Part 6

_vihneellinen_ (aristata, försedd med agnborst) ja _vihneetön_ (mutica l. exaristata, saknande agnborst). _kauna l. teräakana_ (glumellula l. lodicula, kronfjäll), pari kolme pienoista, läpikuultavaa akanaa siitinten juuressa; ovat heinäkukkain teränaiheita, joita ei kuitenkaan kaikissa tavata. Ennen arveltiin niitä _mesipiteiksi_ (nectarium, honingsgömme) ja nimitettiin myös _mesivareiksi_ (squamae nectariferae, honungsfjäll). _sukainen kupu_ (perigonium setosum, borstlik blomkalk) ja kupusukaset (setae perigoniales, blomkalksborster) kuuluvat heinäketten selitykseen. Niillä tavallisesti on kuusi tahi useampaa hapsimaista sukaa siitinten ympäri. Mitenkä nämät suat peittävät tahi ei peitä siementä, sanotaan sitä _sukapeitteiseksi_ (setis perigonii stipatum l. cinctum, omgifven af borster) tahi _suattomaksi_ (nudum l. setis orbatum, saknande borster). _pullakkomainen_ (perig. utriculare l. urceolatum, flasklik) on heinäketten kupu, kun se kukkimisen jäljestä muuttuu _pullakon_ (utriculus) näköiseksi siemenkotiksi. Mesipiteeksi tahi verhoksi arveltuna on seki ennen saanut toisen nimen _mesipullakko_ (nectarium urceolatum), tahi _verhopullakko_ (calyx utriculatus). _lyhytaikuinen, menehtyvä_ (deciduus, senare affallande), _pysyvä_, _kuihtuva_ (emarcidus l. marcescens, förvissnande) ovat terä ja verho, mikäli varisevat jo kukkimisen alussa, heti jälkeen, myöhemmin kukkimisen perästä taikka jo varrella kuihtuneina. _siemenlatvainen_ (epigynus l. superus, fästad öfver frukten), _siemenvartinen_ (amphigynus, fästad omkring frukten), _siemenjuurinen_ (hypogynus l. inferus, fästad under frukten) ovat terä ja kupu, mikäli lähtevät siemenen eli hedelmän päältä, keskeltä tahi alta. _kukanaihos_ (aestivatio l. praefloratio, blomfodrets och blomkronans knoppläge) on _kukkasilmikossa_ (alabastrum, blomknopp) tavattava kukan ensialku, joka samoin kuin lehtiaihoskin edellä saattaa olla _paanuttu, poimuinen, vastakierteinen_, tahi: _laitavierinen_ (aestivatio valvata, kantlagd), kun verhon tahi terän lehtialut ovat laidoittain toisensa vieressä, ei limitysten. _limikierteinen_ (ae. contorta, vriden), kun joka lehdenalku laidallansa peittää vierellisen lehden, toiselta puolen itse samoin peitetty. _kurttuinen_ (ae. corrugativa, hopskrynklad), kun lehdenalut ovat sekä pitkin että poikkipäin ilman järjestyksettä rypystyneet. Itseä terälehteä tässä tilassa sanotaan kurtistuneeksi (petalum corrugatum, sammanskrynklad i knoppen). _purjepeitteinen_ (ae. vexillaris, segeltäckt), hernekukkain lehtiaihos, jossa purje peittää siivet, siivet venheen. _kypäripeitteinen_ (ae. galearis l. cochlearis, hjelmtäckt), huulikukan lehtiaihos, jossa kaikki muut laideliuskat ovat kypärin sisään kääriytyneet. _hede_ (stamen, ståndare), kasvien urospuolinen siitin kolmella eri osalla _palho, ponsi ja siitepöly_. _palho_ (filamentum, sträng), heteen varsi eli ponnen alainen osa. Välistä