Part 35

"Mitäpä minä veiolleni? Ei mitään minusta liene; Tekisinkö piikkopaian, Eli paian kostopaian? Ei oo hyvä piikkopaita, Eikä paita kostopaita; Sepä hierovi hipiitä, Kaivelevi kainaloita, Kutkuttaa kuvetlihoja. Laitan paian palttinaisen, Elikk' aito aivinaisen; Hyv' on paita palttinainen, Hyvä aito aivinaipen; Se ei hierele hipiitä, Eikä kaiva kainaloita, Kutkuta kuvetlihoja; Laain puksute kapuset, Iholiivin liessingistä, Hihattoman, helmattoman, Kaha kaulusta vajohon."

Jo tuli kotihin veio; Toipa hanhen kostintsoiksi, Kultoa kuvun nenässä, Kaikki varpahat vas'esta; Toipa uuet ummiskengät, Saksan saappahat sataiset, Kannat alla karskajavi, Jalan alla jarskajavi; Toipa rinnan ristilöitä, Toipa korvan koltuskoita, Toipa sormen sormuksia, Toipa käen kintahia. Minä ristit rintahani, Koltuskaiset korvihini, Sormuksiset sormihini, Käteheni kintahaiset.

"Minne minä kenkyeni, Kunne saappahat sataiset?"

"Panen kengät jalkahani, Siltapalkit katkennevi, Katketkohon jos kahesti, Niinkö oisi hoikat hongat, Sekä pehmiät petäjät, Ettei kestä kengän käyä, Kengän kannan karskutella." Panin kengät jalkahani."

"Kunne panen hanhueni, Liitän lempilintuseni? Panisin läävän räystähälle; Läävän lemu lengannehe."

"Kunne panen hanhoseni, Liitän lempilintuseni? Panisin saunan räystähälle; Saunan savu juuttanehe."

"Kunne panen hanhoseni, Liitän lempilintuseni? Panisin riihen räystähälle; Ulkokylmä kylmännehe."

"Kunne panen hanhoseni, Liitän lempilintuseni? Panisin pirtin räystähälle; Lämminkö läkähtänehe."

"Kunne panen hanhoseni, Liitän lempilintuseni? Panisin aitan orren päähän; Orteni alentanehe."

"Kunne panen hanhoseni, Liitän lempilintuseni? Panisin otrapurnohoni; Otrani oastanehe."

"Kunne panen hanhoseni, Liitän lempilintuseni; Panisin kakrapurnohoni; Kakrani kakistanehe."

"Kunne panen hanhoseni, Liitän lempilintuseni? Panisin ruispurnohoni; Rukihini rutjannehe."

"Kunne panen hanhoseni, Liitän lempilintuseni? Panisin villavakkahani; Villani vanuttanehe."

"Kunne panen hanhoseni, Liitän lempilintuseni? Panisin värttinän nenähän; Värttinäni väännellehe."

"Kunne panen hanhoseni. Liitän lempilintuseni? Panisin hivustukkahani; Tukkani tuhertanehe."

"Kunne panen hanhoseni, Liitän lempilintuseni? Panisin aian seipähäsen; Kylän koira haukkunehe."

"Kunne panen hanhoseni, Liitän lempilintuseni? Panisin vesikivelle; Meren kokko koproaisi."

"Kunne panin hanhoseni, Liitin lempilintuseni? Tuonne panin hanhoseni, Liitin lempilintuseni, Panin läävän räystähälle. Panin kukon kuulemahan, Mustan koiran muistamahan; Eipä kukko kuule'kana, Musta koira muista'kana. Jo päivänä muutamana, Huomenna monikkahana, Kävin itse katsomahan, Jo oli mennyt hanhoseni, Mennyt mielilintuseni."

Läksin tuota etsimähän, Kaonnutta katsomahan. Vastahan halonvetäjä.

"Oi veikko halonvetäjä! Oletko nähnyt hanhoistani, Nähnyt mielilintustani? Kunne on mennyt hanhoseni, Minne mielilintuseni?"

"Mi on merkki hanhossasi, Merkki mielilinnussasi?"

