Kuvaelmia itä-suomalaisten vanhoista tavoista 3: Kylänluvut
Part 5
-- Mielelläni minä laittaisin kanttorinkin emännälle tuomisia, mutta kun en häntä tunne, niin olkoon laittamatta tällä kertaa. Vastaisuudessa kun tulen hänet tuntemaan, niin laitan sitten, sanoi emäntä nauraen.
-- On niistä akoista välistä hyötyäkin, ilvensi koulumestari. Lapsen synnyttyä kannetaan rotinoita, annetaan hammasrahaa ja vieläpä hyvät ystävät muulloinkin tuovat tuomisia. Mutta sinulla ukkopahalla kun ei ole akkaa, niin saat olla tuomisitta.
-- Sinä saat ylpeillä akastasi, vastasi lukkari. Jos ei minulla ole akkaa tuomisia saamassa, niin ei sitä ole sitten vatiakaan velomassa.
Kun oli vielä kerran kiitetty ja jäähyväiset sanottu, lukuherrat ajoivat matkaansa.
-- Nyt on tukkajuhla tarkoin lopussa, sanoi Mauno-setä tupaan mennessään.
Toiset lukuvieraat läksivät myös matkaansa, vaan kestivieraat jäivät vielä huomiseksi, jolloin hekin runsaasti tuomisilla evästettyinä menivät kotiinsa.