Part 2

_Vastakkaisia_ (rami oppositi, motsatta), ovat haarat, kun ovat vastapäätä, toinen toisella, toinen toisella puolella vartta. _vuorottaisia_ (r. alterni, skiftevisa), kun lähtevät varren ympäriltä toinen toistansa ylempätä. _ristikkäisiä_ (r. brachiati, armgreniga), ristittäin vastakkaisia. _kahtaallisia l. kahdappäisiä_ (r. distichi, tvåsidiga), juurillansa ympäri vartta, mutta päillänsä ei kun kahta suuntaa. _härkiläisiä_ (r. verticillati, kranssittande), kun kolme tahi useampaa haaraa lähtee yhtä korkealta kuki suunnallensa. _erinäisiä_ (r. sparsi, strödda l. aflägsnade), kun haarat lähtevät sieltä täältä kierteisesti ympäri vartta. _harvinaisia_ (r. remoti, åtskiljda), kauvempana toisistaan. _lähinäisiä_ (r. conferti l. approximati, tättsittande), tiheässä ja liketysten. _sisäpäisiä_ (r. coarctati, hopträngda), kun latvoillaan kääntyvät vartta vasten. _tasalatvaisia_ (r. fastigiati, jemntoppade), kun eri paikoista lähteneitten haarain latvat ovat yhtä korkealla, jolloin myös itseä vartta sanotaan _tasalatvaiseksi_. _vitsamaisia_ (r. virgati, vidjelika), kun ovat hoikkia, pitkiä ja melkein haarattomia. _pystönäisiä_ (r. erecti, upprätta), kun nousevat ylös melkein vartta seuraten. _ulostyvisiä_ (r. parallelo-patentes, frånstående), alusta ulospäisiä, sitte pystönäisiä. _varsimyötäisiä_ (r. adpressi, tilltryckta), tyvestä alkain vartta myöten kasvavia. _siirottavia_ (r. patentes, utstående), ylöspäisiä soukalla varsihangalla eli kulmalla. _ulospäisiä_ (r. divergentes l. horizontales, utböjda), kun seisoa sojottavat suoraan varresta ulos. Toisia latinalaisia nimityksiä semmoisille haaroille ovat divaricati ja patentissimi. _leveneviä l. ulottavia_ (r. diffusi, utspridda), y.k. ed. tahi vähän ylöspäisiä. _alaskaarevia_ (r. deflexi, nedböjda), kaaressa alaspäin. _alaspäisiä_ (r. reflexi l. refracti, tillbakaböjda), kun enemmin eli vähemmin kääntyvät alaspäin vartta vasten. _taaspäisiä_ (r. retroflexi, återböjda), mutkitellen alaspäin kääntyneitä. _rippuvia_ (r. penduli, hängande), kun ovat velttoja ja suoraan alaspäin. _haarahanka_ (ala, grenvinkel l. grenveck) on haaran ja varren välikulma. _haarahankainen_ (alaris), haarahangassa oleva.

Erilaatuisia haaroja ovat:

_lonkero_ (sarmentum, örtrefva), aluslehden hangasta lähtevä, maata myöten kulkeva, lehdetön, usein koukeroinen hyötöhaara, joka päästänsä kasvattaa lehtejä ja uusia juuria. _rönsy_ (stolo l. flagellum, grenskott), aluslehden hangasta lähtevä, maasta kohoamaton lehdekäs haara, joka alapuoleltansa paikoittain työntää juuria maahan ja päästänsä lehtejä, välistä kukkiaki. _kasvanto_ (turio, årsskott), itsekunki haaran tahi varren vuotuinen lisä. _ora_ (spina, torn), kesken kasvettunut jäykkä oksan käperö kovalla, pistävällä päällä. Jos on vaan yksi kärki oralla, sanotaan sitä _yhtenäiseksi l. yksikärkiseksi_ (sp. simplex, enkel), muuten haarapäiseksi (sp. divisa, delad). Orilla varustettua vartta sanotaan _oraiseksi_ (c. spinosus, tornbärande), ja _varulliseksi_ (armatus, beväpnad) mainitaan yhteisesti kasviosaa, jolla on oria, piikkejä tahi poltinsukia, _varuttomaksi_ (inermis, obeväpnad) sitä, jolla niitä ei ole. Orat samoin kuin muutki oksat lähtevät varren puuaineesta, _piikit_ (aculei, taggar) ainoastaan kuoresta. _kärhi_ (cirrhus, klänge), rihmamainen ja usein kierteinen oksan pidennys, jolla kasvi tarttuu muihin aineisiin. Vartta, jolla on semmoisia, sanotaan _kärhiseksi_ (cirrhosus, klängegrenig). Toisinaan kärhet lähtevät lehden ruodista tahi keskisuonesta, välistä kukkaperästäki. Kärhet ovat tavallisesti yhtenäisiä, välistä _haaroviaki_ (c. ramosi, greniga).

Lehdeistä.

_sirkkalehdet_ (cotyledones, hjertblad), ensimmäiset itulehdet. _aluslehdet_ (folia radicalia, rotblad), jotka lähtevät varren alimmaisesta päästä juuren niskassa. _varsilehdet_ (f. caulina, stjelkblad), varresta lähtevät. _haaralehdet, oksalehdet_ (f. ramea, grenblad), haaroista tahi oksista. _kukkalehdet_ (f. floralia, blomblad), jotka ovat lähellä kukkia. Vähän erilaatuisia ovat perälehdet. _lehtihanka_ (axillum, bladveck), lehden ja varren välikulma. _lehtihankainen_ (axillaris), lehtihangassa oleva. _lehtiruoti l. ruoti_ (petiolus, bladskaft), se osa, joka yhdistää emälehden ja varren. _emälehti_ (lamina l. limbus, bladskifva), lehden lapa eli levy. _lehden päälystä_ (pagina superior, öfra sida), se puoli, joka varsimyötäisissä lehdeissä on vartta vasten. _lehden alusta_ (pagina inferior, undra sida), joka on vastapäin päälystää, nurja puoli. _lehden kanta_ (basis folii, bladbas), emälehden varren tahi ruodin puolinen laita. _lehden pää_ (apex folii, bladspets), kantaa vastapäinen laita. _lehden laita_ (margo, bladkant), ympärys, reuna, ääri eli syrjä.

Tavallisia ruodin erotuksia ovat _liereä, sivupuoli, kolmikulmainen, litteä, litteähkä, pullakka_ j.n.e.