vv. 25-24 välillä he jälleen lannistettiin, mutta lopullisesti he

masennettiin vasta v. 19 e.Kr.

[4] Vrt. Carm. I, 22.

[5] S.o. Katiluksen. Vrt. Carm. I, 7, 18.

[6] Alkukielessä: "senectae", dat., sivumuoto sanasta "senectus".

[7] Nim. Tiburista.

[8] Alkukielessä: "pellitus", nahalla varustettu l. villan suojelemiseksi nahalla peitetty: siitä: hienovillainen.

[9] Galaesus, eräs Etelä-Italian joki Tarentumin läheisyydessä; alkukielessä: "Galaesi flumen", gent. epexegeticus.

[10] S.o. Tarentumin alueelle. Tarun mukaan tuli sinne v. 707 e.Kr. uudisasukkaita Lakoniasta, Falantuksen johdolla.

[11] Nim. Tarentumin alue.

[12] Hymettus on eräs vuori Athenan läheisyydessä Attikassa, tunnettu mainiosta hunajastansa ja marmoristansa.

[13] Venafrum, eräs ikivanha Samniumin kaupunki, lähellä Kampanian rajaa, jonka ympäristöllä Italian parhaat öljypuut kasvoivat.

[14] Vrt. Carm. I, 2, 15, 24.

[15] Vrt. Carm. I, 1, 7, 12.

[16] Aulon, eräs ihana laakso Tarentumin alueella, lähellä Saturumia, tunnettu mainiosta viinistänsä.

[17] Nim. Aulon.

[18] Vanhaan aikaan ruumiit poltettiin ja tuhka koottiin uurnaan, jossa sitä säilytettiin.

7 Laulu. (Pompejus Varukselle)

[1] Tämä on ilolaulu Horatiuksen hyvän ystävän ja toverin, Pompejus Varuksen, onnellisen kotiintulon johdosta Filippin tappelusta (v. 30 e.Kr ), johon hänen seurassansa myöskin Horatius oli ottanut osaa. Asiain näin ollen kehoittaa runoilija häntä valmistamaan juhlallisuutta jumalain kunniaksi ja tämän vaarallisen retken muistoksi.

[2] S.o. menettämättä kansalaisoikeuttasi.

[3] Vrt. Carm. I, 31.

[4] Filippi on Makedoniassa, pohjaiseen Strymon-joesta. Filippin tappelu oli myöhään kesällä v. 42 e.Kr., jossa Brutus ja Kassius voitettiin.

[5] Nim. Brutuksen puoluelaisten. -- Alkukielessä: "fracta", ajateltava lisäksi: "erat", oli lannistunut.

[6] Nim. verenvuodatuksen kautta.

[7] Vrt. Carm. I, 2, 10.

[8] Pompejus Varus pakeni muiden tasavaltalaispuoluelaisten kanssa Sext. Pompejuksen luokse Siciliaan; tämän kuoltua (v. 35 e.Kr.), liittyi hän Antoniukseen ja palasi kotiin vasta v. 30 e.Kr.

[9] Romal. talon sisäpihaan oli laakeripuita istutettu, joiden siimeksessä sitten huviteltiin.

[10] S.o. surut-poistavalla.

[11] Vrt. Carm. I, 20.

[12] Tässä: Venus-peli, arvanheitto (Jactus Venereus), jonka avulla juominginjohtaja määrättiin.

[13] Edonilaiset olivat eräs Thrakian kansakunta, Nessus- ja Strymon-jokien välillä, kuuluisa Bakkhuksen palveluksesta.

8 Laulu. (Barinelle)

[1] Barine oli nähtävästi eräs vapautettu orjatar (libertma), joka ihanan-kauniilla muodollansa herätti yleistä huomiota varsinkin nuorten miesten kesken. Vaikka hän tämän kauneutensa nojalla oli usein erehtynytkin, eivät jumalat, kuten runoilija tässä vaikeroitsee, rankaisseet häntä, silloisen käsityksen mukaan, millään ruumiinvammalla, vaan aina "loisti hän paljoa kauniimpana ja esiytyi julkisesti nuorukaisten yleiseksi levottomuudeksi".

[2] Alkukielessä: "crederem", absol., uskoisin (nim. "tibi" sinua).

[3] Alkukielessä: "obligasti votis caput", olet lupauksilla velvoittanut pääsi s.o. olet väärin vannonut onnettomuudeksesi.

[4] Alkukielessä: "cura", praedikatiivi.

[5] S.o. ajattelemattomasti vannoa äitisi tuhan kautta.

[6] Alkukielessä: "toto taciturna noctis signa cum coelo", yön hiljaiset tähdet koko taivainensa.

[7] S.o. kuolemattomat (immortales).

[8] Nämä samoinkuin Kupidokin olivat Venuksen seuralaisia. Vrt. Carm. I, 2.

[9] Nim. jättää (relinquere tectum).

[10] Nim. pelkonsa vuoksi.

[11] Nim. rakkauden henkäys, rakkaus sinuun s.o. että heidän miehensä parhaiten viihtyvät sinun "ilmakehässäsi", sinun pakinoillasi.

9 Laulu. (Valgiukselle)

[1] K. Valgius Rufus, Horatiuksen hyvä ystävä, kielimies, puhuja ja runoilija. -- Horatius koettaa lohdutella häntä hänen lemmittyisensä Mystes-vainajan (luultavasti erään vapautetun orjattaren) kuoleman johdosta sekä suunnata hänen mielensä ilahuttavimpiin tapauksiin, mm. etupäässä Augustuksen loistaviin voittoihin. -- Laulu on nähtävästi tehty vv. 25-24 e.Kr.

[2] S.o. Taurus-vuoren harjanteilla.

[3] Garganus, eräs vuori Apuliassa, pohjaiseen Sipotumista.

[4] Vrt. Carm. I, 3.

[5] Alkukielessä: "ademptum" (sc. tibi), kuoleman kautta sinulta riistetty s.o. vainaja.

[6] S.o. rakkaus l. ikävä kuolleen suhteen; siitä: kuolleen kuva l. muoto.

[7] Vrt. Carm. I, 15.

[8] Antilokhus oli Nestorin vanhin poika, jonka Memnon surmasi Trojan edustalla.

[9] Troilus oli Priamuksen nuorin poika, jonka Akhilles surmasi jo ennen Homeruksen kuvailemaa sota-aikaa. Vrt. Carm. I, 2.

[10] Nim. niistä, jotka saatiin Armenialaisista ja Parthialaisista.

[11] Nifates, eräs Taurus-vuoren harjanteita, joka kulkee Armenian lävitse.

[12] S.o. Eufrat; tässä: Parthialaisten alueen asemasta.

[13] Gelonilaiset olivat eräs Skythalais-kansa Isterin tienoilla; siitä: Skythalaiset ylim.

[14] S.o. kulkevat, muuttelevat. Skythalaiset olivat nim. kuljeskeleva ratsukansa.

[15] Nim. Augustuksen voittojen kautta vähennetyillä alueillansa.

10 Laulu. (Licinius Murenalle)

[1] Luultavasti Lucius Licinius Varo Murena, konsuli Murenan poika, Prokulejuksen veli, tuo erittäin rauhaton, kunnianhimoinen ja tyytymätön mies, joka kansalaissodan aikana menetti kaiken omaisuutensa, vaan sai sittemmin veljeltänsä uutta sijaan (vrt. Carm. II, 2). Horatius näyttää pelänneen, että hän tämän levottoman luonteensa kautta saattaisi ennen pitkää joutua perikadon partaalle, ja sentähden neuvoi häntä kaikissa yrityksissänsä käyttämään "kultaista kohtuutta". Sittemmin näyttää hän vehkeilleen Augustuksen henkeä vastaan ja saaneen surmansa teloittajan tapparasta (v. 22 e.Kr.). -- Laulun arvellaan tehdyn vv. 24-23 e.Kr.

[2] Alkukielessä: "rectius",absol., oikeammin kuin nyt l. kuin jos toisin tekisit.

[3] Nim. kallioiden ja karien tähden.

[4] Alkukielessä: "saepius" (eikä "saevius"),parasten auktorien mukaan.

[5] Nim. opilla ja viisaudella.

[6] Alkukielessä: "reducit", tuo (nim. tavantakaa).

[7] Vrt. Carm. I, 2. 15, 24.

[8] Vrt. Carm. I, 26.

[9] Alkukielessä: "contrahes", fut. imper:n asemasta.

11 Laulu. (Kvintius Hirpinukselle)

[1] Runoilija kehoittaa Kvintius Hirpinusta heittämään huolensa jumalain haltuun ja viettämään elämäänsä, niin kauan kun Onnetar sen suo, iloisissa viinin- ja rakkaudennautinnoissa.

[2] Vrt. Carm. II, 6.

[3] Vrt. Carm. II, 19.

[4] S.o. nykyinen Adrian meri.

[5] Alkukielessä: "canities", harmaus, harmaat hiukset, vanhuus.

[6] Unen tavall. epiteetti.

[7] Nim. niin syviin ajatuksiin.

[8] S.o. näiden puiden siimeksessä, koska näillä on tuuheat oksat ja ovat niin muodoin hyvin varjokkaat.

[9] Alkukielessä: "sic temere", niin sikin-sokin l. mullin-mallin s.o. huoletta niin ja näin.

[10] S.o. ruususeppeleet päässä.

[11] Vrt. Carm. I, 31.

[12] S.o. Bakkhus. Vrt. Carm. I, 1, 7, 12.

[13] Lakedaemonin l. Spartan nainen (Helena), jonka tapana oli punoa hiuksensa päälaellensa solmuun ja sitoa ne rihmalla kiinni.

12 Laulu. (Cilnius Maecenaalle)

[1] Runoilija, jota Maecenas oli kehoittanut ikuisuuttamaan Augustuksen loistavia urotöitä, valittaa itsellänsä olevan sellaisiin jaloihin tehtäviin liiaksi vähän voimia ja kykyä, sanoo itse Maecenaan siihen paremmin sopivan, mutta itsensä kykenevän hyräilemään ainoastaan Maecenaan ja hänen lemmittynsä Likymnian keskinäisistä suhteista. -- Laulu näkyy tehdyn noin v. 28-27 e.Kr.

[2] Numantia oli eräs mahtava kaupunki Pohjois-Hispaniassa, Durius- (Duero-) joen lähteillä, jonka asukkaat noin 10 vuotta (vv. 141-133 e.Kr.) vastustelivat urhollisesti Romalaisia, kunnes vihdoin Scipio Afrikanus Minor 15-kuukautisella piirityksellä sai kaupungin niin ahtaalle, että asukkaat viimein hädissänsä polttivat itsensä ja kaupunkinsa v. 133 e. Kr.

[3] Hannibal oli eräs kuuluisa Karthagon sotapäällikkö, joka voitti Romalaiset (konsuli P. Kornelius Scipion) Ticinus-joella v. 218 e.Kr., (konsuli Sempronius Longuksen) Trebia-joella v. 218 e.Kr., (konsuli K. Flaminiuksen) Trasimonus-järvellä v. 217 e. Kr., (konsulit Terentius Varron ja Aemilius Pauluksen) Kannan luona v. 216 e.Kr. ja valloitti Tarentumin v. 212 e.Kr.

[4] Nim. konsuli Kajus Duiliuksen merivoiton kautta Mylan luona v. 260 e.Kr. ja konsuli Lucius Lutatius Katuluksen Aegates-saarten luona v. 241 e.Kr.

[5] Vrt. Carm. I, 18.

[6] Hylaeus oli eräs Kentauri, joka Lapithi-taistelussa surmattiin.

[7] Vrt. Carm. I, 3.

[8] S.o. Gigaateja, käärmejalkaisia jättiläisiä, Telluksen (Maan) Tartaruksen (Manalan) poikia, jotka Jupiter nuolillansa surmasi ja hautasi Aetnan alle.

[9] Saturnus oli maanviljelyksen jumala, Opsin puoliso, Jupiterin, Pluton ja Neptunuksen isä. Hän karkoitettiin taivaasta, tuli Latiumiin, jossa Janus otti hänet vastaan; hänen hallitessansa oli Latiumissa "kultainen aikakausi". Hänen temppelissänsä säilytettiin valtionrahasto ja -arkisto; hänen kunniaksensa vietettiin Saturnalia-juhla Joulukuussa. Myöhemmin hän sekoitettiin Kronos-jumalaan.

[10] S.o. Roman historiassa.

[11] S.o. niitä, jotka olivat ahdistaneet Roman valtakuntaa.

[12] Nim. voittosaatossa l. triumfissa.

[13] Nim. Roman; Marskentältä Porta-Triumfaliksen kautta pitkin Sakra-Viaa Jupiterin temppeliin Kapitoliumilla.

[14] Vrt. Carm. I, 26.

[15] Likymnia oli Maecenaan lemmittyinen, muutamain arvelun mukaan Maecenaan puoliso Terentia, Augustuksen sisar.

[16] Vrt. Carm. I, 12.

[17] Hän oli Persian kuningassuvun (Kyruksen) kanta-isä, tunnettu suurista rikkauksistansa.

[18] Mygdon (Mύγδον) oli eräs Frygian tarunaikainen kuningas.

13 Laulu. (Puulle, jonka iskusta hän oli kuolemaisillansa.)

[1] Horatius oli kerran, kävellessänsä Sabinilais-talonsa tiluksilla, hengen vaarassa erään puun iskusta, joka yhtäkkiä, kaatua romahti aivan hänen viereensä. Tämän tapauksen johdosta runoilija manailee ensin puun istuttajaa, kääntää sitten huomionsa ylipäänsä kaikkiin niihin onnettomuuksiin, jotka voivat kohdata ihmistä aivan hänen odottamattansa, sekä kuvailee vihdoin sitä tilaa, johon ihminen kuolemansa jälkeen joutuu. -- Milloin tämä laulu on tehty, ei varmaan tiedetä; toiset arvelevat sen tapahtuneen keväällä v. 30 e.Kr., toiset taas keväällä v. 24 e.Kr.

[2] Semmoista, jota tuo kuulu velhotar, Medea, kuningas Aeeteen tytär, Kolkhiissa käytti.

[3] S.o. foenikialaiset, jotka olivat tunnetut maailman paraiksi purjehtijoiksi.

[4] S.o. Konstantinopolin salmea.

[5] Nim. Roman valtakunnan.

[6] Vrt. Carm. I, 2.

[7] Vrt. Carm. I, 4, 28.

[8] Aeakus oli Zeuksen ja Aeginan poika, Peleuksen ja Telamonin isä, Akhilleen ja Ajaxin isoisä. Aegina-saaren kuningas, aikansa jumalisin ja rehellisin mies, kuoltuansa Manalan tuomari. Vrt. Carm. I, 28.

[9] S.o. Elysium l. Sulola, johon Hermes Manalan tuomarein käskystä "autuaat sielut" saattoi; Tartaruksen vastakohta, johon "kadotetut sielut" joutuivat.

[10] S.o. lesbolaisella. -- Lesbos-saaren asukkaat kuuluivat nim. aeolialaiseen sukuun.

[11] Sapfo oli mainio runoilijatar, kotoisin Lesbos-saaren pääkaupungista Mytilaenasta (tahi Ereboksesta), kukoisti noin v. 610 e.Kr. Hänen runoistansa huomattakoon erittäinkin n.k. Häälaulut ('Επιϑαλάμοι).

[12] Vrt. Carm. I, 32.

[13] Nim. Sapfon ja Alcaeuksen.

[14] Alkukielessä: "bibit aure" s.o. ammentaa korvillansa, hartaasti kuunnella.

[15] Nim. haahmujen l. varjojen.

[16] S.o. Kerbeirus (Κέρβερος), Manalan ovenvartija (janitor Orci), joka kuvaillaan milloin kolmi- milloin viisi- ja milloin satapäiseksi.

[17] S.o. Kostottarien. Vrt. Carm. I, 28.

[18] Vrt. Carm. I, 3, 16.

[19] S.o. Tantalus. Vrt. Carm. I, 6, 28.

[20] Orion (´Ωρίων), Hyrieuksen poika, Hygriasta Boeotiasta, Eoksen (Auroran, Aamuruskon) lemmitty, mainion väkevä, erinomainen metsästäjä, jonka Artemis surmasi. Tarun mukaan hän vielä Manalassakin metsästeli Manalan otuksia.

14 Laulu. (Posthumukselle.)

[1] Runoilija muistuttaa erästä, meille tarkemmin tuntematonta Posthumus-nimistä ystäväänsä tämän elämän lyhyydestä. Posthumus näyttää nim. olleen rikas, mutta sangen ahnas; sentähden runoilija kieltää häntä liiaksi himoitsemasta tätä katoavaista tavaraa, jonka hänen kuitenkin kerran täytyy jättää perillisten tasattavaksi, ja koettaa kääntää hänen huomionsa tulevaan, katoamattomaan elämään.

[2] Alkukielessä: "senectae", "senectus"-sanan sivumuoto.

[3] Vrt. Carm. I, 4, 28.

[4] Kreik. Γηρυων, Länsi-Europan kuninkaan Khrysaorin poika, Hispanian saaren Erythoian kuningas; tarun mukaan kolmipäinen ja kolmiruumiinen, kuusikätinen ja kuusijalkainen. Hänen härkänsä Herkules riisti.

[5] Tityos oli Jupiterin ja Gaian poika, hirmuinen jättiläinen, joka yritti vietellä Latonaa, mutta tämän lapset, Apollo ja Artemis, surmasivat hänet; rankaistukseksi tästä yrityksestänsä kaksi korppikotkaa Manalassa istui lakkaamatta hänen maassa selällänsä olevan ruumiinsa molemmin puolin ja nokki hänen alati jälleen-kasvavaa maksaansa.

[6] S.o. sotaa. Vrt. Carm. I, 6.

[7] Vrt. Carm. II, 11.

[8] S.o. etelä- l. suvituulta, Sirocco-tuulta.

[9] Kokytus on Manalan jokia. Manalassa on nim. neljä jokea: Styx, Akheron, Pyriflegethon ja Kokytus; näistä on Akheron pää- ja Manalan rajajoki, johon kaikki toiset laskevat.

[10] Danaus, Beluksen poika, Aegyptuksen veli, Argos-kaupungin perustaja, noiden surkean-kuuluisain viidenkymmenen tyttären isä, jotka, paitse Hypermnestraa, hänen käskystänsä miehensä surmasivat.

[11] Sisyfus oli Aeoluksen poika, Salmoneuksen veli, Korinthuksen kuningas, tunnettu kavaluudestansa ja saaliinhimostansa. Hän ilmaisi jokijumala Aesopukselle, että Zeus oli vienyt tämän tyttären Aeginan; hän ei tahtonut enää palata takaisin Hadekseen, josta hän oli päästetty ylä-ilmoihin kostamaan puolisoansa huolimattomasta hautaamisesta. Rankaistukseksi kaikesta tästä sai hän Manalassa vieritellä suurta kivimöhkälettä jyrkkää vuoren rinnettä ylös, mutta aina kun hän oli sen saamaisillansa huipulle, vierähti se hänen käsistänsä jälleen alas. -- Suomen Runotar on ottanut säestääksensä näitä tässä kosketeltuja Manalan rankaistuksia seuraavin säkein:

"Louhtaan Sisyfos viers' ylös, tuo vier' ain' alas taaskin; Korppia kaks', väsymättä ne Tityon maksoa raastaa, Ain' yht' ympäri pyörtää kyyratas Iksion-kurjaa; Tantalos nääntyä on janohon, vesi tulvassa seisten; Turhaan Danaon tyttäret seulalla ammensi vettä."

[12] Kypressit olivat Manalan jumalalle pyhitetyt ja niitä käytettiin hautijaiskoristuksina.

[13] Alkukielessä: "dignior", nim. "te", onnellisempi kuin sinä (abi. compr.).

[14] Nim. marmorilaattaasi, jommoisia rikkaat Romalaiset käyttivät.

[15] Tuhlaava perillinen ei ainoastaan nauti viiniä, vaan vieläpä kaataa hän sitä maahankin.

15 Laulu. (Aikakautensa Ylellisyydelle.)

[1] Runoilija paheksuu aikakautensa ylellisyyttä, sen rientoja ja pyrinnöitä; kehuu taas entisen ajan yksinkertaisuutta ja mukavuutta.

[2] Alkukielessä: "regiae", kuninkaalliset, muhkeat.

[3] Lukrinus-järvi, Kampanian rantamaalla; saanut alkunsa, kuten luullaan, maan halkeamasta, johon sitten ihmiset ovat patojen avulla sulkeneet veden (s.o. eroittaneet merestä).

[4] Vaahteraan, tuuheain oksain ja lehtien vuoksi, ei viiniköynnös kierry.

[5] Alkukielessä: "laurea", "laurus "-sanan sivumuoto.

[6] Nim. la'eissa (auspiciis). Vrt. Carm. I, 2.

[7] S.o. vanhemman l. Censoriuksen. Vrt. Carm. I, 12.

[8] Alkukielessä: "excipiebat", ottanut vastaan s.o. ollut päin.

[9] Jotka olivat joko palaneet tahi muuten häviölle joutuneet.

16 Laulu. (Pompejus Grosfukselle.)

[1] Runoilija opettaa tässä laulussa erästä Pompejus Grosfus-nimistä ystäväänsä (romal. ritaria, kotoisin Siciliasta) käyttämään oikeita välikappaleita (eritt. tyytyväisyyttä ja himojensa hillitsemistä) saavuttaaksensa todellisen rauhan ja todellisen onnen, joita jokaisen on ennen kaikkia etsiminen, olkoon sitten rikas tahi köyhä. -- Laulun arvellaan tehdyn jälkeen v. 34 e.Kr.

[2] S.o. opastavat, johdattavat.

[3] Alkukielessä: "Thrace", maakunta kansan asemasta.

[4] Vrt. Carm. I. 2.

[5] S.o. liktori, joka aina kulki konsulin edellä, vitsakimppu (fascis) olalla, tekemään konsulille tilaa väkijoukon lävitse kaduilla sekä huomauttamaan lähellä-olevia kunniaa tekemään. Myöskin panivat nämä määrätyt rankaistukset toimeen, vieläpä toimittivat teloittajan virkaakin.

[6] Vanhempina aikoina kattoliistat maalattiin, mutta myöhemmin koristeltiin kullalla ja norsunluulla.

[7] S.o. esi-isiltä peritty.

[8] Romalaiset käyttivät hopeista suolakuppia, jonka orjat pitivät kirkkaana.

[9] Alkukielessä: "brevi aevo". lyhyellä aikaa s.o. lyhyen ajan varaksi.

[10] S.o. kaakkotuuli.

[11] Kohtalo oli Akhilleelle määrännyt joko lyhyen ja mainehikkaan tahi pitkän ja maineettoman elämän.

[12] Vrt. Carm. I, 28.

[13] Valjakoiksi käytettiin tavall. tammoja.

[14] Vrt. Carm. I, 3.

[15] S.o. Runotar, Laulutar; runo, laulu.

17 Laulu. (K. Cilnius Maecenaalle.)

[1] Horatius onnittelee ystäväänsä Maecenasta, joka melkeen samaan aikaan, kuin Horatiuskin puuniskusta, oli ollut hengenvaarassa (hengen sairaana?), vaan sittemmin onnellisesti pelastunut siitä; sekä rohkaisee häntä vanhan tapansa mukaan jälleen käyttämään hyväksensä kaikkea, mitä Onnetar tarjoaa, aina eteenkinpäin luvaten olla hänen todellinen ystävänsä sekä elämän että kuoleman vaiheissa.

[2] Maecenas oli koko loppupuolen elämäänsä ollut kivullainen, kentiesi hänen ylellisen elämänsä seurauksista; hän luultavasti aina vähän väliä valitteli tuskiansa runoilijalle.

[3] Alkukielessä: "maturior vis", kypsyneempi voima, ennenaikainen kuolontapaus.

[4] Tarkoittaa heidän hyvin läheistä ystävyyttänsä. Vrt. Carm. I, 3.

[5] Alkukielessä: "nec carus aeque" (nim. "atque nunc sum"), "nec superstes integer", en enää olisi samanarvoinen (nim. kuin nyt olen), enkä jälkeesi jääneenä (s.o. aivan) kokonainenkaan.

[6] Vergiliuksen mukaan Khimaera oli Manalan portilla. Vrt. Carm. I, 27.

[7] Gyges oli eräs jättiläinen.

[8] S.o. Oikeus, kreikk. Δίκη, Zeuksen ja Themiksen tytär, Parkain sisar.

[9] Vrt. Carm. II, 3.

[10] Nim. syntyessäni, syntymähetkelläni.

[11] S.o. tähtisikerö Vaaka.

[12] S.o. tähtisikerö Skorpiooni.

[13] Vanhain luulon mukaan riippui ihmisen onnellisuus siitä, minkä tähden kiiluttaessa hän sattui syntymään. Senvuoksi jakoivat he tähdet kahteen osaan, nim. onnea-ennustaviin, joihin kuuluivat: Libra, Jupiter, Venus, Luna y.m. ja onnettomuutta-ennustaviin taas: Skorpios, Kaprikornus, Saturnus, Mars y.m.

[14] S.o. Kauriin tähtisikerö. Vanhain luulon mukaan tämä tähti tuotti raju-ilmoja, hallitusmullistuksia y.m.

[15] Tässä: tähti. Vrt. Carm. I, 2, 15, 24.

[16] Tässä: tähti. -- Runoilija on nähtävästi koko tällä lauselmalla tahtonut ilmaista, että Jupiter oli sattunut juuri Maan ja Saturnuksen välille, joten Saturnus peittyi kokonaan Jupiterin varjoon. Vrt. Carm. II, 12.

