Part 10

16. Schilloin nähhtyö Iroda, jotto tiédäjät händä vain nagrokschi otèttihh, ylen äijäldi schijändy, i työndähyö tappo kaiki lapschet Vitlié-maschta, i hänen ymbärissäldä kakschivuódizet i nuóremmat, schidä aiguá-myöt, kuin toimitti tiédäjistä.

17. Schilloin tuli prorokan Jêremjein schanalla:

18. Jäni kuúlu Ruámaschta, itku, i ohhkanda, i ryngymine schuúri: Rahhilä itki omié lapschié, i ei tahhton hjeitieä itendieä, jotto hjeidä evlè.

19. Irodan kuólduó, ka Jumalan Angeli unissa oschuttihh Ossipalla Egiptaschscha,

20. I schano: novschtuó ota Schuúrischyndy i hänen múamo, i mäne Izruáelin muáhh, kuoldihh hänen hengen etschtschiät.

21. Hiän novschtuó otti Schuúrischynnyn i hänen muámon, i tuli Izruáelin muáhh.

22. Kuúluscktahuó, jotto Arhhelai istuihh kuningahakschi oman tuáton Irodan schijalla Judejaschscha varai schinnje männä. unda-myöt mäni Galilejan randahh.

23. I Mändyö rubei elämähh linnaschscha nimié-myöt Nazariétaschscha: ana liév prorokan schanalla Nazorjeiksi nimittijätschov.

Selitykset:

1 v.

_Kuin schyndy_, oisi Suomeksi ehkä parempi sanottu sanalla "synnyttyä" (_gennethentos_). -- Karjalainen on usseemmittain heittänyt yhistys- sanat _de_ ja _gar_ suomentamatak, koska heitä perustuskielessä käytetään arvoltaan niin kuin liitto-polvet _pa_ ja _pä_ meijän kielessämme, ainoasti puheen-tavaksi, ilman erinomaista tarkoitusta. Tästä on hään soanut keännöksensä somaksi, meijän puheella, ja Greekan kieltä lyhyvemmäksi, ilman asian muuttamatak. -- _Linnaschscha_. Tämä sana, joka näissä Karjalaisissa ja Viron-suomella merkihtee "kaupunkia" eikä löyvyk perustus-kielellä, on pantu tähän selitykseksi, ikeän kuin on tehty 3:nessa värsyssä Ruohtalaisessa keännöksessä. -- _Päivinä_ (en hemerais) on toimitettu sanasta sanaan, ja soveltuvampi kuin "aikana", joka saattais merk. Herodeksen silloin elänneen muissa maissa. -- Suomal, keännöksessä luetaan "Herodexen aikaan", joka sanaparsi ei sovik tähän. Siinä sanotaan myös Vapahtajan syntyneen maalla, jota ei luetak perustuskielellä. "Juudan maalla" luulisi moni ehkä merkihtevän _Juutin maalla_ (Danmark). -- _Ka_ (kah!). Meijän Suomentelemisessa kuuluu "katzo" varsin ouvollen, ikeän kuin käskettäisiin meijät muka tätä "kahtelemaan". Jos tätä perustuskielen _idou_ pitää Suomeksikin sovitettaman, niin on parempi Karjalaisen tavalla sanoa _kah!_ joka silloin eännös-sanana (såsom en interjektion) innollansa koroittaa oatoksemmo (keskust. 13 ja 19 värs.). -- _Tuldihh tiedäjät_ (tietäjät tultiin) Karjalainen sanaparsi, merk. _tietäjät tulivat_, joka puheen loatua näytteä olevan ikään kuin sukuisin Suomalaisten ja Greekkalaisten tavan kanssa, puhua käytös-sanoilla. -- _Päivän novschuólda_ on kaunis Suomentamus sanoista _hapo anatolon_, ehkei juuri varsin tarkka, sillä se saattais myös merk. että tulivat "varhain oamuisella e. oamusta päiveä." Sitä suomenetaan sentähen seuravaisessa ja 9:nnessä värsyssä tarkemmalla, mutta syrjäisemmellä puheella (större cirkumlokution) sanalla: _päiväsen novschu-rannalda_. Vironkin Suomeksi sanotaan "_päivä tösseng_ t. _tösseminne_." -- _i_ (ja) on vanhoin Vatjalaisten kiellä (sanotaan sitä Venäjänkin kielellä). -- _Paistihh_, taitaa olla yhtä kuin mitä meillä sanotaan "_pakisi_", joka sana mahtaa olla Lapin kielestä lähtenyt, kussa "_pako_" merkihtee "_puhek, sana_," ja "pakot" "puhua." Vironkielellä sanotaan _pajatama_, josta lie lähtenyt Suomalaisten sana _paipattaa_.

