Part 8

Kukkain lisäosista.

_Lisäosat_ (partes aceessoriae, bidelar), joita ainoastaan eräissä kukissa tavataan.

_lisäterä_ (paracorolla, bikrona), melkein terän muotoinen kukkalisäke, joka taitaa olla joko _yhdislehtinen_ (corona gamophylla) tahi _erilehtinen_ (c. eleutherophylla l. polyphylla). Itsekutakin erinäistä lehteä sanotaan _lisälehdeksi_ (parapetalum, bikronblad). _lisälehtinen_ (petala coronata, försedd med bikrona l. bikronblad) on erilehtinen terä pienillä suomumaisilla lehtikalvoilla terälehtien juuressa kukan sisällä. _kupurasulkuinen_ (faux fornicibus clausa, pipöppningen tillsluten af knölar) on yhdislehtisen terän nielu, kun siinä on paksumpia kuperia kyhmyjä eli _kupuroita_ (fornices, hvälfda knölar), ja _nystysulkuinen_ (faux fornicibus subulatis clausa), kun kyhmyt ovat oramaisia. _sulettu_ (faux clausa, sluten) ja avoin (f. pervia l. nuda) osottavat yhteisesti nielussa jotain sulkua olevan tahi ei olevan. _valhehede_ (parastemon, falsk ståndare), heteen kaltainen lisäke. _mesinystyrä_ (glandula nectarifera, honingsglandel). _mesihuokonen_ (porus nectariferus, honingspor). _mesikolo_ (fovea nectarifera, honingsgrop), joka on milloin paljas, milloin _suomukatteinen_ (fovea squama tecta, täckt med ett fjäll). _mesijuova_ (plica l. stria nectarifera, honingsfåll), pitkin terää tahi kupulehteä. _mesikannus_ (calcar nectariferum, honingssporre), kun joku kukkaosa on venynyt pitkämäiseksi onneksi mesipiteeksi.

Kasvien väreistä.

