Part 21

[76] Sulkumerkit käsikirjoituksessa viittaavat, että niiden välinen kappale on eri toisintoa.

[77] Gronndstroem, n:o 178 Matautiosta.

[78] Esim. Länkelä, IX. n:o 2; vrt. Kantelettaren 3 painosta n:o 112, jossa tätä piirrettä kuitenkaan ei ole käytetty.

[79] Ruotsalainen, n:o 353; myös Porkka, II. n:o 503 Soikkolan ja Narvusin välisestä Joenperän seurakunnasta.

[80] Vore Folkeviser fra Middelalderen s. 91-2.

[81] Porkka, I. n:o 245, Hevaan Lenttisistä.

[82] Virittäjä II. s. 77.

[83] Valvoja 1891. s. 77-8.

[84] Kts. Child, n:o 54, II. s. 1.

[85] Stephens, s. 71; vrt. myös P.O. Bäckström, Svenska folkböcker II. s. 176.

[86] Child, n:o 54 A.

[87] Porkka, I. n:o 244-5 ja Alava 1891, n:o 1284.

[88] Alava, 1891, n:o 1501.

[89] Porkka, I. n:o 244.

[90] Sam. I. n:o 246.

[91] Alava, 1891, n:o 821.

[92] Kts. Kanteletar, 3:s painos III. n:o 105.

[93] Porkka, I. n:o 269 Medussista.

[94] Europaeus, III. 2. n:o 280 Nuolijoen-Liissilän väliltä ja n:o 39 Järvisaaresta.

[95] Porkka, I. n:o 448 Hevaan puolelta ja Europaeus III. 2. n:o 289 idempää; Groundstroem, n:o 176 ja Länkelä, IV. n:o 8.

[96] Länkelä, IV. n:o 8.

[97] Stråhlman, Sl. n:o 73.

[98] Esim. Saxbäck n:o 406; Ahlqvist, A. n:o 131, 378, 472, 528.

[99] Runon toisinnoista, vaikkei niiden luettelo ole täydellinen, mainittakoon seuraavat vaihtelut. _Mansikka ja puola_: Neovius, n:o 518 ja 712 Sakkulasta; Ahlqvist A. n:o 563, Slöör VI. n:o 41, Pajula n:o 331 Pohjois-Inkeristä; Porkka I. n:o 129 ja 341 Hevaan puolelta; Alava 1892, n:o 503 Soikkolasta. _Hillukka_ kolmantena Saxbäck n:o 14 Vuoleelta. _Lillukka, puola ja vaapukka_: Neovius n:o 572 Sakkulasta. _Mustikka_ (tule poika), _mansikka_ (neito) ja _vaapukka_ (ämmä): Väkiparta n:o 60 Räisälästä. _Mansikka yksin_: Ch. Europaeus n:o 193 Jaakkimasta; Ahlqvist A. n:o 229 Pyhäjärveltä; Pajula n:o 422 Toksovasta; Europaeus J. n:o 403 Venjoelta; samoin Stråhlman, Sl. n:o 54 (M. miehelle h. t. neitiä o.). Läntisimmässä Inkerissä on runolla tavallisesti virolaisperäinen johdanto: _Vironmaat lylyjä täynnä, lylyt täynnä mättähiä_, joka säkeellä: _mättäät täynnä mansikoita_ liittyy joko säepariin: Mansikka -- Puola -- (Porkka II. n:o 494 ja Ruotsalainen n:o 187) taikka suoraan säkeesen: Tule neito -- (Porkka II. n:o 495 ja Ruotsalainen n:o 314). Kumpaisessakin tapauksessa on mansikalla pääpaino. Narvusin puoliset muunnokset: _etanan_ sijalla ilmestyvä _tikka_, ja toisinaan myös _madon_ sijalla _musta lintu_ (Ruotsalainen n:o 314), viittaavat siihen, että tämäkin runo on Varsinais-Inkerissä idästä länteen kulkenut ja siis Suomen puolelta Karjalan kannaksen kautta sinne saapunut.

[100] Massinen, n:o 40.

[101] Sirelius, n:o 120; samoin Europaeus, G. n:o 393, jossa pirtin pyyhkijänä on: "Yön tytti hämärän neito, Himpi neito hienokkainen."

[102] Europaeus, G. n:o 353; vrt. Basilier n:o 99.

[103] Basilier n:o 81; vrt. Borenius, I. n:o 8 Veskelyksestä, jossa kolme mansikkaa tulee vastaan.