palhoa ei olekkaan ja silloin sanotaan pontta _palhottomaksi_ (sessilis, oskaftad). _rihmamainen ja oramainen_ palho. _nuijamainen_ (f. clavatum, klubblik), liereä, paksulatvainen. _leveäkantainen_ (f. basi dilatatum, plattadt vidgad nedtill) ja _leveälatvainen_ (f. apice dilatatum, plattadt vidgad upptill), ala- tahi ylipäästä levennyt. _terämäinen_ (f. petaloideum, kronbladslik), leveä ylempätä. _kaksipäinen_ (f. bifurcum, gaffellikt tvåklufven) ja _kolmipäinen_ (f. tricuspidatum, treuddig) on palho harvoin, eikä silloinkaan kun ainoastaan yhdessä päässä ponnellinen. _ponsi_ (anthera, knapp), heteen päässä oleva, usein nyhämäinen eri osa, jossa siitepöly valmistuu. Sillä on tavallisesti kaksi pikkuruista _lokeroa_ (loculamentum, rum), joiden välissä on _ponsikalvo_ (connecticulum, knappband). Tavallista pontta sentähden sanotaanki _kaksilokeroiseksi_ (a. bilocularis, tvårummig). Ylen harvassa tavataan _yksilokeroisia_ (a. unilocularis, enrummig) ja vieläki harvemmassa _nelilokeroisia_ (a. quadrilocularis, fyrrummig) ponsia. _sivuluomainen_ (a. lateraliter dehiscens, öppnande sig på sidan) on se ponsi, joka avauu ja laskee siitepölynsä sivusta tahi _sivuluomasta_ (rima, längdöppning) ulos. Sen se tekee milloin _ulospäin_ (extrorsum, utåt), milloin _sisäänpäin_ (introrsum, inåt). _latvaluomainen_ (a. apice dehiscens, öppnande sig i spetsen), kun ponsi avauu ja luopi siitepölynsä päästä joko poikkitelaisesta halkeamasta tahi yhdestä eli useammasta reiästä. _poikkitelainen_ (a. horizontalis l. incumbens, tvärliggande) on ponsi, kun keskikohdasta on poikkipuolin palhon päässä kiinni, ja silloin on se usein myös _keikkuva_ (a. versatilis rörlig). Muuten saattaa ponsi olla _pystönäinen_ ja _kallas_. _kaksisarvinen_ (a. bicornis, tvåhornig) ja _kaksipäinen_ (a. bicuspidata, tvåuddig) on ponsi, kun sillä on kaksi sarven tahi tutkaimen muotoista erinäistä _lisäkettä_ (appendix, bihang). _siiteponsinen_ (stamen fertile l. perfectum, fruktbar) on hede täysinäisellä, siitepölyisellä ponnella. _joutoponsinen_ (st. sterile l. imperfectum, ofruktbar), se hede jonka ponsi ei tee siitepölyä. _vajaponsinen_ (st. abortivum l. castratum, felslagen), hede jolla pontta ei ole ollenkaan. _siitepöly_ (pollen, frömjöl) on hienukkaisia pölähtäviä rakkoja n.k. _siitehiukkoja_ (grana pollinis, frömjölskorn), joiden sisässä on _siitinneste_ (fovilla, befruktningsvätska). _pohjus_ (torus), hedetten tahi hedetten ja terän aluspaikka, josta ne lähtevät. Vaillinaisissa kukissa on se ainoastaan _hedepohjus_ (ståndarfäste), täysinäisissä myös teräpohjus (kronfäste). _verhovarainen_ (sammanväxt med blomfodret), kun pohjus on yhteen kasvettunut verhon kanssa, _verhoheteisten_ (calyciflorae) kasvien jaksossa. _itsevarainen_ (fri) on pohjus, joka ei ole yhdistyksessä verhon eikä terän kanssa _pohjaheteisissä_ (thalamiflorae) kasveissa. _terävavainen_ (sammanväxt med blomkronan), kun