Part 34

Jo tuli veellä viruttaatse, Itki päivän, itki toisen, Itki kohta kolmannenki, Vieri viimen kuolemahan, Muuttui mullan muotoiseksi. Kaatui rauan karvaiseksi.

26. Lunastettava neiti.

Venäläinen [45] vainolainen, Karjalainen kiertolainen Soutelevi, joutelevi, Nientä niemen kiertelevi Ympäri Yläsen nientä, Kahen puolen Kangasnientä. Neitonen kujertelevi, Vyövaski valittelevi Venäläisen venehessä, Karjalaisen karpasossa.

Iso rannalle laseksen Kujerrusta kuulemahan, Valitusta vaatimahan.

"Hyvä iso, rakas iso, Lunasta minua täältä!"

"Millä mä sinun lunastan, Kun onpi vähä varoa?"

"Olipa sinulla ennen, Oli ennen aikoinani, Minun kasvinaikoinani, Kolme kontua hyveä, Pane yksi lunnahiksi, Henkeni hehättimeksi."

"Enpä raahi raukkaseni, Enpä tyttö parkaseni, Panna kontua parasta; Ennen luovun neiostani Kun paraasta konnustani, Rahan paljon pantuani, Enemmän luvattuani."

Venäläinen vainolainen, Karjalainen kiertolainen Soutelevi, joutelevi, Nientä niemen kiertelevi Ympäri Yläsen nientä, Kahen puolen Kangasnientä. Neitonen kujertelevi, Vyövaski valittelevi Venäläisen venehessä, Karjalaisen karpasossa.

Emo rannalle laseksen Kujerrusta kuulemahan, Valitusta vaatimahan.

"Hyvä emo, armas emo Lunasta minua täältä!"

"Millä mä sinun lunastan, Kun onpi vähä varoa?"

"Olipa sinulla ennen, Oli ennen aikoinani, Minun kasvinaikoinani, Kolme lehmeä hyveä; Pane yksi lunnahiksi, Henkeni hehättimeksi.

"Enpä raahi raukkaseni, Enpä tyttö parkaseni, Panna lehmeä parasta; Ennen luovun neiostani Kun paraasta lehmästäni, Rahan paljon pantuani, Enemmän luvattuani."

Venäläinen vainolainen, Karjalainen kiertolainen Soutelevi, joutelevi, Nientä niemen kiertelevi Ympäri Yläsen nientä, Kahen puolen Kangasnientä. Neitonen kujertelevi, Vyövaski valittelevi, Venäläisen venehessä, Karjalaisen karpasossa.

Veikko rannalle laseksen Kujerrusta kuulemahan, Valitusta vaatimahan.

"Hyvä veikko, kaunis veikko, Lunasta minua täältä!"

"Millä mä sinun lunastan, Kun onpi vähä varoa?"

"Olipa sinulla ennen, Oli ennen aikoinani, Minun kasvinpäivinäni, Kolme ruunoa hyveä; Pane yksi lunnnahiksi."

"Enpä raahi raukkaseni, Enpä sisko parkaseni, Panna ruunoa parasta; Ennen luovun siskostani Kun paraasta ruunastani, Rahan paljon pantuani, Enemmän luvattuani."

Venäläinen vainolainen, Karjalainen kiertolainen Soutelevi, joutelevi, Nientä niemen kiertelevi Ympäri Yläsen nientä, Kahen puolen Kangasnientä. Neitonen kujertelevi, Vyövaski valittelevi, Venäläisen venehessä, Karjalaisen karpasossa.

Sisko rannalle laseksen Kujerrusta kuulemahan, Valitusta vaatimahan.

"Hyvä sisko, kaunis sisko, Lunasta minua täältä!

"Millä mä sinun lunastan, Kun onpi vähä varoa?"

"Olipa sinulla ennen, Oli ennen aikoinani, Minun kasvinpäivinäni, Kolme lammasta hyveä; Pane yksi lunnahiksi."

"Enpä raahi raukkaseni, Enpä sisko parkaseni, Panna lammasta parasta; Ennen luovun siskostani Kun paraasta lampahasta, Rahan paljon pantuani, Enemmän luvattuani."

Venäläinen vainolainen, Karjalainen kiertolainen Soutelevi, joutelevi, Nientä niemen kiertelevi Ympäri Yläsen nientä, Kahen puolen Kangasnientä. Neitonen kujertelevi, Vyövaski valittelevi Venäläisen venehessä, Karjalaisen karpasossa.

Sulho rannalle laseksen Kujerrusta kuulemahan, Valitusta vaatimahan.

"Hyvä sulho, kaunis sulho, Lunasta minua täältä!"