[104] Basilier, n:o 83.

[105] Mahdollisesti myös on molempiin kohtiin jokin Mehiläisen voiteen hakua kuvaava loitsu vaikuttanut (esim. Länkelä, IV. n:o 16).

[106] Europaeus, G. n:o 570.

[107] Ahlqvist, n:o 260 Hoilolasta Korpiseliltä; vrt. Krohn, n:o 5131 Impilahdelta.

[108] Kts. Basilier, n:o 67; Krohn, n:o 6003.

[109] Europaeus, G. n:o 615.

[110] Krohn, n:o 7611; vrt. Europaeus, H. n:o 90.

[111] Rosenplänter, VII. s. 45, vielä täydellisemmin toinen uudempi kappale, jonka osoite on muistiinpanosta unohtunut: -- _kana lihada, kukk oli kana -- lehmä lihada, härg_ --. Myös muutamassa Martin päivän laulussa (H. III. 25. s. 21 Helmestä Viljanninmaalta) esiintyy sama ajatus, vaikka toisella vivahduksella: _Märt ei taha sia liha, kunt oli emist koogutenn; lehmä -- lamba -- kana --. Märt tahab selget porsa liha -- kirju kukke -- suure sonni liha_.

[112] Basilier, n:o 72 ja Krohn, n:o 5968; vrt. myös Basilier n:o 83 ja Europaeus, H. n:o 107, joissa neito on nimetön, sekä Härkönen n:o 286, jossa Neitsyt Maaria ilmoittaa enkelille syöneensä unissa kolme marjaa.

[113] Europaeus, G. n:o 49 ja K. n:o 11. Täydellisempi on Krohn n:o 6401 Himolassa kerrottu, mutta Repolassa kuulluksi ilmoitettu, joka antoi aihetta uuteen keräykseen.

[114] N:o 111 ja 197; kts ed. vihko s. 45.

[115] N:o 149, 179.

[116] N:o 95; vrt. 121.

[117] N:o 197. Sisar on erehdyksestä pantu vastaamaan samoin kuin ämmä.

[118] Kts. Toisintoja Kantelettaren ensi painoksessa (III. s. 268) ja käsik. Lönnrot, R. n:o 610.

[119] Karttunen, n:o 111; vrt. Kant. III. s. 266.

[120] Myös alkuperäisempi mainesana punaposki tavataan näiden rinnalla Kantelettaressa (v. 14), vaan ei tämän alkuperäisessä käsikirjoituksessa, eikä Neitsyt Maarian virren toisinnoissa muualla kuin mainitussa uudemmassa Pälkjärveläisessä kirjaanpanossa; joten se lienee Lönnrotin tuosta lyyrillisestä pikkurunosta lisäämä.

[121] Cajan, n:o 45.

[122] Niemi, Sjögren n:o 421.

[123] Berner, n:o 59, Miihkali Arhippaiselta Latvajärveltä; vrt. Niemi, VKEA. n:o 273 ja Vanha Kalevala 32: 65-75.

[124] Esim. Niemi, VKEA. n:o 190 ja 250.

[125] R. n:o 580; vrt. Karjalainen n:o 36.

[126] Tämä ajatus näkyy jo olleen Gottlundilla, joka omistamansa Vanhan Kalevalan kappaleen reunaan sivulle 225 on kirjoittanut: _Adam och Eva, junfru Maria_.

[127] Porkka, I. n:o 248.

[128] Europaeus, III. 3. n:o 135.

[129] Alava, 1891, n:o 898.

[130] Groundstroem, n:o 250 a.

[131] Länkelä, IX. n:o 1 b.

[132] Viimeinen säepari esiintyy yksin Narvusin puolella irtanaisena muistelmana (Alava, 1891, n:o 13), johon liittyy huomautus: "ennen laulettiin tässä niitä virsiä"; vaan edellisen Lapsenetsinnän katkelman (n:o 12) samoin kuin seuraavan runon (n:o 14) laulaja on merkitty olleen kotoisin Soikkolasta.

[133] Esim. Europaeus, III. 3. n:o 135: _Vasta kultainen käessä, Hopeainen kainalossa_.

[134] Krohn, n:o 5968; vrt, Basilier, n:o 83.

[135] Europaeus, H n:o 107.

[136] Sam. n:o 155.