[17] S.o. Kohtalo, eritt. kuolonkohtalo.

[18] Vrt. Carm. I, 20.

[19] Vrt. Carm. II, 13.

[20] Vrt. Carm. I, 4, 17.

[21] S.o. runoilijain, jotka olivat Merkuriuksen suojeluksessa.

[22] Nim. Jupiterille tahi Menestykselle (Salus).

18 Laulu. (Ahnaalle.)

[1] Runoilija kehuu olevansa tyytyväinen omiin yksinkertaisiin elontapoihinsa pienellä Sabinilais-tilallansa; paheksuu taas muiden ylellisyyden- ja loistonhimoa, joka saattaa usein heidät vielä haudan partaallakin laittomuuksiin ja ajattelemattomiin tekoihin; lopuksi muistuttaa hän tämän elämän katoavaisuudesta ja kuoleman välttämättömyydestä.

[2] Vrt. Carm. II, 16.

[3] Nim. marmoripalkit. Vrt. Carm. II, 6.

[4] Afrikasta (Numidiasta) tuotiin kellertävää, punasuonista marmoria romalaisia rakennuksia varten.

[5] Vrt. Carm. I, 1.

[6] S.o. vapaasyntyiset.

[7] Lakonia, eräs maakunta Peloponnesuksella, jonka purpura, Tyruksen purpuraa lukuun ottamatta, oli parasta arvoltansa.

[8] Oikeastaan: hautaasi.

[9] S.o. täyttääksesi, laajentaaksesi merenrantaa rakennuksiasi varten.

[10] Baja (Bajae), Kampanian rannalla, lähellä Neapolia, vastapäätä Puteolia, Misenumin lahden läheisyydessä, jossa oli Roman laivaston satamapaikka; tunnettu terveellisestä ilmanalastansa, Romalaisten paras kylpypaikka. Juuri tämän ilmanalan ja ihanan aseman vuoksi ylhäiset Romalaiset rakennuttivat sinne itsellensä erinomaisen muhkeita palatseja, joten tästä pikkukaupungista oli syntymäisillänsä toinen Roma.

[11] Alkukielessä: "continente ripa", abl. abs., kun ranta on keskeymätön s.o. jos rannalle ei ole rakennettu.

[12] Alkukielessä: "satelles Orci", toiset luulevat tällä kohdalla tarkoitettavan Kerberusta (Manalan kolmipäistä koiraa), toiset taas Kharonia (Manalan lautturia). Vrt. Carm. I, 24; II, 3, 13.

[13] Vrt. Carm. I, 3, 16.

[14] Vrt. Carm. I, 28.

[15] S.o. Pelopsin. Vrt. Carm. I, 6.

19 Laulu. (Bakkhukselle.)

[1] Tässä laulussa, joka nähtävästi on mukailua eräästä kreikkalaisesta dithyrambista, ylistelee runoilija Bakkhuksen hyviä töitä ihmiskuntaa kohtaan; sitten esittelee Horatius hänen rankaistuksiansa vihollisia kohtaan ja vihdoin kuvailee hänen urhollisuuttansa ja rohkeuttansa.

[2] Vrt. Carm. I, 1, 7.

[3] S.o. yksinäisillä paikoilla, joissa Bakkhus mielellänsä oleskeli.

[4] Vrt. Carm. I, 1

[5] Vrt. Carm. I, 1.

[6] Eräs laji Bakkhatinnain riemuhuutoja.

[7] Vrt. Carm. I, 12.

[8] S.o. Bakkhatinnain sauva, jonka ympärille oli kierretty muratinvarsia ja viiniköynnöksiä.

[9] S.o. Bakkhatinnoista, jotka riehuen viettivät Bakkhuksen juhlaa.

[10] Jumalain sallimuksesta vuoti Bakkhuksen juhlaa viettäville viiniä, maitoa ja hunajaa, vaikka niistä muuten olisi kuinkakin puute ollut.

[11] Pentheus oli Kadmuksen kylvämistä käärmeenhampaista syntyneen Ekhionin ja Kadmuksen tyttären Agaven poika, Theban kuningas, joka pilkkasi Bakkhuksen palvelusta, ja sentähden hänen äitinsä sisarillensa repi hänet kappaleiksi Kithaeron-vuorella; hänen kotinsa hävitettiin perinpohjin.

[12] Lykurgus oli Thrakiassa asuvain Edonien kuningas, joka vastusteli Bakkhuksen palvelemisen leviämistä maassansa ja vainosi Bakkhuksen palvelijoita. Rankaistukseksi tästä tuli hän sokeaksi, vieläpä pian menetti henkensäkin.

[13] Tarun mukaan Orontes- ja Hysdaspes-joet tottelivat, kun niitä kosketti thyrsus-sauvalla.

[14] S.o. Indian meren, jonka Bakkhus, tarun mukaan, tyvensi.

[15] So. ilman vaaraa.

[16] Bistonidit olivat eräs kansakunta Thrakiassa, etelään Rhodopesta, kuulut Bakkhuksen palveluksestansa.

[17] Bakkhatinnat käyttivät kiharoissansa käärmeitä, jotka jumalan sallimuksesta heitä eivät vahingoittaneet.

[18] Gigaatit olivat Gaian ja Tartaruksen pojat, käärmejalkaiset jättiläiset, jotka Jupiter nuolillansa surmasi ja hautasi Aetnan alle.

[19] S.o. Jupiterin.

[20] Bakkhus muutti itsensä tässä taistelussa jalopeuraksi.

[21] Rhoetus oli eräs Gigas.

[22] Bakkhusta pidettiin hedelmällisyyden suojelijana ja kuvailtiin kultasarviseksi.

[23] Mm. kun Bakkhus meni Manalaan äitiänsä Semeleä hakemaan. Vrt. Carm. II, 13.

20 Laulu. (Cilnius Maecenaalle.)

[1] Horatius ilmaisee tässä laulussa ystävällensä Maecenaalle tuolla tavallisella, hienolla tavallansa ajatuksensa nimensä ja maineensa kuolemattomuudesta, jonka hän on runoillansa itsellensä saavuttava; pitää sentähden juhlalliset hautijaiset ynnä muut ikuisuuttamispuuhat, jotka mahdollisesti seuraavat hänen kuolemansa jälkeen, turhina ja kieltää ne kokonansa.

[2] Nim. runoilija ja joutsen.

[3] Vrt. Carm. I, 34.

[4] S.o. päältäni ja kaulaltani.

[5] S.o. joutseneksi.

[6] Vrt. Carm. I, 3.

[7] Vrt. Carm. II, 13.

[8] Vrt. Carm. I, 22.

[9] Pohjanpuoleisilla, pohjaisilla.

[10] Vrt. Carm. II, 13.

[11] Vrt. Carm. I, 35.

[12] S.o. Italian soturien.

[13] Vrt. Carm. II, 9.

[14] Vrt. Carm. I, 29.

[15] S.o. Rhonen.

[16] S.o. näennäisissä.

[17] Oikeastaan: haudan.

KOLMAS KIRJA.

1 Laulu. (Ihmisten erilaisista riennoista.)

[1] Runoilija esittelee tässä laulussa Roman nuorisolle, että todellinen onnellisuus ei riipu rikkaudesta ja arvosta, vaan tyytyväisyydestä ja himojen hillitsemisestä.

[2] Nim. Runottarien palvelukseen.

[3] Oikeastaan: suosikaa kieliänne s.o. olkaa ääneti.

[4] Nim. Roman.

[5] Oikeastaan: laumainsa.

[6] Vrt. Carm. I, 2, 15, 24.

[7] Vrt. Carm. 11. 12.

[8] Tahi: "joka sai loistavan voiton Gigaateista." Vrt. Carm. 11,19. -- Alkukielessä: "triumfus" s.o. voiton johdosta pidetty juhlaretki l. -kulkue, jossa voiton-saanut sotapäällikkö kulki valkealla hevosella ja vaunuilla, laakeriseppele päässä ja norsunluinen valtikka kädessä, halki Roman kaupungin Kapitoliumiin, sotaväen seuratessa "io triumphe"-huudoilla ja lauluilla.

[9] Oikeastaan: kulmakarvoillansa.

[10] S.o. puita tahi viiniköynnöksiä, joita Romalaiset istuttelivat riveihin, tavall. romal. viittosen (V) muotoon.

[11] Romalaiset toimittivat vaalinsa Marskentällä.

[12] Nim. viranhakija.

[13] Tässä: personoittuna, kreik. 'Ανάγκη.

[14] Tarkoittaa tuota kuuluisaa tarua "Damokles-miekasta". -- Syrakusassa oli itsevaltijas, Dionysius nuorempi. Hänellä oli paljo imartelijoita, niiden joukossa myöskin Damokles. Tämä alituisesti ylisteli hänen onnellisuuttansa. Kyllästyneenä tähän, valmisti Dionysius kerran suuret pidot, joissa Damokles sai istua Dionysiuksen valta-istuimella, varustettuna kaikilla itsevaltiaan oikeuksilla. Pidoissa totteli häntä kaikki, jopa itse Dionysiuskin. Ne olivat erinomaisen hauskat ja Damokles näytti sangen onnelliselta. Mutta sattumalta joutui Damokles vilkaisemaan kattoon ja huomasi hämmästykseksensä hienossa rihmassa päänsä yläpuolella katossa riippuvan paljastetun, terävän miekan. Hän peljästyi ja syöksähti paikalla istuimelta alas. Silloin huomautti Dionysius hänelle, että itsevaltijaan asema on aina samallainen, yhtä vaarallinen, kuin hänen, istuessansa miekka päänsä yläpuolella riippumassa.

[15] Sicilialaiset atriat olivat tunnetut ylellisyydestänsä ja loistostansa.

[16] Tässä: ihanaa laaksoa ylim. Vrt. Carm. I, 7.

[17] Arkturus, samoinkuin Hoeduskin, kuuluivat onnettomuutta-ennustaviin tähtiin; näiden noustessa ja laskiessa tavall. myrskyilmat seurasivat. Vrt. Carm. 11, 17.

[18] Alkukielessä: "mendax", valheellinen; "fundus mendax", sellainen maatila, joka pettää omistajansa toiveet s.o. viljaa-, satoatuottamaton.

[19] S.o. sitä kuumuutta, joka seurasi Kanikulan (Koirantähden) nousua ja oli kasveille sangen turmiollinen.

[20] Näillä täytettiin mertä komeita rakennuksia varten.

[21] Nim. patoihin tarpeellisia.

[22] S.o. Pelko, personoittuna.

[23] Uhkaukset, personoittuina.

[24] Nim. laivaan.

[25] S.o. Huoli, personoittuna.

[26] Valkeaa, punasuonista marmoria tuotiin Synnadan marmorilouhoksesta Frygiasta, rakennustarpeiksi.

[27] Vrt. Carm. II, 12.

[28] Eräs hyvänhajuinen voide, jota tuotiin Indiasta, Syriasta ja Arabiasta. Tässä: "Achaemenium costum" s.o. Persian balsami.

[29] S.o. atriumia, jossa esi-isäin rintakuvat olivat; siellä myös perheenemäntä piikoinensa työskenteli ja vieraat vastaan otettiin.

2 Laulu. (Roman nuorisolle.)

[1] Runoilija ylistää tässä Roman nuorisolle esi-isäin muinaista sotakuntoa, hyviä tapoja ja pyhää jumalain kunnioittamista, jotka olivat juuri ne hyveet, joiden avulla Roman valtio oli saavuttanut mahtavuutensa, vaan jotka runoilijan aikoina olivat jääneet kovin takapajulle.

[2] Alkukielessä: "puer", poika; nuorukainen, asevelvollinen, joksi Romalainen tehtiin 17 v. iällä.

[3] Alkukielessä: "eques", ratsastaja, praedikatiivi.

[4] Vrt. Carm. I, 2.

[5] S.o. suurimmissa vaaroissa (in summis periculis).

[6] Nim. vihollisten.

[7] S.o. naima-ikäinen.

[8] Entisen ajan tavan mukaan katselivat vaimot ja lapset kaupunkein muureilta niiden edustalla tapahtuvia tappeluja.

[9] Alkukielessä: "agminum", tässä sama kuin "belli".

[10] Nim. jonkun ystävällisen, naapurikuninkaan poika.

[11] Vrt. Tyrtaeus (7, 1 ed. Bergk p. 308): Tεϑnάμεvai, γαρ καλόν εν προμάχοισι πεσόντα ανδρ´ άγαϑον, περί η πατρίδι μαρνάμενον; sekä meidän Kalevalamme säkeitä:

"Somap' on sotahan kuolla, Kaunis miekan kalskehesen."

[12] Koska nim. pakenevain polventaipeet ja selkä ovat vihollisiin päin käännettyinä.

[13] Kuvannoll. sanottu liktoorein vitsakimpuissa olevista kirveistä. Vrt. Carm. II, 16.

[14] Alkukielessä: "popularis aurae", kansanpuuskan l. suosion.

[15] Alkukielessä: "immeritis mori", litotes, pro: "dignis immortalitate".

[16] Vrt. Simonides (p. 398 ed. Schneidew): έστι καί αίγας ακίνδυνον γέρας.

[17] Oikeastaan: "salaisen Cereen" j.n.e. -- Ceres oli Saturnuksen tytär, Jupiterin ja Pluton sisar, Proserpinan äiti, hedelmällisyyden ja maanviljelyksen jumalatar, jota kuvaeltiin unikukka käteen. Myöskin kätki hän vainajain sielut poveensa ja oli niin muodoin kuolleiden jumalatar. Muutamia vuosia kuningasten karkoittamisen jälkeen vihittiin hänelle temppeli Romassa. Suuri "Cerealia"-niminen juhla Huhtikuulla vietettiin sirkus-leikkinensä hänen kunniaksensa. Häntä palveltiin varsinkin Thessaliassa, Attikassa (Eleusiissa) ja Siciliassa. -- Erään tarun mukaan ryösti Pluto hänen tyttärensä Proserpinan. Jupiterilta sai hän luvan lähteä Manalaan hakemaan tätä takaisin. Mutta Proserpina oli ennättänyt maistaa kranaatti-omenaa, joten asiasta ei enää tullut mitään. Silloin suostui Ceres siilien, että Proserpina tuli Pluton puolisoksi ja eli puolen vuotta Manalassa ja toisen puolen maailmassa. -- Cereen "salainen palvelus" on jäte muinaisten Pelasgilaisten luonnonuskonnosta. Tätä oli kahta lajia, nim. Eleusiin "mysteriat" ja Athenan "tesmoforiat". Eleusiin juhlat taas olivat: suuret, joita vietettiin syksyllä yhdeksän päivää, ja pienet, joita vietettiin keväällä. Esimiehenä näissä oli aina näiden perustajan Eumolpuksen jälkeläinen, myöhemmin myös Athenan kuningas tahi toinen arkhontti, joka piti viran aina kuolemaansa asti. Juhlaa viettävät käyttivät purpuraviittaa ja päässänsä myrttiseppelettä. Toimituksina näissä juhlissa olivat: puhdistukset, sovitukset, uhrit, juhlasaatot, öiset kulut ja uutten jäsenten vihkimiset. Salaisoppiin kuuluivat etenkin syvälliset kysymykset jumalain ja ihmisten tilasta keskenänsä sekä sielun tilasta kuoleman jälkeen. Salaisopin jäseneksi pääsemisen välttämättömänä ehtona oli: puhtaus ja synnittömyys. Tesmoforiat, joita viettivät ainoastaan vaimot, kantaen käsivarsillansa vasuja, joissa oli vertauksellisia merkkejä yhteiskunta- ja perhe-elämästä sekä maanviljelyksestä, olivat Lokakuussa.

[18] S.o. jota ei ole kyllin kunnioitettu l. palveltu.

[19] Vrt. Carm. I, 2, 15, 24.

[20] Oikeastaan alkukielen mukaan: yhdistänyt l. liittänyt viattoman vialliseen.

3 Laulu. (Caesar Augustukselle.)

[1] Tässä laulussa Horatius esittelee rehellisyyden (justitia) ja kestäväisyyden (constantia) niiksi hyveiksi, jotka sekä yksityisille että koko Roman valtiolle ovat saattaneet kuolemattoman nimen jälkimaailmassa; sitävastoin petoksen ja horjuvaisuuden seurauksena esittelee hän Trojan kurjan perikadon. -- Laulu on nähtävästi tehty jälkeen v. 27 e.Kr.

[2] S.o. raivo, vimma (furor).

[3] Vrt. Carm. II, 14.

[4] Vrt. Carm. II, 11.

[5] Nim. tämän hyveen (sc. constantia) avulla l. kautta.

[6] Vrt. Carm. I, 3.

[7] Vrt. Carm. I, 3.

[8] Alkukielessä: "arces igneas", tuliset s.o. tähtien valaisemat l. kiiluvat linnat. -- Etelä-Hämeen kansan kielessä käytetään tämän käsitteen ilmaisemiseksi sanaa "tähtitarha".

[9] Alkukielessä: "quos inter", anastrofe, pro: "inter quos".

[10] Romalaisilla oli tapana ruokapöydässä sekä juomingeissa maata longallansa pöydän ääressä.

[11] Alkukielessä: "hac" (sc. arte); siis oikeastaan: tämän hyveen tähden ansioittuneena j.n.e.

[12] Vrt. Carm. I, 1, 7.

[13] Nim. taivaasen.

[14] Romuluksen nimi, jonka hän jumaloittuna sai; myöskin Augustusta kutsuttiin tällä nimellä, koska hän oli ikäänkuin Roman toinen perustaja.

[15] Vrt. Carm. I, 6.

[16] Vrt. Carm. I, 3.

[17] Vrt. Carm. I, 7; II, 1.

[18] Alkukielessä: "gratum", mieluista, mieluisat sanat s.o. myöntyen.

[19] S.o. Paris. Häntä sanotaan "turmiokkaaksi" (fatalis), koska Trojan oli Kohtalo (Fatum) määrännyt hävitettäväksi; "Riettaaksi", koska hän oli vietellyt Helenan ja "tuomariksi" (judex), koska hän Peleuksen ja Thetiin häävieraiden (jumalattarien) välisessä kultaomenan-riidassa oli tuomarina ja määräsi sen "kauneimmalle" (Venukselle), josta palkinnoksi sai Helenan. Vrt. Carm. I, 2.

[20] S.o. Helena.

[21] Tarun mukaan Poseidon ja Apollo rakensivat "sovitusta palkkiosta" Trojan muurit; mutta kun työ oli valmis, kielsi Laomedon palkkion heiltä ja ajoi uhkauksillansa jumalat kaupungista pois.

[22] S.o. Laomedon kansoinensa.

[23] Nim. rankaistusta saamaan, kostoa kärsimään.

[24] S.o. neitseelliselle.

[25] Vrt. Carm. I, 6, 12.

[26] S.o. Helenan.

[27] S.o. Paris.

[28] S.o. Kreikkalaisia.

[29] Oikeammin: jumalain eripuraisuuden kautta, koska toiset niistä olivat Akhivilaisten (Kreikkalaisten), toiset Trojalaisten puolella.

[30] S.o. Aeneaan jälkeisen, Romuluksen. Vrt. Carm. I, 2.

[31] S.o. Rhea Sylvia. Vrt. Carm. I, 2.

[32] Nim. Romuluksen.

[33] S.o. Jumalain (Olympoksen) asuntoihin. Vrt. Carm. I, 3.

[34] S.o. Romalaiset, jotka polveutuivat Troialaisista. Vrt. Carm. I, 2.

[35] Alkukielessä: "inultae", pro: "impunes", rankaisematta, ilman vaaraa.

[36] Vrt. Carm. I, 2.

[37] Nim. Roma.

[38] S.o. Välimeri.

[39] Niilinvirta Egyptissä.

[40] Nim. Roma.

[41] Alkukielessä: "irrepertum", löytämätöntä, keksimätöntä.

[42] Alkukielessä: "sic", siten; selitetty tarkemmin seuraavalla: "että maa sen kätkee" (cum terra celat).

[43] Alkukielessä: "pluvii rores", s.o. "imbres", vesisateet.

[44] Vrt. Carm. I, 1.

[45] Alkukielessä: "nimium pii" (nim. Trojaa kohtaan) s.o. liiaksi isänmaansa (Trojan) etua tarkoittaen.

[46] Augustuksella oli aikomus muuttaa valta-istuin Romasta Trojaan. Tämä tuuma ei näytä runoilijaa miellyttäneen ja sentähden hän asettaa tässä Junon suuhun nämät uhkaavat lauseet. Myöskin aikaisemmin oli Caesar ajatellut tehdä valtakunnan pääkaupungiksi joko Trojan tahi Alexandrian.

[47] Foebus oli Trojalaisten suojelusjumala. Vrt. ed.

[48] Juno oli Argoksen suojelusjumalatar.

[49] Nim. jotka voittaja oli surmannut.

[50] Vrt. Carm. I, 26.

4 Laulu. (Kalliopelle.)

[1] Tässä laulussa, jolla runoilijan tarkoitus oikeastaan on ylistää Augustuksen ansioita, vaikka hän tuolla hienolla, tunnetulla tavallansa sovittaa sen Runottareen, opettaa Horatius, että viisaus, ymmärtäväisyys ja sivistys ovat ihmisen onnellisuuden elinehtoja, mutta sitävastoin raakuus ja väkivalta saattavat hänet ennen pitkää perikadon partaalle.

[2] Vrt. Carm. I, 26.

[3] S.o. Olympoksesta, jossa Runottaret, Zeuksen tyttäret, asuskelivat.

[4] Nim. laulaa (dicere).

[5] Nim. Runottaren.

[6] Nim. luulen (videor).

[7] Runottaret oleskelivat tavall. lehdoissa, senvuoksi sanotaan niitä "pyhiksi".

[8] "Tarunomaisiksi" sanotaan kyyhkysiä sentähden, että niiden kerrotaan kantaneen Zeukselle ambrosiaa ja vieneen ensimmäistä elatusta Semiramiille, joka oli kuolemaan jätetty. -- Runoilija näkyy tässä jälittelevän erästä tarua nuoresta Pindaruksesta, jonka huulia mehiläisten kerrotaan medellä kostutelleen, kun hän jollakin matkallansa oli nukahtanut taivasalle.

[9] Vultur, eräs vuori Apulian ja Lukanian rajalla, etelään Venusiasta.

[10] Akherontia, Bantia ja Forentum, kaupunkeja Venusian läheisyydessä, Vulturin juurella.

[11] Alkukielessä: "non sine dis", litotes (= cum dis), ei ilman jumalia s.o. jumalain avulla.

[12] S.o. teidän lemmikkinänne.

[13] Vrt. Carm. II, 16.

[14] Praeneste, perinvanha Latiumin kaupunki, kaakkoon Romasta. Sen terveellisen ilmanalan vuoksi ylhäiset Romalaiset viettivät siellä kesä-aikaansa.

[15] Vrt. Carm. I, 7, 18.

[16] Nim. niin menen niihin. Vrt. Carm. II, 18.

[17] Filippi, eräs Makedonian kaupunki.

[18] Palinurus, eräs Lukanian niemi, joka sai nimensä Aeneaan perämiehestä, joka sen edustalla joutui haaksirikkoon ja hukkui.

[19] Nim. "Bosporus Thracius".

[20] S.o. Syrian. Vrt. Carm. I, 31.

[21] Konkanilaiset, eräs kantabrialainen kansakunta Hispaniassa.

[22] Vrt. Carm. II, 9.

[23] S.o. Tanais- l. Don-joella.

[24] Augustus käytti joutohetkensä tavallisesti runokirjallisuuden lukemiseen, vieläpä itsekin runoili. Vrt. Carm. I, 26.

[25] Titan oli Uranoksen (taivaan) ja Gaian (maan) poika, Saturnuksen vanhempi veli, josta syntyi Titanein suku, kuusi luvultansa; nämä riitelivät Jupiterilta taivaan hallintoa, vaan tämä ukonnuolella paiskasi heidät Tartarukseen.

[26] Nim. Jupiter.

[27] S.o. Manalaa (Tartarusta).

[28] S.o. Gigaatit. Vrt. Carm. II, 19.

[29] Nim. Otos ja Efialtos, Aloeuksen (Neptunuksen) ja Ifimedeian pojat. Yhdeksännellä ikävuodellansa hyökkäsivät he Olymposta vastaan, vangitsivat Marsin, joka vastusti heitä; Apollo heidät vihdoin lannisti.

[30] Pelion, eräs Thessalian vuori.

[31] Vrt. Carm. I, 3.

[32] Tyfoeus oli Tartaruksen ja Gaian poika, hirveä jättiläinen, jolla oli sata lohikäärmeenmuotoista, tultasuitsevaa päätä ja hirveä ääni. Hän oli niin suuri, että päällänsä kosketteli pilviä ja sylellänsä ulottui idästä länteen. Hän tahtoi anastaa itsellensä vallan jumalain ja ihmisten suhteen, mutta Jupiter surmasi ja hautasi hänet Aetnan alle jonka puhkeamiseen hänen luultiin vaikuttavan.

[33] Mimas oli eräs Kentauri.

[34] Porfyrion oli Uranoksen ja Gaian poika, jättiläinen, jonka Herkules Gigaati-taistelussa surmasi.

[35] Vrt. Carm. II, 19.

[36] Enkeladus oli eräs Gigas, jonka niskalle Minerva taistelussa paiskasi Sicilian.

[37] Vrt. Carm. I, 6, 12.

