Part 3

_kupuva_ (petiolus ventricosus, bukig), keskeltä tursea eli pöyheä. _tuppimainen_ (p. vaginans, slidformig), kun ruoti on varren puolelta laajennut ja tupenmoisesti varren ympäri kääriytynyt. _sulitettu_ (p. alatus, vingad), kahdella lehtimäisellä syrjällä. _kärhikäs_ (p. cirrhiferus, klängebärande), kärheksi jatkuva. _lehdentö_ (phyllodium, bladlikt bladskaft), lehtimäisesti laajennut ruoti puuttuvalla emälehdellä. _ruodikas_ (fol. petiolatum, skaftadt blad), jolla on ruoti. _Tuppimaisilla lehdeillä_ (folia vaginantia, slidomfattande blad) on _tuppi_ (vagina, slida), joko _halkinainen_ (v. fissa l. divisa, öppen l. klufven), taikka kokonainen (v. integra l. indivisa, hel). Jos tuppi muuttuu lehdeksi, sanotaan sitä _lehdestäväksi_ (v. foliifera, bladbärande), muuten _lehdestymättömäksi_ (v. aphylla, bladlös). _ruoditon_ (fol. sessile, oskaftad), kun emälehti on suorastaan varressa kiinni. _johteinen_ (f. decurrens, nedlöpande), kun lehti kannastaan jatkuu ja juoksee vartta myöten alas seuraavaan lehteen asti. _puolijohteinen_ (f. semidecurrens, halftnedlöpande), kun juoksee vaan puoliväliin. _sepokantainen_ (f. amplexicaule l. amplectens, stjelkomfattande), kun lehden kanta kiertää varren ympäri. _puolisepoinen_ (f. semiamplexicaule, halftomfattande), kun kiertää vaan puolen vartta. _läpikantainen_ (f. perfoliatum, genomborrad), kun varsi käypi lehden kannan läpi. _yhtynyt_ (f. connatum, sammanvext); yhtyneiksi sanotaan kahta vastakkaista lehteä, joiden kannat ovat niin yhteen kasvaneet, että näyttää kun olisi vaan yksi varren keskeä lävistämä lehti. _silposuoninen_ (f. simplicinerve l. nervosum, enkelt nervig), jonka suonet ei haarau. _haarasuoninen_ (f. ramosinerve l. venosum, grenigt nervig), kun suonet tekevät haaroja. _verkkosuoninen_ (f. reticulato-venosum, nätådrig), kun suonihaarat juoksevat ristin rastin toisiinsa yhtyen. _tasasuoninen_ (f. rectinerve, rätnervig), kun silposuonisen lehden suonet juoksevat suoraan ja tasasuuntaisesti pitkin lehteä. _kaarisuoninen_ (f. converginerve, bågnervig), kun juoksevat kaarevasti. _tukkusuoninen_ (f. diverginerve, divergerande nervig), kun useampia silposuonia on tyvestä yhdessä tukussa, josta ne sitte vähitellen erouvat, juosten kuki tasasuuntaisesti lehden laitaan. _sulkasuoninen_ (f. penni- l. pinninerve, fjädernervig), kun keskisuonesta lähtee kummallenki puolelle sulantapaisesti haarauneita eli sulkamaisia suonia (nervi pennati l. pinnati, fjäderlika nerver). _kourasuoninen_ (f. palminerve, handnervig), kun lehtikannasta lähtee suonia ympärinsä lehden laitaan. Itsiä suonia sanotaan tässä tilassa _kouramaisiksi_ (nervi palmati, handlika), lehti tavallisesti on pyöreähkä. _kilpisuoninen_ (f. pelti- l. stellinerve, sköld- l. stjernnervig), kun lähtee poikkimaisesti ruotia vasten säteemäisiä suonia yltä ympärinsä. Ruoti näissä ei ole lehden laidassa, vaan keskellä emälehden alla puolen, kuin varsi männässä. Tämmöistä lehteä sanotaan myös _kilpimäiseksi_ (f. peltatum, sköldlik). _kantasuoninen_ (f. pedatinerve, fotnervig), kun lehtikannasta lähtee kaksi hyvin haarottavaa suonta ja niistä uusia suonihaarukoita lehden päähän. Toisinaan on niiden välissä kolmas pienempi