Part 9

[4] _Elä karju, karhu, viepi!_ -- Heckewerlder, eräässä kirjeessä, joka on painettu Transactions of the American Philosophical Society, Voi. IV. p. 260, puhuu tästä tarusta Mohikanien ja Delawarein seassa yleisenä.

"Heidän kertomuksensa kulkee näin", hän sanoo. "Kaikista tässä maassa ennen olleista eläimistä tämä oli hirvittävin; että se oli paljon suurempi suurinta tavallista karhua ja erinomaisen pitkäruumiinen; ylt'yleensä (paitsi pientä valkoista karvatupsua seljässä) aivan paljas...

"Tämä eläin oli usein keskustelun aiheena intiaaneilla erittäinkin metsästysmatkoilla ollessa. Minä olen myöskin kuullut heidän sanovan lapsilleen: 'Hiljaa! Alaston karhu kuule sinut, tulee päällesi ja syöpi sinut'."

[5] _Missä kosket Minnehahan_ -- Fort Snelling'in seudut ovat kauniista maisemista rikkaat. St. Anthonyn putoukset ovat tuttuja matkustajille ja intiaani-kuvauksien lukijoille. Näiden putousten ja linnoitusten välillä on Pieni putous, 40 jlk. (12 m.) korkea eräässä Missisippiin laskevassa virrassa. Intiaanit nimittävät sitä Minehah-hah, s.o. "Nauravat vedet". -- Mrs Eastman "Dacotah, or Legend of the Sioux", Introduction, p. u.

[6] -- _hiekan särkiksi hivutti_, -- Kuvaus Grand Sablésta eli Ylöjärven suurista hietasärkistä ja Foster ja Whitneyn Report on the Geology of the Lake Superior Land District, Part II. p. 131.

"Grand Sablén maisemat ovat tuskin vähemmän mieltäkiinnittävämmät kuin Kuvakallioiden (Pictured Rocks). Retkeilijä astuu äkisti kovettuneelta hietarannalta löysään hietikkoon ja vaikka edellisessä paikassa kalliot ovat vähemmän jyrkät, ovat ne sitä korkeammat. Hän näkee edessään pitkän rantaviivan, muistuttaen suunnatonta hietasärkkää, yli sata viisikymmentä jalkaa (45 m.) korkea ilman jälkeäkään kasvullisuudesta. Harjalle noustessa huomataan pyöreitä kumpuja tuulen puhaltamaa hietaa ja väliin puuryhmä, seisoen kuin kosteikko erämaassa."

[7] _Onaway! Oi rakkahani_ -- Tämä laulu löytyy alkuperäisenä Littells' Living Age'ssa, Vol. XXV, p. 45

[8] -- _vaiko joutsen joikuvainen_, -- Tämä omituinen taru Punajoutsenesta löytyy Schoolcraft'in Algic Researches, Vol. II, p. 9. Kolme veljestä oli metsällä veikaten kuka toisi kotiin ensiksi saaliin.