[137] Nimityksessä _ruma Ruotsi_, jollei se ole väännös Ilomantsissa tavattavaa Piispa Henrikin virteen viittaavaa Ruoan-Ruotsia (kts. I. s. 136), voisi mahdollisesti piillä vähäinen jälki Tapanin virrestä. Vienan läänin Latvajärven toisinnossa mainitaan Ruotus nimenomaan rumaksi ja Suomen puolella kosijana esiintyvälle Ruotusten kuninkaalle Katrina vastaa: "Rumapa sinä itsekin, poikasi sitä rumempi." (Arvidsson, O. VI. H).

[138] Karttunen, n:o 95.

[139] Karttunen, n:o 111. "Puut punaiset" j.n.e. kuulunee alkuansa kuvaukseen Ihmemaasta.

[140] Cajan, n:o 45.

[141] Europaeus, G. n:o 49.

[142] Lönnrot, A. II. 9. n:o 49. Sama piirre tavataan kerran myös Pohjois-Aunuksessa, ilman Marjatan nimeä (Krohn, n:o 6401).

[143] Esim. Europaeus, H. n:o 61.

[144] Castrén, XI. b. n:o 13.

[145] Toisin: _Panuisille parmahille_ (Europaeus, K. n:o 11 Repolasta).

[146] Borenius, I. n:o 103.

[147] Kts. selitystä stereotypeeratun Kalevalan Nimien luettelossa.

[148] Niemi, VKEA. n:o 273.

[149] Sam. n:o 272.

[150] Muutaman säkeen (vv. 128-9) on Lönnrot vielä lisännyt länsisuomalaisesta Tapanin virrestä.

[151] Niemi, VKEA. n:o 113. Tosin siinäkin harvinainen piirre.

[152] Karttunen, n:o 95 ja Niemi, VKEA. n:o 273.

[153] N:o 163; vrt. myös Castrén, XI b. n:o 147.

[154] Tämä mainesana nimenomaan: Europaeus, G. n:o 49 Repolasta.

[155] Lönnrot, E. n:o 580.

[156] Europaeus, K. n:o 11.

[157] Karttunen, n:o 121.

[158] Vrt. myös Suojärvellä: "peltojen perätse" ynnä: paikoille papittomille, missä kuuset, pajut ja kivet.

[159] Karttunen, n:o 95 ja 121.

[160] Paitsi mainittua Topeliusen kirjaanpanoa kts. Karjalainen, n:o 36, jossa Maaria kolmasti turhaan rukoilee äitiään.

[161] Ruotsiksi: Bäckström, II. s. 170-1.

[162] Virittäjä, II. s. 78-9.

[163] J.H. Schmitz, Sitten und Sagen etc. des Eifler Volkes s. 119.

[164] L. Erck und Fr. M. Böhme, Deutscher Liederhort, n:o 1950, III. s. 655; vrt. n:o 1943, 1951 ynnä 1194-5..

[165] Grundtvig, III. s. 889.

[166] Cajan, n:o 45; vrt. Castrén, XI b. n:o 147 tois. Hyvä härkä höyräytä. Tästä ynnä edempänä mainittavasta Saunanhaku-virren ja Lapsenetsintä-virren välisestä liitteestä, jossa kerrotaan hevosen peittäneen lapsen heiniin, vaan sian syytäneen heinät päältä pois, on Lönnrot muodostanut kuvauksen härän ja sian huolenpidosta tallissa (vv. 244-7).

[167] Vrt. myös eräässä Lapsensynnytysloitsussa (Gottlund, n:o 370) säkeitä: _Höyrytköhön Herran henki, kuin on lyöty saunan löyly_.

[168] Tshubinskij, Trudy etn.stat. eksp. ja' zapadno-russkij kraj. Jugo-zapadnyj otdylj. I. s. 152.

[169] Kts. Grundtvig, n:o 97, II. s. 525-9 ja III. s. 886-9; Erk-Böhme, n:o 2057-62, III. s. 754-9.

[170] Grundtvig, III. s. 888.

[171] Erk-Böhme, n:o 2058; vrt. 2059-61.

[172] Sam. n:o 2057.

[173] Sam. n:o 2062; vrt. Grundtvig, III. s.

[174] Grundtvig n:o 97 B.

[175] Sam. A.

[176] Grundtvig, III. 888; Arvidsson, III. s. 513.

[177] Arvidsson, III. s. 519; vrt. Grundtvig, III. s. 887.

[178] Grundtvig. II. 526-7.

[179] Sam. III. s. 888. Grundtvig huomauttaa.

[180] III. 3. n:o 135.

[181] Porkka, I. n:o 248.