2 v.

Karjalainen on tarkos-sanan (genom artikeln) _ó_ pois-heittämisellä antanut Suomentamuksellensa (sin Finska öfversättning) toisen (ja ehkä veärän) merkitöksen; sillä erittäin on kysyä: "missä se on syntynyt;" erittäin: "missä se syntynyt on" (oleskelee). Mutta jos tätä värsyä tarkoitetaan 4:nteen värsyyn, kussa Heródeskin kuulusteli "missä Ristus oli syntyvä", (ei "missä se oleskeli") niin näyttää kuin oisi Karjalainen asian keksinyt paremmin kuin ykskään muu, -- _Hänellä kumarduátschemahh (proskynesai)_ on Karjalaiselta varsin oikeen toimitettu, sillä tulivat häntä kunnioittamaan, voan ei rukoillemaan eikä kerjäämään niin kuin luetaan siinä vian-alaisessa Ruohtalaisessa, ja hänen kumppalisessa Suomalaisessa keännöksessä. Sama virhe tavataan heissä 11:nessä värsyssä. Mutta 8:nessa värsyssä, kussa Suomalainen on poisheittänyt rukoillemistansa, tavataan isomman virhen vielä siittenkin, koska sanotaan Heródeksen tahtonneen "kumartoa lasta" (buga, böja barnet). Norin Suomeksi sanottaisiin tätä soreesti, sanalla "hänellen kumarraittelemaan" (för att knäböja sig inför honom); meillä sanottaisiin "hänelle kumartaimaan."

3 v.

_Kuúluschtahuó (akusas)_ t. "kuultuán" on sekä kauniimpi sanoa Suomenkielellä, että perustuskielen mukaan luonnollisempi, kuin Suomalaisen tavalla seurata Ruohtalaisten puheenparsia. -- _Etarachthe_ on Karjalainen sukkelasti suomentanut sanalla _hädävdy_, joka toimittaa vähempee "hämmästymistä" ja enempee "tointa" kuin löytyy Suomalaisessa käännöksessä, sanassa "hämmästyi", sillä paha on ymmärteä lapsen taitaavan "hämmästyttää" Kuninkaan. Vielä ouvommallen kuuluu Ruohtal. keännöksessä sanat "wardt han bedröfwad", jotka ovat veärin toimitetut. Sanan _Kuninkas (o Basileis)_ on Karjalainen jättänyt sanoamatak, välteäksensä liikaa puhetta. -- _Hänen-kera (met autoi)_ eli niin kuin meillä sanotaan, "hänen keralla". Tästä puheesta nähhään näissä Karjalaisissa vielä löytyvän sanan _kera_ (mikä-loukassa, -- keskust. 11 värs.) jota on meijän puheessa heitetty, kussa sitä ainoasti tavataan mille- millä- ja miltä-loukassa.

4 v.

