Chapter 10

*Lisäys 1.* Useat käännökset ovat jo edellisessä tulleet mainituiksi; mutta lisättäköön vielä pari sanaa. -- Vanhemmista suomentajista on erittäin muistettava _Kaarle Martti Kiljander_ (k. 1879 tuomiokapitulin assessorina Kuopiossa ja Nilsiän provastina); hänen kääntämiänsä ovat Stagneliuksen "Martyrat" ja Nicander'in "Taikamiekka", jotka painettiin "Annikkaan" (vertaa § 34), sekä Runeberg'in "Nadeschda", "Fjalar kuningas" ja "Salaminin kuninkaat". Vanhemmissa suomennoksissaan perusti hän runomitan kokonaan laajuudelle; uudemmissa taipui hän nykyaikana tavallista, korkoa noudattavaa runomittaa käyttämään. -- Ensimmäinen Shakespearen näytelmä, joka suomeksi käännettiin, oli _Macbeth_, _Kaarlo Slöör_'in suomentama; se ilmestyi Shakespearen muistojuhlaksi 1864. -- Runomittaisten teosten suomentajina ovat vielä esiintyneet, paitsi muita: _Juhana Enlund_ (Oehlenschläger'in "Aksel ja Valpuri", Lessing'in "Nathan Viisas" y. m.) ja _Kaarlo Forsman_, joka on suomentanut Goethen Faust'in, Sofokleen Antigonen ja Aischylon Agamnemnon'in. "Vänrikki Stoolin Tarinat" ilmestyivät suomeksi useain kääntäjäin yhteisestä toimesta; heistä ovat erittäin mainittavat J. Krohn ja Tuokko sekä P. Cajander, joka suomennoksesta sittemmin toimitti uuden laitoksen. -- Hyvää ulkomaan romaanikirjallisuutta välittivät aikanansa _Waldemar Churberg_'in _Uusi Romani-jakso_ ja _Romani-kirjasto_, jotka sisälsivät suomennoksia Dickens'in, Jókai'n, Pushkin'in, Gogol'in, Ebers'in, Silvio Pellicon y. m. teoksista. Senjälkeen on monta etevää ulkomaan romaania, varsinkin suurten sivistyskansojen sekä pohjoismaiden kirjallisuudesta, ilmestynyt suomalaisessa puvussa, samalla kuin Suomenmaan ruotsinkielisiäkin teoksia ahkerasti on käännetty.

*Lisäys 2.* Kansalliskirjallisuuden edistäjinä tulee ennen mainittujen lisäksi johdattaa huomioon muutamia kirjailijoita, joiden tutkimukset koskevat oman maan kehitystä ja sivistys-oloja.

Tämän ajanjakson alkupuoleen kuuluu aikaisin pois-mennyt historioitsija _Kaarle Alfred Castrén_ (k. 1873), joka kirjoitti "Muistelmia vuosien 1808--1809 sodasta", "Kertoelmia Kajaanin läänin vaiheista vv. 1650--1750" j. n. e. Nykyisemmistä historiantutkijoista on ennen muita muistettava _Juhana Richard Danielson_, etevä tiedemies ja valtiollinen kirjailija; erittäin tunnettuja ovat ne teokset, joissa hän puolustaa ja selvittää Suomenmaan valtiollista asemaa ("Suomen yhdistäminen Venäjän valtakuntaan", "Suomen sisällinen itsenäisyys" ja "Viipurin läänin palauttaminen muun Suomen yhteyteen"), sekä hänen kuvauksensa 1808--1809 vuosien sodasta, "Suomen sota ja Suomen sotilaat". Muutoin kotimaan historian erityistutkimus on suuresti laajennut ja tuottanut monta ansiokasta teosta, joihin ei tässä kuitenkaan sovi kajota. -- Kuuluisa muinaistutkija on _Juhana Reinhold Aspelin_, suomalais-ugrilaisen muinaistutkimuksen perustaja.

Kirjallisuuden historiaa, Suomen muinaistarustoa ja etenkin taiteen historiaa on hänen veljensä _Eliel Aspelin_ valaissut monessa tarkkoihin tutkimuksiin perustetussa teoksessa; niistä mainittakoon "Kalevalan tutkimuksia", "Suomalaisen taiteen historia" sekä suomalaisten taiteilijain Johannes Takasen, Werner Holmbergin ja Elias Brenner'in elämäkerrat, joita hän sangen miellyttävällä tavalla on esitellyt. -- _Ernst Gustav Palmèn_'in kirja "Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran viisikymmenvuotinen toimi ynnä suomalaisuuden edistys 1831--1881" antaa selvän kuvan suomalaisen sivistyksen varttumisesta uudempina aikoina.