[182] Sam. n:o 245 ja Alava, 1891, n:o 1284, molemmat Lenttisistä.

[183] Porkka, I. n:o 244. Myös yhdessä Soikkolan kappaleessa on Maarialla: _ruoska ruohoinen käessä, hopeainen kainalossa_ (Groundstroem, n:o 250 a).

[184] Samoin eräs toinen kappale, jossa ei myöskään Saunanhaku-virsi seuraa (Porkka, I. n:o 37). Tämä on ainoa, jossa jonkunlainen jälki lapsen löytämisestäkin Hevaan puolella on säilynyt.

[185] Porkka, n:o 244; vrt. 249, jossa Jumalan luoman kuun kertona esiintyy: _Ilma Kiesuksen tekemä_.

[186] Porkka, III. n:o 215.

[187] Kk. kuuluu viimeinen soma säepari: _kui lie tulloo miun emmoin, tulloo lasta ottamaa_.

[188] Porkka III n:o 216. Marketan runosta on myös kynnyksen kulutus Neitsyt Maaria lapsenetsinnän alkusäkeihin yhdistynyt yhdessä Hevaan puolisessa kappaleessa (l. n:o 250).

[189] Alava, 1891, n:o 898.

[190] Groundstroem, n:o 250 a.

[191] Porkka, III. n:o 128, 217.

[192] Alava, 1891, n:o 779.

[193] Sam. n:o 761 ja Porkka, II. n:o 165, molemmat Pärspään kylästä.

[194] Ruotsalainen, n:o 142.

[195] K. n:o 11.

[196] Lönnrot, Q. n:o 27 (nimittely); vrt. Ahlqvist, B. n:o 194 (synnyttely) molemmat Suomen Karjalasta; sekä Ganander s. 58 (piiloittelu).

[197] Afanasiev, Narodnyja russkija legendy s. X, Harkovin kuvernementista Vähä-Venäjältä.

[198] Karttunen, n:o 111; edelliset kaksi säettä myös Krohn, n:o 6401.

[199] Karttunen, n:o 121; vrt. myös Niemi, VKEA. n:o 267 Akonlahdesta, jossa on pelkästään polvelta katoaminen.

[200] Gottlund, n:o 109 Juvalta ja Reinholm, XI. n:o 347 Toksovasta.

[201] Karttunen, n:o 121, puun ja tien lausuma. Sama kappale, jossa polvelta katoaminen on säilynyt.

[202] Inha, n:o 33 (vrt. myös Borenius, I. n:o 53) ja Castrén XI b. n:o 147 reunamuist.

[203] Niemi, VKEA. n:o 116 vv. 145-150; vrt. 125 vv. 236-246 (pirttipuiksi) ja 128 vv. 133-6 (haloiksi hakataan).

[204] Krohn. n:o 6401.

[205] Karttunen, n:o 111; vrt. Suomalaisia kansansatuja II. n:o 1.

[206] Lapsen sylissä syötteleminen (vv. 466-7) on aiheutunut aivan satunnaisesta muunnoksesta (Niemi, VKEA. n:o 273 vv. 40-41): _Kasvatti poijuttansa, Sylissänsä syöessänsä_ etc. Sylissä syödessä pitäminen kuuluu lempirunoihin ja tavataan esim. eräässä Suomen Karjalan kosintarunossa Lemminkäisen lupauksena (sam. n:o 50 vv. 18-21).

[207] Niemi, Topelius s. 51 ja Cajan, n:o 83.

[208] Iso tammi ss. 383-9. Mahdoton on siitä syystä Boreniusen vertaus (Vir. II. ss. 70-1) muutamassa färöläisessä loitsuluvussa esiintyvään kuvaukseen, mitenkä Maaria menee jalkaportaalle kammaten ja palmikoiden tukkaansa. Tämän piirteen kuuluminen edes skandinaavilaiseen Lapsenetsintä-virteen on hyvin epäiltävää. Tanskalaisen toisinnon kanssa, johon Grundtvig (II. s. 527) sen yhdistää, ei sillä ole muuta yhteistä kuin sana _stettar_ (jalkaporras).

[209] Fol. 5. s. 27. Ehdolla näkyy olleen: _Kuuhut -- Ukko_, tai: _Tähet vastah tulevi, Tähet tiesi_, molemmat "Tiehyen" kohdalla.

[210] Niemi, Sjögren n:o 421, v. 72; vrt. VKEA. n:o 266 v. 97.