"He eivät saaneet ampua muuta otusta", niin satu kertoo, "kuin mitä heidän kunkin oli tapana tappaa. He läksivät eri suunnille. Odjibwa, nuorin, ei ollut kulkenut kauas ennenkuin hän näki karhun, eläimen, jota hänellä ei ollut lupa sopimuksen mukaan tappaa. Hän seurasi sitä läheltä ja ajoi nuolen sen lävitse joka sen kaatoi. Vaikka vasten vetoa hän alkoi sitä nylkemään, kun yhtäkkiä ilma värjäytyi punaiseksi hänen ympärillään. Hän hieroi silmiään, luullen mahdollisesti näkönsä pettävän, mutta ilman seurauksia, sillä punainen kajastus pysyi. Lopulta hän kuuli outoa ääntä kauempaa, Ensin se kuulosti ihmisääneltä, mutta vähän matkaa ääntä kohti mentyään hän saapui järven rantaan ja pian huomasi etsittävänsä. Etempänä järvellä ui mitä ihanin Punajoutsen, jonka höyhenpuku välkkyi auringossa ja joka silloin tällöin päästi samallaisen äänen minkä hän ensin oli kuullut. Hän oli pitkän jousenkantaman päässä ja vetäen jänteen aivan korvansa viereen tähtäsi tarkkaan ja ampui. Nuoli ei sattunut; ja hän ampui, ja ampui kunnes hänen viinensä tuli tyhjäksi. Joutsen yhä uiskenteli ympärinsä, ojentaen pitkää kaulaansa ja kastellen nokkaansa veteen aivan välittämättä sitä kohti ammutuista nuolista. Odjibwa juoksi kotiin, ottaen omansa ja veljensä nuolet ja ampui ne kaikki. Sitten hän seisoi ja katsoi kaunista lintu. Seisoessaan hän muisti veljensä sanoneen, että heidän isävainaansa taika-pussissa oli 3 lumottua nuolta. Heti hän läksi hänen joutsenen tappamishaluunsa tukahduttaen kaikki epäröimiset. Minä muuna aikana hyvänsä hän olisi pitänyt pyhyyden häväistyksenä isänsä taika-pussin avaamista; mutta nyt hän kiireesti sieppasi ne kolme nuolta ja juoksi takaisin, jättäen pussin muun sisällön hajalleen majaan. Joutsen oli yhä siellä. Hän ampui ensimäisen nuolen hyvin tarkasti ja osasi hyvin lähelle. Toinen sattui vielä lähemmäksi. Ottaessaan kolmannen nuolen hän tunsi käsivartensa vankemmaksi ja jännittäen jousensa voimakkaasti näki nuolensa lävistävän joutsenen kaulan vähän yläpuolelta rinnan. Sentään se ei estänyt lintu lentämästä pois, jonka se kumminkin teki alussa hitaasti, räpyttäen siivillään ja nousten vähitellen ilmaan ja sitten lentäen pois auringon laskua kohti."

[9] _Aattelenpa armastani_, -- Tämä laulu löytyy alkuperäisenä "Oneotossa".

[10] -- _salat laula Mondaminin_, -- Intiaanit pitävät maissia suuressa arvossa. "He kunnioittavat sitä niin tärkeänä ja jumalallisena jyvänä", sanoo Schoolcraft, "että heidän sadunkertojansa keksi monia juttuja, joissa tämä aihe oli symbolisoituna Suuren Hengen erikoislahjaksi. Odjibwa -- Algonquin'eilla, jotka nimittävät sitä Mon-da'-min, s.o. hengen-jyvä l. hengen marja, on sievä senlaatuinen satu, jossa täysikasvuinen maissi-kasvi esitetään taivaasta laskevaksi kauniin nuorukaisen muotoisena vastaukseksi erään nuoren miehen rukouksiin miehuuden ikään pääsemispaastonsa ajalla.

"On hyvin tunnettua, että maissin kylvö jo korjuu ainakin vielä hajallaan asuvien heimojen kesken jätetään tykkänään naisille ja lapsille ja muutamille yli-ikäisille vanhuksille. Ei ole yleisesti tiettyä kenties, että tämä työ ei ole pakollista, ja naiset omaavat sen vapaehtoisesti oikeuden mukaisena vastatyönä, heidän mielestään, toisen sukupuolen raskaaseen ja keskeytymättömään työhön yhteiseksi hyväksi toimittaessaan lihaa ja pukunahkoja metsästyksen kautta, sekä puollustaessaan kyliensä vihollisia vastaan ja pitäen tunkeilijat poissa alueiltaan. Hyvä intiaani-emäntä käsittää tämän osaksi erikoisoikeuksistaan ja pitää kunnianaan omata maissivaraston, voidakseen osoittaa vierasvaraisuuttaan, eli asianmukaisesti tuottaakseen kunniaa miehensä vieraanvaraisuudelle -- vieraita kestittäessä." -- Oneoto, p. 82.

