Part 9

Edellä olemme maininneet parin tiedonannon mukaan avioliittomenot Ufan läänissä alotetun rauhallisella kosinnalla, mutta jatketun naisenryöstöä jäljittelevillä menoilla. Prof. Paasosen kuvauksessa esiintyvätkin mainitun läänin Birskin piirin kosintamenot tämän seikan yhteydessä huomattavasti toisenlaisina kuin edellä tarkastellut.

Sulhasen suoritettua välittäjän avustamana morsiamen tarkastuksen, saapuu puhemies uudelleen yksin morsiamen kotiin tiedustamaan, annetaanko tytär miehelään ja paljonko vaaditaan lunnasrahaa (_olan_). Jos vanhemmat ovat suostuvaisia, lausuvat he: "_jumo pujaremgen naleda! üdar reza lijeshken_" (jos jumala on määrännyt, ottakaa, jos tyttö on suostuvainen). Puhemiehen (_temtshe_) on vaimoineen koetettava taivuttaa morsianta ja sitten ilmoitettava sulhaselle. Tämän jälkeen saapuu sulhanen uudelleen jonkun ystävänsä kanssa morsiamen kotikylään, asettuen täällä ensiksi _temtshen_ luo. Täältä mennään morsiamen kotiin, jossa vieraita kestitetään sillä aikaa, kun morsian pitää erikseen juhlaa toisessa huoneessa. Juhlan jälkeen lähdetään _temtshen_ kotiin, mistä sulhanen vie morsiamensa omaan tahi naapurikylään, sijoittaen hänet aluksi jonkun sukulaisen tahi ystävän luo. Seuraavana päivänä lähettää sulhanen morsiamen vanhempien luo lähettilään ilmoittamaan että on vienyt heidän tyttärensä. Lähettiläs pyytelee anteeksi morsiamen vanhemmilta sanellen: "No, langot, teidän on miekka, minun kaula, tyttärenne olemme ottaneet." Paikotellen ei sulhanen käykään morsiamen kotona, vaan tuo _temtshe-vate_ morsiamen yöllä salaisesti sulhasen luo, muka salaa vanhemmilta.

Kihlauksen ja häiden väliajalle kuuluvat yhtymykset.

Sekä mordvalaisten että venäläisten kosinnassa nähtiin molempien sukujen välillä yhtymyksiä, joissa useammassa kuin yhdessä havaittiin kihlausmenojen luonteisia toimituksia ja joiden välillä tahi jälkeen saattoi tapahtua n.s. katsojaistoimituksia. Tsheremissien kosinnan yleiskulku osottaa kosinnan päätösjuhlia tavallisesti olevan vain yhden. Täälläkin tavataan kuitenkin ennen avioliiton toimeenpanoa yhtymyksiä, joissa sen perustana olevat sopimukset täytetään.