[211] Niemi, VKEA. n:o 272; Castrén, XI. b. n:o 147; Cajan, n:o 163.

[212] Castrén, XI. b. n:o 13.

[213] Ehstnische Volkslieder, n:o 4, s. 24.

[214] G.H.F. Nesselmann, Littauisohe Volkslieder n:o 3.

[215] Esimerkkejä runonpiirteistä, jotka luultavasti ovat virolaisperäisiä, vaikka puuttuvat sekä Varsinais-Inkerissä että Karjalan kannaksella, tavataan kyllä, esim. Iro-neidon tai Marjatan virressä (kts. s. 57).

[216] Hurt, Vana kannel, n:o 491, II. s. 35. Useimmiten siirtyy ajatus virolaisessa laulussa Vapahtajan kuolemaan, samoin kuin tavallisesti saksalaisessa lapsenetsintä-virressä, esim. Neus, n:o 33 "Palve laid" ja Hurt, EKS. 8:o 2. s. 778 "Vanad lugemised".

[217] J.Th. Golovatskij, Narodny pesni galitskoj i ugorskoj ruci II s. 38, n:o 57; vrt. s. 46, n:o 12.

[218] Sam. s. 43, n:o 9.

[219] Russkij Filologitsheskij Vestnik 1887 s. 36 ja ss.

[220] P. Bezsonov, Kaleki pepehozshie, n:o 390-8, IV. s. 238-247.

[221] Neus viittaa Grimmin satuun "Seitsemästä kaarneesta".

[222] Törneroos ja Tallqvist, n:o 371.

[223] Groundstroem, n:o 2 melkein välittömästi ja Porkka, I. n:o 99, Kapriosta mainitulla Silta- ja kirkko-virren välityksellä; välikkeestä on jälki säilynyt myös näytteeksi painetun runon jatkossa.

[224] Porkka, III. n:o 223 ja Alava, 1891, n:o 781.

[225] Alava, 1891, n:o 899 ja Porkka, III. n:o 221. Toiset ovat: Länkelä IX. n:o 1 ja 1 b.

[226] Alava, 1891, n:o 1286.

[227] Luultavasti runosta "Ristitty metsä"; kts. Kanteletar 3:s painos III. n:o 137 sekä tutkimusta Eesti Üliõplaste Seltsi albumissa IV. s. 170.

[228] Alava, 1891, n:o 781.

[229] Porkka, I. n:o 99.

[230] Porkka, II. n:o 166.

[231] Alava, 1891, n:o 766. Päivänpaisteen pyytäminen Jumalalta on löydetty myös itäpuolelta Hevaan aluetta Järvisaaresta (Europaeus, III. 2. n:o 35), mutta sovitettuna pyytäjän äidin haudalle, että tämä pääsisi käymään kotona lapsiansa katsomassa (vrt. Kant. 4:s painos III. n:o 66).

[232] Esim. Härkönen, n:o 6.

[233] Tässä on noudatettu vanhinta Europaeusen muistiinpanoa (J. n:o 31), sitä muodollisesti täydentämällä erään uudemman kirjaanpanon avulla (Basilier n:o 181).

[234] Tämä säe puuttuu Europaeuselta.

[235] Tässä on myös noudatettu yhtä Europaeusen kappaletta (G. n:o 352) ja samoin täydennetty uudemmasta (Härkönen, n:o 214).

[236] Näistä alkusäkeistä on Europaeus ainoasti kolmannen kirjoittanut.

[237] Järjestys Härkösen mukaan; Europaeusella on tämä säepari ennen edellistä.

[238] Krohn, n:o 5845: siihen tapaan myös Härkösellä.

[239] Krohn, n:o 6005.

[240] Europaeus H. n:o 63 Suojärven Kotajärveltä, ja Härkönen, n:o 304 Korpiseliltä.

[241] Europaeus, G. n:o 374, luultavasti Kuikan kylästä Sodanlahdelta.

[242] Ruotsalainen, n:o 396, Haavistosta.

[243] Europaeus, H. n:o 63; vrt. Basilier n:o 53 Suojärven Kotajärveltä.

[244] Europaeus, III. 1. n:o 21 ja Ahlqvist, B. n:o 325.

[245] Kalevalan toisinnot II. n:o 222, vrt. 223, jossa tämä piirre puuttuu.

[246] Europaeus, G. n:o 282; vrt. Ahlqvist, B. n:o 102 ja Krohn, n:o 6889.

[247] Niemi, VKEA. n:o 271.