"Ko'ottua" (_synagagon_) oisi ehkä soveltuampi sanoa kuin Karjalaisen "kjeräi", ja Suomalaisen "kokois." -- "_Vanhemmat_ papillisista": _de äldsta af preste-ståndet (archiereis)_ jota Karjal. kielellä merkihtee "de förnämsta" (lue tästä muistutuksiamme 5:nteen värsyyn) on ymmärtämykseksi yhtä, mutta kielen käyttämisessämme luonnollisempi sanoa kuin "ylimmäiset papit", joka on sanallinen (verball, ordagran) Suomentamus Ruohtal. sanasta "Öfversta presterna." -- _Rahvahaschta (tou laou)_ on Karjalaisen keännöksessä sekä oikeen että paremmin toimitettu kuin "kansan seasa". Suomal keännöksessä; sillä eihään se kokoillut heijät kansan "seassa;" mutta kansan "seasta." -- _Da_ (ja) on Venäjätä. -- _Toimitti_, merk. Karjalan kielessä "tiijusteli, kuulusteli" (kaho 7 värs.) joka merkitys ei löyvyk tällä sanalla meijän kielellä, ja näyttää lähteneen Lapin kielestä, kussa _tábdo_ merkihtee "tietoa." Karjalainen on sentähen toimittanut tämänkin sanan parempi kuin Suomalainen, sillä _epunthaneto_ ei merk. "kyseli"; voan "tiijusteli." -- Missä schyndyv', "missä syntyyvi, t. missä on syntyvä" (_tou gennatai_) on kaunompata Suomea, ja taiollisempi keätty, kuin "missa syntymän piti"; sillä -- eihään sitä synnytettiin väkipakolla.

5 v.

--_Prorokaschta_ on Venäjän-kielinen sana. Suomalaiset kielen-käyttäjät ovat ottaneet hyväksi Ruohtalaisten sanaa _Profet_, vaikka meillä on Suomeksi sopiva sana kyllä, "ennustajassa." Mainittava on, Karjalaisen, tarkalla puheen-eroittamisellaan, ei kirjuttaneen _Prorokalta_, jollon saattais ymmärteä Ennustajan "omia" sanoja, ei "Jumalan". Sillä koska Herra puhuu ennustajan kautta (_dia tou propheton_) silloin se puhuu ennustajasta (ur profeten) (kaho 15 värs.) ikeän kuin meillä e.m. sanotaan: "se puhuu sarvesta." Tämä puhek on kyllä kahtamoinen, sillä se merk. myöskin "om profeten", mutta -- niinpä se on Suomalaisessakin käännöksessä, sillä sanat "Prophétan kautta", ei ilmoitak Prophétan ite kirjuttaneen; mutta kuuluu kuin oisi toisella kirjutettu, Prophétan kautta. -- Suomal. ja Ruohtal. lisäntäävät ne joutavat sanat _ja_ ja _maalla_, jotka ei löyvyk perustuskielessä.

6 v.