[38] Vulkanus oli Jupiterin ja Junon poika, Venuksen puoliso, tulenjumala ja metallinvalmistustaidon keksijä. Pajoinansa käytti hän tulivuoria, erittäinkin Aetnaa, ja apulaisinansa Kyklops-jättiläisiä. Hänen kunniaksensa vietettiin "Vulcanalia"-niminen juhla Elokuussa.

[39] Vrt. Carm. I, 7; II, 1.

[40] Kastilia, kuulu lähde Parnasos-vuoren juurella.

[41] Lykia, eräs Vähän-Asian maakunta, jossa oli Apollon temppeli ja oraakkeli Patarassa, hänen palveluksensa pääpaikka. 1

[42] S.o. Kynthosta, erästä vuorta Delos-saarella. Vrt. Carm. I, 21.

[43] Patara oli eräs Lykian kaupunki, Xanthos-joen suulla. Vrt. sama run. ed.

[44] Tässä personoittuina.

[45] Vrt. Carm. II, 17.

[46] Vrt. Carm. I, 12.

[47] Vrt. Carm. II, 13.

[48] Terra l. Tellus (Maa) on Gigaatien äiti. Vrt. Carm. II, 19.

[49] Vrt. Carm. I, 24.

[50] Vrt. Carm. II, 14.

[51] Pirithous oli Jupiterin ja Dian poika, Lapithein kuningas, jonka häissä syntyi tuo kuulu taistelu Lapithein ja Kentaurien kesken (vrt. Carm. I, 18). Hän tahtoi ystävänsä Theseuksen avulla ryöstää Proserpinan Manalasta, mutta Pluto pani hänet irroittamattomiin kahleisin.

5 Laulu. (Caesar Augustuksen kunniaksi.)

[1] Horatius rohkaisee tällä laulullansa Augustusta, joka varusteli sotaretkille Britannialaisia ja Parthialaisia vastaan (v. 27 e.Kr.) sekä ylistelee sitä ikuista mainetta, joka näiden kansain kukistamisesta oli hänelle tuleva. Sitten runoilija manailee sitä häpeää, joka tahrasi Roman valtion kuulun maineen, kun Krassus joutui tappiolle ja hänen sotilaansa, ollessansa Parthialaisten vankeina, naimasitoumusten kautta liittyivät lähemmin heihin, jopa taistelivat heidän riveissänsäkin omaa isänmaatansa vastaan; aivan näiden vastakohtana taas kehuu Reguluksen jaloa tekoa ja lujuutta. -- Laulu on nähtävästi tehty noin v. 27 e.Kr.; toiset kyllä arvelevat sen tehdyn v. 20 e.Kr., jolloin Parthialaiset antoivat Roman sotavangit ja liput takaisin, vaan tällä arvelulla ei näytä olevan luotettavaa perustusta.

[2] Vrt. Carm. I, 2, 15.

[3] S.o. näkyväisenä.

[4] Nim. maailmassa.

[5] Vrt. Carm. I, 2.

[6] Roman lain mukaan avioliitot muukalaisten kanssa ja etenkin vihollisen maassa olivat ankarasti kielletyt.

[7] Marsilaiset ja Apulialaiset olivat Italian urhollisempia sotureja. Vrt. Carm. I, 2.

[8] S.o. "Nomen Romanum", josta todelliset Romalaiset kopeilivat.

[9] Vrt. Carm. I, 2.

[10] Nim. Jupiter-Kapitolinus s.o. Jupiterin temppeli Mons-Tarpejus-nimisellä Roman kukkulalla.

[11] Toisten mukaan: "in armis", aseissa, nim. Romalaisia vastaan. Tällainen tapaus sattui esim. tappelun jälkeen, jolloin Kvintus Labienus pakeni Parthialaisten luo ja näiden päällikkönä anasti Syrian ja Foenikian v. 40 e.Kr.

[12] Vrt. Carm. I, 2.

[13] Vrt. Carm. I, 12.

[14] Tästä alkaa Reguluksen senaatissa pitämä puhe.

[15] Nim. Karthagon.

[16] Karthagolaiset eivät siis enää pelänneet mitään vaaraa Romalaisten puolelta, vaan alkoivat jälleen puuhailla, saavuttaaksensa entistä mahtavuuttansa.

[17] S.o. rahalla.

[18] Nim. verkon asettajaa vastaan.

[19] Nim. samassa määrässä kuin Roma häviää.

[20] S.o. Reguluksen.

[21] S.o. senaattorit.

[22] Reguluksen kärsimykset eivät ole, tarkemman tutkimuksen mukaan, täydellisesti luotettavia; varma kuitenkin on, että hän joutui Karthagolaisten vangiksi v. 255 e.Kr. ja kuoli sitten Karthagossa.

[23] S.o. turvattiensa suojelijana ja välittäjänä.

[24] Vrt. Carm. II, 6.

[25] Vrt. Carm. II, 6.

6 Laulu. (Roman kansalle.)

[1] Horatius moittii tässä laulussa aikakautensa ylellisyyttä ja tapainturmiota sekä kehoittaa kansalaisiansa todelliseen jumalanpelkoon ja kohtuulliseen elintapaan, jotka ovat juuri ne tehoisat välikappaleet, joiden avulla valtakunnat paraiten saavuttavat onnellisuutensa ja mahtavuutensa.

[2] Nim. Roman valtion uskonnolliseen häviöön.

[3] Nim. aina Sullan ajoista asti.

[4] Kansalaissodan aikoina oli täydellinen uskonnollinen häviö tullut: jumalain kunnioittaminen oli laimiinlyöty, useat temppelit olivat raunioina joko tulipalon tahi vanhuuden seurauksista tahi olivat muuten perinpohjin hävitetyt.

[5] Nim. joko tulipalon tahi uhrin savusta.

[6] Nim. jumalain palveluksesta l. kunnioittamisesta.

[7] S.o. Italialle.

[8] Nim. Krassuksen v. 53 e.Kr. ja Antoniuksen v. 40 e.Kr.

[9] Monaeses ja Pakorus olivat Parthialaisia sotapäälliköitä.

[10] Nim. auspiciumilla l. lintukatseloilla.

[11] Parthialaiset käyttivät pieniä vitjoja kaulassansa.

[12] Vrt. Carm. I, 35.

[13] S.o. Afrikalaiset, Kleopatran laivasto.

[14] S.o. naima-ikäinen.

[15] Jonialaiset tanssit olivat tunnetut tulisista liikkeistänsä.

[16] Nim. tyttönä ollessansa.

[17] Nim. vaimona ollessansa.

[18] Alkukielessä: "inter vina", viinin keskellä s.o. juomingeissa.

[19] Nim. kestipöydästä.

[20] S.o. ensimm. punilaissodassa. Vrt. Carm. II, 12.

[21] Pyrrhus oli Epeauksen kuningas.

[22] Vrt. Carm. II, 9.

[23] Vrt. Carm. II, 12.

[24] S.o. sabinilaisilla.

[25] S.o. kun ilta tuli.

[26] Alkukielessä: "aetas peior avis", pro: "peior aetate avorum".

7 Laulu. (Asterielle.)

[1] Horatius lohduttelee erästä Asterie-nimistä ystävätärtänsä, joka sureksii ja kaipaa myrsky-ilman, kaukana vieraassa maassa, viivyttelemää lemmittyänsä (miestänsä?), vakuuttaen tämän kyllä olevan uskollisen Asterielle ja palaavan sieltä hänen luoksensa jälleen keväällä; sitävastoin kieltää hän Asterien, lemmittynsä poissa ollessa, kovin paljon suosimasta naapuriansa.

[2] Vrt. Carm. II, 5, 17.

[3] S.o. länsituulet.

[4] S.o. Bithynian. Vrt. Carm. I, 35.

[5] Vrt. Carm. I, 28.

[6] Kreik. Epeiruksen kuulu merikaupunki, lähellä Keraunia-vuorta.

[7] Kapra, eräs Ajomiehen tähti-sikerön tähtiä.

[8] Alkukielessä: "non sine multis", litotes, runsaasti.

[9] Nim. rakkaudesta Gygesta kohtaan.

[10] Nim. Kloën. Vrt. Carm. I, 23.

[11] Niin. sinuun, Gygeesen.

[12] Bellerofon oli surmannut sukulaisensa ja paennut Proetuksen, Tirynsin kuninkaan luokse, puhdistuaksensa rikoksestansa. Silloin Proetuksen puoliso, Anteia, nosti kanteen häntä vastaan.

[13] Peleus oli Thessalian kuningas, Aeakuksen poika, Telamonin veli, Thetiin puoliso, Akhilleen isä. Häntä syytti Hippolyte, Akastuksen, Jolkuksen kuninkaan puoliso, saastaisista aikeista, koska ei voinut tätä itseensä miellyttää. Eräs Kentauri Khiron pelasti hänet kuitenkin.

[14] Vrt. Carm. I, 28.

[15] Magnesia-nimisestä Thessalian maakunnasta.

[16] Ikarus-meren kallioita. Vrt. Carm. I, 1.

[17] S.o. Tiberin. Vrt. Carm. I, 2.

[18] Nim. Enipeuksen.

8 Laulu. (K. Cilnius Maecenaalle.)

[1] Horatius kutsuu ystäväänsä Maecenasta tulemaan Maaliskuun ensimmäiseksi päiväksi luoksensa, juhlailemaan sen johdosta, että hän oli onnellisesti pelastunut kuolemasta, jonka kaatuessansa oli vaikuttamaisillansa eräs hänen Sabinilaistilallansa myrsky-ilman rouhima puu (vrt. Carm. II, 13); hän oli sitten päättänyt pyhittää tämän päivän joka vuosi Sallimukselle tapauksen muistoksi.

[2] Horatius oli naimaton; siis: "vanhapoika", vanha nuorimies.

[3] Maaliskuun ensimmäisenä päivänä Roman vallasvaimot viettivät vuosittain loistavaa juhlaa (Matronalia) avioliittojen perustajattaren ja suosijattaren Junon kunniaksi.

[4] S.o. turpeista tehdylle alttarille.

[5] Oikeastaan: asetetut.

[6] Nim. Latinan- ja Kreikankieleen; muita kieliä Romalaiset halveksivat raakoina ja muukalaisina.

[7] Romalaisilla oli tapana uhrata valkeita elukoita jumalillensa, paitsi Manalan jumalille, jotka aina saivat mustia.

[8] Liber oli runoilijain suojelija. Vrt. Carm I, 7, 12. -- Oikeastaan hänen oli pelastanut Faunus. Vrt. Carm. II, 17.

[9] Alkukielessä: "anno redeunte", vuoden palatessa jälleen s.o. joka vuosi.

[10] Vrt. Carm. I, 9.

[11] L. Volsatius Tullus ja M. Aemilius Lepidus olivat konsuleina v. 66 e.Kr.; siis kysymyksessä-oleva viini oli noin 43 v. vanhaa.

[12] Romalaisilla oli tapana savustella viinejä, jotta ne pikemmin saisivat vanhan ja hyvän ma'un.

[13] Nim. jotka tavallisesti seuraavat ylellisestä nauttimisesta.

[14] S.o. sisällisten asiain suhteen (sota-asioista pitivät huolta Augustus ja Agrippa); hän johti niin. Augustuksen poissa-ollessa sisällistä hallitusta.

[15] Hän oli Getein, erään Thrakian kansakunnan, kuningas

[16] Nim. Romalle (Romae).

[17] Vrt. Carm. I, 2.

[18] Vrt. Carm. II, 6.

[19] S.o. kauan-kestäneessä l. pitkällisessä sodassa.

[20] Vrt. Carm. I, 19.

[21] Alkukielessä: "neglegens", pro: "non timens", jonka tähden myös "ne" seuraa; siis: huolimatta l. pelkäämättä, että j.n.e.

[22] Alkukielessä: "paree", pro: "noli", älä, j.n.e.

9 Laulu. (Lydialle.)

[1] Tämä laulu on n.k. kanssapuhe (dialogus), jossa kumpikin, sekä Horatius että Lydia, ilmaisevat toisillensa, miten onnelliset he ennen olivat, nauttiessansa toistensa todellista lempeä ja uskollisuutta ja miten onnettomiksi he taas olivat tulleet keskinäisen rakkautensa loukkautumisesta; vihdoin he kuitenkin sopivat keskenänsä ja lupaavat olla toisillensa uskollisia sekä elämässä että kuolemassa. -- Tämä laulu on muuten erinomaisen älykkäästi ja viehättävästi tehty. Eräs ulkomaalainen tiedemies (Julius Caesar Scaliger, 1484-1558) sanoo tämän olevan yhtä "suloisen kuin jumalain ruoan ja juoman" sekä lisää, että hän "mieluummin tahtoisi olla tällaisen laulun tekijänä, kuin koko Aragonian kuninkaana". Tiedemiehet ovat antaneet tälle laululle nimen "Carmen amoeboeum", kreik. ασμα άμοίβοΐον.

[2] Alkukielessä: "gratus eram", olin mieleen s.o. pysyin suosiossa.

[3] S.o. onnellisemmin.

[4] Alkukielessä: "Persarum rege", Persialaisten k. s.o. Persian k.

[5] Alkukielessä: "alia arsisti", palanut (sc. rakkaudesta) toiseen s.o. rakastanut l. lempinyt toista.

[6] Alkukielessä: "multi nominis", gent. qualit., suuri- l. kuulu-niminen, tunnettu, "nimi-kuulu".

[7] Vrt. Carm. I, 23; III, 7.

[8] S.o. vähä-arvoisempi l. huonompi kuin Khloë.

[9] S.o. Rhea Sylviaa. Vrt. Carm. I. 2.

[10] Alkukielessä: "citharae sciens", gent., kitaraa (sc. soittaa) taitava.

[11] Alkukielessä: "animae", henkeäni s.o. rakastettuani, sydänkäpyäni; oik. sama kuin "puellae", tyttöäni.

[12] Nim. rakkauden.

[13] Thurii, orum; eräs Etelä-Italian (Lukanian) kaupunki, Athenalaisten perustama uudisasutus (colonia), ent. Sybaris.

[14] Vrt. Carm. I, 2; II, 7.

[15] Kauniin henkilön vertaus.

[16] Vrt. Carm. II, 11.

10 Laulu. (Lycelle.)

[1] Runoilija koettaa tällä "sisäänpyrkimislaulullansa" (παρακλαυσίϑυρον, sc. μέλος) taivuttaa erästä Lyce-nimistä tyttöä avaamaan oviansa, kun hän, muka kosimistuumissa, pyrkii tämän luokse; mutta kun koko tämä yritys ei näyttänyt vaikuttavan tyttöön mitään, alkaa runoilija ladella tavallista korkeampia sanoja.

[2] S.o. Don-joesta.

[3] Sentähden ett'eivät au'enneet.

[4] Alkukielessä: "incolis Aquilonibus", tässä adjekt. käyt., maassa-raivoavat pohjatuulet.

[5] S.o. avonainen piha (impluvium) romalaisen asuinrakennuksen keskellä, johon puita oli istutettu; tätä käytettiin huvitus-paikkana (viridarium).

[6] Vrt. Carla. I, 2, 15.

[7] Vrt. Carm. I, 2.

[8] S.o. ett'ei jumalatar kääntäisi sen kulkua toiseen suuntaan. Kuvannollinen lause. Ajatus siinä on seuraavaa laatua: Ole varoillasi, ett'ei sinua, jota nyt ihaillaan ja etsiskellään, tulevaisuudessa halveksita.

[9] Lycen sukuperä näyttää polveutuneen Etruriasta.

[10] Penelope, Ikaruksen ja Periboean tytär, Ithakan kuninkaan Odysseuksen puoliso, joka tämän "harharetkillä" ollessa ei suostunut kosijain viettelyksiin.

[11] S.o. Makedonian. Vrt. Carm. I, 26.

[12] Alkukielessä: "pellice", pro: "amore pellicis", siis oikeammin: Pierian porton rakkaudesta haavoittunut.

[13] Alkukielessä: "animum", acc. resp., mielesi suhteen, mieleltäsi.

[14] S.o. Mauretanian, Afrikan.

[15] Alkukielessä: "coelestis", s.o. "pluviae" (sc. aquae).

11 Laulu. (Lydelle.)

[1] Runoilija rukoilee kanteleen keksijältä, Merkuriukselta, apua pehmittääksensä kanteleellansa ja laulullansa erään Lyde-nimisen kaunottaren kylmäkiskoista sydäntä; kuvailee, varoitukseksi hänelle, Danauksen tytärten rikoksen ja rankaistukset sekä esikuvaksi yhden heistä, Hypermnestran, jalon esimerkin.

[2] Vrt. Carm. I, 2, 10.

[3] Amfion oli Zeuksen ja Antiopen poika, joka, tarun mukaan, sai lyyryn Merkuriukselta ja rakensi Theban muurit laulullansa.

[4] Tässä personoittuna.

[5] Alkukielessä: "nuptiarum expers", häistä osaton s.o. naimaton, lemmenseikoista tietämätön.

[6] Alkukielessä: "cruda" (= immatura), verinen, ei vielä mieskuntainen, liian nuori.

[7] Alkukielessä: "comitesque", praedikatiivi sanoille "tigres" ja "silvas".

[8] S.o. Manalan (Tartaruksen).

[9] Silloin kun Orfeus meni Manalaan puolisoansa, Eurydikea, noutamaan ja lepytteli Kerberusta. Vrt. Carm. I. 12: II. 13.

[10] Ixion oli Flegyaan, Lapithein kuninkaan poika, Pirithouksen isä, Kentaurien kanta-isä. Hän kosi Diaa, Deioneuksen tytärtä; lupasi vanhan tavan mukaan Deioneukselle kallisarvoisia morsiuslahjoja ja kutsui hänet asuntoonsa, jossa tämä putosi erääsen, Ixionin valmistamaan, salaiseen tulikuoppaan ja paloi. Kuitenkin jätti Zeus, joka sääli häntä, vehkeen kostamatta. Sittemmin yritti hän ryhtyä Junoon, mutta Hermes, Zeuksen käskystä, paiskasi hänet Manalaan, jossa hän käsistänsä ja jaloistansa sidottiin iäti-pyörivään tuliseen pyörään. Vrt. Carm. II, 14.

[11] Vrt. Carm. II, 14.

[12] Vrt. Carm. II, 14.

[13] Alkukielessä: "lymphae", gent. inopiae.

[14] Vrt. Carm. I, 24.

[15] Nim. Hypermnestra.

[16] Soihtu (fax) oli tehty tavallisesti hongan, harvemmin orapihlajan säleistä ja sitä käytettiin monenlaisissa eri tiloissa, niinkuin hautijaisissa, häissä y.m. Tällainen n.k. hääsoihtu (fax nuptialis) pidettiin hääpäivänä, morsiamen edessä. -- Horatius koskettaa tässä kohdin mainittua seikkaa siitä syystä, että tuo kuuluisa murha oli määrätty hääyönä tapahtuvaksi.

[17] Oikeastaan: loistavasti, loistavalla tavalla.

[18] Sentähden että hän oli käskenyt tyttärensä tällaiseen kamalaan tekoon.

[19] Nimeltänsä Lynkeus, Aegyptuksen poika.

[20] S.o. kuolema.

[21] Alkukielessä: "falle", nim. "fugiendo", pakenemalla.

[22] Alkukielessä: "singulos" s.o. "suum quaeque maritum", kukin oman miehensä.

[23] Alkukielessä: "feriam", nim. "ferro", koskettaa raudalla l. miekalla s.o. surmata.

[24] Alkukielessä: "classe", pro: "navibus", laivastolla, laivoin, mertä myöden.

[25] Numidia, eräs Afrikan pohjaispuolisia maakuntia.

[26] Vrt. Carm. I, 2.

[27] Hypermnestra nim. odotti kuolemaa isältänsä, tottelemattomuutensa rankaistukseksi.

12 Laulu. (Neobulelle.)

[1] Runoilija lohduttaa Neobulea, joka oli silmittömästi rakastunut nuoreen Hebrukseen; lopuksi hän ylistelee Hebruksen monipuolisia kykyjä.

[2] Alkukielessä: "amori dare ludun", antaa leikin rakkaudelle s.o. suositella l. noudattaa rakkautta.

[3] Alkukielessä: "exanimari", hengästyä puolikuoliaaksi, mennä tajulta.

[4] Alkukielessä: "patruae verbera linquae", sedällisen kielen pieksemisiä s.o. sedän toraa.

[5] S.o. Venus. Vrt. Carm. I, 2.

[6] S.o. Lempi l. Amor.

[7] Lipara, eräs Aeolian saaria, pohjaispuolella Siciliaa.

[8] S.o. Athenen, käsitöiden ja erittäinkin kutomataidon suojelijattaren. Vrt. Carm. I, 6, 12.

[9] Nim. uimisen l. kylpemisen edellä.

[10] Vrt. Carm. I, 2.

[11] Vrt. Carm. I, 27; III, 7.

[12] Alkukielessä: "apertum", pro: "apertum campum".

13 Laulu. (Bandusian lähteelle.)

[1] Runoilija ylistelee tässä Bandusian lähdettä ja lupaa sille loistavan uhrin.

[2] Alkukielessä: "O fons Bandusiae", gent. epexegeticus. -- Bandusian lähde oli Horatiuksen syntymäkaupungin Venusian läheisyydessä.

[3] Alkukielessä: "vitro splendidior", abl. comp., lasia kirkkaampi.

[4] Joka vuosi Lokakuun 13 p:nä vietettiin n.k. Lähdejuhla l. Fontinalia, jolloin paiskottiin kukkakiehkuroita veteen, toimitettiin vuodatusuhreja ja teurastettiin pukki n.k. vedenjumalille.

[5] Alkukielessä: "cornibus primis", ensim. sarvista s.o. "sarvenaluista".

[6] Vrt. Carm. I, 17; III, 1.

[7] Alkukielessä: "loquaces", puheliaat, kielevät, lirisevät.

14 Laulu. (Roman kansalle.)

[1] Runoilija kehoittaa sekä Roman kansaa yleisesti että erittäinkin Augustuksen omaisia, tuttavia ja sotilaita uhraamaan ja viettämään loistavaa juhlaa sen johdosta, että Augustus voittajana ja onnellisesti palaa Kantabrian sodasta v. 24 e.Kr. Romaan jälleen; itse sanoo hän pitävänsä tämän päivän pyhäin pyhänä ja viettävänsä erittäin juhlallisesti.

[2] Vrt. Carm. I, 3.

[3] S.o. hän sai loistavan voiton, lannisti Kantabrialaiset.

[4] Vrt. Carm. II, 4.

[5] S.o. Livia, Augustuksen puoliso.

[6] S.o. Oktavia, Augustuksen sisar.

[7] S.o. sotilasten.

[8] Nim. Caesar Augustuksen.

[9] Nim. valtion suhteen (curas civiles).

[10] Nim. sisällissotaa (tumultus Italicus).

[11] Alkukielessä: "mori per vim", väkivallan kautta kuolla s.o. väkivaltaista kuolemaa.

[12] Marsilais- l. liittolaissota oli vv. 90-85 e.Kr.

[13] Orjainsodan (tumultus servilis), joka oli vv. 73-71 e.Kr., johtaja.

[14] L. Munatius Plankus ja M. Lepidus olivat konsuleina v. 42 e.Kr.

15 Laulu. (Khlorikselle.)

[1] Runoilija kehoittaa erästä Khloris-nimistä akkaa luopumaan vihdoinkin entisestä irstaisuudestansa, koska kuolema jo on aivan hänen kiintereillänsä, ja jättämään kaikki nuorempien haltuun.

[2] S.o. pahanmaineisille.

[3] Alkukielessä: "maturo funeri", kypsän s.o. jotenkin lähellä haudan parrasta.

[4] S.o. rumentamasta kaunisten neitosten seuraa vanhoilla, kurttuisilla kasvoillasi.

[5] Tytön nimi.

[6] S.o. tunkee väkisin heidän suojihinsa.

[7] Thyias, haltioissansa-oleva s.o. Bakkhatinna l. Bakkhuksen juhlaa viettävä. Vrt. Carm. II, 19.

[8] Nothus merkitsee oikeastansa: avioton, salavuoteinen, äpärä; tässä: nom. propr., miehen nimi.

[9] Nim. Foloëta.

[10] Luceria, kaupunki Pohjais-Apuliassa, kuuluisa erinomaisista villoistansa.

[11] S.o. villakankaat.

[12] Kun nim. viinimalja on tyhjennetty, jää pohjaan jonkunlaista sakoa (faex).

16 Laulu. (K. Cilnius Maecenaalle.)

[1] Tässä laulussa Horatius opettaa, että rikkaus ei tee ihmistä tosi-onnelliseksi: hän on aina rauhaton ja himoitsee yhä enempää; vaan onnellisuus, sanan oikeassa merkityksessä, riippuu himojensa hillitsemisestä ja tyytyväisyydestä. -- Aiheen kirjoittaaksensa tämän laulun sai Horatius sen johdosta, että Augustus oli v. 28 e.Kr. tarjonnut hänelle kirjurinvirkaa hovissansa, vaan Horatius hylkäsi sen, koska hän ei rakastanut mahtavuutta, vaan rauhallista ja yksinkertaista elämää, jonka hän parhaiten voi saavuttaa maatilallansa Sabinilaisten maassa.

[2] Linnan seinät olivat vaskivaruiset.