pohjus on yhdessä terän kanssa, teräheteisissä (corolliflorae). _siemenlatvainen_ (stamen epigynum, fästad ofvanpå fruktämnet) on hede, joka lähtee siemenen päältä. _siemenvartinen_ (st. amphigynum, fästad omkring fruktämnet), keskipaikalta siementä lähtevä hede. _siemenympärinen_ (st. perigynum); siemenympärisiksi sanotaan heteitä, kun ovat kiinni verhossa siemenen ympärillä. _siemenpohjainen_ (st. hypogynum, fästad under fruktämnet), siemenen alta lähtevä hede. _määrälukuisia_ (stamina definita, till antalet bestämda) ovat heteet, joita aina on yhtä monta yhdessä lajissa, eikä yli kahdenkymmenen. _epälukuisia_ (st. indefinita, till antalet obestämda), kun heteitä on yli kahdenkymmenen. _yksirivisiä_ (st. uniserialia, fästade i en rad), kun kaikki heteet lähtevät yhdessä rivissä. _kaksi-, kolmi-, monirivisiä_ (st. bi-, tri-, multiserialia, fästade i två, tre, flere rader), kun heteet useammissa riveissä lähtevät pohjuksestansa. _erinäisiä_ (st. libera, sinsemellan fria), kun sekä palhollaan että ponnellaan heteet ovat erin toisistaan. _yhtyneitä_ (st. connata, sammanväxta), kun heteet jollain tavalla ovat yhdistyksessä keskenänsä. _yhdispalhoisia_ (st. filamentis connata, sammanväxta med strängarne), yhteen kasvaneilla palhoilla. _yksi-, kaksi-, kolmi-, monikuntaisia_ (st. mon-, di-, tri-, polyadelpha, sammanväxta med strängarne i en, två, tre, flere stammar), kun yhdispalhoiset heteet ovat yhdessä, kahdessa, kolmessa tahi useammassa kimpussa. _yhdispontisia_ (st. antheris connata, sammanväxta med knapparne), kun hedetten ponnet ovat yhteen kasvettuneet kuin torveksi, joka aukeaa ja luopi siitepölyn sisäänpäin. _liitepontisia_ (st. antheris cohaerentia, sammanhängande med knapparne), kun ponnet ovat kiinni toisissansa ilman yhteen kasvamatta. _tasapitkiä_ (st. aequalia, lika höga) ovat heteet, kun toinen ei ole toistaan pidempi, muuten _eripitkiä_ (inaequalia, olika höga). _kaksivaltiaita_ (st. didynama, tvåväldige), kun kukan neljästä heteestä kaksi on pidempää, kaksi lyhempää. _kolmivaltiaita_ (st. tridynama, treväldige), kun kuudesta heteestä kolme on pidempää, kolme lyhempää. _nelivaltiaita_ (st. tetradynama, fyrväldige), kun kuudesta heteestä neljä on pidempää, kaksi lyhempää. _viisivaltiaita_ (st. pentadynama, femväldige), kun kymmenestä heteestä viisi on pidempää, viisi lyhempää. _parivaltiaita_ (st. diplodidynama, dubbelt tvåväldige), kun kukan viidestä heteestä kaksi ylimäistä ovat pisimmät, kaksi keskimäistä vähä lyhemmät ja alimainen yksinäinen hede lyhin. _torvisisäisiä_ (st. inclusa, inneflutna) ovat heteet kun eivät ulotu terän torvesta esille, muuten ulottavia. _emi_ (pistillum, pistill) kasvien naaraspuolinen siitin hedetten ja koko kukan keskellä. Sillä on kolme eriosaa: _hedelmys, vartalo_ ja _luotti_. _sikiäinen_ (germen, fruktämne) on emin alusosa, joka sitte siittyneenä valmistuu hedelmäksi. Siinä on päälimmäisnä yksi eli