v. Richthofen ensinnä keksi Shantungin kivihiilivarat ja Kiaotshoun

oivallisen sataman, jonka saksalaiset sitten valtasivat. Vuoristotutkimuksiensa kautta hän laski perustuksen koko Itä-Aasian omituisen vuoristojärjestelmän käsittämiselle. Tutkimalla ja selittämällä Pohjois-Kiinan lössinaisemat hän rikastutti maantiedettä kokonaan uudella maisematyypillä.

Richthofenin huomio kiintyi hienon savimullan muodostamiin maakerroksiin, joita Pohjois-Kiinassa on laajalla alalla; hän tuli siihen päätökseen, että ne ovat muodostuneet hienosta pölystä, jota tuulet tuovat mukanaan manteren sisäosista. Kun Kiinan luoteismaakunnissa tuuli puhaltaa Sisä-Aasiasta myrskyn voimalla, tuo se paljaista kallioista ja kentistä mukanaan niin suunnattomat määrät hienoa pölymäistä multaa, että koko ilma on sitä sakeana ja pöly tuulen tyynnyttyä laskee maahan ja verhoaa kaikki hienolla keltaisella kerroksella. »Shensissä, jossa ilma harvoin on kirkasta ja läpinäkyvää, on koko maisema kellervä. Tiet, rakennukset, puut ja laihot, jopa matkustajatkin, joita tiellä vastaan tulee, ovat yksitoikkoisen keltaiset. Keltainen on kiinalaisten pyhä väri, maan symboli ja keisarillisen mahdin vallanmerkki, sillä se on lössin eli tuulimullan ja lössimaitten, kansan ensimmäisen kehityksen kehdon väri.

Lössimaa muodostaa toisin paikoin 600 metrin vahvuisia kerroksia, joiden keräytymiseen tietysti on kulunut suunnattoman pitkiä aikoja. Tiet syvenevät niihin syviksi uurteiksi ja joet niihin kaivavat omituisia rotkolaaksoja, joilla on pystysuorat seinät. Mullan sisään lahonneen ruohon johdosta tämä pölymaa on erinomaisen hedelmällistä. Ruotsalainen Andersson, joka Kiinan hallituksen toimesta on tutkinut maan geologiaa, on kuitenkin sitä mieltä, että tuulimulta ainakin osaksi on jokien kuljettamaa lietettä.

Myöhemmin ovat monet muut tutkijat Kiinassa työskennelleet ja sangen monipuolisesti ovat myös uusia rautatielinjoja käyvät eurooppalaiset insinöörit valaisseet eri osien luonnonsuhteita ja asutusoloja. Mutta siitä huolimatta on Kiina yhä vieläkin sangen vaillinaisesti tunnettu ja yksin sen karttakin kaipaa joka tavalla täydentämistä ja korjailua. Kiinalaiset itse ovat hyvin vähän tehneet maansa tieteellistä tutkimista varten.

Japanissa sitä vastoin länsimaisia tutkijoita tuskin enää tarvitaan, sen omat voimat kun täydelleen kykenevät maansa tieteelliseen tutkimiseen. Japanilaiset ovat tutkineet anastamansa Formosankin, jonka sisäosat asukkaiden villeyden vuoksi olivat viimeiseen saakka täydelleen hämärän verhoamat.

* * * * *

Kaikissa muissakin Aasian maissa maantuntemus on yhdeksännentoista vuosisadan kuluessa edistynyt, vaikk'ei kaikissa niin paljon kuin niiden läheisyys olisi edellyttänyt. Etu-Aasiassa on vielä tänä päivänäkin paljon vaillinaisesti tunnettuja seutuja, Turkin kehnon hallinnon aiheuttama turvattomuus kun on tehnyt rauhallisen tutkimustyön mahdottomaksi.

Useissa näistä maista on muinaistutkimuksella suurenmoinen työmaa ja se onkin varsinkin Kaksoisvirtain maassa menestyksellä toimittanut kaivauksia ja paljastanut päivänvaloon niiden muinaisen sivistyksen. Vähässä Aasiassa on etenkin heettiläisvaltakunnan ajoilta säilynyt muinaismuistoja, jotka ovat synnyttäneet suurta mielenkiintoa ja joita jo on jonkun verran tutkittukin.

Senjälkeen kuin rautatierakennukset tulivat Etu-Aasiassakin päiväjärjestykseen, ovat ne melkoisesti edistäneet maan luonnonolojen ja asutuksen tuntemista. Persiassa kiinteitä muinaismuistoja on vähemmän, mutta siellä taas kansallisuusolot tarjoavat paljon mieltäkiinnittäviä kysymyksiä ratkaistaviksi. Persian erämaa-alueet ovat vielä suureksi osaksi aivan tuntemattomat. Maan pohjoisosissa ovat venäläiset, eteläosissa englantilaiset tutkijat liikkuneet ja sen mukaisiin »vaikutusalueihinkin» se on jaettu. Suurena yllykkeenä tutkijoille ovat maan kivennäisaarteet, etenkin öljy. Missä tiedemiesten työ tuottaa niin välitöntä hyötyä, siellä heiltä ei kielletä rahojakaan.

Siperiassa tutkijoilla edelleenkin on ollut helppo työskennellä Venäjän hallituksen suosiollisuuden vuoksi ja syntyisi pitkä luettelo, jos kaikki siellä matkustelleet tiedemiehet mainitsisimme.. Siellä ovat suomalaisetkin olleet uutterassa työssä Castrénista alkaen, valaisten sen kansatieteellisiä, kielitieteellisiä, luonnontieteellisiä ja muinaistieteellisiä oloja.

JAAN, VILUN JA MYRSKYN MAANOSA.

James Cookin ennustus, ettei ihmisellä olisi milloinkaan asiaa Antarktikan hyisille rannoille, ei toteutunut. Ei kauaakaan kulunut, ennenkuin amerikkalaiset hylkeenpyytäjät sinne löysivät ja pyyntinsä ohessa alkoivat näitä maita tutkia ja kartoittaa. Amerikkalaisten jälkeen sinne pian saapui muita, varsinkin englantilaisia pyytäjiä. Jo