_Valkea_ (albus, hvit). _valkeanhohtava_ (candidus, glänsande hvit). _lumivalkea_ (niveus, snöhvit). _luuvalkea_ (eburneus, elfenbenshvit), kiiltävä ja valkea kuin elefantin luu, vähän kellahtava. _maidonkarvainen_ (lacteus, mjölkhvit), hiukan sinehtävä. _hopeankarvainen_ (argenteus, silfverhvit), kiiltävä ja vähän sinettävä. _vaalea l. vaalakka_ (albidus l. albicans, hvitaktig), vaalean hallava, vähän harmaahtava. _harmaa_ (cinereus, grå), tuhkankarvainen. _mustanharmaa_ (griseus, mörkgrå). _vaaleanharmaa l. vesiharmaa_ (canus l. incanus, ljusgrå), tavallisesti hienokarvaisista pinnoista. _vehreänhallava_ (glaucus, grågrön), harmaanvehreä. _jäänkarvainen l. lyjynkarvainen_ (plumbeus, blygrå). _hiirenkarvainen_ (murinus, gråbrun), ruskealle vivahtava. _likaharmaa_ (sordidus, smutsgrå), vaalahtava. _musta_ (niger, svart), sysimusta. _nokimusta_ (ater, kolsvart l. sammetssvart), kuin sametti. _mustankiuhtava_ (coracinus, korpsvart), mustanviherä kuin korpin sulka. _pikimusta_ (piceus, becksvart), ruskealle vivahtava. _palomusta_ (sphacelatus, svartbränd), ikäänkuin poltettu. _tumpura_ (brunneus, mörkbrun). _ruskea_ (badius l. castaneus, kastaniebrun). _mustanruskea_ (spadiceus, glänsande brun), kiiltävä. _ruskeanmuseva_ (fuscus, mellanbrun), mustalle ja harmaalle vivahtava. _rusettava_ (cinnamomeus, kanelbrun), punottava kuin kanelin kuori. _ruosteenkarvainen_ (ferrugineus, rostbrun). _maksankarvainen_ (hepaticus, lefverbrun), keltaiselle ja vehreälle vivahtava. _mustanrusappa_ (fuligineus l. fuliginosus, fotbrun), kuin noenkarsta. _likaruskea_ (luridus, smutsbrun), kellertävä. _punainen_ (ruber, röd), mansikan karvainen. _ehtapunainen l. turkinpunainen_ (coccineus, puniceus l. phoeniceus, skarlakansröd l. högröd). _ruusunpunainen_ (roseus, rosenröd), helakan punainen. _veripunainen l. veriruskea_ (sanguineus, blodröd), tummempi edellistä. _lihankarvainen_ (carneus, köttröd). _vaaleanpunainen_ (incarnatus, blekröd). _tiilenkarvainen_ (lateritius, tegelröd). _ruskeanpunainen_ (miniatus, mönjeröd), vähän keltaiselle vivahtava ehtapunainen. _tulipunainen_ (flammeus, eldröd), vielä kellahtavampi, kun edellinen. _punakellervä_ (cinnamomeus, kanelbrun, cinnoberröd), kuin kanelin kuori. _ruskea_ (rufus, rödbrun). _tummanpunainen l. purpurainen_ (purpureus, purpurröd), sinelle vivahtava. _mustanpunainen_ (atropurpureus, dunkelt purpurröd). _keltainen_ (luteus, gul). _kullankarvainen_ (aureus, guldgul), heleän keltainen. _tummankeltainen_ (citrinus, citrongul). _vahankarvainen_ (cerinus, vaxgul). _rikinkarvainen_ (sulphureus, svafvelgul), kuin tulikivi viheränpuuhuva. _vaaleankeltainen_ (flavus, ljusgul), voilakka, voinkarvainen. _olenkarvainen_ (stramineus, halmgul), vähän vaaleampi edellistä. _kellervä_ (fulvus, mörkt guldgul), punaiselle vivahtava. _ruskeankeltainen_ (ochraceus, brungul). _ruskeanhallava_ (helvolus, grått brungul). _punakellervä_ (aurantiacus, pomeransgul l. orangegul). _keltapunainen_ (vitellinus, rödgul), kuin munan ruskuainen. _tummanruskea_ (croceus, saffransgul), kuin saframi. _kulonkarvainen_ (lividus, gulblå), vivahtava keltaiselle, harmaalle ja sinelle. _likakeltainen_ (ochroleucus, blekt smutsgul), vaalahtava. _vehreä_ (viridis, grön). _ruohonpäinen_ (prasinus, gräsgrön). _vehreänsinervä l. siniviherä_ (aeruginosus, blågrön). _sapenkarvainen_ (olivaceus, olivgrön), viherä ja kellertävä. _mustanviherä_ (atrovirens, svartgrön). _sininen l. keskisininen_ (caerulaeus, blå, mellanblå). _mustansininen_ (cyaneus, mörkblå). _vaaleansininen_ (azureus, himmelsblå), taivaan sininen. _sinipunerva l. punasinervä_ (violaceus, violett). _sinikiuhtava_ (lilacinus, ljust violett), vaaleampi edellistä. _sinihallava_ (caesius, blågrå), hauvinkarvainen. _kahdenkarvainen_ (discolor, tvåfärgad), joka ei ole yhdenvärinen molemmilta puolilta. _yhdenvärinen_ (concolor, likafärgad l. enfärgad), kummaltaki puolelta yhdenkarvainen eli samanvärinen. _paikullinen l. kirjava_ (variegatus, fläckig l. brokig), erivärisillä paikuilla, pilkuilla eli tähneillä. _muuttovärinen_ (versicolor, ombytande färg), joka oikeastansa kasvaessa muuttaa värinsä. _lähtövärinen_ (decolorans, mistande sin färg), josta alkuperäinen väri aikaa myöten lähtee. _värivanteinen_ (zonatus, ringformigt tecknad), kun on vaaleampia tahi tummempia erivärisiä vanteita tahi vannepuoliskoita ympäri jonkun osan. _sumea l. raukea_ (opacus, matt färgad). _loistava l. kiiltävä_ (lucidus l. nitidus, glänsande). _kiuhtava l. läikkivä_ (micans, skiftande). _läpihohtava l. kuultava_ (pellucidus l. diaphanus, färgad och genomskinlig), kun värilliset osat ovat läpikuultavia. _lasinvärinen_ (hyalinus, saknande allt färgämne l. hvitaktigt genomskinlig).