[3] Danaë oli Akrisiuksen, Argoksen kuninkaan tytär. -- Oraakkeli oli hänelle ennustanut, että Danaën pitäisi synnyttää poika, joka surmaisi iso-isänsä. Siitä peljästyi Akrisius ja pani Danaën maanalaiseen suojaan (Horatiuksen mukaan vaskitorniin) säilytettäväksi. Mutta Zeus "tapasi häntä kultasateessa" ja hän synnytti Zeukselle pojan, nimeltä Perseus. Akrisius heitätytti arkussa äidin poikinensa mereen, mutta Diktys, Serifuksen kuninkaan veli, pelasti heidät. Kuningas itse, nimeltä Polydektes, kasvatti Perseuksen hovissansa Serifuksella (Kykladein saarella). Myöhemmin Perseus tietämättänsä surmasi diskuksella (kiekolla) iso-isänsä Larissan leikkilöissä.

[4] Vrt. Carm. I, 2, 15.

[5] Vrt. Carm. I, 2.

[6] Nim. oraakkelin ennustuksen tähden.

[7] S.o. vartijain, palvelijain.

[8] S.o. kivimuuritkin.

[9] S.o. Amfiarauksen, joka ei tahtonut ottaa osaa Polyneikeen retkeen ("Seitsemän Thebaa vastaan"), vaan piiloutui, koska hän edeltäkäsin tiesi retken onnettoman lopun. Hänen puolisonsa Erifyle, jonka Polyneikes lahjoi kultaisella kaulaseppeleellä, ilmoitti kuitenkin miehensä olopaikan ja tämän täytyi lähteä mukaan. Täällä Amfiaraus suistui surman suuhun (maan repeämisen johdosta) ja Erifylen taas surmasi hänen oma poikansa Alkmaion tuon edellä-mainitun kavalluksen johdosta. Vrt. Carm. I, 18.

[10] S.o. suku.

[11] S.o. Filip II Makedonian kuningas, hallitsi vv. 360-336 e. Kr., "emptor Olynthi" l. "mercator Graeciae", jonka lauseena oli: "Kultakuormaa kuljettava aasi pääsee kivimuurienkin ylitse"; hän valloitti lahjain avulla Olynthuksen, Potidaean, Amfipolin, Pydnan y.m.

[12] S.o. kreikkalaiset (esm. Spartan, Molossien y.m.) pikku-kuninkaat.

[13] Esim. Menaan, Pompejuksen orjan, jonka tämä vapautti ja teki laivastonsa päälliköksi; myöhemmin luopui Menas kuitenkin hyväntekijästänsä ja meni lahjottuna Oktavianuksen puolelle. Vrt. Ep. 4.

[14] Vrt. Carm. I, 1.

[15] S.o. rikasten halveksiman, vähäpätöisen.

[16] Kollektiivisesti, siis: Apulialaiset.

[17] S.o. Digentia, eräs puro Sabinilaisten alueella, lähellä Horatiuksen maataloa.

[18] Vrt. Carm. I, 1.

[19] Kalabria, eräs Ala-Italian maakunta, tunnettu mehiläishoidostansa.

[20] S.o. kampanialaisessa. -- Laestrygonit, tarun mukaan, eräs villi jättiläiskansa Sisiliassa, alkup. kotoisin Formian tienoilta Kampaniasta.

[21] S.o. Gallia-Cisalpinan.

[22] Alyattes, Lydian kuningas, tuon mainion rikkaan Kroesuksen isä.

[23] Vrt. Carm. II, 12.

[24] Alkukielessä: "bene est", hyvin on sen laita s.o. onnellinen on se, joka j.n.e.

17 Laulu. (Aelius Lamialle.)

[1] Horatius kehoittaa ystäväänsä, ritari Aelius Lamiaa, "huomispäiväksi" laittamaan Geniuksen kunniaksi loistavat kemut, koska se, ennustuksista päättäen, myrskynsä ja sateensa tähden olisi muuten ikävänlainen viettää. Vrt. Carm. I, 26.

[2] Lamus oli Laestrygonilaisten kuningas, Formian perustaja. Lamiain suku (Aelia gens) kuului Roman ylhäisimpiin sukuihin.

[3] Nim. vanhasta Lamuksesta (ab vetusto Lamo).

[4] Nim. Lamuksesta.

[5] Formia, eräs Latiumin kaupunki, Appiuksen tien varrella, ikivanha tyrrhenialaisten merirosvojen pesäpaikka, tunnettu mainosta viinistänsä. Sen ihanalla ympäristöllä oli ylhäisillä Romalaisilla (esim. Cicerolla) huviloita.

[6] Marika oli eräs puolijumalatar Minturnan seuduilla Liris-joen varrella, jolle tammipuisto (lucus Maricae) oli pyhitetty, Vergiliuksen mukaan Latinuksen äiti.

[7] S.o. rantamaata Minturnan luona, Liris-joen suulla.

[8] Vrt. Carm. II, 16.

[9] Koska varis, tarun mukaan, eli "yhdeksän ihmisikää" vanhaksi.

[10] Nim. ennenkun myrsky ja sade tulevat.

[11] Nim. liedelle.

[12] Geniusta pidettiin ihmisen suojelija-, holhooja- ja onnenhaltija henkenä, jonka luultiin johtavan häntä aina syntymästä kuolemaan asti. Syntymäpäivinä uhrattiin sille viiniä, kukkakiehkuroita ja pyhää savua. Iloisella elämän nautinnolla luultiin häntä ihastutettavan. Valanteoissa huudettiin häntä todistajaksi.

[13] S.o. nuori.

18 Laulu. (Faunukselle.)

[1] Kevään alussa runoilija rukoilee Faunusta kesän ajalla suojelemaan vainioitansa ja karjaansa sekä lupaa hänelle tämän hyvänteon palkinnoksi muhkean uhrin.

[2] Vrt. Carm. I, 4. 17.

[3] Vrt. Carm. I, 1.

[4] S.o. eritt. kevätpuolla syntyneitä pikku-elukoita. -- Toiset arvelevat sanan "alumnis" tarkoittavan kevätkasveja, eikä pientä karjaa.

[5] S.o. Joulukuulla.

[6] S.o. Joulukuun 5 päivä. -- Faunukselle vietettiin oikeastaan kaksi juhlaa vuodessa, nim.: Helmikuun 13 p:nä, jolloin häntä rukoiltiin kesän kuluessa suojelemaan maita ja karjoja; ja Joulukuun 5 p:nä, jolloin häntä taas kiitettiin kesällä saadusta suojeluksesta.

[7] S.o. Sabinilaismaanmiehet.

[8] Kuvaus jumalan kunnioittamisesta seuraavasta täydellisestä turvallisuudesta.

[9] Lehdet putoilevat nim. puista viimeistänsäkin Joulukuulla.

[10] Alkukielessä: "fossor", oik. viinamäen kaivaja; siitä: maanmies.

[11] Alkukielessä: "ter", kolmesti, kolmitahdissa.

[12] Alkukielessä: "pepulisse"; tässä: "pellere", pro: "pulsare".

[13] S.o. vaivaa-tuottavaa.

[14] Alkukielessä: "ter ... terram", alliteratsiooni.

19 Laulu. (Telefukselle.)

[1] Horatius kehoittaa tässä laulussa ystäväänsä Telefusta iloisesti viettämään yhteistä juhla-ateriaa, johon kaikkein ystäväin ja tuttavain piti osaa ottaa ja josta ei saanut puuttua viiniä, ei lemmenhuvituksia, eikä laulua.

[2] Nim. ajan puolesta.

[3] Vrt. Carm. II, 3.

[4] Kodrus oli Athenan viimeinen kuningas Hän pelasti Attikan Dorilaisten hävityksistä siten, että hän, saatuansa tietää Dorilaisille annetun oraakkelin lauseen, "että voittaisivat, ell'eivät surmaisi vihollisen kuningasta", tuntemattomana hiipi Dorilaisten leiriin, haasti siellä riitaa ja sai surmansa v. 1068 e.Kr., jonka jälkeen Dorilaiset peljästyneinä käpäsivät tiehensä Attikasta.

[5] S.o. Peleuksesta, Akhilleesta, Neoptolemuksesta, Telamonista, Ajaxista ja Teukerista. Vrt. Carm. II, 13.

[6] S.o. Iliumin muurein edustalla.

[7] Khios, eräs Jonian rannan läheinen Arkipelagin saari, tunnettu mainiosta viinistänsä. -- Paitsi Khioksen viiniä, käytettiin ulkomaalaisista viineistä paraiten Thasoksen ja Lesboksen.

[8] Nim. kylpemistä varten.

[9] Kim. juhlaa varten.

[10] Peligniläiset, eräs Samniumin kansakuntia, mainio noitakansa, näiden maassa, korkean maa-alan vuoksi, oli viileä ilmanala.

[11] Auguri, pappiskunnan jäsen, joka salamoista, lintujen lennosta, äänestä ja pyhäin kanain syönnistä sekä muista ilmaumisista ennusteli tulevia asioita. Tämmöinen oli Lucius Lucinius Murenakin.

[12] Voidaan myös selittää: "mielen mukaan" (commode).

[13] Vrt. Carm. I, 26.

[14] Nim. yhdeksää.

[15] Nim. mittaa.

[16] Vrt. Carm. I, 2.

[17] Vrt. Carm. I, 18.

[18] Nim. Telefus.

[19] S.o. Lykuksen puoliso, Rhode.

[20] S.o. Ehtootähti.

[21] Vrt. Carm. I, 33.

20 Laulu. (Pyrrhukselle.)

[1] Runoilija kehoittaa erästä kaunista Pyrrhus-nimistä nuorukaista varoumaan tuon tytön vihasta, jolle hän oli ollut haitaksi lemmenseikoissa, koska tämä, jalopeuran tavoin, voisi raadella häntä; lopuksi kuvailee hän tämän kauneutta.

[2] S.o. riistät heidät emältänsä.

[3] Vrt. Carm. I, 23.

[4] Nim. emäjalopeura.

[5] S.o. nuorten metsästäjäin.

[6] Tulinen taistelu (grande certamen), appositsiooni lauseelle: kun hän kulkee (cum ibit etc.) j.n.e.

[7] Nim, viinestä.

[8] S.o. Nearkhuksen.

[9] S.o. harjansa.

[10] Nireus oli Kharopouksen poika, kaunein Kreikan sankareista Trojan sodassa.

[11] S.o. Ganymedes, Tros-nimisen Trojan kuninkaan poika, Jupiterin hellikkö ja juomanlaskija; hän ryöstettiin Ida-vuorelta, jossa hän oli isänsä karjaa kaitsemassa. -- Ida on korkea vuori Trojan läheisyydessä Frygiassa, kuuluisa Kybelen palveluksesta.

21 Laulu. (Viini-astialle.)

[1] Toimittaessansa juhlallisuutta M. Valerius Messala Korvinusta varten, joka oli aikakautensa etevämpiä miehiä (puhuja, runoilija, filosoofi, sotilas y.m.) ja kävi vieraana runoilijan luona, kehoittaa runoilija parasta viini-astiaansa, jossa oli hänen syntymävuonnansa valmistettua Massikus-viiniä ja siis hyvin arvokasta, lahjoittamaan tälle arvoisalle vieraalle hyvyyksiänsä, samalla kuvaten viinin vaikutuksia yleensä.

[2] Lucius Manlius Torkvatus ja Aurelius Kotta olivat konsuleina v. 65 e.Kr.

[3] Alkukielessä: "geris", tuot seurassasi l. mukanasi (in te contines).

[4] Tahi: mihin tarkoitukseen tahansa lieneekin valmistettu.

[5] Vrt. Carm. I, 20.

[6] S.o. tuoda nautittavaksi.

[7] Nim. viinivaraston yläkerrasta (ex apotheca).

[8] M. Valerius Messala Korvinus, syntyi v. 69 e.Kr., kuoli v. 3 j.Kr. Oli ensin Brutuksen ja Kassiuksen puoluelainen, meni Filippin tappelun jälkeen Antoniuksen ja vihdoin Oktavianuksen puolelle. Oli konsulina v. 31 e.Kr. ja sai suuren voittosaaton (triumfin) Akvitanian lannistamisen johdosta v. 27 e.Kr.

[9] S.o. vaikka hän on perin oppinut.

[10] Nim. Censoriukson l. vanhemman. Vrt. Carm. II, 15.

[11] Lyaeus sama kuin Bakkhus. Vrt. Carm. I, 7.

[12] S.o. annat voimia l. rohkeutta.

[13] Alkukielessä: "post te", sinun jälkeesi l. kiintereilläsi, senrassasi s.o. nautittuansa sinua (viiniä).

[14] S.o. kuningasten mahtavuutta l. voimaa.

[15] Vrt. Carm. I, 7 12.

[16] Vrt. Carm. I, 2.

[17] Vrt. Carm. I, 2.

[18] Vrt. Carm. I, 2, 21.

22 Laulu. (Dianalle.)

[1] Runoilija pyhittää Dianalle erään Sabinilaistalonsa läheisyydessä kasvavan petäjän ja lupaa joka vuosi sen juurella toimittaa hänelle määrätyn uhrin (vrt. Carm. I, 12).

[2] S.o. vaimoja.

[3] Synnyttäjättärien suojelijattarena oli hänellä nimenä Juno Lucina (kreik. Έίλειϑυία).

[4] Dianaa kuvailtiin taivaassa Lunana, maassa Dianana ja Manalassa Hekatena.

[5] Nim. Sabinilaisten maassa.

[6] Nim. petäjää, sen juuria.

[7] S.o. joka suuntaa iskun sivulle päin.

23 Laulu. (Fidylelle.)

[1] Runoilija kieltää erästä Fidyle-nimistä maalaistyttöä (hänen maatalonsa emännöitsijää l. villikaa?) puuhailemasta suuria, komeita uhreja; sillä jumala ei katso uhrin suuruuteen tahi komeuteen, vaan siihen mielenlaatuun, jolla uhri toimitetaan: pienet uhrit ovat kylliksi pienille jumalille, suurille taas ylipapit toimittavat valtion puolesta suuria uhreja.

[2] S.o. uudellakuulla, oik. kuun syntyessä (nascente luna). Silloin tavallisesti toimitettiin uhrit.

[3] Oik. taaksepäin taivutetut.

[4] Larit olivat Etrurialaisten ja Romalaisten kodon suojelijat l. haltijat; myöhemmin merimatkalaistenkin suojelijajumalat.

[5] Vrt. Carm. I, 1.

[6] Tahi toisten mukaan: "sievä pienikarja."

[7] Alkukielessä: "pomifero anno", hedelmiä-saatavana vuodenaikana, viljankorjuu-aikana s.o. syksyllä.

[8] Vrt. Carm. I, 21.

[9] S.o. Alba-Longan, Roman emäkaupungin ruohistossa Latiumissa, jonka läheisyydessä oli Jupiter-Latiarin temppeli ja vietettiin Latinalaisten liittojuhla.

[10] Ylipapit eivät itse teurastaneet uhreja, vaan heidän apulaisensa (popae).

[11] S.o. Larien kuvia (puusta, vaskesta y.m.), jotka tavallisesti olivat lieden läheisyydessä.

[12] Alkukielessä: "farre pio ... saliente mica", abl. compr.

24 Laulu. (Ahnaille.)

[1] Lyhyesti sanottuna runoilija opettaa tässä laulussansa, että ahneus ja ylellisyys ovat perinpohjaisesti juuritettavat, ennenkun Roman kansa voi tulla todelliseksi "onnen kansaksi".

[2] Nim. niitä, joita Romalaiset eivät vielä olleet turmelleet. Vrt. Carm. I, 29.

[3] Vrt. Carm. I, 31.

[4] Nim. muhkeita rakennuksia varten.

[5] Nim. kuoleman (mortis).

[6] S.o. Täytymys, kreikaksi ´Ανάγκη.

[7] Tahi: päälaellesi.

[8] Vrt. Carm. I, 19.

[9] S.o. vanhan tavan mukaan.

[10] Vrt. Carm. III, 8.

[11] Alkukielessä: "liberas", vapaita s.o. yhteisiä (communes).

[12] Alkukielessä: "aequali sorte", abl. qualit., sanalle "vicarius", samankohtaloinen, yhtä-oikeutettu. -- Ajatus on: kun toinen heimokunta on siirtynyt, tulee toinen samallainen sijaan.

[13] Nim. Skythalaisten ja Getalaisten maassa.

[14] Skythalaisten ja Getalaisten maassa ei tytöille annettu myötäjäisiä niinkuin Roman valtiossa.

[15] Vastakohtana Romalaisten myötäjäisille (dos).

[16] Alkukielessä: "alterius", pro: "alius".

[17] Alkukielessä lisäksi ajateltava: "esse existimant".

[18] Alkukielessä: "pretium", tässä: rankaistus (poena).

[19] S.o. kansalaissodan (bellum civile).

[20] Alkukielessä: "pater urbium", pro: "pater patriae".

[21] Alkukielessä: "postgenitis", pro: "posteris".

[22] Alkukielessä: "virtutem incolumem" (sc. vivorum), (elossa-olevain) loukkaamatonta hyvettä.

[23] S.o. kuuma vyöhyke.

[24] S.o. kylmä vyöhyke. -- Alkuk.: "Boreae", dat., riipp. sanasta "finitimum" (sc. latus mundi).

[25] Alkukielessä: "solo duratae etc.", pro: "in solo etc."

[26] Alkukielessä: "magnum opprobrium"; appositsiooni sanalle "pauperies"; siis: jos köyhyys, tuo suuri häpeä j.n.e.

[27] Oik. vaikea kulkea l. saavuttaa.

[28] Siellä Jupiterin temppelissä säilytettiin kaikki sotapäällikköjen saaliit ynnä muitakin valtion aarteita.

[29] Alkukielessä: "clamor et turba", hendiadys.

[30] S.o. turmiota-tuottava (exitiosum).

[31] Alkukielessä: "cupidinis pravi", huom. gent. mask., koska runoissa "cupido" voi olla myöskin mask.

[32] Nim. sydämestämme (ex animis nostris).

[33] Alkukielessä: "equo", pro: "in equo".

[34] S.o. muukalaisella.

[35] Lasten leikkikalu, jota lyötiin käyrällä kepillä (clavis) liikkeesen. -- Vrt. kiekonlyönt. Olympian leikkilöissä. Carm. I, 1.

[36] Mutta sanotaan itse Augustuksenkin sitä kuitenkin kovin rakastaneen, vaikka se olikin la'eissa kielletty.

[37] S.o. sanoillansa.

[38] S.o. kauppatoverinsa.

[39] Alkukielessä: "curtae rei", dat., niukasta varasta.

25 Laulu. (Bakkhukselle.)

[1] Runoilijan tarkoitus nähtävästi on tässä runossa ikuisuuttaa Augustuksen urotöitä, vaikka hän tuolla tunnetulla hienolla tavallansa kääntyy Bakkhuksen puoleen ja ylistelee hänen mahtavuuttansa.

[2] Vrt. Carm. I, 7, 12.

[3] S.o. innostuneena, nim. viinistä, ja Bakkhuksen palveluksesta.

[4] Lehdot ja luolat olivat runoijain lempipaikkoja. Vrt. Carm. III, 4.

[5] S.o. innostuksissani (incitatus nova mente Bacchica).

[6] Alkukielessä: "quibus antris", pro: "quibus in antris".

[7] Bakkhuksen juhlia vietettiin tavallisesti vuorten huipuilla.

[8] S.o. Bakkhatinna. Vrt. Carm. II, 19.

[9] Hebrus, kuulu Thrakian joki.

[10] ´Ροδόπη, vuoriselänne Etelä-Thrakiassa.

[11] Alkukielessä: "libet", pro: "juvat".

[12] Nymfejä. Vrt. Carm. I, 1.

[13] Nim. Bakkhuksen lahjoittaman voiman avulla.

[14] Δηναϊος, Bakkhuksen nimitys. Vrt. Carm. I, 1, 7, 12.

[15] Alkukielessä: "cingentem", nim. "sibi".

26 Laulu. (Venukselle.)

[1] Runoilija, joka jo on vanhettunut ja sentähden aikoo iäksi päiviksi luopua Lemmettären palveluksesta, pyhittää "lempi-aseensa" hänelle, kuten vanhat soturit aseensa Marsille, ja samalla rukoilee häntä kostamaan tuota "kylmäveristä" Khloëta.

[2] Alkukielessä: "non sine gloria", ei ilman kunniaa s.o. suurella kunnialla l. menestyksellä.

[3] Nim. Venuksen temppelin.

[4] S.o. hänen kuvansa vasemmalla puolella oleva seinä, jonka Romalaiset pitivät "onnellisena".

[5] Nim. lyyry (barbiton), tulisoitot (funalia), kanget (vectes) ja joutset (arcus).

[6] Ovien aukimurtamista varten.

[7] Ovenvartijain peloittamista varten.

[8] S.o. rikasta, viljavaa.

[9] Vrt. Carm. I, 1.

[10] Sithon oli Neptunuksen ja Ossan poika, Thrakian Kersonesuksen kuningas; siitä: Thrakialainen.

[11] Memfis, Egyptin kuuluisa kaupunki, johon luultavasti Foenikialaiset veivät Venuksen palveluksen.

[12] Vrt. Carm. I, 23; III, 7.

27 Laulu. (Galatealle.)

[1] Hyvästijättölaulu eräälle hänen ylevälle ystävättärellensä, nimeltä Galatea (Γαλάτεια), joka syksymyrskyissä aikoi matkustaa Hadrian meren poikki kaukaisille maille. Runoilija toivottaa hänelle kaikkea hyvää matkalle; mutta samalla huomauttaa hän myös, että vuodenaika kyllä voisi saattaa hänelle vaarojakin sekä ottaa esimerkiksi Europen kohtalon.

[2] Alkukielessä: "parra", lintu, jonka ääni ennusti pahaa. Semmoisina pidettiin erittäinkin viheriää tikkaa ja hyyppää. Tässä kentiesi sama kuin "ämmänrukki" l. "kehrääjä" (caprimulgus europaeus).

[3] Lanuvium, eräs vanha Latiumin kaupunki, Via-Appian varrella; siitä: koko Lanuviumin seutu, jonka Romalaiset pitivät "onnettomuuden paikkana".

[4] Nim. poikki tien.

[5] Alkukielessä: "mannos" (keltiläinen sana), gallialainen vaunuhevonen, jota nopeutensa tähden pidettiin suuressa arvossa.

[6] S.o. idästä, joka romalaiseen auguriin verraten oli vasemmalla puolella, koska nim. augurin kasvot olivat aina etelää kohden. -- Romalaiset pitivät nim. vasemman puolen enteet onnellisina, kun sitävastoin Kreikkalaiset oikean puolen (kreik. augurin kasvot taas olivat pohjaiseen päin).

[7] Alkukielessä: "oscinem", ennuslinnun, joka äänellänsä ilmaisi enteet, sitävastoin "alites" ja "praepetes" taas lennollansa.

[8] S.o. varis. Vrt. Carm. III, 17.

[9] Alkukielessä: "laevus", vasen; tässä kreik. merk. käytettynä: "onnettomuutta-ennustava".

[10] Vrt. Carm. I, 28.

[11] Kentiesi Filippin tappelun jälkeen oli hän ollut merihädässä Adrian merellä.

[12] S.o. Japygiasta eli Apuliasta (Brundusiumista) Kreikkaan matkustaville myötäinen tuuli.

[13] Vrt. Carm. II, 14.

[14] Ευρώπη, Foenikian (Tyruksen) kuninkaan Agenorin tytär, jonka Zeus, joka oli muuttanut itsensä häräksi, tempasi selkäänsä pelaajattarien seurasta merenrannalta ja lennätti meren ylitse Kretaan. Täällä Zeus ilmaisi itsensä Europelle ja heidän läheisen seurustelunsa johdosta syntyi Europelle kolme poikaa, nim.: Minos, Sarpedon ja Rhadamanthus. -- Myöskin Europan maanosa sai Europesta nimensä.

[15] Vrt. Carm. I, 1.

[16] Alkukielessä: "astra praeter", anastrofe, pro: "praeter astra".

[17] Kreta, eräs Välimeren saaria.

[18] Nim. minun (a me) menettämääni.

[19] Nim. rankaistus.

[20] Runoilija tarkoittaa tässä tuota Homeruksen kuuluisaa kuvausta, jonka Suomen runotar (Verg. Aen. 6: 894-898, Siitosen mukaan) laulaa näin:

"Kaks' unen porttia on; yht'sarvihikkaaks' hoetaan näist: tää tosi haamuillen keveäst' ulospääsynsä suopi: toinenpa kiiltää norsunluust ylehens' valahkasta: täältäpä Tuonehikkaat unet turhat ilmahan laittaa."

[21] Vrt. Carm. II, 4.

[22] S.o. kuolemaa. Vrt. Carm. I, 24.

[23] S.o. minusta.

[24] Alkukielessä: "bene", hyvin, kaikeksi onneksi.

[25] Alkukielessä: "laedere collum", loukata kaulasi s.o. hirttäytyä.

[26] Alkukielessä: "acuta leto", dat., kuolemaksi, kuolemaa varten.

[27] Nim. kuoleman asemasta.

[28] S.o. Lempi l. Amor.

[29] Nim. Europen vaikeroimisia.

[30] S.o. vaatimuksen mukaan, rankaistukseksi.

[31] Alkukielessä: "nescis esse", pro: "te gerere Jovis uxorem"; vrt. kreik. oυx oϊστα ούσα, et tiedä olevasi.

[32] S.o. Europan maanosa.

28 Laulu. (Lydelle.)

[1] Horatius tahtoo viettää Neptunuksen juhlaa juomingeilla ja laululla ja kehoittaa erästä Lyde-nimistä tyttöä (joka nähtävästi oli ahkera, mutta yksitotinen ja vielä lemmenvehkeisin tottumaton emännöitsijä hänen maatalossansa) ottamaan osaa hänen kemuihinsa.