-- _Ge Iouda_, on Karjalainen oikeen toimittanut sanalla "_Judan muá_" Suomentaja on Ruohtalaisten tavalla pannut "Judan maasa." -- _Oudamos_ (ei suinkaan) on Karjalainen toimittanut sanoilla "ni millä", jotka lie tehtyneen Saksan sanasta _niemals_. Vironkielellä sanotaan "ei ilmas" (ei ikeän); Suomeksi yhistetään molemmat sanat, ja sanotaan "ei ilmossa ikänä." -- _Piénembi_ t. "pienin." -- _En tois hememosin Iouda_, on Karjal. Suomentanut sanalla "Judan Vanhemmilla." (meillä sanottaisiin, "Júdan Vanhemmista"), joka puheenparsi ikeän kuin toistaa Suomalaisissa kansoissa peä-vallan ennen vanhuuessa olleen uskottaneen niillen vanhimmillen kansakunnastamme, koska vielä nytkin vanhuuen ymmärtämyksessä ymmärretään jotakuta mainittavata peätoimitusta, ja kansan hoitellusta. Tämä tulkkiminen on sekä kielellemme että ymmarryksellemme sopivampi, kuin kuhtua kaupunkia "Pää-Ruhtinaksi", joka Suomeksi kuuluu kamalaksi, liiaksikin koska Vapahtajaakin tässä paikassa mainitaan samalla nimellä, veärin Suomenettu sanasta _hemeron_, joka merkihtee "hoivauttaja, hoittaja, peämies, peäparas" (förste, förnämste) voan ei "Ruhtinas" (Furste, Stor-Furste). Näitä sanoja Suomennettaisiin ehkä parhain näin: "et ole suinkaan vähin Júdan _kuuluvista_, sillä sinusta on lähtevä se mainio, joka hoittelee minun rahvasta, Israelia." -- _Ek sou ekseleusetai_ on Karjal. paremmin toimittanut sanalla "schivschta lähhtöv'", kuin Suomal. sanoilla "sinusta on tuleva", jotka ilmoittaa ite kaupunkin muka Ruhtinaksi tulevan, joka villittää, liioitenkin koska tätä jo toanon näin mainittiin. -- _Poimanei_ on Karjal. oikeemmin Suomentanut sanalla "paimenuttav'" (samallaisella sanalla kuin perustuskielessä) sillä Vapahtaja oli tullut tänne meitä onnistamaan ja hoittelemaan, soattamaan meitä autuuen tiellä (ikeän kuin paimentain lampaitansa) voan ei hään tullut tänne Valtiaksi eikä Hallihtiaksi, niin kuin luetaan tässä viheliäisessä Suomalaisessa käännöksessä, tehty Ruohtalaisen mukaan, kussa sanotaan: "som öfver mitt folk en Herre (paremmin ois sanoa _herde_) vara skall." -- "Kumbane" (_ozis_ -- "joka") mahtaa olla Karjalaisten puhetta, koska 9:nessäkin värsyssä _on_ (jonka) Karjalaistetaan (öfversättes på Karelska) sanalla "kummasta." _Kumpainen_ (Suomeksi) _kumb_ (Viroksi) ja _kåbba_ (Lapiksi) merkihtee sekä "kuka" (hvilkendera) että "joka" t. "jokainen" (vardera) ainoasti koska puhutaan muka kahesta. -- Sanat "minun Kansaani" Suomal. keännöksessä villittää meitä, jos kohtakin _Kansa_ kirjutetaan isolla _K_, sillä sitä ei saatahk ymmärteä muuten kuin että hään, yhessä Ennustajan kanssa, piti hallittaman Israelia. --

7 v.

_Pjeitokkali_, joka merkihtee "sala-kähmässä" l. "saloapäin", mahtaa toas olla Karjalaista puhetta, sepitetty Suomal. emä-sanasta "peitös". -- Suomalaisessa keännöksessä on, Ruohtal. keännöksen tavalla, tähän pantu "visusti" (granneligen) ja 16:nessä värsyssä "tarkasti", joka on liika ja joutava sana, eikä löyvyk perustus-kielessä. -- "Kuhun aikaan" tähti osoittiin, on selvee Savon puhetta; mutta "millä ajalla", jota luetaan meijän käännöksessämme, ei ouk selvee Suomeakaan.

8 v.