[248] Cajan, n:o 164 ja Castrén, XI b. n:o 14, jotka toisiaan paikoitellen täydentävät.

[249] Ainoasti Castrénilla.

[250] Ainoasti Castrénilla.

[251] Viimeiset kaksi säettä ainoasti Cajanilla.

[252] Yhdessä uudemmassa kirjaanpanossa (Inha n:o 33) se kuitenkin tavataan säilytettynä, vaan asetettuna kokoonpanon alkupäähän Marja-virrenkin edelle.

[253] Niemi, VKEA. n:o 273.

[254] Niemi, Sjögren n:o 421.

[255] Cajan, n:o 83.

[256] Berner, n:o 59 Arhipan pojan Miihkalin laulama.

[257] Borenius, II. n:o 4, sekin Latvajärvellä muistiinpantu.

[258] Niemi, VKEA. n:o 263 v. 26: "mistä tänne tullet."

[259] Niemi, Tutkimus Sakari Topeliusen runonkeräyksistä s. 16-18; vrt. Kalevalan kokoonpano I. s. 22.

[260] Niemi, Topelius s. 21-2 ja 52.

[261] Kts. N.M.K.Y:n albumissa Ristinkallio I. kirjoitusta Väinämöisen haava s. 64.

[262] Virittäjä II. s. 69.

[263] Sitä vastoin on mahdollista, että englantilaisen Marja-virren loppusäkeissä (kts. s. 49) on siitä säilynyt jonkunlainen jälki.

[264] A. Grenzstein, n:o 99 Audrusta Pärnunmaalta (EKS. 4:o 2. s. 391).

[265] J. Relander, n:o 23.

[266] Virosta: Wiedemann, Aus dem inneren und äusseren Leben der Ehsten, s. 356; vrt. Hurtin kok. II. 33. s. 257, jossa mainitaan monen pääsiäisaamuna vahtivan aurinkoa koko tunninkin, kunnes heidän silmissään alkaakin aurinko tanssia. -- Suomesta suullisia tietoja Hämeestä, Savosta ja Karjalasta.

[267] Länkelä, IX. n:o 1.

[268] Porkka, Loitsu n:o 33 ja Groundstroem, n:o 245.

[269] Porkka, III. n:o 222.

[270] Sam. n:o 221; vrt. Alava, 1891, n:o 1149.

[271] Porkka, II. n:o 165 ja Alava, 1891, n:o 761.

[272] Ruotsalainen, n:o 143. -- Itäpuoleltakin Hevaan runoaluetta on löydetty lyyrillinen runo, jossa kenties voi nähdä Kirkko- ja silta-virren vaikutusta (Europaeus III. 2. n:o 158). Tyttö siinä kertoo emon ja veikon opettaneen: "Kun menet kirkkoon, niin kumarra, anna kättä alttarille, saarnastuolille sanele; kaikki kansa katsahtavat: kenen tyttö" j.n.e.

[273] Porkka, Loitsu n:o 40.

[274] Groundstroem, n:o 245; vrt. Porkka, III. n:o 222.

[275] Groundstroem, n:o 86 ja Europaeus, III. 3. n:o 136.

[276] Alava, 1891, n:o 1287; vrt. Europaeus, III. 3. n:o 137.

[277] Kts. Julius Krohnin jälkeenjääneistä muistiinpanoista II (Valvoja 1891. s. 612-623).

[278] Europaeus, J. n:o 31 (täydennetty Basilier n:o 131:n avulla) ja G. n:o 352.

[279] Sen näkee selvästi Lönnrotin Loitsurunojen julkaisustakin ss. 156, 195, 268, 341.

[280] Europaeus, G. n:o 580.

[281] Castrén, XI b. n:o 13 Tois.

[282] Lönnrot, E. n:o 580.

[283] Karttunen, n:o 197.

[284] Krohn, n:o 6401.

[285] Karttunen, n:o 149. Juuri edellä on puhe siitä virrasta eli koskesta, joka ei ota hukuttaakseen Neitsyt Maariaa.

[286] Ainoa vähän täydellisempi on Europaeus, K. n:o 11, vaan siinä ei mainittuja liitteitä olekaan.

[287] Törneroos ja Tallqvist, n:o 370.

[288] Groundstroem, n:o 86 ja 245.

[289] Törneroos ja Tallqvist, n:o 371 ja Tois. sekä Groundstroem, n:o 2.

[290] Länkelä, IX. n:o 1.

[291] Alava, 1891, n:o 900.