[2] Neptunuksen juhla l. "Neptunalia" vietettiin Toukokuun 23 p:nä. Vrt. Carm. I, 5.

[3] Vrt. Carm. I, 20.

[4] Alkukielessä: "sapientiae", dat., järkevyyttäsi vastaan.

[5] Vrt. Carm. I, 37.

[6] M. Kalpurnius Bibulus ja K. Julius Caesar olivat konsuleina v. 49 e.Kr.

[7] S.o. vuorolauluin.

[8] Vrt. Carm. I, 1.

[9] Latona oli Coeuksen ja Foeben tytär, Apollon ja Dianan äiti. Vrt. Carm. I, 2, 7, 9, 21.

[10] S.o. Dianan. Vrt. Carm. I, 12; III, 22.

[11] S.o. loppusäkeissä.

[12] Vrt. Carm. I, 30.

[13] Vrt. Carm. I, 14.

[14] Venuksen vaunuja kuvailtiin joutsenten vetävän. Vrt. Carm. I, 30.

[15] Tässä personoittuna.

29 Laulu. (K. Cilnius Maecenaalle.)

[1] Horatius kehoittaa ystäväänsä Maecenasta tulemaan kesäsydämeksi luoksensa Sabinilaistilallensa; käskee häntä, joka Augustuksen poissa ollessa (vv. 31-29 e.Kr.) oli ollut sisällisen hallituksen johtajana (praefectus urbis), luopumaan valtiollisista puuhistansa, olemaan huoletonna tulevaisuudesta sekä iloisesti nauttimaan sitä, mitä käsillä-oleva aika tarjoaa -- se on hänen mielestänsä ainoa onnen ehto; runoilija itse taas kehuu tämän onnen saavuttaneensa himojansa hillitsemällä. -- Laulu on nähtävästi tehty noin v. 29 e.Kr.

[2] S.o. Etrurian. Vrt. Carm. I, 1.

[3] S.o. vanhuutensa tähden maukasta.

[4] Alkukielessä: "flore rosarum", gen. epexegeticus.

[5] Arabian terhosta (βαλανος) tehtyä, hyvänhajuista voidetta. Vrt. Carm. I, 31.

[6] Vrt. Carm. I, 7, 18.

[7] Aesula, eräs Aekviläisten kaupunki Latiumissa, Tiburin ja Praenesten välillä.

[8] S.o. Tuskulumin, koska Telegonus, Odysseuksen ja Kirken poika,joka tietämättänsä tappoi isänsä Ithakassa, tarun mukaan, pidetään Tuskulumin perustajana.

[9] Maecenaan palatsi oli Eskvilinus-vuorella ja tornin muotoon rakennettu, Roman korkein rakennus; tämän korkeudesta katseli Nero Roman tulipaloa.

[10] S.o. kirkastuttaneet, leppeyttäneet heidän otsansa, tehneet heidät rauhallisiksi.

[11] Andromeda oli Perseuksen puoliso. -- Hänen isänsä oli Kefeus, Aethiopian kuningas, Kassiopeian puoliso, jonka Athene asetti taivaalle tähtisikeröksi Pikku-Karhun, Lohikäärmeen, Joutsenen ja Kassiopeian keskelle. Se nousi Toukokuun 9 p:nä.

[12] Prokyon, eräs tähtisikerö, sama kuin Antekanis l. Vähä-Koira, joka nousi Toukokuun 15 p:nä.

[13] Leo l. Jalopeurantähti nousi Toukokuun 20 p:nä.

[14] Silvanus oli metsiä ja ylimalkaan puukasvistoja hoitava jumala, paimenten, karjain ja metsän rajain suojelija, usein sama kuin Faunus. Vrt. Carm. I, 4, 17; III, 18.

[15] Nim. puron (rivi).

[16] Vrt. Carm. I, 12, 29.

[17] Baktra, Baktrian maakunnan pääkaupunki, Oxus-joen varrella; tässä: Parthialaiset, ylim. Vrt. Carm. I, 2; II, 2.

[18] Tanais-joki, Europan Sarmatiassa, nyk. Don.

[19] He elivät riidassa keskenänsä.

[20] Tahi: "miettivät" (cogitent).

[21] S.o. hautoo päätänsä, miettii päänsä puhki, vaivaa itseänsä.

[22] Alkukielessä: "quod adest" pro: "praesentia", nyky- l. käsilläolevat seikat.

[23] Nim. Tiber.

[24] Alkukielessä: "cum pace", pro: "placide", tyynesti, hiljaisesti.

[25] S.o. Tyrrhenian mereen.

[26] Alkukielessä: "una", pro: "secum", mukanansa.

[27] Alkukielessä: "lapides adesos" s.o. sellaisia partaalla olevia kiviä, joiden alta vesi on syönyt maan pois, joten ne ovat kierähtäneet jokeen.

[28] Sekä partaista murtuneita että muuten jokeen joutuneita.

[29] Alkukielessä: "non sine", litotes, s.o. "cum".

[30] Alkukielessä: "in diem", kreik. καv´ ήμέραv, päivä päivältä, kunakin päivänä.

[31] Alkukielessä: "vixi", perf. aor.

[32] S.o. Jupiter.

[33] Nim. Jupiter.

[34] Alkukielessä: "irritum efficiet", tehdä mitättömäksi s.o. kumota.

[35] Alkukielessä: "quodcumque retro est", mitä ikänänsä takanamme piileneekin s.o. mitä tapahtunut on.

[36] Alkukielessä: "infectumque reddet", tehdä tekemättömäksi s.o. peruuttaa.

[37] Nim. sinne tänne.

[38] Nim. Onnetar l. Fortuna.

[39] Alkukielessä: "pennas", pro: "alas".

[40] Ikäänkuin sateella viittaani.

[41] Alkukielessä: "sine dote", ilman myötäjäisiä l. lahjoja.

[42] Alkukielessä: "non est meum", ei ole minun asiani l. luonteeni mukaista.

[43] Vrt. Carm. I. 1.

[44] Tyrus, Foenikian kaupunki, kuuluisa kaupastansa ja purpurastansa. Vrt. Carm. I, 31.

[45] Vrt. Carm. I, 3.

30 Laulu. (Melpomenelle.)

[1] Runoilija lopettaa kolmannen kirjan tällä laululla, jossa, kuten toisen kirjan loppulaulussakin, vakuuttaa mielipiteensä olevan sen, että hänen maineensa ja laulunsa ovat ikuisesti elävät jälkimaailman keskuudessa.

[2] Alkukielessä: "exegi", pro: "perfeci", suorittanut loppuun, pystyttänyt.

[3] Alkukielessä: "situ", pro: "mole".

[4] Alkukielessä: "impotens", nim. "sui".

[5] Nim. "ingenii mei monumenta", s.o. neroni tuotteet.

[6] Libitina l. Kuolonjumalatar, jonka temppeliin kuolemantapaukset ilmoitettiin ja josta sai ostaa tahi lainata kaikki hautaustarpeet. Kutsuttiin myöskin nimellä "Venus-Libitina".

[7] S.o. ikuisiin aikoihin asti.

[8] S.o. Vestan neitsyt. Vrt. Carm. I, 2.

[9] Joka kuukauden Iduksena meni ylipappi Sakra-Viaa myöden, kuuden Vestan neitseen seurassa, Kapitoliumiin uhraamaan Jupiterille.

[10] Aufidus, Apulian pääjoki.

[11] Daunia (Apulia), tunnettu kuivuudestansa. Vrt. Carm. I, 22.

[12] S.o. lyyrillisen (Kreikk.) laulun, Alcaeuksen ja Sapfon mukaan. Vrt. Carm. I 32.

[13] Alkukielessä: "delphica", pro: "Apollinari", koska Delfin (Pythian) leikeissä voittajat saivat laakeriseppeleen.

NELJÄS KIRJA.

1 Laulu. (Venukselle.)

[1] Kymmenkunta vuotta sen jälkeen kun Horatius oli jättänyt hyvästi Venuksen (vrt. III, 26) alkaa hän, kuten Suetonius kertoo, Augustuksen kehoituksesta, neljännen kirjan laulujansa, ylistelläksensä Augustuksen poikapuolten ansioita. Tämän ensimmäisen laulunsa omistaa hän Venukselle. Hän ilmoittaa silloisella ikä-asteellansa olevansa jo kykenemätön laulamaan lempilauluja, jonka vuoksi Venuksen pitäisi uskoa lippunsa nuorempain, etupäässä erään Augustuksen suosittuisen, Paullus Maximuksen, kannettavaksi uusiin taisteluihin. Kuitenkin tunnustaa hän lopuksi, ett'ei hän vielä iäkkäänäkään ole täydellisesti voinut selvitä viehättävän Lemmettären pauloista. -- Laulu näyttää tehdyn v. 14 e.Kr.

[2] Runoilija ilmaisee tällä lauselmalla tulista rakkauttansa tuohon laulun lopulla mainittuun Ligurinus-nimiseen nuorukaiseen.

[3] Alkukielessä: "parce", absol., säästä l. sääli (nim. minua).

[4] Nim. niin sopiva lemmenseikkoihin (tam idoneus amori).

[5] Cinara oli Horatiuksen entinen "flamma".

[6] Vrt. Carm. I, 2.

[7] S.o. Venus.

[8] Lustrum, viisivuotinen ajanjakso; Horatius oli siis silloin 50 v. vanha.

[9] Alkukielessä: "durum". kova, kovettunut, karaistu.

[10] Alkukielessä: "mollibus imperiis", dat., kuuluu sanaan "durum", eikä abl. sanalle "flectere", kuten muutamat väittävät; siis: "liian hellään hallitukseesi kovettunut l. karaistu."

[11] Alkukielessä: "tempestivius", oikeampaan aikaan, ajanmukaisemmin.

[12] Alkukielessä: "ales", lintu; tässä: adjekt., siivekäs, lentävä.

[13] Paullus Fabius Maximuksen poika, Augustuksen suosittu, oli konsulina v. 11 e.Kr.

[14] Alkukielessä: "idoneum", absol., nim. "ad torrendum", hehuttamiseen.

[15] Alkukielessä: "non tacitus", litotes, pro: "eloquentissimus", mitä puheliain s.o. ei jää mykäksi.

[16] Alkukielessä: "centum artium", gen. qual., satakeinoinen.

[17] Nim. lemmen sota-aseet.

[18] Alkukielessä: "largis", pro: "largi", kuuluvana sanaan "aemuli".

[19] Alkukielessä: "riserit", pro: "vicerit".

[20] Nim. kilpakosijan.

[21] Nim. sinun muistopatsaasi.

[22] Albanus, eräs syvä järvi länsipuolella Alba-Longaa Latiumissa, kuulu lähellä olevasta Jupiter-Latiarin temppelistä ja Latinalaisten liittojuhlan vietännästä.

[23] Vrt. Carm. I, 1.

[24] S.o. temppelin.

[25] Vrt. Carm. I, 18.

[26] Alkukielessä: "non sine fistula", pro: "cum fistula".

[27] S.o. aamuin ja illoin.

[28] Vrt. Carm. I, 36.

[29] Alkukielessä: "novis", uusilla, tuoreilla s.o. kevään kukilla.

[30] Muuan kaunis poika.

[31] Nim. ennen (antea).

[32] Nim. Ligurinusta.

[33] Nim. Tiberin, joka juoksi Marskentän sivuitse.

2 Laulu. (Julus Antoniukselle.)

[1] Julus Antonius oli triumviri Markus Antoniuksen ja hänen ensimmäisen puolisonsa Fulvian poika; hänen toisen puolisonsa Oktavian, Augustuksen sisaren, ottopoika; sittemmin oli hän naimisissa kasvatti-äitinsä tyttären Marcellan kanssa, joka oli Oktavian edellisestä avioliitosta. Hän oli Augustuksen sisimmässä suosiossa ja tuli konsuliksi v. 10 e.Kr.; mutta jo v. 2 e.Kr. menetti hän suosion, kun hänen ja Augustuksen tyttären Julian luvattomat rakkauspuuhat tulivat päivän valoon; sitten hän joko surmattiin tahi hän itse surmasi itsensä. Hän oli myös epillinen runoilija, kirjoitti muun muassa erään kaksitoistakirjaisen Διομηδεία-nimisen runoelman. -- Tämä sama Julus Antonius kehoitti Horatiusta laulelemaan Augustuksen loistavista voitoista Saksassa (vv. 16-13 e.Kr) Pindaruksen kuuluun tapaan, mutta runoilija sanoo itsensä sellaiseen tehtävään kykenemättömäksi, koska hänellä muka ei ollut läheskään sellaisia runoilijanlahjoja, kuin Pindaruksella; sitä vastoin arvelee hän Julus Antoniuksen itse paljoa paremmin soveltuvan tähän tehtävään. -- Laulu on nähtävästi. tehty v. 16 lopulla e.Kr., jolloin Augustus laski Roman vallanalaisiksi Sygambrilaiset.

[2] Pindarus oli syntyisin Kynoskefalasta (Koiranpäästä) Theban luota, synt. v. 521 e.Kr. ja kuoll. v. 441 e.Kr., Kreikan paras lyyrillinen kansallisrunoilija. Hänellä on juhlallista, ajatusrikasta kieltä, mutta nopeat, odottamattomat hyppäykset tekevät hänen runonsa vaikeiksi ymmärtää. Enimmät runonsa teki hän tilauksen mukaan ja maksusta, mutta kuitenkaan ei hän rakastanut imartelemista, vaan puhui suoraan ja asioista, jotka todellista runoilijaa innostuttavat. Hänen teoksensa ovat: "Ylistyslaulut" (ύμνoι), "Riemulaulut" (παιάνες), "Innostuslaulut" (διϑυραμβοι), "Juhlalaulut" (προσόδια), "Neitsylaulut" (παρϑένια), "Tanssilaulut" (ύπορχήματα), "Pöytälaulut" (σκολιά), "Valituslaulut" (ϑρήνοι), "Voittajanlaulut" (εγκώμια), ja "Voittolaulut" (επινίκια).

[3] Vrt. Carm. I, 3.

[4] Alkukielessä: "vitreo", lasinen, kirkas.

[5] Alkukielessä: "notas", pro: "consuetas", tavallisten.

[6] Alkukielessä: "profundo ore", syvällä suulla s.o. puuttumattomalla lauserunsaudella.

[7] Alkukielessä: "laurea Apollinari", adjekt.-muoto "Apollinaris" käytetään tavallisesti ainoastaan "ludi"-sanan yhteydessä; tavallinen adjekt.-muoto on "Apollineus". Vrt. Carm. III, 30.

[8] S.o. omia l. uudesta laatimiansa, luomiansa.

[9] Dithyrambi on eräs laji jalo-intoista, lyyrillistä runoutta; kehittyi varsinkin Athenassa, laulettiin köörissä, alkup. Bakkhuksen, sittemmin muidenkin jumalain kunniaksi.

[10]Alkukielessä: "lege solutis", säännöistä-eroavilla, säännöttömillä.

[11] S.o. sankareista l. puolijumalista (esim. Pirithouksesta, Theseuksesta, Peleuksesta, Bellerofonista y.m.).

[12] Vrt. Carm. I, 18.

[13] Vrt. Carm. I, 27; II, 17.

[14] Alkukielessä: "Elea", pro: "Olympica". Vrt. Carm. I, 1.

[15] Alkukielessä: "signis", pro: "statuis".

[16] Alkukielessä: "juvenemve", jossa "ve" pro: "sive" l. "seu".

[17] Oikeastaan: kaiheksuu mustaa Orkusta, kieltää l. estää ne mustalta Orkukselta. Vrt. Carm. I, 24.

[18] S.o. Pindaruksen. -- Dirke (Δίρκη) oli eräs lähde Theban luona.

[19] Matinus, eräs Garganus-vuoren haaroja Apuliassa. Vrt. Carm. II, 9.

[20] Alkukielessä: "ripas", nim. Anion. -- Horatiuksen maatalo oli Tiburin läheisyydessä, jonka ohitse Anio juoksee.

[21] Alkukielessä: "majore plectro", abl. qualit., suurilauluisempi s.o. terävälahjaisempi, lahjakkaampi.

[22] Συγαμβροί, eräs germanialainen kansakunta Sieg-, Lippe- ja Rhein-jokien välillä.

[23] Nim. Forumilta pitkin Sakra-Viaa Kapitoliumiin.

[24] Nim. Caesaria.

[25] Nim. vast'edes, tulevaisuudessa.

[26] S.o. Roman.

[27] Nim. jumalain salliman (a dis).

[28] Roman torilla ratkaistiin nim. kaikki oikeus- ja riita-asiat.

[29] S.o. minäkin voimani mukaan olen ottava osaa tähän juhlaan.

[30] Alkukielessä: "tuque dum procedis", ja kun kuljet (nim. voittosaatossa); toisten mukaan myös: "teque, dum procedit", sinua, kun hän (Caesar) kulkee, ylistämme tavan takaa j.n.e.

[31] S.o. "onnea voiton johdosta!"

[32] Nim. lupauksistasi.

[33] Alkukielessä: "herbis", pro: "in herbis".

[34] S.o. niin nuori vasikka, jolla sarvenalut eivät ole suuremmat, kuin "sarvet" kolmen päivän vanhalla uudellakuulla.

[35] Alkukielessä: "niveus videri", kreikkalaisuutta, λευκός ίδέσϑαι.

[36] Alkukielessä: "qua", nim. "in fronte", jossa (otsassansa).

[37] Alkukielessä: "duxit", pro: "gerit", kantaa.

[38] Alkukielessä: "cetera", akk. resp., muussa suhteessa, muuten.

3 Laulu. (Melpomenelle.)

[1] Horatius omistaa tämän laulunsa Melpomenelle (Μελπομένη), laulun ja erittäinkin traagillisen runouden suosijattarelle; ylistelee tämän sekä ylipäänsä kaikkien Runottarien mahtavuutta ja omaa onnellisuuttansa, ollessansa heidän "lempilapsenansa".

[2] S.o. Isthmuksen leikit (τά Ίσϑμια), joita Korinthuksen kannaksella (Isthmuksella) vietettiin Poseidonin kunniaksi. Nämä olivat Olympilaisten leikkien jälkeen loistavimmat Kreikassa.

[3] Akhaja, Peloponnesuksen pohjainen maakunta, vuodesta 146 e.Kr. Kreikanmaa ylim.; tässä: kreikkalaisilla l. helleniläisillä (vaunuilla).

[4] S.o. laakerilla, joka oli Delos-saarella syntyneelle Apollon pyhitetty.

[5] Vrt. Carm. I: 7, 18.

[6] S.o. lyyrillisen laulun (Alcaeuksen ja Sapfon mukaan).

[7] Tahi: "vähemmän" (nim. kuin ennen).

[8] Alkukielessä: "Pieri", vok. sanasta "Pieris" (Πιερίς), tavan. pl. "Pierides" (Πιεριδες). Vrt. Carm. I, 26.

[9] Alkukielessä: "temperas", pro: "moderaris", virittelet.

[10] Alkukielessä: "donatura", osoittaa mahdollisuutta; siis: "voit lahjoittaa."

4 Laulu. (Klaudius Drusus Nerolle.)

[1] Tämän laulun on, kuten Suetonius kertoo, Horatius tehnyt Augustuksen kehoituksesta, ylistelläksensä hänen poikapuoltansa Drususta, itse Augustuksen ja koko Roman kansan lemmikkiä, Vindelikian valloittamisen johdosta v. 15 e.Kr. Laulussa on ajatus jakaantunut kolmeen osaan, nim.: 1:o nuoren, 23-vuotisen sankarin, Drusuksen ikuisuuttaminen; 2:o Augustuksen, hänen kasvattajansa ylistäminen ja 3:o K. Klaudius Neron ja ylipäänsä koko Klaudius-suvun kehuminen.

[2] S.o. kotkan, joka oli Jupiterille pyhitetty lintu.

[3] Alkukielessä: "in Ganymede flavo" (nim. "rapiendo", ryöstössä l. ryöstämisessä). Vrt. Carm. III, 20.

[4] Alkukielessä: "olim" ja "jam" sekä "mox" ja "nunc" kuuluvat toisiinsa; paras kääntää: "milloin"-sanalla.

[5] Nim. lento- ja ryöstöpuuhissa.

[6] Nim. alussa (primo) l. tottumattomuuden tähden.

[7] Runoilija tarkoittaa tuota Homeruksen kuvailemaa tapausta, joka (II. XII, 200-208, J.F. Johansson'in mukaan) kuuluu näin:

"Ty då de ville beträda den, just då syntes en fogel, Högt i luften en örn, som förbiflög hären till venster, Bärande med sig i klorna en orm, ofantelig, blodröd, Lefvande än, än sprattlande, än fejdlysten till sinnes. Si, han stingade nu, omsvängande hufvudet bakåt, Örnen i bröstet vid hallen; i qval då, denne till jorden Slängde ifrån sig sitt rof; och i midten af hvimlet det nedföll; Sjelf med ett skri ur sigte han flög med ilande vinden."

[8] Alkukielessä pitää olla pilkku "ubere"- ja "jam"-sanain välillä.

[9] Vindelikialaiset, eräs germanialainen kansakunta, pohjaispuolella Raetiaa.

[10] Drusus, Augustuksen poikapuoli, Tiberiuksen veli.

[11] Raetialais-Alpit, Graubündenissa ja Tyrolissa.

[12] Alkukielessä: "quibus" etc. (ss. 18-22), jotka ovat sulkumerkkein välillä, arvellaan olevan myöhempää lisäystä, eikä Horatiuksen työtä.

[13] Amazonit, tarun mukaan eräs sotaisa naisväki Skythiassa, joka käytti sotakirvestä l. tapparaa (σαγάρεις).

[14] Nim. vihollisten (hostium).

[15] Alkukielessä: "revictae", vuorostansa lannistettuina.

[16] Alkukielessä: "penetralibus", sisäkammiot; tässä: perhe.

[17] Alkukielessä: "pueros", poikia; tässä adjektiivisesti: nuoria.

[18] Alkukielessä: "fortibus", joko dat. akt. tahi abl. originis.

[19] Alkukielessä: "indecorant", pro: "dedecorant".

[20] Alkukielessä: "Metaurum", adj. käytettynä, eräs Umbrian jokia. -- Runoilija tarkoittaa Metaurus-joen tappelua, jossa konsuli K. Klaudius Nero v. 207 e.Kr. voitti Hannibalin veljen Hastrubalin.

[21] Alkukielessä: "qui primus alma risit adorea", joka ensiksi hymyili meille armaalla voitonkunnialla s.o. jona j.n.e.

[22] S.o. Hannibal. Vrt. Carm. II, 12.

[23] Vrt. Carm. II, 16.

[24] Nim. mahtavuutensa ja arvonsa puolesta.

[25] S.o. Afrikalaisten, Karthagolaisten.

[26] Koska jumalain temppelejä häviteltiin.

[27] Nim. veljensä Hastrubalin kuoleman jälkeen ja kun hänen itsensä oli täytynyt vetäytyä Bruttiumin jylhään vuorimaahan, jossa suurella vaivalla puolustihe 4 vuotta, kunnes Karthagolaiset vähää ennen Zaman tappelua (v. 202 e.Kr.) kutsuivat hänet takaisin Afrikaan.

[28] Ausonia s.o. Ala-Italia; siitä: Italia ylim. Nimi johtuu Ausona-nimisestä ikivanhasta kaupungista Minturnan läheisyydessä.

[29] S.o. Etrurian.

[30] S.o. Penatinsa, temppelitarpeensa y.m.

[31] Alkukielessä: "natosque ... patres" s.o. Askaniuksen ja Ankhiseen.

[32] Alkukielessä: "nigrae frondis", gen. kuuluu "feraci"-sanaan, tummista s.o. tiiheistä lehdistä rikkaalla.

[33] Vrt. Carm. I, 21.

[34] Tämä vesikäärme (hydra) oli, tarun mukaan, Tyfonin ja Ekhidnan tytär, varustettu yhdeksällä päällä, joista keskimmäinen oli "kuolematon". Se oleskeli Argoksen läheisyydessä olevan Lernan järven seuduilla ja teki melkoista hävitystä koko paikkakunnalle. Tämän surmaaminen oli mitä vaikein: jos esim. katkasi pään, niin sijaan kasvoi kaksi uutta. Mutta Herkules, katkaistuansa pään, kärvensi heti tulikekäleellä juuret, joten hän ehkäisi uudelleen kasvun. Surmaamansa pedon myrkkyyn kastoi hän nuolensa. Vrt. Carm. I, 3.

[35] Vrt. Carm. II, 13.

[36] Ekhion, eräs Kadmuksen kylvämistä käärmeenhampaista syntyneitä uroita, Pentheuksen isä, Agaven puoliso. Vrt. Carm. II, 19.

[37] Nim. kuin Roma, Roman kansa.

[38] Nim. voittajain, soturein.

[39] Nim. kuten ennen, aina voittojensa jälkeen.

[40] Nim. Karthagon.

[41] Alkukielessä: "nil non", litotes, pro: "omnia", kaikkea.

5 Laulu. (Caesar Augustukselle.)

[1] Runoilija selittelee tässä laulussa Roman kansan syvää kaipuuta jalon johtajansa poissaolon johdosta (nim. sotaretkellä Galliassa ja Germaniassa vv. 16-13 e.Kr.) ja kehoittaa häntä jouduttamaan paluumatkaansa sekä ylistelee valtakunnan onnea ja rauhallisuutta tämän ollessa sen ohjissa.