Kasanin läänissä matkusti sulhanen tahi hänen isänsä kolme päivää kihlauksen jälkeen morsiamen kotiin _pundzhal puash_ määräaikaa asettamaan. Tällöin sovittiin häiden ajasta ja niistä lahjoista, joita morsiamen sulhasen suvulle oli annettava. Arbanskin volostissa, jossa kihlauksen ja häiden väliaikaa oli viikosta yhteen kuukauteen, tehtiin käynti päivää tahi kahta ennen häitä, Prof. Wichmannin mukaan käydään parin kolmen päivän perästä kihlajaisista morsiustalossa sopimassa myötäjäisistä, nuodejoukon määrästä ja häiden ajasta. Rush-rodassa saavutaan pari kolme päivää kihlajaisten jälkeen morsiamen kotiin sopimaan yksityiskohtaisesti lunnasrahan ja myötäjäisten suhteesta toisiinsa. Lunnasraha suoritetaan tavallisesti tässä tilaisuudessa. Osa siitä saattaa toisinaan jäädä hääpäivänä suoritettavaksi. Käyntiä nimitetään _pundzhal puash_ 'määräajan asettaminen'. Vjatkan läänin Urzhumiu piirissä kävi sulhasen isä viikon perästä kihlauksesta sopimassa häiden ajasta y.m. seikoista. Staryj Torjalissa ja Lastikissa tapahtuu _pundzhal puash_-matka samassa tarkoituksessa ja samalla tavoin kuin edellisten kuvausten mukaan. Ensinmainitussa kylässä saatetaan käynti uudistaa, niin että morsiamen kotona voidaan käydä viisikin kertaa. Ufan läänissä muodostuu Mendiarovin mukaan kihlauksen ja häiden välinen aika pitemmäksi ajanjaksoksi, jona sukujen väliset selvitykset, ensi sijassa lunnasrahan suoritus, tapahtuvat. Lunnasraha voidaan maksaa määrättyinä ja määräajoin suoritettavina osina. Kuuden tahi seitsemän kuukauden jälkeen kihlauksesta on morsiamen kotona juhla, jossa sulhanen maksaa loput lunnasrahaa ja suorittaa muut morsiamelle annettavat tavarat. Birskin piirissä tapahtuu lunnasrahan suorituskäynti edellisestä eroavalla tavalla. Täällä lähtevät morsiamen vahemmat _sulhasen kotiin_, jossa määrätyksi päiväksi on varustettu lunnaat (rahat, turkit j.n.e.). Vieraiden saapuessa _sulhanen piilottautuu_ naapurin luo tahi eri huoneeseen. Sulhasta vaaditaan nähtäväksi. Morsiamen luo, hänen väliaikaiseen olinpaikkaansa lähetetään lähettiläs kysymään, onko hän suostumuksesta mennyt naimisiin ja antaako hän vanhemmilleen luvan ottaa itsestään lunnasrahaa. Luvan saatua, käydään yksityiskohtaisesti sopimaan lunnaista. Jollei päästä sovintoon, matkustavat morsiamen puolelaiset kotia ja sulhasen on isineen käytävä morsiamen kotona maksamassa lunnaat. Morsiamen puolelaisia nimitettiin tällä matkalla _pokten tolshavlak_ 'takaa-ajajat', mikä selvästi osottaa näiden tapojen kehittyneen naisen ryöstöstä, johon koko tällä paikkakunnalla noudatettu kosintamenettelykin viittaa. Morsiamia ryöstettäessähän, kuten aikaisemmin olemme nähneet, morsiamen sukulaiset ajoivat ryöstäjiä takaa, tahi saapuivat morsiamen sukulaiset ryöstäjien luo tilinteolle, jolloin usein syntyi sovinto lunnasrahan pohjalla.

Häät.

_Sulhastalossa ennen nuodematkaa_ tapahtuvista häävalmistuksista ja toimituksista puhuttaessa kerrotaan useimmissa kuvauksissa nuodejoukon valitsemisesta, jonka tavallisesti sulhanen vanhempiensa johdolla ja osotusten mukaan toimittaa. Kuten mordvalaisissa ja venäläisissä häissä, tavataan tsheremisseilläkin vanhempi virkahenkilö, häiden kunniajohtaja (_süan-vui_ 'häiden pää', _kart, süan-kart_). Varsinaisia toimivia johtajia ovat taasen _kugu_ ja _izi vena_ 'iso ja pieni vävy' sekä _saus (sagus, savus)_. Näitä paitsi tavataan _kiamatlak l. kiamat-atsha ja -ava_, pariskunta, joilla häissä ja koko avioliiton toimeenpanon aikana on jonkunmoisen suojeluspatronan asema naimisiinjoutuvaan pariskuntaan nähden. He auttavat häiden aiheuttamien kulunkien suorituksessa ja heitä nimittää naimisiinjontuva pariskunta koko elämänsä ijän isäksi ja äidiksi. Joskus nimitetään heitä _vui pultsaza-atsha ja -ava_ 'pään pukija isä' ja 'äiti', ja kuuluu tällöin viimemainitun tehtäviin pukea morsiamen päähän naineen naisen päähine. Vielä kuuluu nuodejoukkoon eräitä toimihenkilöitä, joilla on joku erikoistehtävä (esim. morsiamen seuraneito _ondzats-koshsha_, viralliset tanssijat _kushtaza_) sekä säännöllisesti häämusiikista huolta pitävät _süvarza_, rakkopillinsoittaja ja _tümarza_, rummunlyöjä.

