Part 7

[53] "Jos itse vanha kirkonhuone on muutettu Kirkonluodosta nykyiseen kirkonpaikkaan, sitä ei varmaan tiedetä. Nykyisellä kirkkomäellä muistetaan kuitenkin vanhan huoneen seisoneen, millä huoneella, joka oli pituudeltansa ja leveydeltänsä yhtämittainen vanhan kirkonperustuksen kanssa Kirkonluodolla, olisi kumpasessa sivuseinässä ollut pylväs. Sisältänsä oli huone varustetta alttaripöydällä, penkeillä, kuvilla ja lauluilla; mutta sakaristoa ei ollut. Kuitenkaan ei muista kukaan muuta, kuin että tämä huone olisi ollut pitäjäntupa, jossa pitäjänkokouksia on pidetty, ja että papisto siellä toimitti jumalanpalveluksia, kun oli kova pakkanen. Sanottuihin asioihin katsoen on kuitenkin todennäköistä, että huonetta on, vanhan kirkon muuttamisen jälkeen, käytetty kirkkona ennenkuin uusi kirkko oli rakennettu. Tähän kirkkoon on sitten pantu kuvia, joiden joukossa kuva neitsy Maariasta lapsensa kanssa on kaunis ja kaunistettu kalliilla kultauksella. Muutoin löytyy täällä vanhoja paavillisia kirjoja munkkistyylillä präntätyitä, niinkuin myös pari maalattua keppiä, joita epäilemättä on käytetty soittoina paavikunnan aikana".

Näin kertovat eräät Salon kirkonkirjastoon kuuluvat kirjoitukset. Nämät, jotka ovat osa niitä kirjoituksia, jotka tästä kirjastosta ovat kadonneet, ovat tuntemattomien tapausten jälkeen tulleet pelastetuiksi kauppias Sovelius'en kautta ja häneltä aiotut annettaviksi arkistoon takasin. Suosiollisen avun kautta olin minä tilaisuudessa saada näitä kirjoituksia lukea ja niistä kirjoittaa, mitä minun aineelleni sopivaksi näytti.

[54] Yksi näitä kerrottakoon tässä näytteeksi, kuinka vapaasti kansankuvitus kohtelee kaikkia ajanmääräyksiä ja kuinka luontevasti se käyttää anakronismeja. Hummastenvaaralla oli näet Jättiläisiä asunut ammoisista ajoista. Sattuipa näin ajan kuluessa, että Braahen kaupunki rakennettiin. Jättiläiset eivät tätä pahastuneet, vaan läksivät Hummastenvaaralta veneillänsä kaupunkia katsomaan ja poikkesivat niinkuin suuret herrat ainakin sisään kaupungin rikkahimman porvarin Sovion taloon. (Sovio -- nykyään Sovellus -- on kaupungin vanhimpia sukuja). Täällä tahtoivat he porvarilta tervetulijaisiksi "halstoopin ryypyn", jonka he kerrassaan itsekukin joivat pohjaan, ja kun he sitten taas palasivat kotiin, ottivat he vaivatta kaksi suolasäkkiä kainaloon. Tästä sanottiinkin: "aika miehet läksivät aika taloon". Anakronismi on siinä, kun tehdään Jättiläiset yhdenaikuisiksi Braahen kaupungin kanssa, ja Braahen kaupungin kuvaillaan olleen rakennettuna siihen aikaan, kun Hummastenvaara vielä oli saarena -- koska Jätit soudellen kulkivat -- s.t.s. aikaan, jolloin se paikka, missä kaupunki nyt seisoo, tuskin vielä oli vedestä kohonnut.

[55] V. maanmittari Juvelius, joka ammattinsa kautta on ollut tilaisuudessa hankkimaan useita tietoja muinaisista muistomerkeistä näissä paikoin, ja on muinaistutkintoon hyvin mielistynyt, suosiollisesti on antanut havainnoistansa mulle osaa.

[56] Mustakangas ja Vähä, maanmitt. Juvelius.