[2] Alkukielessä: "Romulae", pro: "Romuleae".

[3] Syyskuusta v. 16 e.Kr. Helmikuuhun v. 13 e. Kr.; Augustus oli nim. luvannut viipyä tällä retkellä ainoastaan hiukan aikaa.

[4] S.o. Senaatille.

[5] Alkukielessä: "lucem" (φάος), pro: "fortunam", valoa, onnea; siitä: iloa.

[6] S.o. kuten kevätauringon säteet.

[7] Vrt. Carm. I, 28.

[8] Alkukielessä: "invido", kateellisella, koska se esteli paluumatkaa (Asiasta Italiaan); siitä: "vastaisella".

[9] Karpathus-meri, Kretan ja Rhoduksen välillä.

[10] Vrt. Carm. I, 4; III, 2.

[11] S.o. Ylellisyys, tässä personoittuna, hedelmällisyyden jumalatar.

[12] Nim. merirosvoilta.

[13] S.o. Uskollisuus, Rehellisyys personoittuna.

[14] S.o. aviorikos.

[15] S.o. isän kaltaisista.

[16] Alkukielessä: "premit comes", predikatiivi.

[17] Vrt. Carm. I, 2.

[18] Vrt. Carm. I, 19.

[19] S.o. suurin osa nyk. Saksan maata sekä Tanskan maa.

[20] Vrt. Carm. I, 29.

[21] S.o. kuluttaa, viettää.

[22] S.o. viinimäillänsä.

[23] Alkukielessä: "viduas ad arbores", naimattomiin s.o. sellaisiin, joihin viiniköynnöksiä ei ole sidottu; tyhjiin, vapaina-oleviin puihin.

[24] Nim. viinimäiltänsä.

[25] Alkukielessä: "mensis alteris", pro: "mensis secundis", päätöspöydässä, päättäjäisissä. -- Näissä tilaisuuksissa ("mensis secundis") Romalaiset nauttivat hedelmiä ja muita herkkuja, vieläpä koti- ja perhejumalatkin saivat niistä oivan osansa.

[26] S.o. uhrimaljoista.

[27] S.o. asettaa sinun kuvasi Lareinsa kuvain joukkoon ja palvelee sinua samalla kuin Lariansakin.

[28] Nim. hämmentää (miscet) s.o. Kreikassa pidettiin Kastorin ja Herkuleen kuvat jumalan kuvain joukossa.

[29] Vrt. Carm. I, 3.

[30] Vrt. Carm. I, 3.

[31] Alkukielessä: "ferias", lepo- l. juhlapäiviä s.o. lepoa, rauhaa.

[32] Vrt. Carm. I, 28.

[33] Alkukielessä: "integro die", lähemp. määr. sanalle "mane", päivän koittaessa.

6 Laulu. (Apollolle.)

[1] Tämä laulu on oikeastaan "Vuosisataislaulun" (Carmen Seculare) johdatus l. prooemium, jonka Horatius Augustuksen kehoituksesta teki v. 17 e.Kr vietettävään Vuosisataisjuhlaan. -- Runoilija rukoilee tässä Apollon ottamaan suosioonsa ja suojelemaan hänen lauluansa sekä kehoittaa poikia ja tyttöjä sitä oikein ja säännöllisesti laulamaan.

[2] Niobe oli Frygian kuninkaan Tantaluksen ja Dionen tytär, Theban kuninkaan Amfionin puoliso, Pelopsin sisar, suuren lapsijoukon (jonka lukumäärän runoilijat ilmaisevat eritavalla) äiti. Mutta kun Niobe kerskaili tässä kohdin itseänsä Latonaa onnellisemmaksi, surmasivat Apollo ja Artemis (Latonan lapset) kaikki hänen lapsensa. Kun Niobe lastensa murhan jälkeen palasi isänsä luokse, muuttui hän siellä kiveksi. Eräästä Sopylos-nimisen kallion kolkasta Lydiassa vuoti lakkaamatta vettä; taru kertoo siinä piileskelleen Nioben, joka vielä kivenäkin itki ja vuodatteli kyyneliä kovan onnensa johdosta. Homerus kertoo (II. XXIV, 602-607 J.F. Johansson'in mukaan) asian näin:

Äfven den lockiga Niobe sjelf ej födan förglömde, Hvilken likväl i sitt hus ej mistade färre än tolf barn, Sex ljufälskliga döttrar och skönblomstrande söner. Sönerna bragte af harm Apollon med bågen af silfver Döden, men döttrarna Artemis drap, som fröjdas af pilar, Derför att Niobe stolt vid dejliga Lato sig liknat.

[3] Vrt. Carm. II, 14.

[4] Akhilles oli kotoisin Fthia-nimisestä, Thessalian kaupungista. Vrt. Carm. I, 8; II, 16.

[5] Alkukielessä: "prope victor", oik. melkein voittaja s.o. voittamaisillansa, nim. Hektorin surman kautta.

[6] S.o. Trojan.

[7] Nim. Akhilles.

[8] Alkukielessä: "procidit late", kaatui lavealle, pitkällensä, rehallensa s.o. kaatua romahti.

[9] Teukria, sama kuin Troja, Trojan maa; saanut tämän nimen Teuker-nimisestä kuninkaastansa, Skamandruksen pojasta.

[10] Trojan puuhevosta sanotaan "Minervan hevoseksi" sentähden, että se oli valmistettu Minervan avulla (σύν ´Αϑήνη, "divina Palladis arte"). Muutamat arvelevat "Minervae" kuuluvan sanaan "sacra"; siis: Minervan mysterioita, uhria Minervalle kuvailevaan hevoseen j.n.e.

[11] Alkukielessä: "falleret", pro: plusqampf. "fefellisset" (potentiaalinen impf.), olisi pettänyt.

[12] Alkukielessä: "male", onnettomuudeksensa, ajattomalla ajalla, nim. vietyänsä puuhevosen kaupunkiin.

[13] S.o. hoviväkeä.

[14] Alkukielessä: "palam", julkisesti s.o. julkisessa taistelussa, kuuluu sanaan "captis".

[15] S.o. kreikkalaisissa.

[16] Nim. Apollon, koska hän oli Trojalaisten suojelusjumala.

[17] Venus oli Aeneaan äiti.

[18] Alkukielessä: "rebus Aeneae" etc., Aeneaan asioille l. kohtalolle, pro: "Aeneae", Aeneaalle s.o. Aeneaan rakentaa kaupungin j.n.e.

[19] Alkukielessä: "Argivae" pro: "argutae", heleä-ääninen.

[20] Tässä: Runotar ylip. Vrt. Carm. I, 26.

[21] Alkukielessä: "fidicen", subst.; tässä: adjekt. käytettynä: kitaraa-soittava, runollinen.

[22] Vrt. Carm. III, 4.

[23] S.o. Apollo, koska hän oli katujen (άγυιαί) suojelija.

[24] S.o. Italian Runottaren. Vrt. Carm. I, 22; II, 16.

[25] S.o. ylhäiset, koska laulukööreissä oli ainoastaan ylhäisten lapsia.

[26] S.o. Dianan. Vrt. Carm. I, 21.

[27] S.o. ampuu, surmaa.

[28] Vrt. Carm. I, 13.

[29] Alkukielessä: "pollicis ictum", peukalon näppäystä s.o. kanteleen soittoa.

[30] S.o. Apolloa. Vrt. Carm. III, 28.

[31] Noktiluka (= yöllä valaiseva) s.o. Diana (kuuna kuvailtuna). Vrt. Carm. I, 12.

[32] Alkukielessä: "prosperam frugum", hedelmiä-kostuttava, hedelmällisyyttä-edistävä.

[33] Nim. Apollolle ja Dianalle.

[34] Alkukielessä: "luces", pro: "dies", päivät.

7 Laulu. (Torkvatukselle.)

[1] Horatius muistuttaa ystäväänsä Torkvatusta siitä, että kaikki, yksin luontokin, on muutoksenalaista ja katoavaista; kehoittaa häntä sen vuoksi käyttämään hyväksensä kaikkea, mitä käsillä-oleva aika tarjoaa, sekä kieltää huolehtimasta ja puuhailemasta perillisensä eduksi. -- Tämä Torkvatus on nähtävästi tuo tunnettu lakimies ja puhuja K. Nonius Asprenas Torkvatus, jolle Epist. I: 5 on omistettu; arveluttavampaa laatua taas on se mielipide, jonka mukaan tämä laulu olisi kirjoitettu L. Manlius Torkvatukselle.

[2] Alkukielessä: "nives", tantereeksi kovettunut lumi (solo duratae nives), hanki, kinos.

[3] Nim. vedeksi s.o. sulaneet.

[4] Alkukielessä: "comae", pro: "folia", "frondes".

[5] Alkukielessä: "mutat vices", pro: "mutando peragit vices".

[6] S.o. alenevat, laskeuvat (nim. tulvan jälkeen).

[7] S.o. väylässänsä, eivätkä enää parrastensa yläpuolella, kuten tulvan aikana.

[8] S.o. Aglaja, mahtavin heistä, Eufrosynen ja Thalian seurassa. Vrt. Carm. 1, 2.

[9] Vrt. Carm. I, 1.

[10] Tässä personoittuna käytettynä.

[11] Alkukielessä: "damna coelestia", taivaalliset tappiot s.o. aikain välttyminen l. kuluminen.

[12] Tullus Hostilius oli Roman kolmas ja Ankus Martius neljäs kuningas.

[13] Nim. uurnassa.

[14] Nim. Manalassa.

[15] Alkukielessä: "amico animo", pro: "tibi ipsi", itsellesi s.o. huviksesi.

[16] Vrt. Carm. I, 28.

[17] Nim. jalo l. ylhäinen sukusi.

[18] Hän oli etevä puhuja, kuten jo edellä mainittiin.

[19] Vrt. Carm. I, 12; III, 22.

[20] Hippolytus oli Theseuksen ja Hipolyten poika, jota äitipuolensa Faidra vainosi, koska ei saanut häntä kiedottua lemmenpauloihinsa. Hänen repivät omat hevosensa kappaleiksi, mutta Aeskulap palautti hänet henkiin jälleen ja Diana asetti Virbius-nimisenä jumalana Arikan läheiseen lehtoon.

[21] Theseus oli Athenan kuningas, Pirithouksen ystävä, Ariadnen puoliso, Hippolytuksen. isä.

[22] Vrt. Carm. III, 4.

[23] Alkukielessä: "Lethaea valet abrumpere vincula", murtaa letheläiset kahleet s.o. palauttaa Tuonelasta elämään. -- Lethe oli Manalassa virtaava joki, jonka vedestä haahmut tapahtuneitten unhoitusta joivat. Vrt. Carm. II, 14.

8 Laulu. (K. Marcius Censorinukselle.)

[1] Runoilija ilmaisee tässä ystävällensä, Censorinukselle (joka oli konsulina v. 8 e.Kr.), että hän niiden lahjain asemasta, joita Roman kansan oli tapana jaolla toisillensa suurina juhlapäivinä (esim. Saturnalia-juhlassa 17 p:nä Joulukuuta, Jouluna y.m.) aikoi omistaa tälle laulun, joka runoilijan mielestä on paljoa tehokkaampi ikuisuuttamaan Censorinuksen mainetta, kuin mikään muu lahja. -- Runo on siis tavallansa runoustaidon ylistys.

[2] Nim. kultaisia tahi hopeaisia.

[3] Nim. taitehikkaasti tehtyjä, eritt. korintholaisia ("vasa Corinthia").

[4] Alkukielessä: "ferres", pro: "acciperes".

[5] Tässä: "taideteos".

[6] Parrhasius oli kuulu kreikkalainen maalari, kotoisin Efesuksesta.

[7] Skopas oli kuuluisa kuvanveistäjä, kotoisin Paroksesta, eli ja vaikutti vv. 388-344 e.Kr.

[8] Koko lause oik.: "eikä sinulla ole asiaa eikä mieltä, joka on sellaisten ihanteiden puutteessa."

[9] Nim. jotka Scipio Afrikanukselle pystytettiin.

[10] Eritt. kun hän pakeni Italiasta.

[11] Nim. jotka Hannibal teki Romaa vastaan.

[12] Tarkoittaa etupäässä Karthagon laivaston polttamista.

[13] Tarkoittaa Kvintus Enniusta (synt. Rudiassa Kalabriassa v. 239 e.Kr.), joka ylisteli "Annaleissansa," ja "Scipio-laulussansa" Scipion urotöitä.

[14] S.o. Scipio Afrikanuksen, mainion romalaisen sotapäällikön.

[15] S.o. runot, laulut.

[16] S.o. Romulus. Vrt. Carm. I, 2.

[17] Nim. runojen s.o. joll'ei Ennius "Annaleissansa" niistä mainitsisi.

[18] Vrt. Carm. II, 13.

[19] Styx oli Manalassa virtaava joki, jonka kautta jumalat valansa tekivät. Vrt. Carm. II, 14.

[20] S.o. Elysiumin. Vrt. Carm. II, 13.

[21] Vrt. Carm. I, 26.

[22] Vrt. Carm. I, 3.

[23] Vrt. Carm. I, 2, 15, 24.

[24] S.o. maukkaisin.

[25] S.o. Kastor ja Pollux. Vrt. Carm. I, 3.

[26] S.o. hän, joka omain ansioittensa kautta on ihmisestä jumalaksi tullut, kuulee ihmisten rukoukset ja täyttää heidän toivomuksensa. Vrt. Carm. I, 12; III, 8.

9 Laulu. (M. Lolliukselle.)

[1] Horatius ennustaa tässä laulujensa kuolemattomuutta ja tulevaa mainettansa, puhuu konsulin asemasta ja selittää vihdoin "onnellinen"-sanan oikeaa merkitystä. -- Tämä Lollius oli konsulina v. 21 e.Kr., Augustuksen hyvä ystävä; kärsi suuren tappion Saksassa v. 16 e.Kr.; lähetettiin v. 2 e.Kr. Itämaihin kukistamaan kapinaa, jossa hänen sanotaan suuren ahneutensa nojassa menetelleen niin kohtuuttomasti, että hänen vihdoin, päästäksensä rankaistuksesta ja häpeästä, täytyi tyhjentää myrkkymalja.

[2] Alkukielessä: "Longe", pitkälle, kovasti.

[3] Aufidus, eräs Apulian jokia, Venusian läheisyydessä.

[4] Nim. Italiassa.

[5] S.o. runomitoin.

[6] Alkukielessä: "socianda", pro: "aptanda", soviteltaviksi, säesteltäviksi.

[7] Vrt. Carm. I, 6.

[8] Vrt. Carm. IV, 2.

[9] S.o. Simonideen, koska hän oli kotoisin Keos-saarelta. Vrt. Carm. II, 1.

[10] Vrt. Carm. I, 32.

[11] S.o. στασιωτίκά, jotka ovat kirjoitetut Pittakus- ja Myrsilus-tyranneja vastaan.

[12] Stesikhorus oli kotoisin Sicilian Himerasta (noin vv. 630-550 e.Kr.), kuuluisa lyyrillinen runoilija, köörilaulun kehittäjä, tunnettu vakavista, juhlallisista melodioistansa.

[13] Anakreon oli kotoisin Teos-nimisestä Jonian rantakaupungista, tunnettu lempi- ja juomalauluistansa.

[14] S.o. Sapfon. Vrt. Carm. II, 13.

[15] Helena oli Jupiterin ja Ledan tytär, Menelauksen puoliso, Trojan sodan syy.

[16] Alkukielessä: "arsit", absol., uhkuu.

[17] S.o. Pariin.

[18] Vrt. Carm. I, 7.

[19] Kydonia (Κύδωνία), kaupunki Kretan pohjaisrannalla. -- Kretalaiset olivat nim. maailman mainioita joutsimiehiä.

[20] Idomeneus oli Kretan kuningas, tunnettu urhollisuudestansa.

[21] Vrt. Carm. I, 15.

[22] Vrt. Carm. I, 26.

[23] Vrt. Carm. II, 4.

[24] Deifobus oli Priamuksen ja Hekuban poika, Sektorin veli, urhollisin veljeksistä.

[25] Agamemnon oli Mykenan kuningas, Menelauksen veli, Kreikkalaisten ylipäällikkö Trojan sodassa.

[26] Nim. joka ikuisuuttaisi heidän mainettansa ja ansioitansa.

[27] Alkukielessä: "sepultae inertiae", dat., riipp. "distat", haudattu s.o. torkkuva, toimeton kunnottomuus.

[28] S.o. sellaisen, joka ansioilta kiitoksen luovuttaa.

[29] Alkukielessä: "dubiis", pro: "adversis".

[30] Alkukielessä: "vindex", appositsiooni sanalle "animus" (mieli).

[31] Alkukielessä: "ducentis ad se cuncta pecuniae abstinens", himoitsematon rahaa, joka houkuttelee kaikki luoksensa s.o. kaikkivoivan rahan halveksija.

[32] Alkukielessä: "consul", apposits. sanalle "animus" (mieli).

[33] Hänellä oli provincian hoitajana myöskin korkein tuomiovalta.

[34] Alkukielessä: "explicuit", pro: "expedivit" (sc. arma), varustaita tappohankkeiseksi.

[35] S.o. sellainen.

[36] Alkukielessä: "non ... timidus", litotes, pro: "paratissimus", hän on valmis kuolemaan j.n.e.

10 Laulu. (Ligurinukselle.)

[1] Runoilija muistuttaa tässä erästä Ligurinus-nimistä nuorukaista, että nuoruuden kauneus lakastuu pian. -- Runon arvellaan olevan mukailua jostakin kreikkalaisesta alkujuuresta.

[2] Alkukielessä: "tuae superbiae", pro: "tibi superbo" eli "superbienti".

[3] Pojat pitivät, tyttöjen tapaan, pitkiä hiuksia kaunistuksenansa.

[4] Alkukielessä: "flore rosae", gent. epexegeticus.

[5] Alkukielessä: "in faciem hispidam", karvakuvaksi.

[6] Alkukielessä: "speculo", pro: "in speculo".

[7] S.o. muuttuneena (ετερον).

[8] S.o. muuttumattomat, sellaiset kuin ennenkin.

11 Laulu. (Fyllikselle.)

[1] Tässä laulussa runoilija kehoittaa erästä Fyllis-nimistä tyttöä (kuten hän itse sanoo, viimeistä lemmittyistänsä) maatilallensa viettämään hänen seurassansa Maecenaan syntymäpäivää (Huhtikuun 13 p:ää), hylkäämään Telefuksen lemmenvehkeet sekä iloitsemaan ja laulelemaan runoilijan seurassa. -- Laulun arvellaan tehdyn noin v. 13 e.Kr.

[2] Alban viini kuului kolmanteen Italian viiniluokkaan; kasvoi Roman (Alba-Longan) läheisyydessä.

[3] Alkukielessä "vis", pro: "copia".

[4] Alkukielessä: "crines religata", akk. resp., oik.: hiustesi suhteen sidottuna s.o. sidotuin hiuksin.

[5] Alkukielessä: "vincta verbenis", alliteratsiooni.

[6] Alkukielessä: "spargier", vanha inf. pass., pirskoitettaa.

[7] Alkukielessä: "mixtae pueris", dat., poikiin sekoitettuina s.o. poikien seurassa l. joukossa; palvelijoista puh.

[8] Alkukielessä: "vertice", katonharjalta s.o. ylös ilmaan l. korkeuteen.

[9] Alkukielessä: "advoceris" (nim. "a me"), minä kutsun sinua. Ajatuksen selvenemiseksi, voidaan tähän lisätä: "Minä tahdon sanoa sinulle: sinun pitää" j.n.e.

[10] S.o. Huhtikuun 13 p:ää. -- Romalaisten ajanlaskussa oli nim. Idus-niminen päivä aina viidentenätoista päivänä Maalis-, Touko-, Heinä- ja Lokakuussa, kolmantenatoista päivänä kaikissa muissa kuukausissa.

[11] Tämä oli Venukselle pyhitetty kuukausi.

[12] Vrt. Carm. I, 2; II, 7.

[13] Alkukielessä: "luce", pro: "die".

[14] Faëton oli Helioksen ja Klymenen poika, tunnettu tuosta onnettomasta tavasta, jolla hän ajoi auringon vaunuja.

[15] Alkukielessä "avaras", pro: "nimias".

[16] Vrt. Carm. I, 27.

[17] Alkukielessä: "gravatus", oik.: vastahakoisesti ruveta; ylenmielin kantaa, luoda selästänsä.

[18] Vrt. Carm. III, 7.

[19] Alkukielessä: "finis amorum", rakkauteni loppu s.o. viimeinen rakkauteni l. rakastettuni.

[20] Alkukielessä: "calebo", kehun (nim. rakkaudesta), rakastun.

[21] Nim. tarkoin ("accurate").

[22] Alkukielessä: "amanda" pro: "amabili, grata", rakkaalla, armaalla.

[23] Alkukielessä: "reddas", pro "dicas", laulelet.

12 Laulu. (Vergiliukselle.)

[1] Horatius kehoittaa ystäväänsä Vergiliusta tulemaan luoksensa juhlailemaan kevään kunniaksi. -- Vergilius, jolle tämä laulu on omistettu, ei ole runoilija Vergilius, vaan joku muu samanniminen, luultavasti Nerojen (Tiberiuksen ja Drusuksen) lääkäri; asia selvenee, jos nim. muistamme, että runoilija Vergilius kuoli Syyskuussa v. 19 e.Kr. ja neljäs kirja Horatiuksen lauluja on, kuten tiedemiehet väittävät, kirjoitettu vv. 18-13 e.Kr.

[2] S.o. pohjatuulet,jotka tavallisesti alkoivat puhaltaa Helmikuun alussa ja kestivät noin kuukauden aikaa.

[3] Itys oli Thrakian kuninkaan Tereuksen ja Proknen poika, jonka tämän äiti, kostaaksensa puolisoansa, tappoi.

[4] S.o. pääskynen, joksi, tarun mukaan, Prokne muuttui.

[5] Koska Prokne oli Athenan kuninkaan Pandionin tytär, sanotaan taloa "kekropialaiseksi". Vrt. Carm. II, 1.

[6] Nim Prokne.

[7] Alkukielessä: "regum", pro: "regis", nim. Tereuksen.

[8] Alkukieleen ajateltava "sedentes" lisäksi.

[9] Nim. Faunusta. Vrt. Carm. 4, 17; III, 18.

[10] Arkadia, eräs Peloponnesuksen maakuntia.

[11] S.o. Augustuksen poikapuolten, Tiberius ja Drusus Nerojen.

[12] Kales, eräs Kampanian kaupunkeja.

[13] Sulpicius Galba, kuuluisa viinikauppijas Romassa.

[14] Vrt. Carm. I, 37.

[15] Alkukielessä: "amara curarum", pro: "amaras curas".

[16] S.o. lavaa l. alttaria, jossa ruumiit poltettiin.

[17] S.o. koska vielä elät.

[18] Alkukielessä: "consiliis", dat., pro: "sapientiae".

[19] S.o. aikanansa, "opportuno tempore", kreik. έν καίρώ, aikanansa, kohdallansa.

13 Laulu. (Lycelle.)

[1] Runoilija pilkkaa tässä erästä Lyce-nimistä akkaa, joka, ehkä vanha ja rumannäköinen, kuitenkin tahtoo jatkaa nuoruudenaikaisia lemmenleikkiänsä ja esiintyä kaunottarena. -- Tämä sama Lyce on meille jo ennestäänkin tuttu III kirjan 10:stä. laulusta.

[2] Nim. tulemaan luoksesi.

[3] Vrt. Carm, I, 2.

[4] Nim. Kupido.

[5] Tytön nimi.

[6] S.o. harmaat hiuksesi.

[7] Kos, eräs Sporadein saaria, kuulu viinipuiden viljelyksestä ja loistavasta kutomustaidosta (silkki-, purpura- ja kullalla kirjaelluista kankaista).

[8] Nim. joll'ei Lyce voi vähentää ikäänsä.

[9] S.o. kauneus, ihanuus.

[10] Nim. Lycestä.

[11] Nim. kun tämä oli kuollut -- Cinara oli Horatiuksen lemmittyinen.

[12] Alkukielessä: "fata", kohtalot, Onnetar.

[13] Alkukielessä: "parem temporibus cornicis vetulae", vanhan variksen ikävuosiin verraten s.o. iässä vanhan variksen rinnalle l. vertaiseksi.

14 Laulu. (Caesar Augustukselle.)

[1] Runoilija ylistelee Augustusta ja hänen poikapuoliansa, Drususta ja Tiberiusta, Vindelikialaisten ja Raetialaisten lannistamisen johdosta, joten laulu on siis täyte tämän kirjan neljänteen lauluun.. -- Toiset arvelevat tämän tehdyn heti Vindelikialaisvoiton jälkeen eli v. 15 e.Kr., toiset taas Augustuksen kotiinpalaamisen jälkeen eli v. 13 e.Kr.

[2] Alkukielessä: "cura", pro: "studium", toimi, harrastus.

[3] Nim. kivipatsaisin.

[4] Vrt. kreik. ή oίxouμένι.

[5] Alkukielessä: "oras", pro: "regiones", maisemia, seutuja.

[6] S.o. Romalaisla'ista, koska eivät vielä olleet Roman vallan-alaisia.

[7] Vrt. Carm. IV, 4.

[8] Alkukielessä: "Marte", pro: "in certamine", tappelussa.

[9] Alkukielessä: "milite tuo", kollekt., pro: "cum militibus tuis".