[11] _Siten vainiot vaotut_ --

"Erikoinen todistus molemmissa sukupuolissa löytyvästä uskosta, naisen askelten salaperäisestä vaikutuksesta kasvi- ja hyönteiskuntaan on vanhanaikuinen tapa, josta minulle kerrottiin, koskeva maissin kylvöä. Metsämiehen vaimon tapana oli, maissin kylvettyä, valita seuraava pimeä tai pilvinen ilta tehdäkseen salaa kierroksen, saus habillement, pellon ympäri. Sitä varten hän pujahti ulos majasta iltasella huomaamatta johonkin syrjäiseen piilopaikkaan, jossa hän riisuutui täydellisesti. Sitten ottaen matchecota'nsa [jonkunlainen väljä nahkoista tehty päällysvaate. Suom. muist.] eli tärkeimmän vaatetuskappaleensa toiseen käteensä hän veti sitä ympäri pellon. Tämän arveltiin takaavan runsaan sadon ja estäen hyönteisten ja matojen hyökkäykset viljan kimppuun. Luultiin etteivät ne voisi madella yli lumotun kehän." -- Oneoto, p. 83.

[12] -- _niininyörillä niteli_ --

"Nämä nauhat", sanoo mr. Tanner, "valmistetaan jalavan kuorista kiehuttamalla ja sitten upottamalla ne kylmään veteen... Sotajoukkojen johtaja tavallisesti kantaa useita vyötäisilleen kiinnitettynä ja jos taistelun kestäessä joku hänen nuorista miehistään ottaa vangin on hänen velvollisuutensa tuoda hänet heti päällikölle sidottavaksi ja jälkimäinen on vastuunalainen hänen säilymisestään." -- Narrative of captivity and adventures, p. 412.

[13] "Wagemin, sä maissin viejä, Paimosaid, sä piilorosvo!"

"Jos nuori nainen maissia kuoriessa löytää punaisen tähkän, ennustaa se urhoollista ihailijaa ja pidetään sitä sopivana lahjana annettavaksi nuorelle soturille. Mutta jos tähkä on käyrä ja suippukärkinen, olipa minkä värinen hyvänsä, koko piiri purskahtaa nauramaan huutaen: 'wa-ge-min'. Se merkitsee varasta maissipellossa. Sen oletetaan näyttävän ukolta, joka kumartuu mennessään peltoon. Praxiteleen taltan luoma luonnos ei voisi elävämmin tuoda tämän iloisen joukon mieleen heidän mieluisen mondamin'insa rosvoojan kuvaa...

"Sanan mukainen tämän sanan merkitys on pala, kappale (mass) tai käyristynyt maissin tähkä; mutta siten nimitetty tähkä on sovinnainen pikkuisen ukon tyyppi, joka on varastamassa tähkiä maissipellossa. Se on tällä tavalla kuin yksinäinen sana näissä oudoissa kielissä tulee monen mielteen hedelmälliseksi äidiksi. Ja me saatamme täten käsittää, miten sana wagein yksinään kykenee herättämään hauskuutta kuorijakehässä.

"Tämä sana on otettu pohjois-algonquin-heimojen viljalaulun pohjaksi. Se on yhdistetty paimosaid fraasin kanssa, joka on intiaanin substantiivin permutatiivi muoto, tehty verbistä 'pim-o-sa', kävellä. Sen sananmukainen merkitys on se joka kävelee eli kävelijä; mutta ne mietteet jotka se tuo esiin ovat 'se joka käy yöllä maissia varastamaan.' Se tarjoo täten eräänlaatuisen parallelismin edellä mainitulle sanalle." -- Oneoto, p. 245.

