Part 6

Olisi esimerkiksi varsin terveellinen laki Englannille, jos se voitaisiin saattaa voimaan, että tuloille määrättäisiin ylittämättömät rajat luokkien mukaan; ja että kunkin aatelismiehen tulot maksaisi hänelle kansa määräpalkkana tai -eläkkeenä, sen sijaan että hän mielivaltaisesti pusertaa ne vaihtelevana eränä tilustensa vuokraajilta. Mutta jos saisitte sellaisen lain hyväksytyksi huomenna, ja jos -- kuten siitä edelleen johtuisi välttämättömyydeksi -- vakauttaisitte noiden määrätulojen arvon säätämällä jonkun painomäärän puhtaita vehnäjauhoja lailliseksi maksuvälineeksi, joka vastaisi nimettyä rahaerää, niin ei kuluisi kahtatoista kuukauttakaan, kun jo toinen maksukanta olisi hiljaisesti levinnyt käytäntöön ja kasautuvan varallisuuden voima jälleen päässyt ilmenemään jonkun muun tarvikkeen tai kuvitellun vastikemerkin varassa. Kieltäkää ihmisiä ostamasta toistensa henkiä kultarahoilla, niin he ostavat simpukankuorilla tai kivitauluilla. On vain yksi parannus yleiselle puutteenalaisuudelle -- ja se on yleinen kasvatustyö, suunnattuna kypsyttämään ihmisiä ajattelevaisiksi, armeliaiksi ja oikeamielisiksi. Onhan kyllä ajateltavissa moniakin lakeja, jotka vähitellen parantaisivat ja voimistuttaisivat kansallista luonnonlaatua; mutta enimmäkseen ne ovat sellaisia, että kansallisen luonnonlaadun pitäisi jo paljon parantua ennen kuin se niitä sietäisi. Kansakuntaa saattaa nuoruudessaan autella laeilla niinkuin heikkoa lasta selkätu'illa, mutta vanhana se ei voi sillä keinoin suoristaa köyristynyttä selkärankaansa.

Ja sitäpaitsi -- maanomistus-pulma on pahimmillaankin sivuasia; jaettakoon maapallo miten hyvänsä, pääkysymykseksi jää järkkymättömästi: Kenen on sitä muokattava? Keiden meistä, lyhyeen sanoen, pitää muiden hyväksi suorittaa kova ja likainen työ -- ja millä palkalla? Kutka saavat mieluisan ja siistin työn, ja millä palkalla? Kutka jäävät työjärjestyksen ulkopuolelle, ja mitä maksetaan heille? Ja näihin seikkoihin liittyy omituisia siveellisiä ja uskonnollisia kysymyksiä. Missä mitassa on laillista imeä osa sielua hyvin monista henkilöistä näiden henkisten otoksien panemiseksi kokoon ja yhden hyvin kauniin tai ihanteellisen sielun tekemiseksi niistä? Jos tässä olisi kysymys pelkästä verestä eikä henkisyydestä, ja jos se siirto voitaisiin täydesti tehdä (kuten jo on lapsille tehtykin), -- niin että olisi mahdollista tehdä yhdestä henkilöstä siniverisempi herrasmies ottamalla määräerät verta laumaväen ryhmän käsivarsista ja sijoittamalla sen kaiken häneen, -- niin sellainen homma tietenkin hoideltaisiin; mutta salaisesti, arvatakseni. Mutta nyt -- koska heruttelemme aivovoimaa ja sielunelämää emmekä näkyväistä verta -- sitä saa tapahtua aivan avoimesti, ja me elämme, me herrasmiehet, herkullisimmasta saaliista, kärppien tavoin: me pidämme joukon moukkia kaivamassa ja ojittamassa ja yleensä tylsistymässä, jotta ilmaiseksi ravittuina saamme itsellemme kaiken ajattelu- ja tunne-elämän.

Onhan tosin tälläkin järjestelmällä puolensa. Jalosukuinen ja hienosti kasvatettu englantilainen, ranskalainen, itävaltalainen tai italialainen herrasmies (ja vielä verremmin vallasnainen) on suuri tuote; parempi luomus kuin enimmät kuvanveistokset, ollen kauniisti värikäs kuten soreamuotoinenkin, ja lisänään koko henkevyys; uhkea katseltava, ihmeellinen puhuteltava; eikä sitä voi saada -- sen paremmin kuin pyramidia tai kirkkoakaan -- ilman runsasta elämänavustusten uhraamista. Ja parempaa kenties on rakentaa kaunis ihmisolento kuin kaunis temppeli tai torni; ja ihastuttavampaa kohottaa kunnioittava katseemme paljon yläpuolellamme olevaan elolliseen kuin muuriin; mutta sen kauniin ihmisolennon on vain vastavuoroon täytettävä erinäisiä velvollisuuksia -- elävän vartiotornin ja vallituksen velvollisuuksia --, joista jälempänä tulee puhetta. _Tekijä_.

[17] Varsinkin vedonlyönnillä, joka Englannissa on kehittynyt suunnattomaksi villitykseksi hevoskilpailujen yhteydessä. _Suom._

[18] Näiden on esim. tarkoin kellonmäärin noudatettava kunkin satamapaikan nousu- ja laskuveden ennakolta laskettuja vaiheita. _Suom._

[19] 75 penniä runsaista 50,000 markasta.