"Se on merkki hanhossani, Merkki mielilnnussani: Kupu kullin kirjotettu, Varpahat vasen valettu."

"En ole nähnyt hanhoistasi, Nähnyt mielilintuasi."

Kuuluipa kumu kujalta, Jymy tarhalta jytäsi; Käy kasakka katsomahan, Mitä se kumu kutisi, Mitä se jymy jytisi: Orihitko oteltanehe, Suuren tallin lattialla, Vai härät kisattanehe, Uuen läävän lattialla?

Ei oriit tapella'kana Suuren tallin lattialla, Eikä härkäset kisata Uuen läävän lattialla: Kati kangasta kutovi, Impi pirtoa piteli, Äärellä punaisen pilven, Taivon kaaren kannikalla. Siell' on hanhut käämimässä, Ka'in kankahan kuetta; Niin sen suihki sukkulainen, Niin sen kääntyi kääjin vaajin, Niin sen pirta pirkueli, Kun on kuusessa orava, Petäjässä pieni kynsi, Kärppänen kiven kolossa.

32. Kestin lahja.

Annikkainen neito nuori Istui Turun sillan päässä, Kaitsi kaupungin kanoja, Neuoi Turun neitosia.

Nousi pilvi luotehelta, Toinen lännestä läheni. Joka nousi luotehelta, Se tulepi neitihaaksi; Joka lännestä läheni, Se tulepi kestihaaksi.

Enmä kiitä kestihahta: Jo mun kerran kesti petti, Houkutteli huoran poika, Söi mun syötetyt sikani, Joi mun joulutynnyrini, Jätti pienen pellapaian.-- Minun pieni pellapaita Tahtoi verkaista hametta; Minun verkainen hameeni Tahtoi vyötä kullatuista; Minun vyöni kullatuinen Tahtoi raskaita rahoja; Minun raskahat rahani Tahtoi nuorta kauppamiestä; Minun nuori kauppamiehen Tahtoi mennä muille maille, Muille maille vierahille; Kantoi hahtehen kalunsa. Tuli tuuli tuolta maalta, Puhui purjehen siahan. Itse istui laskemahan, Sanoi kerran mennessänsä:

Kiesuksen jätän siahan, Hyvän Maarian majahan; Hyv' on toiste tullakseni, Parempi palatakseni, Ennen tehyille teloille, Alotuille anturoille.

"Kenenkä telat tekemät, Kenen anturat alomat?"--

"Kiesuksen telat tekemät, Maarian anturat alomat."

Toisella tavalla laulettiin Keston lahjassa:

Puhui purjehen siahan, Kantoi hahteen kalansa. Hikois hirvi juostessansa, Joi hirvi janottuansa, Heränteestä lähtehestä; Sihen kuolansa valutti, Sihen karvansa karisti, Sihen heitti haivenensa; Sihen kasvoi tuomo kaunis, Karkasi kataja kaunis, Tuomohon hyvä hetelmä, Katajahan kaunis marja. Joka siitä oksan otti. Se otti ikäisen onnen; Joka siitä lehen leikkas, Se leikkas ikäisen lemmen.

"Kiesuksen jätän siaani, j. n. e."

Ne välisanat, jotka näin olemma itse virrestä erottaneet, nähtävästi eivät sihen kuulu'kaan.

33. Vähätoivottu sulho.

Istui neiti niemen päässä, Vyötä kullaista kutovi, Hopiaista huolittavi, Kuuli sirkan sirkottavan, Linnun laulavan lehossa.

"Mitä sirkka sirkottelet, Kuta laulat pieni lintu?"

"Sitä sirkka sirkottelen, Sitä laulan pieni lintu: Kuului huuhunta kylältä."

"Kenpä se kylällä huuhui Toivoisinko taatokseni? Kun tulisi taattoseni, Kullasta tuvan kutoisin, Kultaiseinät seisottaisin, Kultalattiat latoisin, Kultapatsahat panisin. Ottaisin ison orosen, Kultaisilla suitsosilla, Päitsillä hopeisilla, Veisin tuon ison orosen, Tallihin tasalakehen, Paksumpahan partahasen, Suurimpahan renkahasen, Silkkikattehen sitoisin, Verkaloimen laitteleisin, Kaurat kantaisin etehen, Leivänkannan kanteleisin, Simaleivän syötäväksi, Olutputsin juotavaksi; Laatisin kylyn utuisen, Hienoisilla halkosilla, Pienillä pilostehilla, Suuren korvon vettä saisin, Heraisesta hettehestä, Sulkkuvastan hauteleisin. Kylves taatto kylläseksi, Valelete valkiaksi!"