emähaara. _yksivarainen_ (f. simplex, enkel), on lehti, jos ruodilla on vaan yksi lehti. _monipuolinen l. liittoinen_ (f. compositum, sammansatt), kun ruodilla on monta pientä erinäistä lehteä eli _lehdykkää_ (foliolum, småblad), jotka ovat taikka ruodittomasti taikka eri ruodeillansa eli _ruodukoilla_ (petioluli l. petioli partiales, småbladskaft) _emäruodissa_ (petiolus communis l. rachis folii, allmänt bladskaft) kiinni. _ehytlaitainen_ (f. integerrimum, helbräddad), kun lehden laidassa ei ole mitään lovia, pykäliä tahi muita koloja. _kokonainen_ (f. integrum l. indivisum), kun on vaan pienempiä koloja laidassa. _lohkottu_ (f. divisum, delad), syvemmillä koloilla. _kololaitainen_ (f. incisum, inskuren), kun kolot (incisurae, inskärningar) eivät ulotu puolitiehenkään lehden keskustaa. _halkoinen_ (f. fissum, klufven), kun kolot ulottuvat puolitiehen keskilehteä taikka runsaamminki ja ovat yhtä leveitä eli suoralaitaisia. _kaksi-, kolmi-, neli-, viisi- ... monihalkoinen_ (f. bi-, tri-, quadri-, quinque- ... multifidum, två-, tre-, fyra-, fem- ... mångklufven). _liuskainen_ (f. lobatum, flikig), puolitiehen lehden keskipaikkaa ulottuvilla koloilla, ja niiden välissä kehkerälaitaisilla liuskoilla (lobi, flikar). _kaksi-, kolmi-, neli- ... moniliuskainen_ (f. bi-, tri-, quadri- ... multilobum, två-, tre-, fyra- ... mångflikig). _mutkalaitainen_ (f. sinuatum, bugtig), kaarteisilla tuskin puolitiehen lehden keskustaa ulottuvilla mutkilla (sinus, bugter). _lohkoinen_ (f. partitum, delad), melkein lehden keskipaikoille ulottuvilla koloilla. _kaksi-, kolmi-, neli-, viisi- ... monilohkoinen_ (f. bi-, tri-, quadri-, quinque- ... multipartitum, tu-, tre-, fyr-, fem- ... mångdelad). _jakoinen_ (f. sectum, helt och hållet delad), kun kolot ulottuvat lehden keski- tahi kantasuoneen asti. _parihalkoinen_ (f. pinnatifidum, parklufven l. pinntandad), kun halkoisen lehden liuskat ovat vastakkaisia. _kahdesti parihalkoinen_ (f. bipinnatifidum, dubbelt parklufven l. dubbelt pinntandad), kun parihalkoisen lehden liuskatkin ovat parihalkoisia. _kolmesti parihalkoinen_ (f. tripinnatifidum, tredubbelt parklufven l. tredubbelt pinntandad), kun kahdesti parihalkoisen lehden liuskat vielä uudelleen ovat parihalkoisia. _parikaarteinen l. lyyrymäinen_ (f. lyratum, lyrformig), kun tyvipuolella on vastakkaisin muutamia syviä kaarteita pyöreämäisillä väliliuskoilla ja latvapuoli lehteä tavallisesti yhtenä isompana pöyreähkänä liuskana. _taasliuskainen_ (f. runcinatum, nedåt parflikig, rundtaggad), kun molemmin puolin keskisuonta on isompia kaarevia tahi suoralaitaisia taaspäin kääntyneitä kairamaisia liuskoja vastakkaisin. _parilohkoinen_ (f. pinnatipartitum, pardelad), lohkoinen lehti vastapäisillä liuskoilla. _kampalaitainen_ (f. pectinatum, kamflikad), parilohkoinen lehti pienillä tasasoukilla liuskoilla. _parijakoinen_ (f. pinnatisectum = f. pinnatum, parbladigt delad), kun lehden vastakkaiset liuskat ovat aivan erillään toisistaan ja ainoastaan keskisuonessa kiinni. _epätasaisesti parijakoinen_ (f. interrupte pinnatisectum, olikparigt delad), kun lehdykät eli oikeammin liuskat ovat eri suuria. _epäliuskainen_ (f. laciniatum, ojemnt inskuren), sulkasuoninen