[20] En tiedä mitä tämä merkitsee. Tuo sanamuoto tuntuu vain omituiselta yhteensattumalta erään lauselman kanssa, jonka jotkut meistä ehkä muistavat. Saattaa olla hyvä tallettaa tämän sanomalehti-selostuksen ohelle toinen leikkele, _Morning Post_-lehdestä; päiväys on jokseenkin samanaikainen -- perjantai, maaliskuun 10. p. 1865: -- "Mme. C:n _salons_, joiden valtiatar hoiteli emännyyttä taitavasti sovittautuvalla luontevuudella ja hienosävyisyydellä, olivat täpösen täynnä ruhtinaita, herttuoita, markiiseja ja kreivejä -- _miesseura_ tosiaan samaa, jota näkee ruhtinatar Metternichin ja madame Drouyn de Lhuysin illanvietoissa. Joitakuita englantilaisia päärejä ja parlamentin jäseniä oli saapuvilla, tuntuen suuresti nauttivan eloisasta ja huikaisevan arastelemattomasta nähtävästä. Toisessa huonekerrassa olivat illallispöydät sälytetyt kaikilla vuodenajan herkuilla. Jotta lukijanne saisivat hiukan käsitystä pariisilaisen elämäniloisen piirin hienostuneesta aterioimisesta, jäljennän ruokalistan, jonka mukaan illallinen tarjottiin kaikille kahdellesadalle vieraalle istualla kello neljältä. Erikoista yquemiä, johannisbergeriä, laffittea, tokaijia ja samppanjan valiolajeja tuotiin säästelemättömästi kaiken aamua. Illallisen jälkeen elpyi jälleen tanssiminen uudella innolla, päättäjäisinään _chaine diabolique_ [paholaiskarkelo] ja _cancan d'enfer_ [helvetinleiskuna. -- _Suom._] kello seitsemältä aamulla. Ruokalista oli tällainen: 'Consommé de volaille à la Bagration; 16 hors-d'oeuvres variés. Bouchées à la Talleyrand. Saumons froids, sauce Ravigote. Filets de boeuf en Bellevue, timbales milanaises chaudfroid de gibier. Dindes truffées. Patés de foies gras, buissons d'écrevisses, salades vénétiennes, gelées blanches aux fruits, gateaux mancini, parisiens et parisiennes. Fromages glacés. Ananas. Dessert.'" _Tekijä_.

[21] Minua ilahduttaa kaikesta sydämestäni sellaisen sanomalehden kuin _Pall Mali Gazetten_ perustaminen, sillä julkisen sanan mahti saattaa oppineiden, riippumattomassa asemassa olevien ja rehellisin aikein toimivien miesten käsissä sukeutua siksi kaikeksi, mitä sen on tähän asti turhaan kerskattu olevan. Sen julkaisija suo minulle sentähden varmaankin anteeksi, kun juuri kunnioituksesta lehteä kohtaan en jätä muistuttamatta kolmannen numeron 5. sivulla julkaistusta kirjoituksesta, joka oli jokaisessa sanassaan väärä, niin kiivaan väärä kuin voikin tulla ainoastaan rehelliseltä mieheltä, joka on lähtökohdakseen saanut ajatus-erheen ja seurauksista häilymättä kehittelee sitä tunnollisesti. Sen loppupuolella oli tämä merkillepantava lause:

"Hädän karvas leipä, ja hädän vesi -- niin, ja hädän makuusijat ja peitteet -- ovat ihan äärimmäinen suosio, minkä laki saisi antaa _kulkijamille pelkkinä kuljeksijoina_." Minä vain asetan vertauskohdaksi tälle Englannin sivistyneistön mielialan ilmaukselle v:lta 1865 osan sitä sanomaa, jonka julistamisessa oman aikansa herrasmiehille Jesajan piti korottaa äänensä kuin sotatorvi: "Riidaksi ja toraksi te paaston käytätte, ja puristetun nyrkin lyömiseksi. Eikö se ole paasto, johon Minä mielistyn, kun leipäsi nälkäiselle taitat ja kurjat _kulkijat_ [reunamuistutus: 'hätääkärsivät'] kotiisi saatat." Se aatoshairahdus, johon kirjoittaja oli kyhäyksensä alkuosassa eksynyt, kuului näin: "Sekoittaa vaivais-avustusten jakelijan tehtävät jonkun armeliaisuuslaitoksen toimihenkilön menettelytapoihin on suuri ja turmiollinen erehdys." Tämä lause on niin täsmälleen ja perinjuurin väärä, että sen sisältö on mielessämme käännettävä näin toisin kuuluvaksi ennen kuin voimme selvitellä mitään kansallishädässämme ilmenevää pulmaa: "Kaiken köyhäinhoitoa koskevan lainsäädännön perustuksena on todettava, että vaivais-avustusten jakelijat ovat kansakunnan almunantajia, joiden tulee suoda antejansa sikäli paljoa suuremmalla ja suoraluontoisemmalla sydämellisyydellä ja avokätisyydellä, kuin yksityiselle armeliaisuudelle on mahdollista, mikäli yhteinen kansallinen ymmärryskin ja voima voidaan olettaa yksityisen henkilön avustustoiminnan edellytyksiä suuremmiksi." _Tekijä_.

[22] Englannin korkeimman aatelin arvotamineihin kuuluukin todellinen päässäpidettävä kruunu. _Suom._

[23] Italiaan pistävä kulmake Italiaan joutunutta aluetta. _Suom._