Aikakauskirjoja tieteellistä ja yleiskirjallista sivistystä varten ovat olleet _Fredrik Polén_'in toimittama _Mehiläinen_ (1859--1863), _Kirjallinen Kuukauslehti_ (1866--1880) ja _Valvoja_ (vuodesta 1881). -- Iäkäs kirjailija, joka on toiminut monella eri alalla, mutta erittäinkin on lausunut mielipiteitänsä yhteiskunnallisista kysymyksistä, on _Agathon Meurman_.

Paitsi yllämainituilla aloilla on tieteellinen kirjallisuus muutoinkin tuottanut paljon arvokkaita teoksia. Erityistä huomiota ansaitsevat _Thiodolf Rein_, joka on pannut alkuun varsinaisen filosofisen kirjallisuuden Suomen kielellä, _Eemil Nestor Setälä_, etevä suomen ja suomensukuisten kielten tutkija, sekä _Aukusti Juhana Mela_, joka teoksillaan suuresti on edistänyt eläin- ja kasviopillisen kirjallisuuden kehitystä. Mutta kaikkien niiden kirjailijain ja teosten luetteleminen, jotka kussakin eri tieteessä ovat merkillisiä, on -- samoin kuin sanomakirjallisuuskin -- ulkopuolella tämän kirjan tarkoitusta[1].

[1] Uutteralla ja tarkalla työllä on _Valfrid Vasenius_ toimittanut luettelon kaikista Suomen kielellä ilmestyneistä kirjoista, joka on oivallinen apulähde Suomen kirjallisuudenhistorian tutkijoille ("Suomalainen kirjallisuus 1544--1877" ja useita lisävihkoja, joiden julkaisemista yhä jatketaan).

Sisällys.

§§ Johdatus. Siv. 1. Suomalainen kirjallisuus ja sen historia...................... 7 2. Suomalais-ugrilainen kieliheimo. (Tärkeimmät kielikunnat. Suomalais-ugrilaiset kielet. Altailainen kielikunta. Suomalais-ugrilaiset kansat).................................. 8 3. Suomalaiset kielet............................................ 11 4. Suomen kielen murteet......................................... 13 5. Suomalaisen kirjallisuuden historian jako..................... 14

Ensimmäinen aikakausi. Vanhin aika vuoteen 1157. 6. Vanhimman ajan runotuotteet................................... 15 7. Kalevala (Kalevalan pääsisällys. Kalevalan ainekset. Kalevalan henkilöin luonteet. Virolaisten Kalevipoeg)................... 17 8. Lyyrillinen runous. Kanteletar. (Kansanlyriikan kaksi muodostusjaksoa. Varsinaiset laulurunot. Kertovaiset runot)... 25 9. Loitsurunous.................................................. 30 10. Satuja (Suomen kansan Satuja ja Tarinoita. Eläinsatuja. Kuninkaallisia satuja. Eesti rahva ennemuistesed jutud)....... 30 11. Sananlaskuja ja Arvoituksia................................... 31

Toinen aikakausi. Keskiaika vv. 1157--1542. 12. Keskiajan sivistys-olot....................................... 32 13. Kansanrunous (Legendoja: Piispa Heinrikin surma, Viron orja ja isäntä, Mataleenan vesimatka, "Luojan virsi". -- Ballaadeja: Turusen neiti (Annikki ja Kesti), Inkerin sulhot, Elinan surma, Antero ja Kaloniemen neito. -- Historiallisia kansanrunoja. -- Ridvalan Helkavirret. -- Muita runoja)........................ 33

Kolmas aikakausi. Uskonpuhdistuksen aika vv. 1542--1640. 14. Mikael Agricola............................................... 38 15. Hengellistä runoutta (Jaakko Suomalainen. Hemminki Henrikinpoika)................................................ 40 16. Suorasanaista kirjallisuutta (Eerik Sorolainen, Raamatun suomennos. Liungi Tuomaanpojan y. m. lainsuomennokset. Juusten)...................................................... 42