Mausta ja hajusta.

_Haiseva l. pahahajuinen_ (foetidus, illa luktande). _hajahtava, imanne l. maikava_ (fragrans, starkt välluktande). _hapahka, kilappa l. kilpeä_ (subacidus l. acidulus, syrlig). _hapan l. muikea_ (acidus, sur). _huumaava, myrkeä l. tympäisevä_ (narcoticus, narkotisk, döfvande l. rusgifvande, vanl. giftig). _hyvähajuinen_ (suaveolens, välluktande). _hyvämakuinen, makea_ (dulcis, söt). _imelä l. rievä_ (subdulcis l. dulciculus, sötaktig). _iskuinen l. tahmea_ (viscidus, klibbig). _karkea l. karmea_ (acerbus, kärf). _karvas, katkera l. kitkerä_ (amarus, bäsk). _kimpura l. vinkerä_ (adstringens l. stypticus, sammandragande). _kirmakka, kirpeä, tuikea l. äikeä_ (acris, bitter l. skarp). _kirpaiseva, kirveltävä, polttava l. vihava_ (urens, brännande). _kisumainen_ (hircinus, frän, luktande bock). _kynsilaukan hajuinen l. -makuinen_ (alliaceus, lökartad till lukt l. smak). _lemaava, löyhkävä l. väkevähajuinen_ (graveolens, starkt, mindre behagligt luktande). _luteenhajuinen_ (cimicinus, vägglusluktande). _läätevä, tylkeä l. tympeä_ (nauseosus, äcklig l. vämjelig). _mauton, tuima l. äitelä_ (insipidus, fadd l. smaklös). _maikea k. naukea_ (mitis, mild). _pahamakuinen_ (ingrati saporis, illa smakande). _ruusuhajuinen_ (rosaceus, luktande af törnrosor). _ryytimäinen, ryytihajuinen, ryytimakuinen_ (aromaticus, aromatisk l. kryddaktig, -lik). _suolainen_ (salsus, saltaktig). _vetinen_ (aquosus, vattenaktig).

Samoin kuin edellisissä sanoissa on hajua ja makua _kynsilaukkaan, luteisiin, ruusuun_ j.n.e. verrattu, verrataan niitä välistä muihinki tuttuihin aineisiin, _aneksiin, kamferttiin, kaneliin, minttuun, myskiin, pihkaan_ j.n.e.

Kasvipaikoista.