Istui neiti niemen päässä, Vyötä kullaista kutovi, Hopiaista huolittavi, Kuuli sirkan sirkottavan, Linnun laulavan lehossa.

"Mitä sirkka sirkottelet, Kuta laulat pieni lintu?"

"Sitä sirkka sirkottelen, Sitä laulan pieni lintu: Kuului huuhunta kylältä."

"Kenpä se kylällä huuhui Toivoisinko veikokseni, Kun tulisi veikkoseni, Vaskesta tuvan tekisin, Vaskiseinät seisottaisin, Vaskilattiat latoisin, Vaskipatsahat panisin. Ottaisin veikon orosen, Sulkkuisilla suitsosilla, Vaskisilla päitsösillä, Veisin veikkoni orosen, Tallihin tasalakehen, Paksumpahan partahasen, Suurimpahan renkahasen, Silkkikattehen sitoisin, Verkaloimen laitteleisin, Kaurat kantaisin etehen, Leivänkannan lennättäisin, Simaleivän syötäväksi, Olutputsin juotavaksi; Laatisin kylyn utuisen, Hienoisilla halkosilla, Pienillä pilostehilla, Suuren korvon vettä saisin, Heraisesta hettehestä, Sulkkuvastan hauteleisin. Kylves veikko kylläseksi Valelete valkiaksi!"

Istui neiti niemen päässä, Vyötä kullaista kutovi, Hopiaista huolittavi, Kuuli sirkan sirkottavan, Linnun laulavan lehossa.

"Mitä sirkka sirkottelet, Kuta laulat pieni lintu?"

"Sitä sirkka sirkottelen, Sitä laulan pieni lintu Kuului huuhunta kylältä."

"Kenpä se kylällä huuhui? Toivoisinpa sulhokseni, Tuvan vaivoista vatoisin, Lahoseinät seisottaisin, Olkilattiat latoisin, Pajupatsahat panisin; Ottaisin sulhon orosen, Nahkaisilla suitsosilla, Vitsaisilla päitsösillä, Sillan korvahan sitoisin, Selkähän likaisen loimen, Rokosinan katteheksi, Lian saven syötäväksi, Tervaputsin juotavaksi; Tervaskylyn lämmittäisin Tervaisilla halkosilla, Pienen korvon vettä toisin, Likavastan hauteleisin: Kylves sulho kylläseksi, Valelete valkiaksi! Itse poies ennättäisin, Uksen umpehen jälessä, Toissa päänä katsomahan, Koivuinen korento käässä."

34. Katri neito.

Katri kaunis, neito nuori, Nousi aivan aikasehen, Teki viisi villavyötä, Kaheksan kapalovyötä, Ennen päivän nousemista, Auringon ylenemistä. Meni kuuta katsomahan, Ilmoa ihoamahan, Kuuli Kuuttaren kutovan Päivättären ketreävän; Sitte luoksi luottelihen, Likelle lähentelihen, Kävi kuun keheä myöten, Päivän päärmettä vaelsi: "Anna Kuutar kultiasi, Päivätär hopehiasi!"

Antoi Kuutar kultiansa, Päivätär hopehiansa, Katsoi kullat kulmillensa, Päällensä hyvät hopiat, Kultana kumottamahan, Hopiana hohtamahan. Läksi suolle sotkuillensa, Lätäkölle lätkyillensä; Oli suo olutta täynnä, Lätäkkö läpensä mettä. Joip' on kannun, joip' on kaksi, Kohta kolmannen sipasi, Nukkui nurmelle hyvälle, Kaatui maalle kaltisalle. Risukosta rietta katsoi, Konnan poika koivikosta, Otti kullat kulmiltansa, Päähänsä hyvät hopiat; Katri itkien kotihin, Kallotellen kartanolle. Emo aitan portahalta: "Elä itke piikaseni, Ota aittojen avaimet, Aukase isosi arkku, Lukko luinen luikahuta, Pane paita palttinainen, Veä verkainen hamehut, Vyöhyt kullan kirjaeltu! Siitä kasvat kaunihiksi, Ylenet ylen ehoksi, Asut kukkana kujoilla, Marjana isosi mailla."