Neljäs aikakausi. Suomen yliopiston perustamisesta Ison-vihan loppuun asti vv. 1640--1721. 17. Yleinen katsaus............................................... 43 18. Suorasanaista kirjallisuutta (Raamatun suomennos. Petraeus, Florinus, Martinius, Vhael. -- Wexionius, Thuronius. -- Laurentius Petri, Rajalenius, Hartikka Speitz)................ 45 19. Runoutta (Hengellistä runoutta: Salamniuksen Ilolaulu Jesuksesta, Eerik Juhana Cajanus. -- Tilapää-runoutta: Justander. -- Historiallista runoutta: Laurentius Petrin ajantieto, Vhael'in valitusruno, Calamniuksen Sururunot suomalaiset. Aschelinus, Lithovius. -- Huoneen peili. Tuderus. -- Historiallisia kansanrunoja)............................... 47

Viides aikakausi. Ruotsin vallan loppuaika 1721--1809. 20. Ajan luonne. Fennofiilit. Juslenius. (Lis.: Idman ja Weman)... 50 21. Runoelmia (G. Calamnius, Lilius, Frosterus, Abraham Achrenius, Simo ja Henrik Achrenius, Tuomas Ragvaldinpoika).............. 53 22. Porthan ja hänen aikalaisensa (Porthan. -- Ganander, Lencqvist, Lizelius. -- Franzén, Frese, Creutz, Choraeus)................ 55

Kuudes aikakausi. Uusi aika vuodesta 1809.

I. Aika ennen Kalevalan ilmestymistä 1809--1835. 23. Kansallistunteen uudestaan herääminen......................... 60 24. Suomen kielen tutkimus (Renvall, Becker, Sjögren, Strahlmann). 61 25. Juteini ja Gottlund........................................... 64 26. Kansanrunojen keräileminen. Topelius vanhempi (Schröter)...... 67 27. Runoilijoita (Lagervall, Poppius, Kallio, Ticklén veljekset, Kemell)....................................................... 67 28. Valtiollinen kirjallisuus. Arwidsson. (Linsén, Ehrström)...... 69 29. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran perustaminen (Keckman y. m. -- Tieteellisiä seuroja)...................................... 71

II. Vuodet 1835--1850. 30. Elias Lönnrot................................................. 73 31. Uuden-aikuiset kansanlaulut ja talonpoikaiset runoilijat (Korhonen, Makkonen, Kymäläinen, Puhakka, Räikkönen. -- P. Väänänen, Tuoriniemi, P. Lyytinen, H. Väänänen, Mansikka, O. Lyytinen. -- Uuden-aikuiset kansanrunot)...................... 77 32. Ruotsinkielinen runous (Runeberg, Cygnaeus, Topelius, Stenbäck, Wecksell)..................................................... 80 33. Juhana Vilhelm Snellman....................................... 82 34. Suomalainen kirjallisuus 1835--1850 (Kajaani, Varelius, Hannikainen, Granlund, E. A. ja A. V. Ingman y. m.)........... 85 35. Kielitiedettä. Castrén. (Eurén, Kellgren, Avellan, Collan).... 88

III. Aika jälkeen vuoden 1850. 36. Suomalaisen kirjallisuuden edistys nykyisempinä aikoina....... 91 37. Eero Salmelainen ja Satuja ja Tarinoita....................... 91 38. Ahlqvist, Yrjö-Koskinen ja J. Krohn........................... 92 39. Aleksis Kivi ja suomalainen näytelmärunous (Kivi. -- Tuokko. -- Bergbom, Suomalaisen kansallisteaatterin perustaminen. -- Uudempi näytelmäkirjallisuus)................................. 98 40. Suomalaisen novellikirjallisuuden alku (Gummerus, Theodolinda Yrjö-Koskinen, Suomalainen. -- Kansankirjailijat: Päivärinta. -- Jahnsson, Bergman, Soini y. m. -- J. V. Calamnius)......... 102 41. Uudempi suorasanainen kaunokirjallisuus (Minna Canth, Aho, Pakkala, S. Ingman. -- Kauppis-Heikki, Alkio. -- Reijonen, Järnefelt, Kokko, Aura, Ronimus, Maila Talvio, Aino Suonio y. m., Jalmari Hahl. -- Kansankirjailijoita: Sissala, Meriläinen, Niemelä).......................................... 105 42. Runomuotoinen kirjallisuus (Cajander, Erkko, Genetz, K. Leino. -- Rahkonen, Wuorinen, Minna Krohn, Kramsu y. m. -- Irene Mendelin, Hilja Hahnsson, Noponen, Nyman, Weijola, Eino Leino, Larson, I. Calamnius)......................................... 113 43. Loppukatsaus. -- Käännöksiä. -- Tieteellistä kansalliskirjallisuutta y. m. (Historiaa. Kirjallisuus- ja Taidehistoriaa. Muita tieteitä. Aikakauskirjoja).............. 119