Tshuvassien huomatuimmat häiden virkahenkilöt ovat _toj-boze_ 'häiden pää', _mun kerü_ 'iso vävy' sekä _kisen kerü_, 'pieni vävy'. Näillä on samanlainen tehtävä kuin vastaavilla tsheremissiläisillä, _saus_ on luultavasti turkkilais-tatarilainen lainasana.

Tshuvassien avioliittotavoissa tunnetaan myös samanlainen suojelija- ja kunniapariskunta, jommoinen tsheremissien _kiamatlak- l. kiamat-atsha ja -ava sekä vui-pultsaza_-pariskunta ovat. Kasanin läänin Jadrinskin ja Kozmodemjanskin piirien tshuvasseilla ovat häiden arvokkaimpia virkahenkilöitä _hyjmatlyk_-pariskunta. He joutuvat aviopariin lähes samanlaiseen asemaan kuin vanhemmat, ja heitä nimitetään isäksi ja äidiksi. Prokopevin mukaan toimii _hajmatlyk_ avustajana morsiamen ryöstön ohella noudatettavissa avioliittomenoissa. Prof. Paasonen mainitsee tshuvasseilla olevan tapana valita apen ja anopin sijainen ("stellvertretender schwiegervater" ja "stellvertretende schwiegermutter"), joita sittemmin puhutellaan _hejmatlek_-apeksi ja -anopiksi tahi h.-isäksi ja -äidiksi: viimeksimainitut taas nimittävät avioparia vävyksi ja miniäksi. Tatarit nimittävät morsianta saattavaa kaasoa _(svaha) kiamatlyk l. kiamatshe_.

Eakkopillinsoittaja ja rummunlyöjä ovat kaikkialla ja säännöllisesti esiintyviä tsheremissien häiden toimihenkilöitä. He kulkevat nuodejoukon ja morsiussaattueen etunenässä ja ovat mukana aina kun hääjoukkue liikkuu menojen eri kohdissa sekä säestävät häätansseja ja lauluja. Tshuvassien häissä tavataan rakkopillinsoittaja ja rummunlyöjä yhtä välttämättöminä ja yleisinä toimimiehinä. Ne kuuluvat myöskin tatarien häiden virkahenkilökuntaan. Turkkilaisissa häissä pidetään hääsoitosta huolta rummulla (_davul_) ja huilulla (_surna_).

Hääaattopäivän valmistuksiin sulhastalossa kuuluu myös n.s. _shilak_ (l. _shelak_) -laitoksen valmistaminen. Shilakiksi nimitetään majaa, joka syntyy niin, että pihamaalle asetetaan laudoista valmistettuja penkkejä tahi lautoja siten, että niiden keskelle muodostuu neliskulmainen ala. Tämän sisäpuolelle asetetaan tavallisesti kaksi pöytää kestitysaineineen ja pöytien viereen levitetään huopamattoja. _Shilak_ valmistetaan myöskin morsiustalossa, jossa tapahtuvien menojen aikana se on sulhasjoukon tyyssijana.

Samanlainen häämaja on yleinen tshuvasseilla, jotka niinikään aitaavat sulhastalon ja morsiustalon pihoille laudoista laadituilla penkeillä neliskulmaisen alan, jonka sisäpuolelle juhlapöydät pystytetään. Sen nimenä on täällä _shylyk_.