lehti useammalla eri suurella liuskalla yhtä suuntausta emälehden kanssa. _resaliuskainen_ (f. lacerum, fargad), epäliuskainen lehti repaleisilla liuskoilla. _siirottavasti parihalkoinen_ (f. squarroso-pinnatifidum, tillbakaspärradt parklufven), kun parihalkoisen lehden liuskat eivät ole yhtä linjausta eli suuntausta emälehden kanssa. _kouramainen_ (f. palmatum = f. palmatipartitum, handlik), kourasuoninen lehti koloilla suonten välissä. _kourahalkoinen_ (f. palmatifidum = f. tri-, quadri-, quinque-, multifidum, handklufven), kourasuoninen halkoinen lehti. _kouraliuskainen_ (f. palmatilobum = f. tri-, quadri-, quinque-, multilobum, handflikig), kourasuoninen liuskainen lehti. _kouralohkoinen_ (f. palmatipartitum = f. palmatum, handdelad), kouramainen eli kourasuoninen lohkoinen lehti. _kourajakoinen_ (f. palmatisectum = f. digitatum, fingerlik), kourasuoninen jakoinen lehti k. sormijakoinen. _tähtiliuskainen_ (f. stellilobum l. stellato-laciniatum, stjerndelt), kilpisuoninen lehti suonivälisillä koloilla. _kantamainen_ (f. pedatum = f. pedatisectum, fotlik), kantasuoninen lohkottu lehti. _kantahalkoinen_ (f. pedatifidum = f. pedatum, fotklufven), kantasuoninen halkoinen lehti. _kantalohkoinen_ (f. pedatipartitum = f. pedatum, fotdelad), kantasuoninen lohkoinen lehti. _kantajakoinen_ (f. pedatisectum = f. pedatum, fotlikt delad), kantasuoninen jakoinen lehti. _yhteisruotinen_ (f. simpliciter compositum, enkelt sammansatt), kun haarattomalla emäruodilla on useampia nivelkantaisia lehdyköitä. _haararuotinen_ (f. decompositum, dubbelt sammansatt), kun varresta lähtevä tyviruoti (petiolus primarius, allmänt bladskaft) jakauu ruotihaaroiksi (petioli secundarii, bladskaft av andra ordningen), joilla kullakin on nivelkantaisia lehdyköitä. _haarukkaruotinen_ (f. supradecompositum, mer än dubbelt sammansatt), kun haararuotisen lehden ruotihaarat uudelleen jakauvat ruotihaarukoiksi (petioli tertiarii, bladskaft af tredje ordningen), joihin lehdykät kantanivelillänsä ovat kiinnitetyt. _parijakoinen_, _parittainen l. parilehtinen_ (f. pinnatum, parbladig, enkelt sammansatt fjädernervig), kun molemmin puolin emäruotia on lehdyköitä. _vastaisparinen_ (f. opposite pinnatum, motsatt parbladig), vastakkaisilla lehdyköillä, joista kumpaakin erittäin sanotaan kaksoiseksi (pinna, parblad) ja molempia yhteisesti lehtipariksi (jugum, bladpar). _yksiparinen_ (f. unijugum l. conjugatum, enparig), vastaparinen lehti yhdellä lehtiparilla. _kaksi-, kolmi-, neli-, viisi-, moniparinen_ (f. bi-, tri-, quadri-, quinque-, multijugum, två-, tre-, fyr-, fem-, mångparig), vastaparinen lehti 2:lla, 3:lla, 4:llä, 5:llä, monella lehtiparilla. _vuoroparinen_ (f. alterne pinnatum, skiftevis parbladig), vuorottelevilla lehdyköillä. _tasaparinen_ (f. paripinnatum l. abrupte pinnatum, parbladig utan uddblad), kun parijakoisen lehden päässä ei ole yksinäistä lehteä l. _päätöä_ (f. impar l. terminale, uddblad). Usein päätyy emäruoti kuitenki kärhellä. _päätöparinen_ (f. impari-pinnatum l. pinnatum cum impari, parbladig med uddblad), kun parijakoisen lehden päässä on yksinäinen päätölehti. _mukaparinen_ (f. aequaliter pinnatum, jemnt parbladig), kun kaikki lehtiparit ovat yhtä