[14] -- _kuppi-, nappulapelissä_, --

Tämä kuppipeli on pääasiallinen uhkapeli pohjoisten intiaani-heimojen keskuudessa. Mr. Schoolcraft antaa siitä seikkaperäisen selostuksen Oneoto'ssa, siv. 85. "Tämä peli", hän sanoo, "on hyvin viettelevää joistakin intiaaneista. He pelaavat koristuksensa, aseensa, vaatteensa, veneensä, hevosensa, sanalla sanoen kaikki mitä he omistavat; tiedetäänpä asettavan panokseksi vaimonsa ja lapsensa, vieläpä uhraavat oman vapautensa. Sellaisista mielettömistä panoksista minä en ole nähnyt esimerkkejä, enkä minä luule pelin itsensä olevan yleisesti käytännössä. Se rajoittuu enimmäkseen visseihin henkilöihin, jotka vastaavat pelurien luokkaa intiaani-yhteiskunnassa, -- miehiin, joita ei tunneta metsästäjinä eikä sotilaina, eikä perheensä toimeentulosta vakituisesti huoltapitävinä. Näiden joukossa on henkilöitä, jotka kantavat nimeä Yenadizzewug, se on vetelehtijöitä, sällejä, kerskuri, keikari. Se tuskin voidaan luokitella niihin tavallisiin huvileikkeihin, joiden kautta taitoa ja kätevyyttä saavutetaan. Minä olen yleensä huomannut päälliköiden ja vakavampien miesten, jotka kehoittavat nuorukaisia palloleikkeihin, ja varmasti ovat aina läsnä tavanmukaisissa kisoissa katselijoina, suosijoina ja kiittäjinä, puhuvan halveksuvasti tästä uhkapelistä. Silti ei voida kieltää, että jotkut päälliköt, huomattuja lännen sodissa ja metsästys-ajoissa, ovat antauneet sen viettelevän voiman alle."

Katso myöskin hänen "History, Condition, and Prospects of the Indian Tribes", Part II, p. 72.

[15] -- hiekkakiviniemekkeillä tuli Kuvakallioille --

Lukija löytää pitkän kuvauksen Kuvakallioista Poster ja Whitney'n Report on the Geology of the Lake Superior Land District, Part II, p. 124. Siitä teen seuraavan otteen:

"Kuvakalliot voidaan määritellä ylimalkaisesti hietakivikallio-sarjoiksi pitkin Ylöjärven rantaa viiden mailin matkan nousten useimmissa kohden pystysuoraan vedestä, ilman minkäänlaista rannikkoa sen alla, ylös vaihdellen 50 aina liki 200 jalan korkeuteen. Jos ne olisivat yksinkertaisesti kallio-jono, ne tuskin olisivat korkeutensa tai pituutensa nojalla laskettavat suurten luonnon omituisuuksien joukkoon, vaikkakin sellainen kokoelma kalliokerroksia, suuren järven laineiden huuhtomina, ei olisi missään tapauksessa vailla suuremmoisuutta. Matkailijalle, joka laskee heikossa kanootissaan niiden juurella, ne olisivat aina kauhun esineenä: hyökyjen kimmahdus, kallioiden piirittämä ranta, joka ei suo mailimääriin turvapaikkaa, uhkaava taivas, kiihtyvä tuuli, kaikki nämät herättävät hänen levottomuuttaan ja kiihottaisivat häntä melomaan voimakkaasti kunnes pelättävä seinä olisi sivuutettu. Mutta Kuvakallioissa on kaksi piirrettä, jotka antavat maisemalle ihmeellisen ja melkein ainoalaatuisen luonteen. Nämät ovat, ensiksikin se outo muoto, jommoiseksi järven vaikutus on kalliot kuluttanut ja kovertanut vuosisatoja meren kaltaista hyökyään niiden juurta vastaan heitellen; ja toiseksi se yhtä omituinen tapa jolla suuret alat kallion pintaa on värjäytynyt kirkkaimman värisillä juovilla.

"Tästä jälkimäisestä piirteestä on näiden kallioiden amerikalaiselle matkustajalle tunnettu nimi johdettu, jota vastoin ranskalaisten purjehtijain antama nimitys 'Les Portails' johtuu ensimainitusta ja paljon enemmän silmäänpistävästä omituisuudesta.

"Nimitys Kuvakalliot (Pictured Rocks) on ollut käytännössä pitkän aikaa; koska se ensin annettiin me emme ole saaneet selville. Näyttää siltä kuin ensimäisiin matkustajiin vaikutti enempi tuo outo ja silmiinpistävä värien jakautuminen kallioiden pinnalla, kuin se muotojen kummastuttava moninaisuus, joihin ne olivat kulutetut...