35. Saaren neito.

Tuo soria Saaren neito, Saaren neito, Saaren kukka, Läksi piennä paimenehen, Lassa lammasten ajohon, Ison polven korkunaissa, Emon värttinän pituissa. Pani kullat kulmillensa, Sinilangat silmiltensä, Päähänsä hopialangat, Vaskilangat varrellensa, Istui maahan mättähälle, Vaipui varvikkosalolle.

Varas katsoi varvikosta, Mies vihainen virviköstä; Tuli varas varvikosta, Mies vihainen virviköstä. Otti kullat kulmiltansa, Sinilangat silmiltänsä, Päästänsä hopialangat, Vaskilangat varreltansa.

Neiti parka itkemähän, Vaivainen valittamahan, Meni itkien kotihin, Kallotellen kartanolle. Iso katsoi ikkunasta, Emo aitan rappusilta: "Mitä itket piikueni, Nuori neitonen nurajat?"

"Sitä itken maammoseni, Sitä taattoni nurajan, Tuli varas varvikosta, Mies vihainen virviköstä, Otti kullat kulmiltani, Sinilangat silmiltäni, Päästäni hopialangat, Vaskilangat varreltani."

"Elä itke piikueni! Mene aittahan mäellä, Siell' on kirstu kirstun päällä, Arkku arkulle yletty, Aukase parahin arkku, Kimmahuta kirjakansi, Ota kuusi kulta vyötä, Seitsemän sinihamoista, Sio silkit silmillesi, Katso kullat kulmillesi, Pane päällesi parasta, Kaunehinta kaulallesi, Ripeintä rinnoillesi, Valkeinta varrellesi; Tulet aitasta tupahan, Sukukuntasi suloksi, Heimokunnan hempiäksi, Menet kirkkohon kukaksi; Nuo sulhot sua kysyvät: "Kenen kukka, kenen neito, Kenen morsian mokoma?"

"Saaren kukka, Saaren neito, Saaren morsian mokoma."

"Voi, jos mie mokoman saisin, Mie tuota hyvin pitäisin, Sylissäni syötteleisin, Käsissäni käytteleisin! Voi, jos mie mokoman saisin, Kun se kävi, kanta välkkyi, Kun se seisoi, seinät paistoi, Kun se istui, maa ilotsi!"

36. Meren kylpijä.

Anni tyttö, aino neiti Läksi rannalle pesohon, Kävi merehen kylpemähän, Jo oli meri kylvettynä; Meni toiselle merelle, Seki oli vielä kylvettynä; Meni kohta kolmannelle, Siit' oli puoli kylvettynä, Toinen puoli kylpemättä.

Anni tyttö, aino neiti Puki päältä vaattehensa, Heitti paitansa pajuille, Hamehensa haarukalle, Sukkansa sulille maille, Kenkänsä vesikivelle, Vyönsä vyöteli vesoille, Pintelinsä pientarelle, Helmet hiekkarantaselle, Sormikkaat somerikolle.

Tuli hauki hangotellen, Lohen poika longotellen, Se otti pajuilta paian, Haarukkaiselta hamosen, Sukkaset sulilta mailta, Kenkäset vesikiveltä, Otti vyöhyen vesoilta, Pintelisen pientarelta Helmet hiekka-rantaselta, Sormikkaat somerikolta.

Anni itkien kotihin, Kaikotellen kartanolle. Päätyi emo kuulemahan. "Elä itke piikaseni! Ota aittani avaimet, Mene aittahan mäelle, Siell' on kirstu kirstun päällä, Arkku arkulle yletty, Pue päällesi parasta, Valkeinta varrellesi, Paita saksan palttinainen, Hame verkainen vetäse, Sukat sulkkuiset koriat, Kautokengät kaunokaiset, Vyöhyt kullan kirjoteltu, Punalanka pintelinen, Helevimmät helme'nauhat, Soreimmat sormikkaiset; Kulet kukkana kujilla, Vaapukkaisena vaellat, Ehompana entistäsi, Parempana muinaistasi!"