Nuodejoukkoa käyvät sulhaspojat ratsain, nagaikat kädessä kutsumassa nuodematkalle lähtemään. Kussakin talossa pitävät he seremoniallisen kutsumapuheen. Häihin kutsuminen tapahtuu tshuvasseilla samalla tavalla.

Ennen nuodejoukon lähtöä tapahtuu sulhastalossa rukous- tahi siunausmenoja, joissa pyydetään korkeiden voimien apua ja suojelusta. Niittytsheremisseillä piti _kart_ nuodejoukon kokoonnuttua rukouksen, pyytäen jumalilta terveyttä, onnea ja rikkautta sekä suojelusta noidilta, pilaukselta, pedoilta j.n.e. Rukouksen jälkeen _kart_ kestitsi kutakin vierasta pöydän ääressä oluella. Ufan läänissä lukee _saus_ ennen lähtöä rukouksen, jossa kääntyy jumalan, profetan sekä ilman, veden, maan, meren ja pakkasen äitien puoleen, pyytäen näiltä onnea nuorelle parille. Rukouksen aikana seistään.

Paikotellen rukousmenot kohdistuvat erikoisesti sulhaseen, esiintyen viimemainitun siunaamisena. S. Mihailovin mukaan siunasivat vanhemmat _shilakissä_ huopapeitolla istuvaa sulhasta morsiamen noudantaan lähtemään. Lastikissa ja Birskin piirissä, tapahtuu sulhasen siunaaminen seremoniallisen kestittämisen (_tshaza kutshash_ 'maljan piteleminen') yhteydessä. Edellisessä paikassa panee sulhasen isä leivälle, jota sulhanen pitelee, ruplan rahan, lausuen samalla siunauksensa. Jälkimäisessä tarjoo sulhanen _kugo venan ja sausin_ avustamana leipää ja olutta ensiksi vanhemmilleen, sitten muille heidän sijallensa asettuneille. Vanhemmat panevat maljaan rahan, lausuen samalla siunauksensa. Sernurissa siunaa sulhasen isä poikaansa ja nuodeväkeä pyhäinkuvalla, jonka sitten antaa pääjohtajalle. Staryj Torjalissa asettuvat sulhasen vanhemmat _shilakissä_ huopapeitolle istumaan ja antavat neuvoja ja ohjeita lähtijöille. Arbanskin volostissa asettuu sulhanen jonkun sukulaisneitosen kanssa seisomaan pirttiin ja kumartuu polvilleen maahan levitetylle huiville vanhempiensa edessä. Nämä sekä vieraat antavat sulhaselle neuvoja tulevan elämän varalta; vierellä seisoo ristiäiti suolaa ja leipää pidellen.

Sulhasen siunaamisessa on huomattava morsiamen sijaisen esiintyminen, josta viimemainitussa kuvauksessa kerrotaan. Tämä näyttäisi olevan siirtynyt tähän häämenojen kohtaan myöhemmin seuraavista menoista, joissa tällaiset siunaukset ovat tavallisia. Puheenalaisessa kuvauksessa esiintyvä suolan-leivän käyttö siunattaessa samaten kuin Sernurissa tapahtuva pyhäinkuvalla siunaaminen ja sen luovuttaminen nuodejoukon johtajalle viittaavat venäläisiin tapoihin.

Ufan läänin menoissa havaitaan vielä ennen matkalle lähtöä nuodejoukon kolminkertainen pöydän ympäri kulkeminen soiton soidessa. Yleensä osottavat tähän häämenojen kohtaan kuuluvat tavat ja menot läheistä yhtäläisyyttä vastaavien tshuvassilaisten kanssa. Rukousmenot, seremonialliset kestitsemiset, siunaukset ja tanssimiset soitantoineen ovat viimeksimainitulla kansalla yhtä yleisiä ja tapahtuvat yleensä samalla tapaa kuin tsheremisseillä.

Nuodematka.