"Meidän soutajillamme oli monta tarinaa kerrottavana Menni-bojou'n kujeista näissä luolissa, ja kyselyjemme vastaukseksi näyttivät laativan loppumattomia loruja tämän intiaani-jumalan teoista."

[16] Haavalehti, Plantago major, joka on seurannut europalaista Amerikassa kaikkialla, saaden intiaaneilta nimen: valkeaihoisen miehen jalan jälki. Suom. muist.

[17] _Kaunis on päivän kultakehrä_, --

Tällä tavalla, ja samanlaisilla tervehdyksillä ottivat illinois't vastaan Isä Marquett'en. Kts. hänen Voyages et Decouvertes, V osa.

SANASTO

kirjassa löytyvistä intiaani-sanoista selityksineen.

Adjidaumo = orava. Ahdeek = peura. Ahkosewin = kuume. Ahmeek = majava. Ahmo = mehiläinen. Algonquin = ojibway-heimon ranskalainen nimitys. Annemeekee = ukkonen. Apukwa = vihvilä (Juncus effusus).

Baimwawa = ukon jylinä (onomatopoetinen sana). Bemahgut = viiniköynnös. Bena = fasaani. Bukadawin = nälänhätä.

Cheemaun = tuohi-kanootti. Chetowaik = hyyppä. Chibiabos = soittaja; Hiawathan ystävä; valtias henkien maassa.

Dahinda = sammakko (Rana cotesbiana). Dushkwoneshe eli Kwo-ne'-she = sudenkorento.

Esa = häpeä! Ewa-yea = tuuti-tuu; tuutulaulu.

Gheezis = aurinko. Gitche-Gumee = Suuri Merivesi, Yläjärvi (Lake superior). Gitche Manito = Suuri Henki, Elämän Herra. Gushkewau = pimeys.

Hiawatha = viisas mies, opettaja; Mudjekeewis'in ja Wenonah'n poika.

Iagoo = eräs suuri kerskuri ja valehtelija, joka oli tarunomainen henkilö. Ininewug = "kiilamiehet", määrätyt pelinappulat "Kuppi-pelissä". Ishkoodah = tuli; pyrstötähti.

Jeebi = aave, henki. Jossakeed = profeetta, tietäjä.

Kabeyun = länsituuli. Kabibonok'ka = pohjatuuli. Kagh = piikkisika. Kago = älä! et saa! Kahgahgee = korppi. Kaw = ei. Kaween = eihän toki, ei suinkaan. Kayoshk = kajava, lokki. Keego = kala. Keewaydin = luodetuuli, "kotituuli". Kenabeek = käärme. Keneu = kotka (Aquila chrysaetus). Kenozha = hauki (Esox reticulatus). Koko-koho = huuhkaja. Kuntassoo = eräs luumun sydämmillä leikittävä leikki. Kwasind = vahva mies. Kwoneshe eli Dushkwoneshi = sudenkorento.

Mahnahbezee = joutsen. Mahng = lunni. Mahngotaysee = lunni sydän, urhoollinen. Mahnomonee = villiriissi. Mama = tikka. Manito = henki. Maskenozha = hauki (Esox lucius). Meda = lääkemies, poppamies. Medamin = parantamisen taito. Meenahga = mustikka. Megissogwon = suuri Helmisulka, velho ja rikkauden manito. Meshinauwa = piipun kantaja. Minjekahwun = Hiawathan rukkaset. Minnehaha = nauravavesi; vasiputous eräässä Mississippiin laskevassa joessa Fort Snelling'in ja St Anthonyn putouksen välillä; Hiawathan vaimo. Minewawa = miellyttävä humina, kuten esim. tuulen sohina puissa. Miche-Mokwa = Suuri karhu. Mishe-Nahma = suuri sampi. Miskodeed = kevätkaunokki (Glaytonia vircinica). Mitche Manito = paha henki. Mondamin = maissi (Zea mais). Mudjekeewis = länsituuli; Hiawathan isä. Mudway-aushka = laineitten loiskutus rannalle (onomatopoetinen sana). Mushkodasa = teiri. Muskoday = niitty.