[292] Esim. Groundstroem, n:o 2.

[293] Sam. n:o 245; vrt. Länk. IX. n:o 1 b: "kahlehia" ja "kuristusvöitä".

[294] Kts. s. 132.

[295] Porkka, I. n:o 156 ja loitsu n:o 38.

[296] Europaeus, J. n:o 31, täydennyksenä käytetty Relander, n:o 9 ja Härkönen, n:o 6.

[297] Ainoasti Härkösellä.

[298] Ei Europaeus, mutta molemmissa uudemmissa kappaleissa.

[299] Kolme edelläkäyvää säettä yksistään Relanderilla. Härkösellä on ainoasti säe: _Juutas mittai kauhansa_.

[300] Nk. ed. Härkösellä sen sijaan kuuluu loppu: _Juutas istuu perä kiinni kalliossa, kaula rautakahlehessa_.

[301] Europaeus, G. n:o 352.

[302] Kts. Franssila, Iso tammi s. 477. Siinä yritetty loitsun säkeitten johto lyyrillisestä runosta on epäiltävä.

[303] Europaeus, G. n:o 580: _Istuu vieras kynnykselle_.

[304] Krohn, n:o 5911

[305] Europaeus, H. n:o 62.

[306] Krohn, n:o 5911.

[307] Europaeus, G. n:o 374, luultavasti Kiikan kylästä Sodanlahdelta.

[308] Niemi, VKEA. n:o 271.

[309] Tästä on yhdessä kappaleessa (Cajan, n:o 83) tullut vastaukseen tiedustelujen suurien silmien lisäksi "leuka laaja", jonka Lönnrot on asettanut ensimmäiseksi sekä kysymykseen että vastaukseen.

[310] Niemi, Sjögren n:o 421.

[311] Niemi, VKEA. n:o 273.

[312] Topeliusella, niinkuin on mainittu, oli paitsi hänen kokoelmissaan säilynyttä kappaletta (Niemi, Topelius s. 52) toinen Sjögrenin muistiinpanon kaltainen. Jos hän tähän jälkimmäiseen vastaukseen olisi asettanut uuden kysymyksen, niin voisi vielä ajatella sen olleen kadonneessa toisinnossa. Mutta hän on tehnyt muutoksen juuri säilyneesen kappaleesensa.

[313] Cajan, n:o 46.

[314] Alkuperäisessä käsikirjoituksessa (Fol. V. s. 30) tätä kohtaa ei vielä löydy.

[315] Kts. Lönnrot, Loitsurun. s. 1.

[316] Castrén, XI. b. n:o 13.

[317] Europaeus, K. n:o 11.

[318] Cajan, n:o 83.

[319] Charl. Europaeus, n:o 186; vrt. Sirelius, n:o 213, jossa loitsun seassa tavataan sekä Hiiden sepän kahleentaonta että säe: _Piru kaivoi pitkän hauan_.

[320] Krohn, n:o 1491-4 Kiuruvedeltä Pohjois-Savosta; vrt. 16629 Pihtiputaalta Pohjois-Hämeestä. Kts. myös Auer, n:o 65 Kemistä Pohjanmaalta: Kallio oli ennen pehmyt kuin leipä, vaan kun Luoja sanoi: "maa kiven kovettakohon, vesi rauan karkaiskohon", niin tuli kovaksi kivi. Viitatut runosäkeet esiintyvät sentään Vienan läänissäkin, josta koko kertomus voisi olla laukkukauppiaan mukana kulkeutunut.

[321] Relander, n:o 123; vrt. Basilier n:o 65 ja Krohn n:ot 5845, 5911. Myös Vienan läänissä tavataan loppulaule: _siinä tshiepissä on nyt Hiitolan isäntä, sentähden ei taota rautaa pyhänä_ (Castrén, XI. b. n:o 13; vrt. Cajan n:o 46).

[322] Kts. Niemi, VKEA. n:o 236.

[323] Ahlman, n:o 100.

[324] Laiho, n:o 354. (Nämät sanat luetaan purressa hampain jonkin teräkalun terään, estääkseen haavaa tulemasta).

[325] J. Vahl, Lapperne og den lapske Mission I. s. 153.

[326] Hurt, II. 18. s. 140.

[327] Kts. myös Salamniusen Ilolaulua Jeesuksen alas astumisesta helvettiin, jossa: Pani konnat kahlehisin.

[328] Virittäjä, II. s. 73-7.