_Autous_ on Karjalainen oikeen Suomentanut sanalla "heijät"; Suomal. kiännoksessä luetaan "heijän" joka hairauttaa ymmärtämystämme, ikeän kuin oisi lähättänyt heijät heijän, vaan ei meijän, Bethlehemiin. -- _Työndähyö_, t. "työnättyä, lähätettyä" (_pempsas, hapozeilas_) on myös sanasta sanaan, ja somempata Suomea kuin: "ja lähetti" (kaho 16 värs.) "Työntäiksen" ja "syöstäiksen" sanotaan meilläkin, vanhoissa Runoissamme, arvolla samaan tarkoitukseen: -- _Epan_, on Karjal. paremmin toimittanut sanalla "kuin", jota sanotaan (ikeän kuin sanotaan jos) koska puhutaan epäiltävistä eli tietämättömistä (niin kuin tässä); sitä vastoin "koska" (Suomal. keännöksessä) sanotaan kuin oisi jo tietty (epäiltämätäk) heijän löytävän häntä siinä. -- _Löyvättä_ (kaho 261 p.) -- _Tiijuschtakkuá_, "tiijustakoa, tievustelkoa" (eksetasate) on myös oikeemmin kuin "kysykäät" (bespörjer); sillä heijän piti ei ainoastaan "kysellä", mutta myös "kuulustella", eikä silläkään kyllä. Herodes tahtoi jotta heijän piti saaha oikeen nähhäkseen lapsen (schyndyähh-nähä) niin kuin Karjal. tässä selittee, jott' ei heitä petettäisiin puheella. -- _Apaggeilate_, ei ouk "ilmoittakat" mutta "sanokkoat", sillä hään tahtoi soaha heitä ite puhutellakseen. "Ilmoittoo" hänellen tätä, oisivat saattaneet toisenkin kautta.

9 v.

--_Akusantes tou Basileos_, oisi Suomeksi sanottava: "kuultuaan kuninkasta (kuninkoa) läksivät" etc. Sanat "he olit kuullet" (kuulleet?) ei ouk Suomea. -- _Proemen_ on Karjal. Suomentana sanalla "schiirdijälietschihh", jota luultaisimmo Venäjän sanaksi, ellei se lie lähtenyt Suomal. sanasta "siirteli," jollon tämän Karjalaisen keännös ("tähti siirteliin, väisteliin") on luonnollisempi kuin meijän Suomalaisemme, kussa (Ruohtalaisten tavalla) sanotaan "tähti kävi" (kulki?) -- eihään sillä jalkoja lie ollut? -- _Kuni_ t. "kuin" (kaho 13 värs.) kumpaistakin kirjutetaan (kaho 1 ja 8 värs.) -- Ei, ouk merkihtävä "se" t. "hään." Tätä pitäisimmö painovirheksi, ellei sitä kerrotettaisiin 13:nessä värsyssä, kussa kirjutetaan _en_ (ilman _h_ -- ei _hen_) jossa pitännöön olla "hään" -- lienöönkö tuo Karjalaista puhetta? -- _Elthon_, on Karjal. oikeen toimittanut sanalla "tulduó" (tultuá); mutta Suomal. keännöksessä sanotaan toas "edellä käyden" (joka on veärin, eikä löyvyk perustus-kielessä). Se tahtoo juuri väkisinkin panna tähteänsä "käymään."

10 v.

_Idontes_ on toas somempi keätty sanalla "nähtyään", kuin "koska he näit" (näkivät); mutta mitä _pietty_ merkihtennöön en tiijä, ellei merk. sitä mitä _scheizavdun_ eillimmäisessä värsyssä, jolloin se oisi tähän pantu selitökseksi. -- _Ylen äijäldi_. Meillä sanotaan "äijä-paljon" ja "äijältä." Lapiksikin sanotaan "ila ädnak" (ylön äijältä) joka merk. "kovin paljon" (kaho 16 värs.) Ruohtal. keännöksessä, "när de sågo stjernan, wordo (blefwo?) de ganska glade", kuuluu kuin oisivat, kuninkaasta tultuaan, olleet vähä rohkeimmillaan.

11 v.