Nuodematkalle lähdetään usein myöhään iltasella tahi yöllä, niin että morsiustaloon saavutaan aamuyöstä tahi aikaisin aamulla, Matka tapahtuu lauluja laulaen, rummun ja rakkopillin soidessa. Paikotellen pysähdytään puolitiessä ja juodaan mukaanotettua olutta. Naiset ovat ajoneuvoissa matkan aikana seisoallaan, tahi nousevat he perille saavuttaessa seisoalleen ja laulavat lauluja, heilutellen molemmin käsin edessään levällään kirjavia liinoja.

Morsiamen kotikylässä poikkeaa nuodejoukko puhemiehen taloon, jossa _kart_ joskus pitää rukouksen. Tällä aikaa käydään morsiamen kotona suorittamassa mahdollisesti maksamatta oleva osa lunnasrahaa. Ennen sen suoritusta eivät morsiamen vanhemmat anna nuodejoukolle lupaa tulla kotiinsa. Jos näissä asioissa syntyy erimielisyyksiä, on nuodejoukon koko aika viivyttävä "edelläkulkijan" talossa, kunnes kaikki on selviytynyt. Tällä aikaa viettää nuodejoukko juhlaa edelläkävijän talossa, johon sitä varten on varattu kestitystarpeita.

Muutamat näiden tapojen kohdat osottavat yhtäläisyyttä vastaavien tshuvassilaisten sekä eräiden muiden turkkilais-tatarilaisten kansojen tapojen kanssa. Tshuvassit juhlivat samaten puhemiehen talossa, jolla aikaa nuodejoukon johtaja käy morsiustalossa ottamassa selvää, onko kaikki naimasopimuksen kohdat täytetty ja suoritettu. Myöskin kirgisit juhlivat ensiksi _bulush-ujn_, s.o., sen morsiamen naapurin talossa, joka esiintyi avustajana kosinnassa ja jonka välityksellä sulhasen käynnit morsiamen luona kihlauksen ja häiden väliaikana tapahtuivat.

Samoin ajavat tshuvassilaisenkin nuodejoukon naiset ajoneuvoissa seisoallaan, kirjailtuja liinoja edessään heilutellen. Matka tapahtuu lauluja laulaen, rummun ja rakkopillin soidessa. Kisilin tatareilla kulkee hääsaattueen edessä laulajia, jotka pitelevät levällään kirjailtuja liinoja. Muulloinkin heiluttelevat häälaulujen laulajat tatarien häissä käsissään kirjavia liinoja.

Morsiustalossa.

_Nuodejoukon vastaanotossa_ noudatetuista tavoista puhuttaessa mainitaan parissa kuvauksessa portin sulkemisesta joukon lähestyessä ja lunnaiden maksamisesta portin aukaisemisesta. Yleisempää leviämistä ei tällä tavalla näytä olevan.

Useissa kuvauksissa kerrotaan erilaisista ympärikulkemisista nuodejoukon morsiustaloon saavuttua. Vuoritsheremisseillä ajoi nuodejoukko pihamaalla kolmasti _shilakin_ ympäri. Jakovlevin mukaan ajoivat nuodemiehet kolmasti myötäpäivään pihan ympäri. Sulhasen ohiajaessa astui morsian, olutlasi kädessä, joka kerran vankkurien jäljelle. Rush-rodassa ajetaan kolmasti _shilakin_ ympäri ja morsian "tallaa sulhasen jäljen", polkemalla jalallaan vankkurin jälkeä. Samoin tapahtuu Staryj Torjalissa. Parissa kuvauksessa puhutaan ruokatavaroiden esilletuonnista ja Arbanskin volostissa tapahtuu vastaanotossa sulhasen ja morsiamen välinen yhteinen juonti.

Näissä menoissa esiintyvä kolminkertainen häämajalaitteen ympäri kulkeminen on yleinen vastaavassa tshuvassien häämenojen kohdassa. Morsiamen osanotto vastaanottomenoihin on sen sijaan tsheremissiläinen erikoispiirre, joka ainakaan yleisempänä ei esiinny heidän lähimpien naapuriensa tavoissa.