_Tunturit_ (alpes, fjäll), joiden kukkuloilta lumi ei koskaan sula. _tunturialusta, tunturiliepeet_ (regio subsylvatica, skogsregionen), metsäinen piirikunta tunturien juurilla, joissa alempana kasvaa petäjiä, ylempänä koivuja. _tunturilaide_ (r. subalpina, subalpina regionen), vähitellen kohoava tunturin sivu, jossa parhaasta päästä kasvaa pensaita, vaivaiskoivuja, sammalia j.n.e. _tunturiselkä l. -selkämä l. -laki_ (r. alpina, fjällregionen), puut ja pensaat katoavat, maa kovenee. Tässä piirissä tavataan enin tunturikasveja. _vilupiiri_ (r. frigida, köldregionen), kivinen, kallioinen ja rotkoinen tunturin niska vähän ylempänä edellistä piiriä, harvinaisilla kasveilla. _lumipiiri_ (r. nivalis, snöregionen), ikuisten lumien laiteet. _vuoret l. vaarat_ (montes, bergshöjder). _maanselät, selänteet, harjut, särkät_ (juga saxosa et arenosa, landtåsar). _mäet, töykämät_ (colles, mindre bergshöjder). _kalliot_ (rupes, rupestria, klippor). _vierikot, kalliovierut, jyrkylät_ (praerupta, branter). _mäkirinteet, ahteet_ (declivia, bergsluttningar, backar). _louhikot, kivikot, röyteiköt_ (lapidosa, petrosa, saxosa, stenhölster). _hietamaa, santamaa, hiesukko_ (arenosa, sandjord). _somerikko_ (glareosa, grus). _sorahiekka_ (sabulosa, gröfre sand). _rauniot_ (ruderata, ruiner). _kiviseinät_ (muri, murar). _seinävieret_ (parietes, plank och väggar). _katot, turvekatot, olkikatot_ (tecta, tak). _kylätienoot, asuntopaikat_ (vici, pagi, hyar). _pihat_ (aulae l. arae, gårdar). _ryytimaat_ (oleracea, kryddgårdar). _omenatarhat_ (pometa l. pomaria, äplegårdar). _puutarhat, puistot_ (horti, trädgårdar). _lehtokujat_ (ambulacra, gångar, alléer). _tiet, tievarret_ (viae, vägar). _viljelömaat_ (culta, odlade ställen). _pellot_ (arva, åkrar). _toukopellot_ (segetes, sädesåkrar). _kesantopellot_ (vervacta, trädesåkrar). _pientaret_ (versurae, åkerrenar). _aitovieret_ (sepes, gärden, häckar). _vainiot_ (agri, åkerfält). _niitut, nurmet_ (prata, ängar). _laitumet, karjamaat_ (pascua, betesmarker). _ahot, lakeat, aukot, kankaat_ (campi, planities, fält och slätter). _kanarvikot_ (ericeta, ljunghedar). _laksot, lantot, notkot_ (valles, dalar). _arot, alhot, alangot_ (loca humilia, dälder). _lehdot_ (luci, lundar). _kalve-, siimes-, pimento- l. varjopaikat_ (umbrosa, skugga). _päiväpaikat, päivänalaiset paikat_ (aprica, solsken). _viidat, vesakot, pensaistot, vehmastot_ (virgulta, fruticeta, dumeta, busksnår, ungskogar). _metsät_ (silvae, skogar); _korvet_ (deserta, öknar). _salot, pimentolehdot, lehtimetsät_ (nemora, mörka löfskogar). _aarniometsät_ (silvae vetustae, urskogar). _havumetsät, havikot, kuusistot, petäjistöt, hongistot_ (pineta, barrskogar). _pajustot_ (saliceta, videsnår, videskogar). _haavistot_ (populeta, aspskogar). _vetiset, kosteat paikat_ (uda, fuktiga ställen). _vesiperät_ (uliginosa, sanka ställen). _luhdat, tulvapaikat_ (inundata, öfversvämmande ställen). _nevat, levät, jängät_ (paludes, kärr). _suot, rämeet, rämeiköt_ (paludes caespitosae, tufviga kärr). _lamperot, lammikot, kuljut, liejut, liemot_ (stagna, piscinae, träsk, vattenpölar). _lähteet, hetteet, vesihuovut_ (fontes, källor). _purot, ojat, nivat_ (rivuli, bäckar, diken). _joet, virrat_ (fluvii, floder). _jokivarret, jokirannat_ (ripae, flodstränder). _vesi_ (aqua, vatten). _järvet_ (lacus, sjöar). _meri_ (mare, haf). _merenrannat_ (littora marina, hafsstränder).

Pituuden ja leveyden mitoista.

_linjan pituinen tahi levyinen_ (lineam longus vel latus, af en linies längd eller bredd), 1/12 tuumaa. _kynnen pituinen l. levyinen_ (unguicularis, semuncialis, half tum lång eller bred), 1/2 tuumaa. _tuuman pituinen l. levyinen_ (uncialis l. pollicaris, tumslång l. bred), 1 tuuma. _sormen pituinen_ (digitalis, fingerslång), 3 tuumaa. _syrjäkämmenen levyinen_ (palmaris, af handens bredd), 3 tuumaa. _vaaksan pituinen l. levyinen_ (spithameus, qvarterslång), 7 tuumaa. _isovaaksan pituinen_ (dodrantalis, spannlång), 9 tuumaa. _jalan pituinen_ (pedalis, fotslång), 12 tuumaa. _kolmikorttelinen_ (cubitalis, halfannan fot), 18 tuumaa. _kyynäräinen_ (ulnaris l. brachialis, alnslång), 24 tuumaa. _miehen l. sylenpituinen_ (orgyalis, manslång, samnslång), 3 kyynärää.