-- _Elthontes_, on oikeemmin toimitettu Karjal. sanalla "mäntyö" (tultua?) kuin Suomal. sanoilla "ja mänit." -- _Muáhh-schuá_ (ehkä painovirhe?) t. "muáttuá" supistettu sanoista "moahan laskettua" (_pesontes_) Suomal. "maahan langeisit" ja rukoilit händä (lue muist. 2 värsyyn.) -- _Takat_, mahtaa olla Karjalaista puhetta, merk. _tous thesaurous_ (förråd, skatt). Tulleenko Lapin sanasta _tuks_ (vara, tavara) vai _takko_ (teko)? Sanotaan meilläkin vielä puheen-parressa "se on hänen takana", joka merk. se on "hänen varassa, t. varjossa"; vaikka kuuluu kuin arveltaisiin: "lukon takana"; e.m. "toisen (lukon) takana." -- "_Lahjoittivat häntä kullalla_", on selvempi Suomea kuin "lahjotit hänelle kuldaa", joka lie Ruohtalaisuus puheessamme. -- _Luádonalla_, mahtaa olla Venäjätä, merkihtävän "sauvutosta t. sauvuttamista" (_libanon_) ellei se lie sukuisin sanan "löylyttämän" kanssa. -- _Smirna_ (smörja?) on Karjal. Suomentanut _voidiélla_ (voiteilla) jota ehkä ymmärretään paremmin kuin _mirrhamita_, jota tuhma talonpoika luulisi ehkä olevan yhtä kuin _marhaminta_, (parempi oisi sanoa "mirrhammia".)

12 v.

_Ärelläh_, t. "erällä." Heitä kielettiin muka mänemästä sillä erällä (tiellä) joka kantoi Heródeksen päin; mutta käskettiin mänemään toista tietä, jotta ei hään käsittäisi heijät. Muutoin _ärra_ t. _ärrä_ on Viron-suomessa paljon tarkoittava sana, kussa se, yhistetty muihin sanoin, merkihtee arvolta yhtä kuin _para_, yhteen-liitettyissä Greekkalaisissa sanoissa (lienekköhän yhtä sanoa.) -- Merkillinen on että _moa_ (he chora) Karjalaistetaan sanalla "randa", josta näyttäisi kuin oisivat ennen muinon olleet rannan-asukkaita: tahi niiten vierain kansoin (joihen kanssa heillä lie ollut tekemistä) tulleen _toisilta rannoilta_. Tästä puheh: "päivän nousuranta"; tästä Virolaisten puheenparsi.- "randa ajama" (anlända). "He mänit omalle maallensa" (Suomal. keännök.) ei ouk oikeen sanottu; ikeän kuin oisivat ainoasti sinneppäin männeet. Karjalainen toimittaa selvempi: "läksivät omahan rantaan."

13 v.

-- _Anachoresanton_, toimittaa Karjal. "heijän (pois) lähtyöön," Suomal. "mutta koska olit mennet (männeet) pois". Mikä sana näistä on Suomeksi somempi? Minkätähen Karjalainen tässä, 15:ssä ja 19:ssä värsyssä lie löytänneen tarpeelliseksi Suomentamaan _Kyrion_ (herran) sanalla "Jumalan" on tietämätöin; mutta _phainetai_, täsä 15:nessä ja 19:nessä värsyssä, on oikeemmin toimitettu sanalla "osoittiin", kuin "ilmistymisellä", sillä ilmistyttää saattaa monella tavalla, ja ilman näyltäilematäk, (utan att sjelf visa sig) mutta osoitteleita (visa sig sjelf) ei käypi toisen kautta. Sanat ilmistyi "Josephille" on Ruohtalaisuus, Suomeksi sanotaan "Juosephillä"; niin kuin luetaan Karjalaisen keännöksessä. Suomentajan sanat: "ota lapsi äitinensä tygös" ei ouk Suomea, eikä myös löyvyk perustus kielessä, mutta saattu Ruohtalaisesta kiännöksesta "tag barnet och des (dess) moder till sig" (parempi oisi sanoa; "meb Dig", sillä olihaan lapsi jo hänen luonnaan). Sama virhe Suomalaisessa keännöksessä (mutta Karjalaisessa, ansio) tavataan 14:nessä värsyssä; voan 20:nessä ja 21:nessa värsyssä on Suomal. jo löytänyt hyväksi, pois-heittteä sanan "tygönsä." Mainittava on, että meijän Uuessa Testamentissa monessa kohin kirjutetaan tätä uutta sanan-loukasta, joka lopettaiksen polvella: _nsa_ (erinomasella halulla kirjutetaan: _händänsä_ e.m. 18 v. ehkä toisinaankin vahinkonsa pannaan: _hänensä_, e.m. 16 v.) mutta aina veäriin paikoin, niin että selkiästi nähhään heijän, jotka ovat tätä kirjuttaneet, ei tunteneen tätä puhetta; sillä minä uskaltaisin, ett'ei missäkään Suomessa sanotak: (tuskin ymmärretäk) "ota lapsi äitinänsä tygös"; sillä tahi sanotaan: "ota lapsi, ja hänen äitinsä, tyköösi"; eli; "ota lapsi tyköösi, äitineen"; eli: "ota lapsi, äitineen, tyköösi". Tämmöistä kielen roatelemista tavataan yltä kyllin kussakin Luvussa, meijän henkellisessä peäkirjassamme. -- _Apolesai_ (turmella, hävittää) on Karjal. paremmin toimittanut sanalla "tappoa", kuin Suomentaja, sanalla "hukuttaksensa" (hukuttaaksensa) sillä merellä "hukkuuvat", voan moalla "tappaavät." Parempi oisi ehkä sanoa "hukataksensa" (göra sig af med) myö sanoisimme: "häntä surmataksensa." Mistähän Ruohtalainen otti sanansa: "det kommer dertill?"