useampaa _sikiäislehteä_ (carpophyllum, fruktblad) ja niiden sisällä _siemenaiheet_ (ovula, obefruktade frön) _napasuonestaan_ (funiculus umbilicaris, frösträng) _istukassa_ (placenta, fröfäste) kiinni. _kukanalainen_ (germen inferum, sittande under blomman) on sikiäinen _siemenlatvaisessa_ kukassa, ja _kukanpäälinen_ (superum, sittande öfver blomman) _siemenjuurisissa_. _vartalo_ (stylus, stift) emin keskimäinen osa sikiäisen ja luotin välillä. _latvaperäinen_ (stylus terminalis, utgående från spetsen af fruktämnet) sikiäisen päästä lähtevä vartalo. _sivuperäinen_ (st. lateralis, utgående från sidan af fruktämnet) ja pohjaperäinen (st. basilaris, utgående från basen af fruktämnet) on vartalo, kun lähtee sikiäisen sivulta tahi pohjasta. _luotti_ (stigma, märke), emin latvaosa, joka vastaan ottaa auvenneesta ponnesta lähtevän siitepölyn. _hapsimainen_ (stigma filiforme, trådlik) on heinäkukan luotti, ei merkittävästi erouva sen pitkulaisesta vartalosta, jonka pää, s.o. luotti, ja usein tyvikin on sekasortoisesti pehmytkarvainen ja kukan latvaa ulompana. _hahtuvamainen_ (st. aspergilliforme, penselformig), heinäkukan luotti tiheillä pitkillä karvoilla ja ulottava kukan keskipaikalta tahi niskasta, muuten samallainen, kun edellinenki. _töyhtöinen_ (st. penicellatum l. penicelliforme, pensellik), heinäkukan luotti latvatöyhdöllä. _sulkamainen_ (st. plumosum, fjäderlik), vartaloton tahi lyhytvartinen heinäkukan luotti, lyhyillä yksi- tahi kaksirivisillä karvoilla, ulottava kukan alapäästä tahi kokonaan ulottamaton. _palleroinen, ponsimainen_ (knapplik) _pallopuoliskoinen_ (st. hemisphaericum, halfrund), _nuijamainen, tuuttimainen_, _munapyöreä_, ovat ennen selitettyjä tahi itseselviä luotin erotussanoja. _läpipäinen_ (st. perforatum, genomborrad) on luotti epäselvällä aukolla päässänsä. _tahkulainen_ (st. lamellatum, skiflik), yhdeksi tahi useammaksi tahkulaksi (lamella, skifva) litteynyt luotti, ja sikäli _yksi-, kaksitahkulainen_ j.n.e. (st. uni-, bilamellatum etc, en-, tvåskifvig o.s.v.) _ristimäinen_ (st. cruciatum, korslik), ristimäisesti neljäksi jakaunut luotti. Sanotaan myös _nelihalkoiseksi_, _nelilohkoiseksi_ j.n.e. _sädejakoinen_ (st. radiatum, strållik), vartaloton, tähtimäinen luotti kohdastaan sikiäisen päässä. _latvaperäinen ja sivuperäinen_ on luotti, mikäli istuu vartalon päässä tahi kyljessä. _johteinen_ on luotti joka juoksee alaspäin kahdenpuolen vartaloa. _vartaloton_ (st. sessile, oskaftad), kohdastaan sikiäisen latvasta lähtevä luotti. _vajounut_ (st. immersum, insänkt), sikiäisen sisään painunut vartaloton luotti. _siitintukku_ (androstylium, könpelare), kun heteen palhot ovat emin vartalon kanssa kasvettuneet yhteen tukkuun, jossa sekä ponnet että luotti istuvat. _siitinlakka_ (stylostegium l. gynostegium, slifttäcke), kun ponnet ovat kiinni kasvettuneet kukan kahteen vartaloon, ja levennyt kilpimäinen luotti peittää ne.

Hedelmästä.