suuria. _voittoparinen_ (f. crescenti-pinnatum, tilltagande parbladig), kun lehdykät isonevat latvaan päin. _isopäätöisesti parijakoinen l. isopäätöinen_ (f. lyrato-pinnatum, lyrformigt parbladig), kun päätölehti on muita isompi. _sortoparinen_ (f. decrescenti-pinnatum, aftagande parbladig), kun lehdykät pienenevät latvemmuuttansa. _toisparinen_ (f. bipinnatum, dubbelt parbladig l. dubbelt sammansatt fjädernervig), kun yhteisruodista pitkin pituuttaan lähtee parijakoisia lehtejä. _kolmisparinen_ (f. tripinnatum, tredubbelt parbladig l. tredubbelt sammansatt fjädernervig), kun yhteisruodilla on pitkin pituuttaan toisparisia lehtihaaroja. _sormijakoinen l. kourajakoinen_ (f. digitatum l. palmatisectum, fingerlik), kun ruodin päästä lähtee useampia lehdyköitä nolokulmaisesti ruotia vasten. _kaksisorminen_ (f. binatum l. geminatum, tvåfingrad); sekauupi usein yksiparisen lehden kanssa. _kolmi-, neli-, viisi-, seitsensorminen_ (f. ternatum, quaternatum, quinatum, septenatum, tre-, fyr-, fem-, sjufingrad). _toissorminen_ (f. bidigitatum, dubbelt fingerlik, dubbelt sammansatt handnervig), kun sormijakoisen emäruodin kullaki haaralla on sormijakoisia lehdyköitä. _toistain kaksisorminen_ (f. bigeminatum l. geminato-binatum, dubbelt tvåfingrad), emävarsi kaksijakoinen ja kumpiki haara kaksisorminen. _toistain kolmisorminen_ (f. biternatum l. duplicato-ternatum, dubbelt trefingrad), emävarsi kolmijakoinen ja kuki haara kolmisorminen. _kaksisormisesti parijakoinen_ (f. binato- l. geminato-pinnatum, tvåfingradt parbladig), kun emäruodin päästä lähtee kaksi parijakoista lehteä. _kolmi-, nelisormisesti parijakoinen_ (f. ternato-, quaternato- pinnatum, trefingradt, fyrfingradt parbladig), kun on kolme, neljä parijakoista lehteä emäruodin päässä. _kolmissorminen_ (f. tridigitatum, tredubbelt fingerlik, flerdubbelt sammansatt handnervig), kun sormijakoisen emäruodin kuki haara on toissorminen. _kolmesti kaksisorminen_ (f. tri- l. tergeminatum, tergeminum l. triplicato-geminatum, tredubbelt tvåfingrad), kun parijakoisen emäruodin jakauksessa on kaksi lehdykkää ja sitte kumpiki haara kaksisorminen. _kolmesti kolmisorminen_ (f. triternatum l. triplicato-ternatum, tredubbelt trefingrad), kun kolmijakoisen emäruodin kuki haara on toistain kolmisorminen. _ratasmainen_ (f. rotatum l. peltato-digitatum, hjullik, hjulformig, sköldformigt fingerlik), kun emäruodin päästä lähtee useampia lehdyköitä kuin rattaan värttinät yltä ympärinsä. Ratasmaisia lehtiä ei aina ole tarkoin erotettu viisi- ja seitsensormisista. Välistä on niitä myös nimitetty sarjamaisiksi (f. umbellatum, flocklik) ja _tähtijakoisiksi_ (f. stellatum, stjerndelt). _vastakkaisia, vuorottaisia, erinäisiä, harvinaisia, lähinäisiä, kahdappäisiä l. kahtaallisia, pystönäisiä, varsimyötäisiä, siirottavia, alaskaarevia ja alaspäisiä_ ovat lehdet sen selityksen mukaan, ku niistä sanoista jo ennen on annettu. _ristikkäisiä_ (f. decussata, korsvis motsatta), kun vastakkaislehtiparit ovat ristissä toinen toisensa kanssa. _säteettäisiä_ (f. verticillata l. stellata, kranssittande), kun varresta kolme tahi useampaa lehteä lähtee säteettäin kuki suunnallensa. _kolmisäteisiä_ (f. terna, tre i krans), kolmella