Macbeth

Chapter 5

Chapter 5648 wordsPublic domain

(Lähtee. Miekankalsketta.) (Malcolm ja Siward-vanhus tulevat.)

SIWARD. Tänne, prinssi! -- Hyvällä linna antaunut on. Tyrannin väki kahden puolin sotii, Ja uljaast' ottelevat jalot thanit. Jo päiv' on meidän puolellamme; vähän On enää tehtävätä.

MALCOLM. Rinnallamme Vihollisia sotii.

SIWARD. Linnaan tulkaa!

(Lähtevät. Miekankalsketta.) (Macbeth palajaa.)

MACBETH. Miks Rooman houkkaa matkisin nyt,[12] miekkaan Omahan syösten? Niit' on, joille haavat Paremmin sopii.

(Macduff palajaa.)

MACDUFF. Seis, seis, hornan koira!

MACBETH. Sua yksin kaikist' olen karttanut. Pois käänny: liiaks verilläsi sielun' On rasitettu.

MACDUFF. Sanoja ei mulla; Nyt miekka puhuu. Konna, verisempi, Kuin virkkaa saattaa kieli!

(Taistelevat.)

MACBETH. Turhaa vaivaa! Voit miekkas teräll' yhtä hyvin viiltää Lovetont' ilmaa kuin mua veristyttää. Haavoittuvihin päihin säiläs iske; Lumottu henken' on; ei sille mitään Voi vaimon luoma.

MACDUFF. Lumoukses heitä; Ja enkeli, jot' olet palvellut, Julistakohon sulle: "äidin kohdust' Otettiin keski-eräisenä Macduff."

MACBETH. Kirottu kieli, jolta sen ma kuulin;

Se kaiken miehuuteni järkähyttää! Äl' usko ilveperkeleitä noita: Kakskielisyydellään he pettävät; Lupauksia kuiskaavat he korvaan, Mut toivon vievät. -- Min' en taistele Sun kanssasi.

MACDUFF. Siis antau, pelkuri! Ja elä kansan töllisteltävänä Kuin ihme-elukkamme, patsaaseen Kuvaamme sun ja alle kirjoitamme: "Tyrannin tässä näette."

MACBETH. Min' en antau Matamaan maassa Malcolm-nulkin eessä Kiroovan roistokansan härnätessä. Vaikk' kulki Dunsinaniin Birnam-metsä, Ja vaikk' et ole sinä vaimon luoma, Niin viimeistäni koitan: rintan' eteen Asetan kilven; karkaa päälle, Macduff; Kirottu se, jok' ensin huutaa: seis!

(Lähtevät, taistellen.)

(Peräytymistä. Torventoitauksia. Liehuvin lipuin ja helisevin soitoin palajavat Malcolm, Siward-vanhus ja Rosse, thanit ja soturit.)

MALCOLM. Kaipaamat ystävämme tervein' ehkä Palaavat vielä.

SIWARD. Jonkun kuolla täytyy; Tää suuri päiv' on huokea tok' ollut.

MALCOLM. Macduff ja jalo poikanne on poissa.

ROSSE. Soturivelan poikanne jo maksoi; Niin kauan eli, että mieheks' ehti. Mut tuskin sen hän urhoudellaan näytti, Pysyen vääjäämättä paikallansa, Kun kuoli niinkuin mies.

SIWARD. Hän siis on kuollut?

ROSSE. Niin on, ja tantereelta korjattu. Surunne mittan' arvo älköön olko. Loputon on se silloin.

SIWARD. Haavat hällä Oliko etupuolia?

ROSSE. Otsass' aivan.

SIWARD. Hyv' on! Hän Herran sotamies nyt olkoon! Jos poikia mull' ois kuin hiusta päässä, Somempaa kuolemaa en heille soisi. Niin, nyt on hälle kuolinkello soinut.

MALCOLM. Surua suurempaa hän ansaitsee, Sen multa saa hän.

SIWARD. Suurempaa ei lain: Hän hyvin kuoli, velkans' suorittain. Niin, Herran rauhaan! -- Tuossa uusi lohtu!

(Macduff palajaa, kantaen Macbethin päätä keihäänsä nenässä.)

MACDUFF. Kuningas, terve! Nyt se olet. Tässä Kirotun vallanryöstäjän on pää. Vapaana nyt on mailma. Ympärilläs Näen valtas helmet; heidän sydämistään Puhuvi tervehdykseni, ja toivon, Ett' ääninkin he yhtyy huutoon: "Terve, Kuningas skottein!"

KAIKKI. Terve, skottein kuningas! (Torventoitauksia.)

MALCOLM. Kuluttaa emme paljon aikaa aio, Vaan oiti kunkin kanssa tilin tehdä Ja lemmen velat maksaa. Thanit, langot, Olette kreivit nyt, sit' arvoa Tääll' ensimmäiset. Tehtävämme muut -- Jotk' aikaa myöten kyllä suoritamme -- Pakoisten ystävien kotiin kutsun, Jotk' ovat välttäneet tuon julman paulat; Rankaisemisen niiden hirviöiden, Jotk' apun' olleet on tuon teurastajan Ja lemmon vaimon tuon, jok' itsestänsä On nähtävästi itse lopun tehnyt: -- Tuon sekä mitä muut' on tarpeellista, Jumalan avulla me toimitamme, Kun ajan, tavan, paikan oivallamme. Kiitokset teille kaikillen nyt laadin, Ja kruunaukseen Sconiin teitä vaadin.

(Torventoitauksia. Lähtevät.)

SELITYKSIÄ:

[1] _Tulen, harmio_. Harmio on noidan kissa, joka emäntäänsä naukuu. Konna on samanlainen kamala taikaolento.

[2] _Rosse-thani_. Thani oli vanha englantilainen ja skotlantilainen aatelisnimitys, jotenkin vastaava nykyistä parooni-nimeä.

[3] _Bellonan rautahame sulho_. Tällä tarkoitetaan Macbeth'ia.

[4] _Olevan onnen lisäks_. Macbeth oli jo isänsä, Sinelin, jälkeen tullut Glamis-thaniksi.

[5] _Mitään muuta Ei ole, pait se, mikä viel' ei ole_.

Macbethille tulevaisuudessa luvattu kruunu oli ainoa, mikä hänelle oli sillä hetkellä olemassa.

[6] _Vai Cumberlandin prinssi_. Macbethilla oli kruunun toivetta, jos Duncan kuolisi, ennenkuin hänen vanhin poikansa tuli täysi-ikäiseksi. Malcolmin nimittäminen perilliseksi isän eläissä oli siis kenties lähin syy Macbethin päätökseen murhata Duncan.

[7] _Kähisten itse korppi_. Tarkoittaa sanantuojaa.

[8] _Kaistaleen ranskalaisen housuista_. Ne olivat hyvin soukat, niin että niistä kaistaleenkin varastaminen kysyi suurta taitoa.

[9] Tuo suuri valtakirja revi rikki, s.o. tee loppu Banquon elämästä.

[10] _Se vaatii verta_, nim. haamu.

[11] _Kypäräpää tarkoittaa kenties Macbethin päätä. Verinen lapsi on Macduff. Kruunupää lapsi on Malcolm.

[12] _Miks Rooman houkkaa matkisin nyt_. Tarkoittanee Catoa.