[57] Sivumennen mainittakoon tässä erästä, neljänneksen matkaa Kastellista erämaissa olevata, luolaa, koska vallan luultavaa on, että se ennen muinoin on ollut jonkun köyhän Lappalaisen yksinkertainen koti. Luola on eräässä kivikkomäessä Kastellin eteläpuolella. Sen ulkomuodosta saapi parhaan ymmärteen, jos ajattelee niitä Druidi-alttareita ("Dös, Dyss"), joista Nilson, Skand. Nord. Urinnev. Kap. VI, puhuu, ja joista hän, kuvalehdellä XVII kuva 204, antaa kuvauksen. Nämät Druidi-alttarit olivat rakennetut siten, että litteä kivi oli pantu kahden muun litteän kiven päälle, mitkä jälkimäiset olivat kannallensa pystytetyt. Sama rakennustapa on tällä luolalla. Eroitus on kuitenkin aivan silmin-nähtävä. Sillä ensinkin ovat ne kivet, jotka päällänsä kantavat katon, maaperäisiä ja kiintonaisia, ja toiseksi on kattokivikin niin summattoman suuri, ettei ihmisten voima ole sitä sinne voinut asettaa, puhumatta siitä, että se ylipuoleltansa ei ole litteä, vaan töyrykäs. Kaikki osoittaa luonnon luomaa. Suu elikkä ovi on niin ahdas ja matala, että ainoastaan kontaten pääsee sisälle, mutta sisäpuolelta lavenee luola ja muodostaa niinkuin kaksi kammiota. Katto näytti savusta mustenneelta ja kivet tulen polttamilta. Siinä paikoin, missä kattokivi ei tiheään sopinut yhteen alustansa kanssa, vaan jätti lomia välillensä, olivat nämät lomat tukitut pienillä kivillä -- selviä merkkejä ihmistyöstä. Kun luolan lattia on suuta alempana ja kallahtava, on vesi vienyt luolaan multaa, santaa, lehtiä ja muuta roskaa, niin että luola nyt on matalampi kuin se nähtävästi ennen on ollut.

[58] Kastelli (Castellum) ja Linnala ovat nähtävästi saaneet nimensä siitä, että ne ovat Salosien linnan naapuri-taloja. Silveri siitä, että sen pelloista on löydetty hopeaa (silfver).

[59] Vertaeleva taulu, josta näkee täällä kuvattujen linnain mitat, jalka-mitassa määrätyt:

Nimet Koko linnoitus Itse muuri poikkimitaten Pituus. Leveys. Korkeus. Leveys.

Linnankangas (Siikajoella) 93 62 noin 2 noin 6 Pesuankangas " 106 74 2-4 (5) 12 Metelinkirkko (Iissä) 126 90 2-4 10-12 Jättiläisten linna (Salossa) 175 112 6 20

[60] Jos se vastedes vielä löydettäisiin, on postimestari Wallenius suosiollisesti luvannut sen tänne lähettää.

[61] Minun seurassani oli tässä tilassa Fredrik Alfr. Saxbäck vainaja, jonka kanssa jo kesänä 1861 kävin näitä muinaisjätteitä tutkimassa.

[62] Näistä n.k. Jättiläisten haudoista muutama sananen. Yleisesti johdetaan niitä Lappalaisiin, ja tämä lieneekin oikeen. Mutta kumma on, ettei näitä tämmöisiä löydy joka paikassa muuallakin, missä Lappalaisia nähtävästi on asunut. Niinpä niitä ei löydy esm. Siikajoella, Limingalla, Torniossa y.m. Ainoastaan Iissä näin samanlaisia, nimittäin Konttikankaalla. Ja kuitenkin ovat Lappalaiset asuneet mainituissakin pitäjissä. Miksi ei siis täälläkin tämmöisiä? (Vrt. Arvids. Rühs, Bih. s. 127 muist.).

[63] Maarian kuva sanottiin olevan jonkun paavin lahjoittama, mutta minkä? milloin? -- Niiden pyhäin miesten joukossa, mitkä ovat Maarian kuvan kaapin-ovilla kuvatut, on myös pispa Henrik, seisoen Lallin (?) päällä; muut ovat epäselvät. Brigittan kaapin-ovilla on muiden joukossa myös "Ericus Rex".

[64] Ks. silloisen porimestari Konst. Hildénin kirjoitusta Braahen kaupungista, painettu Oulun Viikko-Sanomissa 1860.

[65] Ks. Stenbäck: Beskrifning öfver Brahestad 1769.