säteettäisellä lehdellä. _nelisäteisiä_ (f. quaterna l. cruciata, fyra i krans). _viisi-, kuusi-, kahdeksasäteisiä_ (f. quina, sena, octona, fem, sex, åtta i krans). _limittäisiä_ (f. imbricata, tegellagda), kun alempi lehti latvallansa peittää lähimäisen ylemmän lehden tyvipuolen. Vartta sanotaan tässä tilassa _limitetyksi_ eli _paanutuksi_. _umpilimisiä_ (f. undique imbricata, helt och hållet betäckande), kun vartta ei näy ollenkaan. _kaksi-, kolmi-, neli-, moniratisesti limittäisiä_ (f. bi-, tri-, quadri-, multifariam imbricata, två-, tre-, fyr-, mångradigt tegellagda), kun lehdet ovat eri rivissä. _yksinäisiä_ (f. solitaria, enstaka), kun vaan yksi lehti on paikassansa. _tukkuisia_ (f. fasciculata, knippevisa), kun yhdestä paikasta lähtee usiampia lehtejä. _ruusukkeisia_ (f. rosulata, rosettlika), kun lehdet yhdestä kimpusta varren ympärillä lähtevät ylöspäin solmuruusun tapaisesti. _erisuuntaisia_ (f. heteromalla, rigtade åt alla sidor), kun lehdet ilman erotuksetta kasvavat mille puolelle tahansa. _yhtäällisiä l. yhdäppäisiä_ (f. unilateralia l. homomalla, ensidiga l. ensidigt böjda), kun ovat vaan yhdellä puolella. _lähentyviä_ (f. conniventia, samstående), kun latvoin lähenevät toisiansa. _ulospäinen_ (f. patentissimum l. horizontale, utspärrad), suoraan varresta ulos lähtevä lehti. _harittava_ (f. squarrosum, spärrad), ulospäisellä latvalla. _rippuva_ (f. pendens l. dependens, hängande), suoraan alaspäinen. _kampela_ (f. obliquum, vind), puolikiertynyt kuin väkkärän siipi. _kiertynyt_ (f. resupinatum l. inversum, omvriden), kun lehden aluspuoli on kääntynyt ylöspäin. _syrjittäinen_ (f. verticale, lodrät), kun lehden ruoti tahi kanta on niin kiertynyt, että toinen laita emälehteä on suoraan ylös, toinen alaspäin. _laiehtiva_ (f. natans, simmande), veden kalvolla makaava. _vedenpäälinen_ (f. emersum, ofvan vattnet varande), kun ompi ylhäällä vedestä. _vedenalainen_ (f. submersum l. demersum, under vattnet liggande), vedessä oleva _kaitainen_ (f. lineare, jemnbred), pitkä ja soukka, ei keskeltä erittäin leveämpi, kuin päistäkin, e.m. heinillä. _neulamainen_ (f. acerosum, barrlik), e.m. havupuilla. _sukamainen_ (f. setaceum, borstlik), sukaisten eli harjasten kaltainen. _hapsimainen_ (f. capillare, hårlik), hieno kuin hivus. _soikea_ (f. ovale, oval), lähes kahden leveytensä pituinen, pyöreämäisillä sivuilla, suipoilla päillä. _pitkänpyöreä_ (f. ellipticum, elliptisk), kahden leveytensä pituinen, pää ja kanta yhtä pyöreitä. _pitkulainen_ (f. oblongum, aflång), 2-3 kertaa pitempi kuin leveä, pyöreämäisellä päällä ja kannalla. _suikea_ (f. lanceolatum, lancettlik), päälle kolmen leveytensä pituinen nirkoilla eli terävillä päillä. _puikea_ (f. ovatum, äggrund), kahden leveytensä pituinen, pyöreäkantainen, suippopäinen. _herttamainen_ (f. cordatum, hjertlik), leveämpi edellistä, lovikantainen pyöreillä liuskoilla molemmin puolin lovea. _nelikulmainen_ (f. rhombeum, rutformig), kulma kantana, toinen päänä, kolmas ja neljäs sivuilla. _epänelinen_ (f. deltoideum, deltaformig), neljällä suoralla sivulla, kantasivut lyhempiä ja nolokulmaisesti päästyksin. _kairamainen_ (f. triangulare, triangelformig), melkein y.k. edell., mutta