toas _Helgåiin_ Perniön pitäjässä. Tiesi hänet mitä hyö tässä ymmärtänöön? Ellei näillä sanoilla tavoitetak sitä Piijastoa (_Nunnekloster_) jonka Juusten sanoo Piispan _Björn Balkin_ jo asettaneen _Koroisissa_ (in Corois); mutta mitä paikkoo hään sillä tarkoittaa, on tietämätöin. Aatokset ovat tästäkin olleet monellaiset. Muutamat ovat luulleet että Korois oisi yhtä kuin _Kors-Kloster_, jonka Rhyzelius luuloo olleen lähes Turun kaupunkia, koska hään sanoo (_Notit. Monasterior_.) Messeniuksen sanan-keäntämisellä: "_År 1393 hafwer han (Bisk. Björn) icke långt ifrån Åbo anlagt, och år 1400 fullbordadt Corois- eller Kors-Kloster åt Jungfruer eller Nunnor_." Puheetkin kuuluu vielä käyvän, Turun tienoilla olleen jonkun Suljetuksen, josta jäännökset piti vielä näkymän. Porthán luuloo (p. 484) näihen olleen jäännöksiä _vanhasta Piispan-kartanosta_, koska Messeniuskin sanoo Suomen Piispoin, ennen Tavastia, asunneen ulkopuolen kaupunkia _Koroisissa ja Karaisissa_ (jolla tarkoitettanneen _Kaarista_) mutta eihään se kielläk Piijastonkin ennen olleen niillä seytyvillä. Vastovius on kirjassansa tällä sanalla (_Corois_) tarkoittanut sitä Suljetusta, joka löytyi _Kökarin_ soarella Föglön pitäjässä Ahvenan-moalla, koska hään kirjuttaa: "_Coenob. Korense in Alandia Virg. a Berone Balk Episcopo fund. anno 1400_." Rhyzeliuskin sanoo jo yhessä kohin (_Monasterol. Sviog_. L. VIII. c. V. p. 306) tämän _Kökarin_ Suljetuksen tulleen kuhutuksi "_Kors-kloster_" (_Coenobium S. Crucis_) vaikka se toisessa kohin (L. VIII. c. IV.) toistaa hänen olleen _Papiston_ voan ei _Piijaston_ (keskust. Porth. Chr. p. 407, 450).

[711] Mistähän lie Rhyzelius ottanut sitäkin, että hään tietti uuen _Papis-Neuoittelemuksen Huoneen_?

[712] Tätä hautavarjoa kuvaellaan XVI:ssa Taulussa.

[713] Padis oli yksi Papisto (_Kloster_) Viron moassa Cistercienin papinkunnasta, joka silloin kuului Reävälin Hippakuntaan. Kuninkas Maunus Erkonpoika oli jo v. 1350 ollessaan Turussa antanut tällen suljetuksellen ijäksi piteäksensä Lohive'et Helsingin joessa, että sillä sekä kostella näihen pappisten nöyryyttä häntä vastaan, kuin myös että sillä onnistaa (_salig-göra_) niiten Kuninkaallisten ja heijän sukulaisten sieluja. Samasta syystä anto hään Hapsalassa v. 1351 samallen Papistollen isännän-oikeutta Porvon seurakunnan ylitten, jota hään vielä vahvisti samana vuonna kahella kirjalla, annettu Turussa, josta yks oli alakirjutettu Turun Papis-neuoittelemukseltakin, ja kussa Pernon ja Sibbon pitäjät, (jotka silloin olivat kappelia Porvon alla) annettiin näillen samoillen Pádisen pappisillen; jotka samassa toimitti sinne yhen heijän veljensä, ottamaan soataviansa (joka ei kohonut jos 30 Markkoo, kaikkiaan) ja toimittamaan Jumalan-palvelustansa. Tätä kaikkia vahvistettiin vielä siittennik monta kertoo, nimittäin Kuninkaalta _Eerikki Maunuksenpojalta_ v. 1357, Kun. _Albrechtilta_ v. 1371, ja K. _Eerikiltä Pommerista_ v. 1399. Mutta Piispa _Hemming_ oli antanut tähän suostumuksensa ainoastaan sillä eholla että Kuninkaan piti seättämän 2 uutta Papis-neuoittelian-virkoa Turussa, joihon asettamiseksi se lahjoitti _Tessjöin_ tilat m.m. Pyhteen pitäjästä; sen eistä koska K. _Albrecht_ jälleen Ruunullen omisti näitä tiloja, (josta nämät Papisneuoitteliankin virat taukoisivat) niin Piispakin rupeisi ite toimittamaan isännän-virkoo Porvossa, josta synty monet pitkälliset riijat Pádisen pappisten kanssa; joista vielä kiskotettiin Piispa _Juho Pekanpojan_ aikana. Piispan _Juha Westfalin_ saivat hyvällä sopimaan; mutta Piispa _Björnin_ aikana nostettiin uusi riita, jota taas sovitettiin, kunnekka Piispa _Tavast_ teki tästä uuen jutun, josta nämät riijat viimein ratkeisivat. (Åb. Tid. 1785. Bih. p. 94. ja Porth. Chr. 21, 465, 487). Pádisen pappisilla oli muinon muitakin tiloja _Kyrkslätin ja Ingon_ pitäjässä Uuvellamoalla, mutta heitä olivat jo ennen (v. 1407) myöneet Viipurin Linnanisännälle _Thord Rörikinpoika Bondille_ 80 Markkaan Riigan rahoissa.