_Nuodejoukon vastaanoton jälkeen_ noudatettavien menojen suhteen on huomattava, että ne yleisesti, ja varsinkin niiden alkuosa, tapahtuvat _kahdessa leirissä_. Vastaanoton jälkeen asettuu nuodejoukko _shilakiin_ ja alkaa viettää juhlaa kestityksineen ja tansseineen siinä, samalla kun morsian joukkueineen juhlii pirtissä. Menot tapahtuvat tällä tavoin kahdessa leirissä lähdön edellä suoritettaviin toimituksiin saakka.

Tällainen oli S. Mihailovin mukaan vuoritsheremissien tapa. Morsian ei näyttäytynytkään nuodejoukkolaisille. Vasta loppupuolella lähetti morsian kutsumaan vanhempiansa pirttiin, siunaamaan häntä lähtöön. Samalla hän kutsutti sisälle nuodejoukon naiset ottamaan osaa kestitykseen.

Samanlaista tapaa noudattavat G. Jakovlevin kuvauksen mukaan niittytsheremissit. Morsian on täällä kyllä nuodejoukkoa vastassa, mutta juhlii joukkueineen erikseen pirtissä. Sulhasen joukkueeseen kuuluvia ei pirtissä tapahtuvassa juhlassa ollut ketään läsnä, lukuunottamatta eräitä nuodejoukon virkahenkilöltä. -- Tämä piirre havaitaan myös Rush-rodan ja Staryj Torjalin tavoissa. Morsian pysyttelee lähdön edellä tapahtuviin toimituksiin saakka pirtissä, jossa muutamat menot erillään _shilakissä_ tapahtuvista suoritetaan.

Mendiarovin Ufan lääniä koskevasta kuvauksesta käy niinikään selville, että häämenot morsiustalossa tapahtuivat kahdessa osassa, miesten ja naisten viettäessä niitä erikseen. Nuodeväen saapuessa oli morsiamen seurueineen oleskeltava erillään joko toisessa pirtissä tahi aitassa. Hän oli tällöin myös hunnutettuna. Paasosen kuvauksen mukaan viedään morsian siitä talosta, jossa hän kihlauksesta saakka on oleskellut, nuodeväen saapuessa johonkin naapuritaloon, jonne nuorisoa keräytyy juhlimaan. Täällä käy nuodeväki kolmasti morsianta tervehtimässä. Vasta kolmannella kerralla viedään morsian juhlasaatossa häätaloon. Yhteyttä nuodejoukkolaisten ja morsiamen puolen etenkin miespuolisten häävieraiden kanssa on kuitenkin huomattavissa jo vastaanotosta alkaen. _Shilakissä_ istuu nuodejoukon saapuessa pari vanhempaa morsiamen puolen miestä ja nuodejoukon kanssa juhlivat siinä tavallisesti myös morsiamen vanhemmat.

Yhteyttä pirtissä juhlivan morsiamen seurueen ja _shilakissä_ oleskelevan joukkueen välillä pitävät joskus yllä erikoiset lähettiläät. Morsiamen seurueella ovat omat soittajansa, rummunlyöjä ja rakkopillinsoittaja.

Lastikissa on tämä morsiamen eristäytyminen vähemmin huomattava. Täällä esiintyy morsian _shilakissä_, muun juhlaväen joukossa. Puheenalainen piirre muistuttaa huomattavasti vastaavia tshuvassien, tatarien ja kirgisien häätapoja. Ensinmainituilla on morsian nuodejoukon saapuessa useimmiten naapurin luona. Kotiin tultuaan asettuu hän toiseen pirttiin kuin missä hääväki on. Jos taas pirttejä on vain yksi, menee hääväki siitä ulos, ja se jaetaan esiripulla kahteen osaan, joista morsian joukkueineen asettuu toiseen. Tatarien ja kirgisien häät tapahtuvat kahdessa leirissä. Sulhasta ja hänen joukkuettaan varten pystytetään joko erityinen teltta tahi oleskelevat sulhasen jä morsiamen joukkueet eri huoneissa, toisinaan eri taloissakin. Yhteys eri puolten välillä tapahtuu lähettiläiden välityksellä. Vihittäessäkin joskus tiedustetaan morsiamen suostumusta välittäjän kautta. Morsiamen ja naisten joukkueella ovat omat laulajansa ja soittajansa.