kantasivut vieläki nolommasti, melkein suoralinjaisesti toisistaan. _miekkamainen_ (f. ensiforme, svärdlik), pitkä, vahva, tönkeä, suorasivuinen, teräväpäinen lehti. _oramainen_ (f. subulatum, syllik), pitkämäinen, hoikka, huippupääksi vähittäin kapeneva lehti. _kalpamainen_ (f. acinaciforme, sabelformig), kun toinen sivu on paksumpi ja suorempi, toinen ohuempi ja erittäinki päätä vasten kikkerämpi. _sirppimäinen_ (f. falcatum, skärformig), ohut kiverä lehti. _nalkkimainen_ (f. cuneatum, vigglik), hoikkakantainen ja vähittäin laajeneva melkein tasapäiseksi latvaksi. _kieloinen_ (f. lingulatum, tunglik), nalkkimainen lehti pyöreällä päällä. _lapiomainen_ (f. spathulatum, spadlik), pyöreähkä lehti pitkällä kaarevasti hoikkenevalla kannalla. _vastopuikea_ (f. obovatum, omvändt äggrund), pyöreä lehti lyhyellä suipolla kannalla. _vastoherttainen_ (f. obcordatum, omvändt hjertlik), suippokantainen, lovilatvainen lehti pyöreillä liuskoilla molemmin puolin lovea. _kehrämäinen_ (f. orbiculare, cirkelrund), yhtä leveä, kun pitkäki pyöreä lehti. _pyöreä_ (f. rotundum, rund), melkein kehrämäinen. _pyöreähkä_ (f. subrotundum, nästan rund), melkein pyöreä. _pyöreämäinen_ (f. rotundatum, rundad), melkein pyöreähkä. _munuamainen_ (f. reniforme, njurformig), pituuttansa leveämpi, pyöreähkä, lovikantainen lehti, pyöreämäisillä kantaliuskoilla. _kuutava_ (f. lunatum, lunulatum l. semilunatum, månlik), kuun muotoinen ennen täytymistään. _soukkakantainen_ (f. basi attenuatum, mot basen afsmalnande), soukkenevalla kannalla. _kapeakantainen_ (f. basi angustatum, sammantryckt vid basen), kaventunut kannasta. _pyörökantainen_ (f. basi rotundatum, afrundad vid basen). _leveäkantainen_ (f. basi dilatatum, utvidgad vid basen). _tasakantainen_ (f. basi aequale, lika på båda sidor om medelnerven), kun molemmat lehtipuolet ovat toisensa mukaisia kannalta. _epäkantainen_ l. hantera (f. basi inaequale l. obliquum, ojemn vid basen), kun toinen lehtipuoli kannalta on isompi tahi pitemmältä ruotia seuraava kuin toinen. _keihäskantainen_ (f. hastatum, spjutlik), kun kannasta lähtee kaksi vastakkaista ulospäistä liuskaletta. _nuolikantainen_ (f. sagittatum, pillik), kun lehden sivut kantaa vasten jatkuvat kahdeksi kairamaiseksi liuskaksi. _korvakantainen_ (f. auriculatum, öronflikad), kun lehdellä kannan alla on kaksi pyöreämäistä liuskaa. _munuaiskantainen_ (f. basi reniforme, njurlik vid basen), kannalta munuamaisen lehden muotoinen pyöreämäisillä koloilla ja liuskoilla. _herttakantainen_ (f. basi cordatum, hjertlik vid basen), pykäläisellä kololla ja pyöreillä liuskoilla kannassa. _vinoherttainen_ (f. basi oblique cordatum, snedt hjertlik vid basen), kun kantaliuskat eivät ole yhtä isoja. _herttapuoliskoinen_ (f. basi semicordatum, halft hjertlik vid basen), kun toista kantaliuskaa ei ole ollenkaan. _suippo_ (f. acutum, spetsig), kun lehden sivut yhtyvät kaitakulmaiseksi pääksi. _suipukka_ (f. acuminatum, tillspetsad), kun kulma on vieläki kaitaisempi, pitkäveteinen. _nirkko_ (f. cuspidatum, smalspetsig), kun lehden pää on pitkän soukka ja tavallisesti tönkeämäinen. _kärkevä_ (f. pungens, taggspetsig), y.k. ed. pistävällä, tönkeällä kärjellä. _otapäinen_ (f. mucronatum, uddspetsig), kun lehden keskisuoni sojottaa päästä ulos. _tylppäpäinen_ (f. obtusum, trubbig), nykerä, ei suippo eikä nirkko päästä. _pyöröpäinen_ (f. apice rotundatum, afrundad i spetsen), pyöreämäisellä päällä. _typäkkä_ (f. truncatum, afstympad), kuin poikki leikattu päästä. _katkottu_ (f. praemorsum, afbiten), kuin poikki järsitty. _lanttopäinen_ (f. retusum, intryckt), matalalla ontevalla kololla päässä. _pykäläpäinen_ (f. emarginatum, urnupen), vähän syvemmällä teräväpohjaisella kololla. _halkopäinen_ (f. bifidum, tvåklufven), kun syvempi kolo jakaa lehden pään kahdeksi suipoksi liuskaksi. _lovipäinen_ (f. bilobum, tvåflikig), kahdella liuskalla päässä ja syvemmällä pyöreämäisellä kololla välissä. _jakopäinen_ (f. bipartitum, tvådelad), kahdella nirkolla liuskalla ja yli puolen lehteä ulottuvalla kololla välissä. _hammaspäinen_ (f. apice dentatum, tandad i spetsen), useammalla pienellä hampaamaisella yhtä suurella liuskalla pääsä. _kolmi-, neli-, viisihampainen päästä_ (f. apice tri-, quadri-, quinquedentatum, tre-, fyr-, femtandad). _nirhalaitainen_ (f. erosum, söndergnagad), kun laidassa on pieniä pyöreämäisiä, erisuuruisia koloja ja välissä pieniä teräväpäisiä hampaita. _nyhälaitainen_ (f. crenatum, naggad), kun lehden laidassa on suoraan ulospäisiä nyhiä ja niiden välissä pieniä kulmapohjaisia koloja. _toisnyhäinen_ (f. duplicato-crenatum, dubbelt naggad), kun lehden laidassa on ensin isompia nyhäreitä ja niiden laidassa toisia pienempiä. _suipponyhäinen_ (f. acute crenatum, hvasst naggad), kun nyhät ovat suoralaitaisia, suippoja. _tylppänyhäinen_ (f. obtuse crenatum, trubbnaggad), pyöreämäisillä nyhillä. _hienonyhäinen_ (f. crenulatum, fint naggad), pienoisilla nyhillä. _nyhähampainen_ (f. crenato-dentatum, naggtandad), kun laidassa on harvemmalta pieniä, suoraan ulospäisiä nyhämäisiä hampaita. _hammaslaitainen_ (f. dentatum, tandad), erisuuruisilla, suoraan ulospäisillä, hampaamaisilla lisäyksillä laidassa. _hienohampainen_ (f. denticulatum, småtandad), pienoisilla hampailla. _sahalaitainen_ (f. serratum, sågad), kun laita on sahanterän näköinen. _vastosahainen_ (f. retrorsum serratum, omvändt sågad), kun _sahahampaat_ (serraturae) kääntyvät lehden kantaan päin (ovat vastasukaisia). _toissahainen_ (f. duplicato-serratum, dubbelt sågad), kun on ensin isompia hampaita ja niiden laidassa pienempiä. _hienosahainen_ (f. serrulatum, finsågad), pienoisilla hampailla. _jurasahainen_ (f. grosse serratum, grofsågad), isoilla, leveillä hampailla. _otasahainen_ (f. mucronato-serratum, uddsågad), hyvin huippuisilla hampailla. _epäsahainen_ (f. inaequaliter serratum, ojemnt sågad), erisuuruisilla hampailla. _mutkalaitainen_ (f. repandum, bugtbräddad), mutkaisilla laidoilla. _oralaitainen_ (f. margine spinosum, tornbräddad), pistävillä orilla tahi kankeilla hampailla laidassa. _ehytlaitainen_ (f. integerrimum, helbräddad), jolla ei ole nirhoja, nyhiä, hampaita, oria, eikä muita epätasuuksia laidassa. _kierä, karvainen, höyteä_ j.n.e. k. ed. _litteä_ (f. planum, platt), kun lehti on yltä ylensä yhtä tasainen. _kovera_ (f. concavum, urholkad), kun keskilehti on alaspäin onteva eli kuopassa. _kehkerä l. kupera_ (f. convexum, kullrig), kun keskus on ylöspäin pyöreämäisesti kohollaan. _tuuttimainen_ (f. cucullatum, strutlik), kun laidat ovat torvemaisesti yhteen kiertyneet kannasta soukkapohjaiseksi latvaan päin laajenevaksi törröksi eli tötteröksi. _kourumainen_ (f. canaliculatum, rännformig), kun lehti päältä päin on pitkin pituuttansa kuurnamaisesti kovertunut. _venheemäinen_ (f. carinatum, kölad), kun lehtipuoliskot ovat keskisuonta myöten teräväpohjaisesti toinen toistansa vastaan kallistuneet. _vastalaskuinen_ (f. conduplicatum, sammanviken), kun lehtipuoliskot ovat melkein yhteen laskeutuneet. _poimuinen_ (f. plicatum, veckig), useammilla pienillä laskoksilla. _pitkinpoimuinen_ (f. longitudinaliter plicatum, efter längden veckad), pitkittäisillä poimuilla. _poikkipoimuinen_ (f. transversim plicatum, på tvären veckad), poikkipuolisesti poimuttu. _sädepoimuinen_ (f. radiatim plicatum, strålformigt veckad), kun kannasta lähtee säteen tapaisia poimuja yltä ympäri lehden laitaan. _aaltolaitainen_ (f. undulatum, vågig), aaltoilevalla laidalla. _kurttuinen_ (f. rugosum, skrynklig), kun lehti on epätasainen, rypyliäs. _kolea_ (f. lacunosum, gropig), kun suonten välissä varsinki aluspuolella lehteä on pieniä koloja ja painanteita. _kiherä_ (f. crispum, krusig), kun lehdellä erittäinki laidassa on paljo erisuuruisia, mutkaisia poimuja. _kalvomainen_ (f. membranaceum, hinnaktig), ohut hentukka lehti. _kälpeä_ (f. scariosum, torrhinnig), ohut, kuiva, hilsumainen, käsissä hilisevä lehti. _pehmeä_ (f. molle, mjuk), löysäaineinen, ohutläntä, norea lehti. _nahkea_ (f. coriaceum, läderartad), notkea kuin edellinenki, mutta kiinteämpi ja paksumpi. _tankea_ (f. rigidum, styf), nahkamainen, ei notkea lehti. _mehuinen_ (f. pulposum, saftig), täynnä tuoretta, mehuista ainetta. _möyheä l. lihava_ (f. carnosum, köttig), täynnä paksumaista, vähemmin mehevää sisusta. _pillimäinen_ (f. fistulosum, pipig), kun laidat ovat niin yhteen kiertyneet ja kasvettuneet, että lehti on liereä, tyhjäsisuksinen. _outovärinen_ (f. coloratum, färgad), joka ei ole vehriä. _sinivihertävä_ (f. glaucum, blågrön). _kehnäinen_, k. ed. _kaksivärinen_ (f. discolor, olikfärgad), kun lehden alus- ja päälyspuoli ovat erivärisiä. _paikullinen l. tähneellinen_, k.ed. _kuultopilkkuinen_ (f. pellucide punctatum, genomskinligt punkterad), läpikuultavilla pilkuilla, joissa _solut_ (cellulae) ovat öljyllä täytetyt, kun niissä muuten ja tavallisesti on lehtivehriää (chlorophyllum, bladgrönt). _läpipisteinen_ (f. perforatum, genomstungen), y.k. ed. _munanmoinen, nalkinmoinen_ j. n. e. (oviforme, cuneiforme..., äggformig, viggformig), paksu munan, nalkin j.n.e. muotoinen lehti. _lyhytaikuinen_ (f. caducum, snart affallande), kun pian ilmestymisensä jälkeen varisee jo ennen syksyä. _yksikesäinen_ (f. deciduum, årligen affallande), joka kestää vaan yhden kesän, syksyllä lakastuu ja varisee. _monikesäinen_ (f. persistens, qvarsittande), joka ei varise syksyllä, vaan kestää talven yli, yhden eli useamman. _surkastuva_ (f. marcescens, vissnande), joka nuutuu ja kuihtuu varrella ilman varisematta, niin kuin aluslehdeillä useinkin on tapana. _ainavehriä_ (f. sempervirens, ständigt grönskande), y.k. monikesäinen.