[329] Raamatullisia aiheita, joita Nikodemuksen evankeliumi on yhdistävinään, kts. 1 Piet. 3: 19: 2 Piet. 2: 4; Joh. 16: 11.

[330] Borenius viittaa vielä Bogomilien oppiin, jonka mukaan Jeesus vasta haudasta ylösnoustuaan kahlitsi vanhemman veljensä Satanaelin paksuun ja raskaasen kaularenkaasen. Tämä oppi on vaikuttanut vanhauskolaisiin Venäjällä ja todistettavasti myös Venäjän-Karjalaisten käsitykseen esim. Maailman luomisesta (kts. Suomalaisia kansansatuja I. n:o 321). Koska kuitenkin suomalaisessa kansanlaulussa Luojan ylösnousenta ja Hiiden sepän kahlinta alkuaan ovat olleet eri runoja, katoaa siitä näennäinen yhtäläisyys kahlitsemisajan suhteen.

[331] Kts. Suomal. kirjall. historia I. s. 251-2.

[332] Basilier, n:o 53.

[333] Esim. Ruotsalaisilla: Bäckström, II. s. 198; kts. Venäläisillä: Bezsonov, n:o 380, IV. s. 210.

[334] Krohn, n:o 5698. Lisäyksiä n:o 5742:n jälkeen. Näistä on joskus sopivampi säkeenmuoto valittu ja päätekstistä muutenkin hiukan säkeitä karsittu.

[335] Iuda lisää: _Terväh (pian) pietäh suudu (tuomio) käissä_. Tämän lauseen selityksen saa vielä mainittavasta suorasanaisesta tarinasta, jossa Iuda tempaa miekkansa: "_terväh täs peä pakkia; kenes on ismen, sanokkoa_!" vaan Maarian poika vastaa: "_älä viuhka spoagan kera_!" Nähtävästi Pietarin teosta kiinniottotilaisuudessa johtunut piirre.

[336] H. n:o 63.

[337] Bezsonov, n:o 371, IV s. 197; vrt. n:o 369, 370, 372 sekä 351 ja 352; viimeksimainitusta vähävenäläisestä kappaleesta huomautetaan, että sitä laulettiin Pitkänä Perjantaina.

[338] Haupt u. Schmaler, I. n:o 284, s. 276.

[339] Krohn, n:o 5715 a, muistiinpantu sekin Kotajärven kylässä.

[340] Grundtvig, n:o 99, II. s. 536 ja Bugge, Studier över de nordiske Gude- og Heltesagns Öprindelse s. 35.

[341] Mark. 15: 39; vrt. Math. 27: 54 ja Luukk. 23: 47.

[342] Erk-Böhme, n:o 1958-60, III. ss. 665-7.

[343] Relander, n:o 123, Kuikkaniemen kylästä.

[344] Karttunen, n:o 95. Vaillinaisemmin Vienan läänissä: Cajan, n:o 45, 83; Berner n:o 55; Karjalainen n:o 36.

[345] Suomalaisia kansansatuja I. n:o 297, tois. n:o LXXXV.

[346] Afanasiev, Legendy s. XIII ja Golovatskij, II. s. 6, n:o 8.

[347] Pamjatniki star. russk. liter. I. S. 217.

[348] G. n:o 595.

[349] Grundtvig, III. s. 882-3.

[350] Child, n:o 55, II. s. 7-10.

[351] Haupt und Schmaler, I. s. 275. n:o 283.

[352] Tshubinskij I. s. 152-3 ja Golovatskij, II. s. 9, n:ö 13; vrt. Bezsonov, n:o 319, IV. s. 116.

[353] K. Krohn, Satuluettelo II. 89; esim. Gromidstroem runo n:on 245 jälkeen.

[354] Vrt. vv. 454-5 ja 604-5 sekä v. 453: _Päälle kaulan kaikkivallan < Kaukomielen_.

[355] Myös eräässä Pohjois-Aunuksen kappaleessa mainitaan _paapo_ (kätilö), jota orja lähetetään etsimään (Karttunen n:o 179).

[356] K. Krohn, Satuluettelo II. 14.

[357] Vrt. Lönnrot, Arvoituksia n:o 326 merkityksellä: lintu.

[358] Esim. Lönnrotin Loitsurunoissa s. 214.

[359] Esim. Niemi, YKEA. n:o 50.

[360] Kts. UK. 14: 425-8; 15: 40-4, 54-7, 363 ja seur.; sekä VK. 8: 100-154, 184-208.