Nahma = sampi. Nahma-wusk = minttu (Mentha viridis). Nagow Wudjoo = Yläjärven hietasärkät. Nawadaha = kaunolaulaja. Neebanawbaigs = veden haltiat. Nenemoosha = kulta, armas (hyväily-nimi). Nepahwin = unen haltia. Nokomis = isoäiti; Wenonah'n äiti. Nosa = isäni. Nushka = katso, katso!

Odahmin = mansikka. Ojeeg = kalanäätä (Mustela canadensis). Okahahwis = silli. Omeme = kyyhkynen. Onagon = malja; kuppi. Onaway = herää, Opechee = puna-rastas (Merula migratoria l. Turdus migratorius). Osseo = Iltatäbden poika. Owaissa = sinilintu (Sialia sialis). Oweenee = Osseon vaimo. Ozawabeek = pyöreä vaski- eli kupari-nappula kuppi-pelissä.

Pahpukkeena = heinäsirkka. Paimosaid = varkain hiipivä; varas. (Kts. muistutuksia). Pau-gug = kuolema. Pau-Puk-Keewis = kaunis Yenadizze; Huimapää. Pauwating = Sault Sainte Marie. Peboan = talvi. Pemican = kuivattu ja survottu puhvelin tai peuran liha. Pezhekee = piisoni. Pishnekuh = telkkä. Ponemah = manala, tuonela. Pugasaing = kuppipeli (kts. muistutuksia). Pugagawaugun = sotanuija. Pukwana = rauhanpiipun savu. Puk-wudjies = metsän pienet villit miehet, menninkäiset, peukaloiset.

Sah-sah-je-wun = kosken kuohut. Sahwa = Perca americana, eräs ahvenen sukuinen kala. Sehowisha = puro. Segwun = kevät. Shoda = pelikaani. Shabomin = karviaismarja. Shah-shah = kauan sitte. Shaugodaya = pelkuri. Shaugoshee = krapu. Shawondosee = etelätuuli. Shau-shau = pääskynen. Sheshebwug = sorsat: eräät kuppipelissä käytetyt nappulat. Shingebis = kuikka. Showain nemeshin = armahda l. sääli minua! Shuhshuhgah = sinikurki (Ardea herodias). Soangetaha = "vahvasydän", rohkea; urhoollinen. Suhbekashe = hämähäkki. Suggema = sääski.

Tamarack = lehtikuusi (Larix americana). Tawasentha = Normans hill. Albany kaunti, New-Yorkin valtiossa. Totem = perhevaakuna.

Ugh = kyllä; niin; merkitsee myöntymistä eli hyväksymistä. Ugudwash = aurinkokala eli möhkäkala (Orthagoriscus). Unktahee = veden jumala.

Wabasso = jänis; pohjonen. Wabeno = taikuri; velho. Wabenowusk = kärsämö. Wabun = itätuuli. Wabun Annung = "tähti idässä", aamutähti. Wagemin = käyrä maissitähkä; viljan varas. Wahonowin = intiaanien valitushuuto. Wah-wah-taysee = tulikärpänen (usean-sukuisia hyönteisiä kuuluvia heimoon Goleoptera). Wampum = simpukan kuorihelmiä. Waubewyon = valkea nahkaviitta. Wawa = villihanhi. Wawbeek = kallio. Wawbewawa = valkea hanhi. Wawonaissa = "whip-poor-will" ("lyö Ville-raiskaa") niminen lintu. (Antrostomus cosiferus), saanut engl. nimensä laulustaan. Waymukkwana = ukonkoira, karvamato. Wendigoes = jättiläiset. Wenonah = Hiawathan äiti Nokomis'in tytär. Whip-poor-will = lyö Ville parkaa, eräs yökehrääjälaji. Nimi johtuu sen laulusta.

Yenadizze = vetelehtijä ja peluri, intiaani-keikari.