14 v.

_Anechoresen_ (poikkeis, väistiin) drog sig undan, on Suomal. Suomentanut sanalla "pakeni" (flydde) samalla sanalla kuin _pheuge_, eillimmäisessä värsyssä; mutta tämä tarkka Karjalainen on tässäkin ymmärtännyt heitä eroittoo. Miten somaksi eikös hään Suomeksi toimittaa _ o de egertheis parelabe_ sanalla: "noustuoon otti hään." Suomal. venyttää toas, Ruohtal. tavalla, monta sanoo, ja kirjuttaa: "niin hän nousi ja otti."

15 v.

Ei siinä kyllä, että Karjal. on tarkasti Suomentanut perustuskielen, ja ymmärtänyt kielemme mukaan sovittoo joka hänen puheen-mutkansa, hään on monessa kohin somemmin, kuin Greekan-kielellä, toimittanut Suomeksi perustuskielen puheita, käytös-sanoin käytettämisellä (genom begagnande af participier) niin kuin tässä, kussa _eos tes teleutes Hrodon_ on Suomenettu sanalla: "Irodan schurmahhtua," t. "kuoltua." Sillä surma, joka meijän kielellä merk. luonnotointa tahi onnetointa kuolemaa, merk. Karjalan ja Viron kielellä "luonnollistakin". -- _Ana liév_, mahtaa merk. "että oisi", koska "olin" Lapiksi sanotaan _lieb_; (sanaa _ana_, ei tunnetak). Tässä kohin on Karjal. kyllä paljon poikennut pois perustuskielen sanaallisesta toimittamisesta, kussa seisoo selvillä sanoilla _ina plegothe to rethin hypo tou Kyriou dia tou propheton_ (että peättyisi Herran sana, toimitettu Ennustajalta). Suomal. keäntäjä on toas tapansa myöten Suomentanut ne Ruohtalaiset sanat: "på bet att fullbordas skulle, det som sagt war af Herranom genom Propheten, som sade": "että täytetäisin (täytettäisiin) kuin (niinkuin) sanottu oli Herralda Prophetan kautta, joka sanoo." Tämä sananjuotos hairauttaa sanalla "täytetäisin" (Att jag skulle låta fylla, uppfylla) eikä selviä sanalla "täytettäisiin" (att man skulle uppfylla) -- pitännöön olla "täytettäisi", t. "täytettyisi". (Sama vika tavataan 23:nessä värsyssä) -- _ton uion mou_, on Karjal. oikeemmin toimittanut sanalla "oman poijan" sillä peä-arvo tässä, tarkoittaiksen sanaan omaan. Suomal. keännöksessä, kussa luetaan "poikani", kuuluu kuin puhe saattais olla jostaik muustakin pojasta: ei omasta.