Vastaanottoa seuraavat tässä häämenojen kohdassa lähinnä _rukousmenot_.

Niihin liittyy monesti häävieraiden keskinen yhteinen syönti tahi juonti ja muistuttavat ne konaisuudessaan tsheremissien uhrirukouksia, joissa ruoan ja juoman seremoniallinen nauttiminen rukouksen ohella on tavallista. Tshuvassien vastaavassa kohdassa noudattamat rukousmenot osottavat läheistä yhtäläisyyttä tarkasteltujen tsheremissien menojen kanssa.

Seuraava yleinen meno on "maljanpitely" eli _seremoniallinen kestittäminen_. Rush-rodassa toimittaa sen morsian "edelläkävijäneidon" avustamana, kunnioittaen kutakin nuodemiestä tarjoamalla maljan viinaa, samalla kun edelläkävijäneito ojentaa/maljan, jossa on leipä.

Rush-rodassa seuraa seremoniallista kestittämistä "ohukaisten ulostuonti" (_melnä lukma_), "piiras-tynnyrin avaaminen" (_püras-petska poslana_) ja "sulhasen syöttäminen" (_katsam pukshama_). Lastikissa tapahtuu _shilakissä_ sulhasen ja morsiamen välinen yhteinen syönti heidän istuessaan liinakankaalla päällystetyllä penkillä.

Lähdön edellä tapahtuviin menoihin kuuluu jonkun _miehen pukeutuminen morsiamen vaatteisiin_. Jakovlevin mukaan vietiin morsiuspirtissä morsiamen vaatteisiin puettu nuorukainen siihen pirttiin, missä muu hääjoukko juhli, ja kuljetettiin kolmasti pöydän ympäri. Rush-rodassa tapahtuu morsiuspirtissä _üdar tshiktama_ 'morsiameksi pukeminen'. Pirttiin saapuu jo hääaattona määrätty nuorukainen (_tshavan tshiza mari_ 'kauhtanaan pukeutuja') sekä muutamia muita omankyläläisiä nuoria miehiä. Nuorukaisen päälle puetaan morsiamen verkakauhtana ja häähuntu (_vürgentsak_), jonka jälkeen tanssitaan. Lopuksi puetaan morsian itse kauhtanaan ja revonnahkalakkiin (_ravazh-upsha_) ja tuodaan häähumuilla peitettynä _shilakiin_. Urzhumin piirissä kuljetetaan morsiamen pukuun pukeutunutta mieshenkilöä pirtissä kolmasti pöydän ympäri. Paitsi valemorsiamen esiintymisessä tavattavaa pöydän ympäri kulkemista, havaitaan Rirskin piirin menoissa pöydän ympäri kulkeminen sellaisessa muodossa, että sulhanen, "suuri vävy" ja _saus_ kulkevat kolmasti pöydän ympäri, jonka takana morsian istuu. Kolmannella kerralla sulhanen tempaa morsianta kolmasti jalasta, jonka jälkeen lähdetään liikkeelle.

Lähdön edellä toimittaa morsian vielä lahjojen jaon vanhemmilleen ja sukulaisille. Paikotellen käy morsian vielä häähunnulla peitettynä hyvästeillä sukulais- ja naapuritaloissa.