37. Helka paimenessa.

Kalevalan kaunis neiti, Helka neiti hempiätär, Läksi piennä paimenehen, Lassa karjan kaitsentahan; Ajoi lehmänsä leholle, Vasikkansa varvikolle; Toi surma susia paljo, Lempo karhuja lähetti, Söivät lehmänsä leholta, Vasikkaiset varvikolta.

Kalevalan kaunis neiti, Helka neiti hempiätär, Läksi itkien kotihin, Kallotellen kartanolle; Iso kysyi ikkunasta, Emo aittansa rapuilta: "Mitä itket piikaseni, Nuorempaiseni nurajat?"

"Sitä itken äitiseni Olin lehmien ajossa, Ajoin lehmäni leholle, Vasikkani varvikolle; Toi surma susia paljo, Lempo karhuja kuletti, Söivät lehmän leholta, Vasikkani varvikolta."

Tuon emo sanoiksi virkki: "Elä itke piikaseni, Jos surma susia työnti, Lempo karhuja kuletti, Söivät lehmäsi leholta, Vasikkasi varvikolta! Äsken itke piikaseni, Kun tulevi toisen kerran Suet suurille pihoille, Karhut näille kartanoille, Syövät suuren sukuni, Ottavat oman vereni, Suet sulhoina tulevat, Karhut kihlan kantajoina."

38. Meren kosijat.

Neitonen turulla istui, Turun kosken korvasella, Kirjavaisella kivellä, Kaunihilla kalliolla. Kesän istui, toisen itki, Vuotti miestä mielehistä, Sulhoa sulosanaista, Miestä mielen myötähistä.

Rautamies merestä nousi, Rauta suuna, rauta päänä, Rauta kukkaro käessä, Rauta kihlat kukkarossa. "Tules mulle neiti raukka Rautamiehen puolisoksi!"

"Enp' on tule, enkä huoli, Ei oo suotu, eikä luotu, Eikä koissa kasvatettu, Rautamiehen puolisoksi." Sep' on mies meni merehen.

Neitonen turulla istui, Turun kosken korvasella, Kirjavaisella kivellä, Kaunihilla kalliolla. Kesän istui, toisen itki, Vuotti miestä mielehistä, Sulhoa sulosanaista, Miestä mielen myötähistä.

Tinamies merestä nousi, Tina suuna, tina päänä, Tina kukkaro käessä, Tina kihlat kukkarossa. "Tules mulle neiti raukka Tinamiehen puolisoksi!"

"Enp' on tule, enkä huoli, Ei oo suotu, eikä luotu, Eikä koissa kasvateltu, Tinamiehen puolisoksi." Sep' on mies meni merehen,

Neitonen turulla istui, Turun kosken korvasella, Kirjavaisella kivellä, Kaunihilla kalliolla. Kesän istui, toisen itki, Vuotti miestä mielehistä, Sulhoa sulosanaista, Miestä mielen myötähistä.

Vaskimies merestä nousi, Vaski suuna, vaski päänä, Vaski kukkaro käessä, Vaski kihlat kukkarossa. "Tules mulle neiti raukka Vaskimiehen puolisoksi!"

"Enp' on tule, enkä huoli, Ei oo suotu, eikä luotu, Eikä koissa kasvateltu Vaskimiehen puolisoksi." Sep' on mies meni merehen.

Neitonen turulla istui, Turun kosken korvasella, Kirjavaisella kivellä, Kaunihilla kalliolla. Kesän istui, toisen itki, Vuotti miestä mielehistä, Sulhoa sulosanaista, Miestä mielen myötähistä.

Kultamies merestä nousi, Kulta suuna, kulta päänä, Kulta kukkaro käessä, Kulta kihlat kukkarossa. "Tules mulle neiti raukka Kultamiehen puolisoksi!"