[714] Nämät rahat maksettiin sillä tavalla, että heillä ostettiin kaks taloo Papiston noapurissa, nimittäin _Harolve ja Uusikylla_, jotka annettiin tällen Papistollen sillä eholla, että jos tämä heijän sovinto jollon-kullon tulisi niiltä lailiselta tahi henkelliseltä oikeuelta rikoitetuksi, niin piti Turun Piispoillen maksettaman näitä rahoja takaisin, tahi anettaman näitä tiloja.

[715] Koska Kuninkaskartano (_Ladugården_) ei tainut olla ilman näitä tilanmaita, niin Kuninkas anto 3 Ruununtiloa Suomessa Turun Piispoillen ja Seurakunnallen tilan-vaihtoksi, joista ainoastaan kaks mainitaan, nimittäin _Vanhalinna_ Lieron pitäjästä, ja _Katavakankari_ Piikkiön pitäjästä.

[716] Turun Piispoillen oli vanhuutesta annettu puolen kaikesta kalastamisesta _Kymin-koskessa_, josta puolesta Kuninkas Maunus peästi heitä v. 1357 maksamasta, Ruunullen sen 1/4 osan, joka oli Kuninkaallen tuleva kaikista näistä kalavesistä. Mutta _Pyhteen_ miehet -- jotk' eivät osanneet pyytä Lohta muuten kuin nuotalla tahi verkoilla (_otavilla_) ennen kuin _Bothe Pentinpoika_ (joka v. 1438 oli Viipurin Peämiehen _Iwar Niileksenpojan_ Voutimies) teki Ahvenankoskessa ensimäisen merran (_mjärdh, laxpatan_) -- eivät antaneetkaan tästä merrasta osoo Piispaallen, jos ainoasti nelikon vuoessa. Josta hään paituutti heitä Pyhteen käräisiin, kussa peätettiin heijän maksamaan puolen soaliistansa. Mutta talonpojat eivät ottaneet tätä totellakseen; josta Piispa manaisi heitä Moa-Oikeuteen Turussa v. 1428. Ja kosk' eivät siihenkään tulleet, niin tuomittiin jokainen heistä 40:nen Markan sakoillen, ja maksamaan Piispallen takaisin kaiken sen Lohen, jonka ovat häneltä omistaneet, ja antamaan hänellen tästäpuolesta puolen kala-soalin kaikista niistä Lohen-karsinoista, jotka tulisi tähän koskeen salvetuiksi. Mutta talonpojat nostivat uuen riijan, ja juoksuttivat kesellä v. 1446 (?) kanteitansa ite Kuninkaallen Tukhulmissa, joka toissa vuonna laitto Lainjulistajan Uplannista _Pentti Juhonpojan_ Salistahan, ja Turun linnan Peämiehen _Maunus Grénin_, tutktistelemaan tätä asiata. Kuin ruettiin tästä juttua tekemään Moa-Oikeuessa Turussa v. 1447 (1442?) ja Talonpojat näkivät, että rupeisi käymään heille pahoin, niin sovittivat pois koko asian, johon sovintoon Maa-Oikeus anto vahvistuksensa (Åb. Tid. 1785. Bih. p. 63-68. Porth. Chr. p. 466).

[717] _Vilpistelemättömyys, t. Vilpittömyys_, wärdighet, alwarlighet (mielenvakaus).

[718] Juusten sanoo hänestä: "_in horis et orationibus dicendis multam gravitatem, devotionem, magnamque diligentium adhibere consuevit... Vitam honestam, castam, et multum temperatam habebat. Nomen ejus famosissimum, et fama laudabilis non solum in sua dioecesi et vicinis partibus, verum etiam apud Ruthenos et multas externas gentes, longe lateque per regiones remotissimas magnifice et honorifice divulgabatur_" (Just. Chr. p. 19, 23).

[719] _Valta-toimitus_, Statistik; _Valta-toimittavainen_, Statistisk; _Valta-toimittaja_, Statistikus.

[720] _Valta-asia_, Stats-ärende.

[721] Niin kuin toistukseksi näihen aikoin _kansan-puutoksesta ja moan-harjoittamattomuutesta_, sanotaan ei muita asujammia asunneen Savon ja Pohjanmoan pisimissä ja pohjoisemmissa maissa, Hämeen ja Satakunnan pohjois-puolimmaisilla pohjilla, (liioitenkin koko Rautalammin kihlakunnassa, ja Ruovein, Ikalisten ja Keurun pitäjissä) -- jos ainoastaan yksinäisiä vaeltavaisia Lappalaisia, jotka siinä syöttivät Porojansa. Sysmän kirkolta Hämeessä aina Savilahen (t. Mikkilin) kirkollen, joihen välillen luettiin 18 peninkuormoo ei löytynyt niin ainuata asujanta. Mutta täytyi Piispan (että muihen reisuvaisten) kulkeissaan tätä väliä, moata paljaalla nurmella, tahi talvisella tanterella, kunnekka se, soahaksensa parempata yö-majoa, istutti (nuon