[10] Genaunit, eräs Raetian kansakunta.

[11] Breunit, samoin Raetian kansakunta.

[12] S.o. Tiberius.

[13] Alkukielessä: "auspiciis secundis" (nim. Augustuksen), onnellisella ylipäällikkyydellä s.o. onnellisesti.

[14] Raetialaiset, Donaun, Rheinin ja Lechin välinen kansakunta.

[15] S.o. uroot itse.

[16] Vrt. Carm. II, 14.

[17] Plejadit, tarun mukaan Atlaan ja Plejonen tyttäret, eräs tähtisikerö, jonka laskua (Marraskuun alussa) seurasi myrskysää.

[18] Tässä personoittuna. -- Vanhat kuvailivat jokijumaliansa härän muotoisiksi Vrt. Carm. IV, 9.

[19] Vrt. Carm. I, 22.

[20] Nim. suotuisat.

[21] Alexandria, eräs Egyptin kaupunki, jonka Romalaiset valloittivat Elokuun lopulla tahi Syyskuun alulla v. 30 e.Kr.; Vindelikialaiset lannistettiin taas samaan aikaan v. 15 e.Kr.

[22] Nim. kun Kleopatra oli paennut. Vrt. Carm. I, 37.

[23] Lustrum on 5 vuoden aikakausi, siis 15 vuotta sen jälkeen.

[24] Vrt. Carm. I, 35.

[25] Vrt. Carm. II, 6.

[26] Vrt. Carm. I, 2.

[27] Indian (Indus-virrasta Kiinaan ulottuvan maan) asukkaat, run. Aethiopia- ja Arabialaisista puh.

[28] Vrt. Carm. I, 19.

[29] Tuo kuulu Niilinvirta, joka. juoksee Egyptin halki.

[30] S.o. Donau, Romal. puheessa tav. virran alinen osa.

[31] Tigris, eräs väkevävirtainen joki, saa alkunsa Taurus-vuorelta, ja laskee Persian lahteen.

[32] Vrt. Carm. I, 3.

[33] Nyk. Englanti ja Skottlanti.

[34] Romalaisten aikoina joko Ylä-Italia tahi Ranska.

[35] Vrt. Carm. I, 29.

[36] Alkukielen mukaan: "Tuon kuolemaa-kammomattoman Gallian ja niskoittelevan Iberian maa."

[37] Vrt. Carm. IV, 2.

[38] Nim. ikuiseen lepoon l. rauhaan.

15 Laulu. (Caesar Augustukselle.)

[1] Horatius ylistelee tässä laulussa, jolla hän lopettaa neljännen kirjansa ja ikäänkuin painaa sinettinsä Augustuksen kunniakkaan historian loppuun, sitä rauhallisuutta ja turvallisuutta, jonka Roman valtakunta sekä sisällisissä että ulkonaisissa suhteissa Augustuksen hallituksen aikana on saavuttanut. -- Laulu on nähtävästi tehty v. 13 e.Kr.

[2] Vrt. Carm. I, 2, 7, 9, 21; IV, 6.

[3] Vrt. Carm. III, 29. -- Ajatus on: ett'en pienin voimin ryhtyisi suuriin töihin.

[4] Koska nim. kansalaissodan (bellum civile) jälkeen kaikki pellot olivat häviöillä.

[5] Parthialaiskuningas Fraates antoi v. 20 e.Kr. Krassukselta riistetyt romalaiset sotamerkit takaisin. Vrt. Carm. I, 2.

[6] Kvirinus-Januksen temppeli oli Augustuksen hallitessa ollut kolmesti suljettuna, nim. v. 29 ja 25 sekä vv. 10-6 välillä e.Kr. -- Ennen se oli ollut suljettuna kaksi kertaa, Numan hallitessa ja ensimmäisen Punilaissodan jälkeen v. 235 e.Kr.

[7] S.o. Isteristä.

[8] S.o. Augustuksen.

[9] Vrt. Carm. III, 8.

[10] Vrt. Carm. I, 12, 29.

[11] Vrt. Carm. I, 2; II, 2.

[12] Vrt. Carm. III, 29.

[13] Nim. eivät voi kumota Augustuksen säädöksiä.

[14] Vrt. Carm. I, 7, 12.

[15] Lydialaiset huilut olivat korkeampi-, dorilaiset hienompi-äänisiä.

[16] Vrt. Carm. I, 2.

[17] S.o. Aeneasta. Vrt. Carm. I, 2.

II.

Karmen-Seekulaare eli Vuosisataislaulu.

[1] Runoilija kiittää jumalia Roman ja koko valtakunnan onnellisuudesta ja mahtavuudesta, ylistelee sekä sen perustajaa Romulusta että silloista hoitajaa Augustusta sekä rukoilee vihdoin valtakunnalle tulevaa menestystä ja lopuksi lausuu sen toivomuksen, että jumalat todellakin kuulevat tämän rukouksen.

[2] Vrt. Carm. I, 2, 21.

[3] Vrt. Carm. I, 12.

[4] Nim. Vuosisataisjuhlassa.

[5] Sibylla, eräs ennustajatar Kuman läheisyydessä, Apollon papitar, jonka työksi nuot kreikaksi kirjoitetut "Sibyllan kirjat" kerrotaan. Nämät kirjat, joiden neuvoa tukalissa tilaisuuksissa kysyttiin, oli, tarun mukaan, Tarkvinius Priskus tahi Superbus saanut Sibyllan oraakkelilta ja sijoittanut Kapitoliumiin, Jupiterin temppelissä säilytettäviksi. Kirjain hoitamista ja tulkitsemista varten oli oma papisto (alussa kaksi, sittemmin Liciniuksen lain mukaan v:sta 367 e.Kr. kymmenen, viisi patricilaista ja viisi plebejiläistä, sekä vihdoin viisitoista, "quindecimviri libris Sibyllinis inspiciendis et sacris faciundis"), joka myöskin piti huolta sovitusuhreista, vuosisataisleikeistä ("ludi seculares") ja vuosittain toimitti leikit Apollon ja Dianan kunniaksi. Kapitoliumin palossa v. 83 e.Kr. paloivat kirjat poroksi, mutta pian hankittiin uusi kokoelma, jonka Augustus sijoitti Apollon temppeliin Palatinus-vuorelle, jossa sitä kauan säilytettiin.

[6] S.o. ylimysten tyttäret. Vrt. alkulausetta.

[7] Nim. Roman, joka oli rakennettu seitsemälle kummulle. Vrt. Carm. I, 2.

[8] Tässä sama kuin Diana, synnyttäjättärien suojelijattarena; muuten käytetään tätä nimeä Junosta, joka oli avioliittojen ja synnyttäjättärien varsinainen suojelijatar. Vrt. Carm. I, 7; II, 1.

[9] Nim. Roman.

[10] S.o. Valottareksi. Valotar on sekä Dianan että Junon liikanimi, jotka kumpikin auttoivat synnytystuskissa ja saattoivat sikiöt onnellisesti maailmaan.

[11] Genitalis on Dianan liikanimi, joka hänellä oli synnynnän suojelijattarena.

[12] S.o. sikiötä, lasta.

[13] S.o. senaattorien.

[14] Runoilija tarkoittaa "Lex Julia de maritandis ordinibus" ("Lex marita"), jonka mukaan oli sakko naimattomuudesta, mutta palkinto taas siitä avioliitosta, josta syntyi runsaasti lapsia.

[15] Alkukielessä: "orbis", ympyrä; kiertokulku, ajanjakso.

[16] Alkukielessä: "referatque ludos", pro: "ludosque referat".

[17] Vrt. Carm. II, 3.

[18] Alkukielessä: "veraces cecinisse", aor. inf., todenmukaisesti julistatte j.n.e.

[19] Oikeastaan: säilyttää, pitää voimassa.

[20] Alkukielessä: "jam peractis", nim "bonis fatis", ennen elettyihin l. koettuihin hyviin vaiheisin.

[21] Maa, elättävänä jumalattarena.

[22] Vrt. Carm. I, 4; III, 2.

[23] Vrt. Carm. I, 2, 15, 24.

[24] Tässä sama kuin Diana. Vrt. Carm. I, 12. -- Luna oli, tarun mukaan, Latonan tytär, Sol'in sisar.

[25] Tahi: "kaksisarvinen". Vrt. Carm. IV, 2.

[26] Trojan runoll. nimi, koska Ilios oli sen perustaja. Vrt. Carm. I, 15.

[27] Etruria, eräs Italian maakuntia, Tiberin länsipuolella, Tyrrhenian meren rannalla.

[28] S.o. jota Apollo oli käskenyt ("jussa ab Apolline").

[29] S.o. jättämään kotinsa, lähtemään kodistansa. Vrt. Carm. III, 23.

[30] S.o. Trojaa.

[31] Vrt. Carm. IV, 15.

[32] Alkukielessä: "sine fraude", pro: "sine damno", ilman vaaraa.

[33] S.o. muhkeamman kaupungin (nim. Roman), kuin Troja oli.

[34] Vrt. Carm. I, 2.

[35] S.o. Augustus, koska hän, kuten koko Juliain sukukin (gens Julia) polveutui Aeneaasta.

[36] Vrt. Carm. I, 2.

[37] Alkukielessä: "Albanas". pro: "Romanas", koska Alba (Alba-Longa) oli Roman emäkaupunki. Vrt. Carm. III, 23.

[38] Vrt. Carm. I, 19.

[39] Vrt. Carm. IV, 14.

[40] Luottamus, samoinkuin Rauha Kunnia, Kainous, Miehuus ja Ylellisyys ovat tässä personoittuina.

[41] Vrt. Carm. II, 16.

[42] S.o. niin totta kuin ... niin totta. j.n.e.

[43] Yksi Roman seitsemästä kummusta, jolle Augustus rakensi Apollon temppelin.

[44] S.o. Roman. -- Roma on nimittäin Latiumin, Tiberin ja Kampanian välisen Italian maakunnan pääkaupunki.

[45] S.o. juhlaan.

[46] Yksi Roman seitsemästä kukkulasta.

[47] Vrt. Carm. I, 21.

[48] "Quindecimviri" l. Viisitoistamiehet olivat Sibyllan pappeja, jotka säilyttivät ja selittelivät "Sibyllan kirjoja". Paitsi tätä tuli heidän pitää huolta myöskin Apollon palveluksesta; "ludi Apollinares" ja "ludi Seculares" olivat pääasiallisesti heidän toiminansa.

[49] S.o. nuorukaisten ylimalkaan.

III.

Epoodit.

1 Laulu. (K. Cilnius Maecenaalle.)

[1] Kun Maecenas aikoi ottaa osaa Augustuksen sotaretkeen Antoniusta ja Kleopatraa vastaan v. 31 e.Kr. -- joka tuuma kuitenkin raukeni sikseen, kun Augustus asetti hänet poissa-olonsa ajaksi Roman sisällisen hallituksen etunenään s.o. "praefectus urbis" -- lausuu Horatius paheksumisensa siitä, ett'ei hän voi seurata mukana, jota hän ei suinkaan tekisi mistään saaliinhimosta, vaan todellisesta ystävän rakkaudesta.

[2] Vrt. Carm. I, 37.

[3] Jommoisia sen ajan isommat sotalaivat olivat.

[4] Alkukielessä: "tuo", nim. "periculo" s.o. oman henkesi uhalla l. kaupalla.

[5] Alkukiel.: "quid nos?" nim. "agemus", plur. sing:n asemasta.

[6] Nim. kun olet kuollut.

[7] Alkukielessä: "jussi", nim. "a te", käskysi mukaan.

[8] Nim. sodan l. sotapalveluksen (militiae).

[9] Nim. sietää.

[10] Alkukielessä: "non molles", litotes, urhollisten.

[11] Vrt. Carm. I, 22.

[12] S.o. Hispanian.

[13] Nim. vaivaasi (tuum laborem).

[14] Nim. kuin läsnä-olevat (quam praesentes).

[15] Oikeastaan: niinkuin, kuten.

[16] Alkukielessä: "adsidens", istuen niiden luona s.o. vartioitsee.

[17] Alkukielessä: "relictis", dat., pelkäsi l. oli huolellinen yksinjätettyjen eduksi, jos hän on jättänyt heidät (rehua l. ruokaa hankkimaan lähdettyänsä).

[18] Alkukielessä: "militabitur bellum", nim. "a me", olen käyvä s.o. tahdon käydä tätä j.n.e.

[19] Alkukielessä: "nitantur", voimin ponnistella (esille l. eteenpäin) s.o. röyhiskellä (aurasta puh.).

[20] S.o. Koirantähden. Vrt. Carm. I, 17; III, 1.

[21] Lukania oli eräs Ala-Italian maakunta.

[22] Vrt. Carm. III, 16.

[23] Vrt. Carm. III, 29.

[24] Tässä tekaistu nimi, kreik. .

[25] Alkukielessä: "premam", pro: "defodiam", kaivasin, kätkisin maanpoveen.

[26] Alkukielessä: "nepos", praedikat., perillisenä, hekumoitsijana s.o. kuten hekumoitsija.

[27] Nim. huikentelevalla elämällä: pelissä j.n.e.

2 Laulu. (Koronkiskoja Alfiukselle.)

[1] Runoilija asettaa tässä erään ahnaan koronkiskojan, Alfiuksen, kehumaan maa-elämää, jonka palvelukseen hän kiireimmiten aikoo antautua; mutta hänen totuttu tapansa ja himonsa tukahuttavat kuitenkin hänen hyvän aikeensa ja hän jatkaa entistä koronkiskomistansa.

[2] Alkukielessä: "negotiis", kreik. πράγματα, kaupunki-, raha- ja kauppatoimet.

[3] Perinvanha, vanhin.

[4] Alkukielessä: "exercet", pro: "arat", muokkaa.

[5] S.o. sekä otosta että maksusta.

[6] Nim. taisteluun (ad pugnam).

[7] Vrt. Enniuksen säettä: "At tuba terribili sonitu taratantara dixit."

[8] Nim. Roman.

[9] Tarkoitetaan klienttejä, jotka tulivat aamusin herraansa tervehtimään ja seurasivat häntä torille.

[10] Alkukielessä: "maritat", naittaa; siitä: johdatella viiniköynnöksiä puiden ympärille.

[11] Alkukielessä: "mugientium", subst. käyt., oik.: mylviväin, nim. laumoja s.o. mylvien.

[12] S.o. varustelee puita tuoreilla oksilla, "ymppää".

[13] S.o. siivilöityn.

[14] S.o. vastustamaan voimattomia l. kykenemättömiä.

[15] Tässä personoittuna.

[16] Tässä tarkoitetaan "vainioilla" erittäinkin viinitarhoja.

[17] S.o. kypsillä.

[18] Tahi: kasvatettuja, viljeltyjä; vastakohtana villinä-kasvaneille (silvatica pira).

[19] Alkukielessä: "purpurae", dat., riipp. sanasta "certantem", purpuralle vertoja-vetävä.

[20] Kreik. Ρρίαπος, tarun mukaan, Dionysuksen ja Afroditen (toisen tarun mukaan: Adoniksen ja Khionen) poika, alkuansa siitosvoiman jumala; sittemmin puunhedelmäin, kasvitarhain ja viinamäkien jumala. Hänen kerrotaan syntyneen Lampsakuksessa, josta hänen palveluksensakin Italiaan levisi. Hänen kuvaansa pidettiin puutarhain kaunistuksena.

[21] Vrt. Carm. III, 29.

[22] Alkukielessä: "altis ripis", oik. abl. qual., korkeareunaiset s.o. korkeiden reunain välillä.

[23] Alkukielessä: "lymphis manantibus", porisevin l. juoksevin vesin.

[24] Nim. tuoma.

[25] Alkukielessä: "multa cane", kollekt., koiralaumallansa.

[26] Oikeastaan: molemmin puolin, nim. verkkoansa.

[27] Alkukielessä: "dolos", apposits. sanalle "retia", verkkonsa ... paulan l. paulaksi, ansaksi.

[28] S.o. muuttolintua.

[29] Alkukielessä: "haec inter", pro: "inter haec", anastrofe, näiden ohella.

[30] Sabinilaisnaiset olivat tunnetut eteviksi taloudenhoitajattariksi.

[31] Alkukielessä: "perusta solibus", (pro: sole), auringon polttama, päivettynyt. -- Apulialaiset olivat muuten tunnetut eteviksi maanviljelijöiksi.

[32] S.o. kuivia.

[33] Alkukielessä: "siccet", pro "mulgeat", lypsää.

[34] Alkukielessä: "et horna dulci vina promens dolio", tuoden esille tämänvuotista viiniä viehättävässä astiassa s.o. tuoden esille mietoa tämänvuotista viiniä astiasta.

[35] S.o. itsestänsä kasvaneista hedelmistä valmistettuja ruokalajeja.

[36] Vrt. Carm. II, 15.

[37] S.o. ruokasimpukat.

[38] Eräs tuntematon merikalan laji.

[39] Nim. skaareja.

[40] S.o. Tyrrhenian mereen.

[41] Tässä sama kuin Numidian, joka oli kuuluisa kanoistansa.

[42] S.o. Karian. ja Aeolin välinen Vähän-Asian maakunta, tunnettu mainioista pyistänsä.

[43] Terminus oli rajain ja rajamerkkien suojelija l. jumala. Hänen juhlaansa vietettiin vuosittain Helmikuun 23 p:nä lauluilla ja uhreilla Kapitoliumissa ja Roman kaupungin vanhalla rajalla ynnä hänelle pyhitetyssä lehdossa Via-Laurentinan varrella, Roman ulkopuolella,jossa hänelle lammas uhrattiin. Erityisen "rajajuhlan" viettivät maalaiset, myöskin lauluin ja uhrin.

[44] Nim. ruoalle.

[45] Vrt. Carm. III, 23.

[46] Vrt. Carm. IV, 11.

[47] S.o. kuukauden ensimmäisenä päivänä.

3 Laulu. (K. Cilnius Maecenaalle.)

[1] Tässä laulussansa Horatius sadattelee ankarasti kynsilaukkaa, jota hän, luultavasti ollessansa vieraana Maecenaalla, ymmärtämättömyydessänsä oli sattunut syömään.

[2] S.o. murhannut isänsä.

[3] Alkukielessä: "edit", pro: "edat", vanha konjunkt.-muoto, syököön.

[4] Eräs myrkyllinen kasvi.

[5] Eräs loitsijatar, Horatiuksen vihollinen.

[6] Medea oli Kolkhiksen kuninkaan Aeeteen tytär, Absyrtuksen sisar, kuuluisa velhotar.

[7] Nim. Jasonia.

[8] Henkilöt, jotka Argo-nimisellä laivalla purjehtivat Asian Kolkhis-nimiseen maakuntaan kultataljaa noutamaan, kutsutaan Argonautoiksi.

[9] Nim. käärmeen verellä.

[10] Jason, Aesonin poika, Argonauttain päällikkö.

[11] Nim. härille (tauris), tottumattomaan.

[12] Tarun mukaan piti Jasonin, saadaksensa tuon kultataljan, valjastaa kaksi vaskisorkkaista ja tulikitaista härkää auran eteen, ja kyntää niillä neljän päivän kynnös, kylvää vakoihin lohikäärmeen hampaita, joista syntyi asevaruisia jättiläisiä, sekä surmata nämät.

[13] Tarun mukaan tahtoi Jason naida Korinthuksen kuninkaan Kreonin tyttären Kreusan, mutta Medea mustasukkaisuudesta antoi tälle myrkytetyn vaatteen, joka poltti hänet kuoliaaksi, tämän jälkeen Medea käärmevaljakoillansa pakeni Athenaan.

[14]S.o. Koirantähden l. Kanikulan (= Siriuksen).

[15] Alkukielessä: "siticulosae", janoinen, kuiva. Vrt. kreik. πολυδίψιοv Άργός.

[16] Apulia, Ala-Italian maakunta, Aufidus-joen varrella.

[17] Vrt. Carm. I, 3.

[18] S.o. äärimmäisellä.

4 Laulu. (Kohtuuttomasta kohoamisesta.)

[1] Horatius paheksuu tässä sitä tapaa, jolla moni kansalais-sotien aikana kohosi aina alimmasta orjanasemasta ylimpään ritarisäätyyn asti. Hän ei tosin omista tätä lauluansa nimenomaan kellekään yksityiselle, mutta varmuudella saatamme otaksua hänen tarkoittaneen joko erästä Vedius Rufusta, joka kohosi orjasta sota-överstiksi ja ritarisäätyyn, tahi Pompejuksen vapautettua orjaa (Pompeji libertus), Sextus Menasta,joka tämän suosikkina kohosi Sardinian hallitsijaksi sekä vihdoin, kun hän oli luopunut Pompejuksesta Oktavianuksen puolelle, taas tämän suosiossa ala-amiraaliksi ja ritarisäätyyn. -- Laulun arvellaan tehdyn noin v. 38 e.Kr.

[2] Parhaimmat pamput valmistettiin Hispaniassa. Vrt. Carm. I, 29.

[3] S.o. sukuasi, eritt. orjansukuperää.

[4] Nim. Roman.

[5] Nämä tuomitsivat ja rankaisivat myöskin orjain rikoksia.

[6] Joka rankaistaessa julisti syyn, miksi se tapahtui, kansalle.

[7] Kaunis maisema Kampaniassa, kuulu oivasta viinistänsä.

[8] Sensori Appius Klaudiuksen Romasta Kapuaan rakentama tie, jota sittemmin jatkettiin Brundusiumiin asti.

[9] Nim. teaatterissa.

[10] Kansantribuuni L. Roscius Otho valmisti lain (lex theatralis), jonka mukaan teaatterin ensi penkeissä sai istua ainoastaan ritareja, joilla oli 400,000 sestertin omaisuus.

[11] Alkukielessä: "gravi pondere", abl. qual., raskaspainoista.

[12] V. 38 e.Kr. Pompejuksen laivasto oli miehitetty merirosvoilla ja orjilla.

5 Laulu. (Velhotar Kanidialle.)

[1] Runoilija paljastaa tässä erään tapauksen, joka jotenkin selvin värin kuvailee hänen aikakaudellansa vallitsevaa taika-uskoa. Hän antaa nimittäin muutaman Kanidia-nimisen velhottaren, kolmen muun samallaisen (Saganan, Vejan ja Folian) avulla valmistaa mitä kauhistavimmalla tavalla loitsujuomaa taika-yrteistä ynnä nälkään kuolleen pojan sydämestä ja maksasta, herättääksensä tällä lemmenliekkiä eräässä Varus-nimisessä miehessä. Kaikeksi kummastukseksensa Kanidia huomaa kuitenkin, ett'ei tämä näin monilla ja julmilla vehkeillä valmistettu "juoma" ole vaikuttanut niin mitään, joten hän on pakoitettu ryhtymään vieläkin inhoittavimpiin keinoihin uuden "lemmenjuoman" valmistamista varten. Suurempaa suuremmaksi käy hänen hämmästyksensä, kun yht'äkkiä tuo kuoleman saaliiksi määrätty poika alkaa mitä ankarimmin manailla hänen julmia murhaajattariansa.

[2] Alkukielessä: "fert", pro: "sibi vult", tahtoo s.o. merkitsee.

[3] Nim. akkain (mulierum).

[4] Vrt. Carm. S.

[5] Nim. Kanidiaa.

[6] Nim. sinulle (Kanidialle).

[7] S.o. praetexta l. päällysvaate, jonka paarteet olivat purpuralla kaunistetut ja jota Roman esivaltalaiset ja papit sekä vapasukuisten lapset käyttivät aina 17:ta ikävuoteensa asti.

[8] Vrt. Carm. I, 2, 15, 24.

[9] Nim. tuima, kiukkunen.

[10] S.o. praetexta ja bulla. -- Viimeksi mainittu oli tavan. kullasta, sydämen tapaan tehty kupukka; tätä ylhäisten lapset kantoivat kaulassansa lailliseen ikään asti.

[11] Vrt. Carm. I, 18.

[12] Kostottarien tapaan. Vrt. Carm. I, 28.

[13] Vrt. Carm. II, 13.

[14] Koska luultiin ruumisten haudoilta otetut ainekset (esim. mullan, luiden, kivien, puiden y.m.) olevan erittäin tehokkaita vaikutusvoimassansa taikoja tehtäessä.

[15] Tämän hoettiin imevän veren lapsista.

[16] Jolkus, eräs Thessalian rantakaupunki, Argonauttain lähtöpaikka; tässä: Thessalia ylim., joka oli tunnettu taika-yrteistänsä.

[17] Hiberia, eräs Pontuksen maakuntia, lähellä Kaukasus-vuorta, nyk. Georgia, tunnettu mainioista taika-yrteistänsä.

[18] Avernus-järvi, Kuman Kampanjassa, myrkyllistä usvaa huokuva järvi. Tämän läheisyydessä kerrotaan olleen Sibyllan luolan ja erään salaisen paikan, josta luultiin päästävän Manalaan.

[19] Alkukielessä: "laboribus", riipp. sanasta "ingemens", työssä, puuhassa.

[20] S.o. pihassa (impluvium) romalaisen huonerakennuksen keskellä.

[21] Alkukielessä: "spectaculo", dat., riipp. "inemori" (ainoastaan tässä kohden esiintyvä sana), silmäillessänsä, (kuolla).

[22] Alkukielessä: "bis terque", kahdesti ja kolmesti s.o. useampia kertoja.

[23] Nim. kuopasta, johon hän nälkään kuolemaan haudattiin.

[24] Nim. vedessä.

[25] Alkukielessä: "interminato" (interminor), kielletty.