"Enp' on tule, enkä huoli, Ei oo suotu, eikä luotu, Eikä koissa kasvateltu Kultamiehen puolisoksi!" Sep' on mies meni merehen.

Neitonen turulla istui, Turun kosken korvasella, Kirjavaisella kivellä, Kaunihilla kalliolla. Kesän istui, toisen itki, Vuotti miestä mielehistä, Sulhoa sulosanaista, Miestä mielen myötähistä.

Leipämies merestä nousi, Leipä suuna, leipä päänä, Leipä kukkaro käessä, Leipä kihlat kukkarossa. "Tules mulle neiti raukka Leipämiehen puolisoksi!"

"Tulenpa minä sinulle, Sek' on suotu, jotta luotu, Jotta koissa kasvateltu, Leipämiehen puolisoksi."

39. Aholla itkijä.

Immikkö aholla itki, Heinätiellä hellehteli, Kirjavaisella kivellä, Paistavalla paaterella.

Kyselimmä, lauselimma: "Mitä itket impi rukka, Impi rukka, neito nuori, Ken sua pahoin pitävi, Taattoko pahoin pitävi?" "Taattoni hyvin pitävi."

Immikkö aholla itki, Heinätiellä hellehteli, Kirjavaisella kivellä, Paistavalla paaterella.

Kyselimmä, lauselimma: "Mitä itket impi rukka, Impi rukka, neito nuori, Ken sua pahoin pitävi, Maammoko pahoin pitävi?" "Maammoni hyvin pitävi."

Immikkö aholla itki, Heinätiellä hellehteli, Kirjavaisella kivellä, Paistavalla paaterella.

Kyselimmä, lauselimma: "Mitä itket impi rukka, Impi rukka, neito nuori, Ken sua pahoin pitävi, Velikö pahoin pitävi?" "Veljeni hyvin pitävi."

Immikkö aholla itki, Heinätiellä hellehteli, Kirjavaisella kivellä, Paistavalla paaterella.

Kyselimmä, lauselimma: "Mitä itket impi rukka, Impi rukka, neito nuori, Ken sua pahoin pitävi, Siskoko pahoin pitävi?" "Siskoni hyvin pitävi."

Immikkö aholla itki, Heinätiellä hellehteli, Kirjavaisella kivellä, Paistavalla paaterella.

Kyselimmä, lauselimma: "Mitä itket impi rukka Impi rukka, neito nuori, Ken sua pahoin pitävi, Sulhoko pahoin pitävi?"

"Sulhoni hyvin pitävi, Eilen kihloi, eilen kuoli, Eilen kaiketi katosi, Äsken luotu maa majana, Musta multa kattehena."

40. Pahasulhollinen.

Morsian mäellä itki, Vesitiellä vieretteli, Kaivotiellä kaikerteli. Päätyi iso kulemahan.

"Mitä itket piikaseni, Nuorempaiseni nurajat, Appikko pahoin pitävi."

"Niin appi hyvin pitävi Kun ennen iso kotona."

Morsian mäellä itki, Vesitiellä vieretteli, Kaivotiellä kaikerteli. Päätyi emo kuulemahan.

"Mitä itket piikaseni, Nuorempaiseni nurajat, Anoppiko pahoin pitävi?"

"Niin anoppi hyvin pitävi Kun ennen emo kotona."

Morsian mäellä itki, Vesitiellä vieretteli, Kaivotiellä kaikerteli. Päätyi veikko kuulemahan.

"Mitä itket siskoseni, Nuorempaiseni nurajat, Kytykö pahoin pitävi?"

"Niin kyty hyvin pitävi Kun ennen veli kotona."

Morsian mäellä itki, Vesitiellä vieretteli, Kaivotiellä kaikerteli. Päätyi sisko kuulemahan.

"Mitä itket siskoseni, Nuorempaiseni nurajat, Natoko pahoin pitävi?"

"Niin nato hyvin pitävi Kun ennen sisar kotona."

Morsian mäellä itki, Vesitiellä vieretteli, Kaivotiellä kaikerteli. Päätyi setä kuulemahan.

"Mitä itket veljen tyttö, Nuorempaiseni nurajat, Sulhoko pahoin pitävi?"