16 v.

-- _Tote_ on oikeon toimitettu sanalla _schilloin_; mutta veärin, sanalla "koska", saatu siitä viallisesta Ruohtalaisesta keännöksestä, joka erinomattain tässä värsyssä on varsin puutteen-alainen. -- _Idon_, on "nähtyään", voan ei "näki." -- Mitä Suomal. keännöksessä luetaan: "koska Herodes näki hänensä (ihtesäk) tietäjildä vietellyksi" on veärin sanottu, sillä eihään ne viettelivät (förförde, lockade) häntä, mutta pettivät puheellansa, josta häntä "voan nauroksi otettiin", niin kuin Karjalainen selittää puheenparrellansa. -- _schijändy_ (suuttui?) lieneekö se Lapin kielestä, kussa _sjärt_ merk. "vihaa", vai lie Venäjänkielestä? -- _Aneile_ on "tappo, hävitti", ei "tappamaan"; _tus paidas_, Suomentaa Karjal. sanalla "lapset", ilman eroittamatak, että tässä kohin ymmärretään ainoasta "poikalapset." -- Suomeksi luetaan, että tapettiin "kaikki poikalapset Bethlehemisä ja kaikisa sen äärisä" joka on kyllä sanasta sanaan keätty sekä Ruotin että Greekan kielestä, mutta veärin toimitettu Suomeksi; sillä ei se tappana kaikki (Júdalaisten) lapset Bethlehemissä (eikä sen eärissä) jos ainoasti Bethlehemin lapset, jota Karjalainen kyllä hoksaisi, koska kirjutti: "tappo kaikki lapset 'Bethlemistä' ja hänen ympäristöltä", t. kuuluvilta. -- _Kai_, on hulluusti Suomentamisessamme toimitettu sanalla "taikka", joka ereyttää ymmärrystä, niin kuin käsky oisi ollut, tappoa kummin-tahhaan, "kaksivuotiset, taikka nuoremmat." -- _Katotiro_ (alempana) joka (puhuttaissa i'ästä) tässä on merkihtävä "nuorempana", on oikeen toimitettu sekä Suomalaiselta että Karjalaiselta; mutta Ruohtalaiset kielenkäyttäjät, jotka muulloin eivät ouk olleet sanoistaan juuri tarkaat, ovat tok' tästä sanasta pitänneet paljon, josta heijän, Suomessakin ylistetty, keännös, on tässäkin melkeen ymmärtämätäk, ja kuuluu värsyn lopulla näin: "och sände ut (?) och lät slå ihjäl alla swenbarn (gosse-barn -- puhutaan Júdalaisista lapsista) i Bethlehem, och i alla des (dess) gränsorne? de som tvägga åra (tu-åriga) och der förnedan (derunder?) voro, efter den tiden (tid?) som han hade granneligen besport (noga efterforskat?) af de visa (vise?) män." Ne jotka hyviksi kehuu meijän Suomalaiset keännökset, iloitkoon tästä Ruohtalaisesta!

17 v.

Työläs oli meillä ymmärteä, mitenkä Karjalainen 15:nessä ja 23:nessä värsyssä Suomentaa _eplerothe_, sanoilla "ana liév"; mutta vielä työlemmästi on selitteä, mitenkä samaa sanaa tässä kohin toimitetaan sanalla "tuli." Meijän tietämättömyys hänen kielestään kielteä meijät tätä selittämästä. Koska _ållet_ (Suomalaisien "oli"?) Lapissa merkihtee "fullborda, fullkomma", niin on myöskin mahollinen että "tuli" näissä Karjalaisissa merkihtee yhtä, jollon hänen keännös oisi varsin selvä ja soma.

18 v.