[26] Alkukielessä: "masculae libidinis", geut. qual., miehen himoilla varustettu, himoissa miesten tapainen.

[27] Ariminum, eräs etevä Umbrian merikaupunki, etelään Rubikosta.

[28] Neapolis, eräs Kampanjan merikaupunki, Kuman lahden rannalla.

[29] Etupäässä: Kuma, Baja, Puteoli, Nola ja Kapua.

[30] S.o. sormissansa olevia kynsiä.

[31] Alkukielessä: "non infideles", litotes, mitä uskollisimmat.

[32] S.o. Yö, personoittuna.

[33] Vrt. Carm. I, 12; III, 22.

[34] S.o. Varuksen.

[35] Subura oli eräs katu Romassa, Coelius- ja Eskvilinus-vuorten välillä, kulki läpi pohjaisen osan kaupunkia, jolla myös oli nimenä Subura. Tämä kaupunginosa oli Roman huonommin rakennettuja osia ja roistoväen pesäpaikka, muuten tunnettu vilkkaasta liikkeestänsä. Myöhemmin näkyy tämäkin osa puhdistuneen, koska kerrotaan siellä ylhäisiäkin perheitä (esim. Julius Caesarin) asuneen.

[36] Alkukielessä: "laborarint", potentsiaalissa: olisi valmistaneet.

[37] S.o. kolkhilaisen. Vrt. Ep. 3.

[38] S.o. Kreusan.

[39] Kreon oli Korinthuksen kuningas. Vrt. Ep. 3.

[40] S.o. myrkyllä (veneno).

[41] Ivallisesti sanottu.

[42] Marsilaiset olivat tunnetut mainioiksi loihtijoiksi. Vrt. Carm. I, 2.

[43] S.o. väkevämmän.

[44] Alkukielessä: "fastidienti", nim. "me", minua halveksivalle s.o. halveksijalleni.

[45] Nim. taivaan.

[46] Nim. akkoja.

[47] Vrt. Carm. I, 6, 16.

[48] S.o. manauksiin.

[49] Alkukielessä: "jussus", nim. "a vobis", tuomitsemananne.

[50] Nim. Kostottarien tapaan.

[51] Vrt. Carm. I, 4.

[52] Eskvilia, eräs Roman seitsemästä kukkulasta. Tämän juurella oli kenttä, jolle kuolemaan tuomittujen ruumiit heitettiin varisten, korppien y.m. lintujen revittäviksi.

6 Laulu. (Kassius Severukselle.)

[1] Laulu on kirjoitettu eräälle herjauskirjoitusten kyhääjälle (in calumniatorem), puhuja Kassius Severukselle, joka koiran tavoin haukuskeli kirjoituksissansa kehnompia, mutta arasteli taas mahtavampia henkilöjä. Horatius kehoittaa tätä käymään hänen (Horatiuksen) kimppuunsakin ja lupaa puolestansa korvata sen "samalla mitalla" monenkertaisesti.

[2] S.o. matkustajia.

[3] Alkukielessä: "si potes", jos voit. l. rohkenet s.o. mahdollisesti.

[4] Molossilaisten koirat olivat voimiltansa kuuluisat. Vrt. Carm. III, 16.

[5] S.o. spartalainen koira, joka voimiltansa ja valppaudeltansa oli mainio.

[6] Alkukielessä: "aure sublata", pystyssä l. hörössä korvin.

[7] Koiran haukunnan kuvaus.

[8] Erään Thebalaisen nimi.

[9] S.o. Arkhilokhus, jolle Lykambes oli luvannut tyttärensä vaimoksi, mutta myöhemmin peruuttanut lupauksensa, jonka vuoksi häntä sanotaan valapatoksi (infidus). Tämän johdosta Arkhilokhus jambeissansa kosti niin ankarasti häntä ja koko hänen perhettänsä, että Lykambes hirttäytyi häpeästä.

[10] S.o. Hipponax, kuuluisa jambien sepittäjä, kotoisin Efesuksesta, tunnettu pistävästä pilkkapuheliaisuudestansa. Tästä oli Bupalus, joka oli kuvanveistäjä, kotoisin Khioksesta, tehnyt pilkkakuvan ja se niin suuresti koski Hipponaxiin että hän suuntasi kaikki pilkkarunonsa häntä vastaan.

7 Laulu. (Roman kansalle.)

[1] Runoilija paheksuu kansalaissotaa ja varoittaa ryhtymästä enää mihinkään uuteen, koska todellakin oli peljättävissä Oktavianuksen ja Sextus Pompejuksen kesken sellaisen syntyvän v. 38 e.Kr. (luultavasti Monaan rikoksen y.m. tähden). -- Samana vuonna on laulu nähtävästi tehty. Toiset kyllä arvelevat tämän tehdyn v. 40 e. Kr., jolloin Augustuksen ja Antoniuksen kuvapatsaat syöstiin kumoon, vieläpä itse Augustustakin paiskeltiin kivillä, mutta tähän arveluun ei näytä löytyvän kyllin päteviä syitä.

[2] Nim. aina Filippin tappelun ajoista.

[3] S.o. Romalais-vertä.

[4] Alkukielessä: "Neptuno", meren jumala, tässä: meri ylim.

[5] Karthago oli mahtava kauppakaupunki Afrikan pohjoisrannalla, Roman kilpailijatar maailmanvallasta.

[6] Vrt. Carm. IV, 14.

[7] Vrt. Ep. 4.

[8] Nim. Roma.

[9] Vrt. Carm. I, 2.

[10] Alkukielessä: "nisi in dispar feris", pro: "qui tantum in dispar genus feri sunt"; tekstissä on "dispar" subst. käyt.

[11] S.o. Kohtalo (Fatum.).

[12] S.o. kuolonkalpeus.

[13] Nim. Remuksen murhan johdosta, jonka Romulus teki.

[14] Alkukielessä: "sacer", pyhä, taivaan jumalille pyhitetty; onnettomuutta-tuottava, kostava.

8 Laulu. (Hekumalliselle akalle.)

[1] Tässä laulussa Horatius kuvailee mitä synkimmin värin erästä vanhaa haureellista akkaa, joka nähtävästi luulotteli vielä vanhanakin olevansa kaunis ja rakastelijain hyvässä suosiossa.

[2] Alkukielessä: "rogare te", inf. interrog., kysytkö l. tahdotko kysyä.

[3] S.o. miksi en ole mieleesi.

[4] Ivaa (ironiaa).

[5] Alkukielessä: "mammae putres", niukeat l. lahastuneet nisät.

[6] Romalaiset kuljettivat esi-isäinsä vahakuvia ruumissaattojensa etunenässä.

[7] Alkukielessä: "baccis", pro: "margaritis", helmin, simpukanjyvin.

[8] S.o. Zenon tietoviisauteen kuuluvat kirjat. -- Tätä lahkoa kutsutaan stoalaiseksi siitä, että Zeno opetti oppiansa Athenan pylväskäytävissä (stoa).

[9] Alkukielessä: "amant", rakastavat l. mielellänsä s.o. tavallisesti viruvat.

[10] Hän asetti niitä siihen nähtäviksi.

[11] Alkukielessä: "superbo", pro: "fastidienti", haluttomasta, vastenmielisestä.

9 Laulu. (K. Cilnius Maecenaalle.)

[1] Ylistyslaulu Aktiumin luona saadusta voitosta Syyskuun 2 p:nä 31 e.Kr. Tämän johdosta Horatius kehoittaa ystäväänsä Maecenasta juhlailemaan kanssansa, mutta samalla paheksuu Antoniuksen ja Kleopatran rakkaussuhteita ja niiden ikäviä seurauksia ja vihdoin, ikäänkuin hän jo viettäisi toivomaansa juhlaa, käskee tuoda käsille useammanlaatuisia viinejä.

[2] Nim. Maecenaan. Vrt. Carm. III, 29.

[3] Alkukielessä: "repostum", synkopeerattu muoto, säilytettyä.

[4] Vrt. Carm. I, 20.

[5] Nim. voiton suosijana. Vrt. Carm. I, 2, 15.

[6] S.o. sotaiseen tapaan.

[7] Alkukielessä: "barbarum", s.o. frygialais- l. iloisempaan tapaan.

[8] Nim. Sex. Pompejuksen voittamisen johdosta Syyskuun 2 p. v. 36 e.Kr.

[9] S.o. Sex. Pompejuksen, joka itse kutsui itseänsä siksi, koska hänellä oli aina ennen ollut onni merellä.

[10] Nim. Messinan salmesta.

[11] Nim. Romaa.

[12] Vrt. Carm. III, 14.

[13] S.o. Sex. Pompejus.

[14] S.o. Kleopatran. Vrt. Carm. I, 37.

[15] Alkukielessä: "vallum", kollekt., saarrosaineksia.

[16] S.o. vanhoja kuohilaita (eunukkeja), jotka olivat Kleopatran neuvonantajina.

[17] S.o. jonkunlaisia verkkoja, joita Egyptiläiset käyttivät varjoamaan vuoteitansa hyttösiltä.

[18] Vrt. Carm. IV, 14.

[19] Nim. voittojuhlanpitäjän l. triumfatorin.

[20] Nim. ikeellä.

[21] Vv. 111-106 välillä, jonka Marius, Sullan keinottelun avulla, lopetti tuoden suuressa juhlasaatossa (triumfissa) Jugurthan Romaan, jossa hän tapettiin nälkään.

[22] Publius Kornelius Scipio Afrikanus Minor Numantinus, joka ratkaisevasti voitti Karthagolaiset Zaman tappelussa v. 202 e.Kr.

[23] Vrt. Ep. 7.

[24] Nim. Antonius.

[25] Vrt. Carm. III, 27.

[26] Vrt. Carm. I, 28.

[27] Vrt. Carm. I, 22.

[28] Vrt. Carm. III, 19.

10 Laulu. (Runoilija Maeviukselle.)

[1] Horatius toivottaa vihamiehellensä Maeviukselle onnetonta merimatkaa. -- Maevius oli myöskin runoilija, ehkä kehnompi kuin Horatius, Vergilius y.m. aikakautensa runoilijat.

[2] Alkukielessä: "mala alite", pahan ennuslinnun ohella s.o. onnettomana aikana.

[3] Vrt. Carm. II, 14.

[4] Vrt. Carm. II, 16.

[5] Vrt. Carm. I, 3.

[6] Vrt. Carm. I, 28.

[7] Vrt. Carm. I, 6, 12.

[8] Vrt. Carm. S.

[9] Ajax, Oileuksen poika, Lokris-maakunnasta. Athene oli vihastunut häneen siitä, että hän oli riistänyt Athenen temppelistä Kassandran, joka Trojan kukistuessa oli sinne paennut; kostaaksensa tämän häväistyksen, ajeli Athene Ajaxin laivaston haaksirikkoon Kafareus-niemen (Euboean) luona ja iski itse Ajaxin kuoliaaksi salamallansa.

[10] Nim. lihavalla ruumiillasi (Maeviuksen).

[11] S.o. ruokit.

[12] S.o. merilintuja ylim.

[13] Tässä personoittuina. -- Merikulkua suojelevina voimina palveltiin Myrskyjä. Niillä oli Romassa Porta-Kapenan läheisyydessä oma temppelinsä, jonka Lucius Kornelius Scipio oli rakentanut.

11 Laulu. (Pettiukselle.)

[1] Horatius valittaa tässä eräälle Pettius-nimiselle ystävällensä, jota emme tarkemmin tunne, Lemmettären mahtavia kahleita, jotka tavan-takaa kietovat häntä.

[2] Alkukielessä: "juvat", pro: "delectat", huvittaa.

[3] Alkukielessä: "versiculos", dem. sanasta "versus", värsysiä.

[4] Alkukielessä: "expetit", pro: "eligit", on valinnut.

[5] Eräs Horatiuksen entinen lemmittyinen.

[6] Oikeastaan: "onnettomuus".

[7] S.o. miten ihmiset ovat minusta puhelleet l. lorisseet.

[8] Alkukielessä: "latere", pro: "pectore", sydämen.

[9] Tahi: rikkautta, rahaa.

[10] S.o. Bakkhus.

[11] Oikeastaan: (rakkaudesta) palavan j.n.e.; s.o. kun viini oli tehnyt minut avosydämiseksi puhumaan salaisuuksiani.

[12] Nim. huokauksen ja valituksen.

[13] Nim. siitä, että täytyy väistyä mahtavampain (rikkaimpain) kilpakosijain tieltä.

[14] Nim. varallisuudessa etevämpien, muissa suhteissa kehnompien. -- Ajatus on seuraava: silloin lakkaan minä kilpailemasta j.n.e.

[15] Alkukielessä: "palam", (te), pro: "coram", silmäisi nähden, korvaisi kuullen.

[16] Alkukielessä: "jussus" nim. "a te", käskemänäsi.

[17] Eikä Inakhian luokse.

[18] Eräs kaunis poika.

[19] Alkukielessä: "unde", pro: "a quo" (Lysisco), hänestäpä.

[20] Alkukielessä: "renodantis comam", irroittaa solmusta kiharansa, antaa niiden liehua.

12 Laulu. (Hekumalliselle akalle.)

[1] Horatius sadattelee tässä erästä vanhaa haureellista akkaa, joka kiusailee häntä sokeilla lemmenvehkeillä; kuvailee mitä inhoittavimmin hänen riettauttansa ja himojansa.

[2] Oik.: mitä tahdot itsellesi s.o. mitä tarkoitat.

[3] Alkukielessä: "barris" (abl.), elehvanteille, ylim. luontokappaleille.

[4] Alkukielessä: "unus", komp. vahvikkeena.

[5] S.o. polyypin hajuko.

[6] S.o. pukin haju.

[7] Kasvojen kaunistelu-aineena, samoin kuin krokotiilin lantakin.

[8] Vrt. Ep. 11.

[9] Palvelijattaren nimi.

[10] Eräs lemmittyinen.

[11] Vrt. Carm. III, 29.

[12] Alkukielessä: "nempe", kuitenkin l. tietysti (nim. sinua varten).

13 Laulu. (Ystäville.)

[1] Eräänä myrskyisänä talvipäivänä Horatius kehoittaa ystäviänsä luopumaan kaikista huolista sekä, vanhan kuuluisan Kentaurin neuvon mukaan, hakemaan huvitustansa viinin- ja soiton nautinnoissa.

[2] S.o. pohjaisesta päin.

[3] Alkukielessä: "amici", pro: "sodales", toverit.

[4] Vrt. Carm. III, 21.

[5] Vrt. Carm. II, 12.

[6] S.o. Merkuriuksen. -- Hänen hoetaan syntyneen eräällä Kyllene-nimisellä vuorella Arkadiassa ja tästä vuoresta on hän perinyt Kyllenius-nimen.

[7] S.o. Khiron (Χειρων). Vrt. Carm. III, 7.

[8] S.o. Akhilleelle. Vrt. Carm. I, 8; II, 16.

[9] Assarakus oli Frygian kuningas, Tros-nimisen kuninkaan poika, Ankhiseen iso-isä, Ganymedeen ja Iloksen veli.

[10] Skamandrus, eräs Trojan jokia.

[11] Simois, eräs Skamandruksen syrjäjoki, juoksee läpi Trojan metsäseudun.

[12] Alkukielessä: "certo subtemine", abl. qual., varmasti kehräävät.

[13] Vrt. Carm. II, 3.

[14] S.o. Thetis, eräs merenjumalatar, Nereuksen ja Doriksen tytär, Peleuksen puoliso Akhilleen äiti.

[15] Nim. Trojan tienoilla.

[16] Oikeastaan: rumentavan, ilkeän s.o. "kalvavan" (murheesta puh.).

14 Laulu. (K. Cilnius Maecenaalle.)

[1] Tässä Horatius pahistelee itseänsä siitä, ett'ei hän vielä ole voinut lopettaa "ennen alkamaansa", tekeillä-olevaa jambikokoelmaa ja sanoo siihen olevan syynä rakastumisensa Fryneen.

[2] Alkukielessä: "imis sensibus", pro: "imo corde", sisimpään sydämeen.

[3] Vrt. Carm. IV, 7.

[4] Alkukielessä: "candide", kirkas, jalo.

[5] Alkukielessä: "carmen", kollekt., laulukokoelma.

[6] Samos, eräs saari lähellä Vähän-Asian rantaa, samannimisine pääkaupunkeinensa.

[7] Hän oli Anakreonin lemmittyinen (poika).

[8] Vrt. Carm. I, 17.

[9] Vrt. Carm. IV, 9.

[10] Vrt. Carm. S.

[11] Hän oli Horatiuksen lemmittyinen (tyttö).

15 Laulu. (Neaeralle.)

[1] Runoilija vaikeroitsee lemmittyisensä Neaeran uskottomuutta, mutta lohduttaa itseänsä sillä, että vielä kerran on tuleva aika, jolloin Neaera vaikeroitsee; silloin hän taas nauraa.

[2] Alkukielessä: "laesura", joka tahtoi loukata, oli valmis loukkaamaan.

[3] Alkukielessä: "in verba jurabas mea", vannoit sanoihini s.o. vannoit minulle.

[4] Vrt. Carm. I, 28.

[5] S.o. talvella mertä.

[6] Vrt. Carm. I, 2, 21.

[7] Runoilija kehaisee tässä itseänsä.

[8] Alkukielessä: "parem", omaa kaltaistansa, joka sopii hänelle.

[9] Alkukielessä: "nec offensae formae" etc., kaunottareen, joka kerran on joutunut hänen vihansa-alaiseksi, joka on ollut suuttumisensa aiheena.

[10] Paktolus, eräs joki Lydiassa, joka kuljetti runsaasti kultahiekkaa mukanansa.

[11] S.o. Pythagoraan filosofia. Vrt. Carm. I, 28.

[12] Vrt. Carm. I, 15.

[13] S.o. toista kohtaan.

16 Laulu. (Roman kansalle.)

[1] Horatius paheksuu sitä epäjärjestystä ja levottomuutta, jonka kansalaissota on tuottanut Roman valtioon, kehoittaa Romalaisia jättämään pääkaupunkinsa ja etsimään parempia olopaikkoja (Kanarian saaristossa). -- Laulu on nähtävästi tehty Perusian sodan (Jouluk. v. 41 -- Huhtik. v. 40 e.Kr.) syttymisen johdosta, joka uudisti kansalaissotien riehuntaa.

[2] Nim. Mariuksen ja Sullan ajoista l. v. 88 e.Kr., jolloin ensimmäinen kansalaissota alkoi.

[3] Nim. Marsilais- l. liittolais-sodassa (vv. 90-88 e.Kr.). Vrt. Carm. I, 2; Ep. 5.

[4] Porsena oli Etrurian kuningas, jonka Roman viimeinen karkoitettu kuningas, Tarkvinius, saadaksensa valtansa takaisin, yllytti Romaa vastaan. Tässä sodassa saivat ikuisen maineen Horatius Kokles, Mucius Scaevola ja neitsyt Kloelia.

[5] Kampanjan pääkaupunki. -- Samnitilaissodassa ja erittäinkin Kannan tappelun jälkeen v. 216 e.Kr. kilpaileva.

[6] Nim. Roman kanssa.

[7] Nim. orjain ja gladiatoorein sodassa (vv. 73-71 e.Kr.), jonka johtaja hän oli.

[8] Allobrogit, eräs kansakunta Gallia-Narbonensiksessa, jotka Caesar kukisti.

[9] Vrt. Carm. IV, 5. -- Tässä tarkoitetaan Kimbrejä ja Teutoneja.

[10] Vrt. Carm. II, 12.

[11] Nim. kuten ennen Roman perustamistakin.

[12] S.o. Romuluksen. Vrt. Carm. I, 2; III, 3.

[13] Nim. seur.: kuin mennä, mihintahansa j.n.e.

[14] Focaea (Φώκαια), pohjaisin Vähän-Asian jonialaisista kaupungeista, kuuluisa kaupastansa. -- Kun Kyruksen sotapäällikkö Harpagus v. 534 e.Kr. piiritti tämän kaupungin, lähtivät kaupungin asukkaat, tehtyänsä valan, ett'eivät ikinä palaisi takaisin, hakemaan itsellensä uutta isänmaata (Korsikaan ja Marseilleen).

[15] Vrt. Carm. I, 28.

[16] Vrt. Carm. I, 1.

[17] Alkukielessä: "in haec", pro: "in haec verba", "näin".

[18] Nyk. Po-joki.

[19] Vrt. Carm. IV, 2.

[20] Eräs suuri, halki Italian juokseva vuoriselänne.

[21] S.o. olla siitostoimissa hirven kanssa.

[22] S.o. pukin pitää tulla sileäksi kuin kala ja oleskella, kalan lailla, vedessä.

[23] Vrt. Carm. S.

[24] Vrt. Carm. I, 3.

[25] S.o. Kanarian saaria.

[26] S.o. omin tahdoin.

[27] Vrt. Carm. II, 16.

[28] Nim. sadetta ja poutaa.

[29] S.o. Jason Argonautteinensa. Vrt. Ep. 3.

[30] S.o. Medea. Vrt. Ep. 3.

[31] S.o. kauppamiehet, koska Sidon, Foinikian vanha pääkaupunki, oli kuuluisa mainosta kaupastansa.

[32] Vrt. Carm. I, 6.

[33] Vrt. Carm. I, 2, 15.

[34] Nim. rautakaudesta.

17 Laulu. (Kanidialle.)

[1] Horatius teeskentelee masentuneensa Kanidian mahtavista loitsimisista ja on pyytävänänsä häneltä armoa; Kanidia taas, joka on vastaavanansa tähän, ei näytä taipuvan hänen rukouksiinsa, vaan uhkaa hänelle yhä kostoa siitä, että hän oli tämän mainion loitsijattaren tehnyt suuren pilkan- ja naurunalaiseksi koko kaupungissa.

[2] Alkukielessä "do manus", annan käteni s.o. tunnustan itseni voitetuksi, peräydyn.

[3] Proserpina, Jupiterin ja Cereen tytär, Pluton puoliso. Vrt. Carm. I, 4, 28.

[4] Vrt. Carm. I, 12; III, 22.

[5] Vrt. Ep. 3, 5.

[6] S.o. pane se (taikapyörä) käymään vastaiseen suuntaan, vapauta minut loitsimisistasi.

[7] S.o. Akhillesta, Thetiksen poikaa.

[8] Telefus oli Mysian kuningas, Herkuleen ja Augen poika, jonka Akhilles haavoitti, mutta tämän rukouksista heltyneenä paransi jälleen.

[9] Mysian asukkaat Vähässä-Asiassa, tunnetut mainioiksi joutsimiehiksi.

[10] Vrt. Carm. S.

[11] Vrt. Carm. II, 4.

[12] Vrt. Carm. I, 8; II, 16.

[13] Vrt. Carm. I, 17.

[14] Vrt. Carm. I, 6.

[15] Kun Odysseus harharetkillänsä joutui Kirken luo, muutti tämä hänen toverinsa sioiksi (Odysseus itse vältti vaaran Hermeen avulla); Hermeen ja Odysseuksen neuvokkaisuudesta täytyi Kirken kuitenkin muuttaa heidät ihmisiksi jälleen ja silloin tulivat he -- paljoa nuoremmiksi ja kauneimmaksi, kuin ennen olivat olleet.

[16] Nim. ihmisen, sianröhkimisen vastakohtana.

[17] Alkukielessä: "notus honor", pro: "pristinae formae humanae pulchritudo".

[18] Nim. minulta.

[19] S.o. hajuvoiteistasi.

[20] Nim. ennen.

[21] S.o. sabinilaiset, koska tämän maan asukkaat olivat tunnetut maailman mainioiksi noidiksi.

[22] Vrt. Carm. I, 2; Ep. 5.

[23] Enemmin.

[24] Nessus, eräs Kentauri, jonka Herkules ampui kuoliaaksi, kun tämä yritti tehdä väkivaltaa Deianeiralle.

[25] Vrt. Carm. I, 3.

[26] S.o. sicilialainen.

[27] Aetna (Etna), eräs suuri tulivuori Sicilian itärannalla, jonka sisuksessa, tarun mukaan, Vulkanuksen ja Kyklopsien paja oli.

[28] Vrt. Carm. II, 13.

[29] Alkukielessä: "cum fide", uskollisuudella, uskollisesti.

[30] S.o. Pollux. Vrt. Carm. I, 3.

[31] S.o. vaivata kuolleita loitsumisillasi. -- Muuten toimitettiin, vanhan ajan tavan mukaan, kuolleelle yhdeksäntenä päivänä hautaamisen jälkeen tavanmukainen uhri.

[32] Tarkemmin tuntematon henkilö.

[33] S.o. lapsivuoteelta.

[34] Vrt. Carm. I, 5; III, 28.

[35] Kotytto, alkup. Thrakiassa, sittemmin Athenassa, Korinthuksessa ja Romassakin erittäin irstailla menoilla palveltu jumalatar.

[36] Vrt. Carm. I, 2.

[37] S.o. Eskvilinus-kukkula Romassa, köyhäin ja orjain hautausmaa, pahantekijäin teloituspaikka.

[38] Nim. saadakseni oppia heidän taikakeinojansa.

[39] Vrt. Carm. III, 19.

[40] Vrt. Carm. I, 6, 28.

[41] Vrt. Carm. I, 3, 16.

[42] Vrt. Carm. II, 14.

[43] Vrt. Carm. I, 2, 15, 24.

[44] Vrt. Carm. I, 16.

[45] Nim. ruumiit.

[46] Alkukielessä: "in te", pro: "adversus te", sinua vastaan, sinuun.