Jälkisananen.

Työni päätteeksi sopinee mainita, että olen parhaan taitoni jälkeen jo vuosikauden ja runsaamminki näitä edellisiä kasviopin sanoja puolet aikojani miettinyt ja työssäni seurannut _Haynen, Bischoffin, Hartmanin_ ja varsinkin _Arrhenius'en_ kasvien tutkioille hyvin tuttuja sama-aineisia laitoksia muilla kielillä. Missä minullen ei ole onnistunut oikein somia ja sopivia suomenkielisiä sanoja saada, siinä jälkeisilleni onnistukoon paremmin. Olkoonki miten tahansa, toki toivon tällä työllä näyttäneeni suomenkielen yltävän ja taipuvan tämmöisiinkin yrityksiin, Ruotsalaiset vanhan tapansa mukaan arvelkoot sen varoista ja sopivaisuudesta, mitä milloinki tahtovat. Eipähän ole ollut pakko semmoisia muukalaisia sanoja, kun esimerkiksi _androgynus, cellula, dicotyledo, concavus, cryptogamus, ovalis, phyllodium, pistilla, stipula_ y.m. sillä tavoin suomenkieleen sekoittaa, kun Ruotsalaiset niistä -- epäilemättä kyllä suureksi hyödyksi ja kielensä kunniaksi -- ovat saaneet sanansa _androgynsk, cellul, dikotyledon, konkav, kryptogam, oval, phyllodium, pistill, stipel_, jotka arvattavasti ynnä monen muun kumppalinsa kanssa ovat Ruotsin kansan hyvin helpot ymmärtää ja muistossa pitää. Eikä myös ole tarvinnut, niinkuin ruotsinkielessä usein tapahtuu, 3:lla, 4:llä tahi useammalla sanalla sanoa, mitä latinan tahi kreikan kielessä sanotaan yhdellä.

Yhdyssanain edellisistä puolista vastaavat eri kielissä toisillensa:

suom. yksi- kaksi- kolmi- neli- viisi- kuusi- seitsen- latin. uni- bi- tri- quadri- quinque- sex- septem- kreik. mono- di- tri- tetra- penta- hexa- hepta- ruots. en- två- tre- fyr- fem- sex- sju-.

Semmoisten sanain jälkimäinen puoli nimittää itsen asian eli aineen ja edellinen puoli vaan sanoo, jos niitä on yksi eli useampi. Enimmät sanat sitä laatua, joiden alkuna on yksi-, uni-, mono-, en-, tavataan siis myöskin aluilla kaksi-, bi-, di-, två- j.n.e. Se on sitä varten muistutettava, että jos semmoisia yhdyssanoja ei aina löydettäisi yhdellä, niitä silloin taidetaan jolla kulla toisella alulla etsiä.

Tarkoitukseni on ollut saada vaan ne sanat suomennetuksi, joita tavallisesti käytetään ilmisiittiöisten kasvien muodon selittämiseksi, taikka niiden toinen toisestaan erottamiseksi; niillä, jotka erittäin kuuluvat salasiittiöisiin kasveihin taikka kasvielon eli sisällisen laadun ja luonnon esittämiseksi, en ole tahtonut tätä työtäni laajentaa.

Se joka lähtee virheitä ja puuttuvaisuuksia urkkimaan, löytää niitä kyllinki tässä kokeessani, mutta olkoonpa niitä miten hyvänsä, tavattakoon siinä jos paljonki sopimattomia sanoja ja muuta moittimista, niin kuitenki, kaikitenki

Ladun laitoin, latvat taitoin, Oksat karsein, tien osotin, Somemmille suorijoille, Tarkemmille taitajille, Nuorisossa nousevassa, Polvessa ylenevessä.

Helsingistä 1 joulukuuta 1858.

E. L.