Itse _matkalle lähtöön_ liittyy eräitä tapoja, joita seuraavassa tarkastamme. Parissa kuvauksessa puhutaan morsiamen kantamisesta tahi kädestä taluttamisesta matkalle lähdettäessä. Yleinen on tapa, ettei morsian ajoneuvoihin asettuessaan astu niihin suoraan, vaan peräytyy kolmasti. Tämän yhteydessä morsianta lyödään ruoskalla. Jakovlevin mukaan löi _süan-savus_ morsianta kolmasti ruoskalla selkään, jonka jälkeen tämä istuutui ajoneuvoihin. Rush-rodassa lyö sulhanen morsianta piiskallaan. Urzhumin piirissä löi sulhanen morsianta kolmasti hiljalleen ruoskalla, lausuen: "Elä kutsu mukaasi keremetiä!"

Kozmodemjanskin piirissä ajettiin ennen matkallelähtöä kolmasti _shilakin_ ympäri.

Kolminkertainen peräytyminen tahi istumaan painaminen ja ruoskallalyönti tavataan matkallelähdössä tshuvasseilla, jota paitsi ruoskallalyönti tunnetaan myöskin venäläisten tavoista.

Morsusmatka ja vastaanotto sulhastalossa.

Lähtövalmistusten ja morsiusmatkan aikana on morsiamen pää häähunnulla (_vürgentsak_) peitettynä. -- Niittytsheremissit pistivät ensimäisen pellonveräjän pieleen neulan ja lausuivat: "Jääköön tähän noituus ja kaikki raskaus!" Sulhasen kotiporttiin pisti _savus_ taas neulan, sanoen: "Tulkoon tähän rautainen portti, jotteivät pahat ihmiset ja noidat voisi sisälle tulla." Rush-rodassa vetää morsian lähdettäessä neulalla toisesta portinpielestä toiseen. Urzhumin piirissä tehtiin neulatemppu sulhastalon portilla.

Rirskin piirissä pysähdytään puolitiessä ja toimitetaan _kindam tshoklash_, leivän kanssa rukoileminen. Lastikissa pysähdytään sulhasen kotikylän rajalla, noustaan ajoneuvoista ja syödään _tuara_-kakkuja. Ufan läänissä ajoi morsiussaattue kolmasti sulhastalon pihan ympäri.

Yleinen on tapa, ettei morsian laskeudu alas ajoneuvoista, ennenkuin sulhasen isä on luvannut lahjaksi miniällensä jonkun pään karjasta tahi määrännyt perintöosuuden uudelle perheelle. Analoginen tapa esiintyy vastaavassa tshuvassien häämenojen kohdassa. Lahjansaajana on nuorikko, jolle lahjoitettu lehmä Milkovitshin mukaan talutettiin esille. Kasanin läänin tshuvassit tuovat vastaanotossa esille vanhempien sulhaselle lupaaman hevosen.

Ruokatavaroiden tahi oluen esilletuominen vastaanotossa on verrattain yleistä. Vuoritsheremisseillä olivat morsiussaattuetta vastassa sulhasen vanhemmat rasvaisten vehnäkakkujen kanssa. Jakovlev mainitsee, että morsiussaattuetta oltiin portilla vastassa vehnäkakun, juustopiirakan tahi voin kanssa. Arbanskin volostissa ottivat vanhemmat vastaan suolalla ja leivällä. Rush-rodassa syö morsiuspari ajoneuvoissa sulhastalon portilla leipää ja juustopiirakkaa.

Yleiseksi vastaanoton piirteeksi on katsottava sitä, että morsian laskeutuu ajoneuvoista huopamatolle tahi muulle vaatekappaleelle. Tälle on toisinaan asetettu raha tahi sormus. Rahan päällä pyörähtää morsian kolmasti ympäri ja heittää sen joskus katolle tahi katon yli.

Pirttiin meno tapahtuu paikotellen siten, että morsiussaattueen jäsenet pitävät kiinni kukin edelläkulkevan vaatteen liepeestä. Birskin piirissä knlkee _saus_ ensimäisenä ja lakaisee tietä luudalla.

Sulhastalossa vastaanoton jälkeen.