"Millä mä sinun lunastan, Kun onpi vähä varoa?"

"Olipa sinulla ennen, Oli ennen aikoinani, Minun kasvinpäivinäni, Kolme laivoa hyveä; Pane yksi lunnahiksi."

"Jopa raahin raukkaseni, Jopa neiti parkaseni, Panna laivani parahan; Ennen luovun laivastani Kun paraasta neiostani, Saan ma vielä laivan toisen, En saa toista morsianta."

Sulho neitosen lunasti, Neiti koston toivottavi; Nyt mä koston toivottanen: "Luoja koston kostakohon, Isoni isoiset konnut Tuli tuiki polttakohon, Valkia hävittäköhön Elonaikana parassa. Maammoni matikkalehmät Rengillehen riutukohon, Kapallehen kaatukohon, Maitoaikana parassa. Veljeni isoiset ruunat Valjahinsa vaipukohon, Länkihin läkähtyköhön, Veentäaikana parassa. Siskoni sinervät uuhet Vuonihinsa vuotukohon, Kaotkoon karitsoihinsa, Villa-aikana parassa. Sulhon laivat matkatkohon, Tyynelläki, tuulellaki, Myötäselläi, vastasellai, Kun sulho minun lunasti."

27. Lunastettava neiti (toisin.)

Neitonen, neitonen Itkee ja huokaa Verikoiran venehessä, Punaparran purtilossa. Katsoi taatto matkaa Pitkin meren rantaa.

"Oi oi, oi oi, taattoseni, Lunasta minua poies!" "Millä sinun lunastan?" "Onhan sulia kolme koriata laivaa; Pane paras panttiin Minun pääni päästimeksi, Itseni lunastimeksi."

"Eipä tyttö parka, Ei sinun lunastimeksi, Eikä pääsi päästimeksi; Paras kauppa-aika. Ennen luovun tyttärestä Ennenkun paraasta laivastani; Tyttären minä toisen saan, Vaan en saane laivaa."

Neitonen, neitonen Itkee ja huokaa Verikoiran venehessä, Punaparran purtilossa. Katsoi maammo matkaa Pitkin meren rantaa.

"Oi oi, oi oi, maammoseni, Lunasta minua poies!" "Millä sinun lunastan?" "Onhan sulia kolme koriata lehmää; Pane paras panttiin Minun pääni päästimeksi, Itseni lunastimeksi."

"Eipä tyttö parka, Ei sinun lunastimeksi, Eikä pääsi päästimeksi; Paras lypsyaika. Ennen luovun tyttärestä Ennenkun paraasta lehmästäni; Tyttären minä toisen saan, Vaan en saane lehmää."

Neitonen, neitonen Itkee ja huokaa Verikoiran venehessä, Punaparran purtilossa. Katsoi veikko matkaa Pitkin meren rantaa.

"Oi oi, oi oi, veikkoseni, Lunasta minua poies!" "Millä sinun lunastan?" "Onhan sulla kolme koriata miekkaa; Pane paras panttiin Minun pääni päästimeksi, Siskosi lunastimeksi."

"Eipä sisko raukka, Ei sinun lunastimeksi, Eikä pääsi päästimeksi; Paras sota-aika. Ennen luovun siskostani Kun parahasta miekastani; Sisaren minä toisen saan, Vaan en saane miekkaa."

Neitonen, neitonen Itkee ja huokaa Verikoiran venehessä, Punaparran purtilossa. Katsoi sisko matkaa Pitkin meren rantaa.

"Oi oi, oi oi, siskoseni, Lunasta minun poies!" "Millä sinun lunastan?" "Onhan sulia kolme koriata pirtaa, Pane paras panttiin Minun pääni päästimeksi, Siskosi lunastimeksi."

"Eipä sisko parka, Ei sinun lunastimeksi, Eikä pääsi päästimeksi; Paras kuonta-aika. Ennen luovun siskostani Ennenkun paraasta pirrastani; Sisaren minä toisen saan, Vaan en saane pirtaa."

Neitonen, neitonen Itkee ja huokaa Verikoiran venehessä, Punaparran purtilossa. Katsoi vävy matkaa Pitkin meren rantaa.

"Oi oi, oi oi, vävyseni, Lunasta minun poies!" "Millä sinun lunastan?" "Onhan sulia kolme koriata jousta; Pane paras panttiin Minun pääni päästimeksi, Natosi lunastimeksi."

"Eipä nato parka, Ei sinun lunastimeksi, Eikä pääsi päästimeksi; Paras metsäaika. Ennen luovun naostani Ennenkun paraasta jousestani; Natosen minä toisen saan, Vaan en saane jousta."

Neitonen, neitonen Itkee ja huokaa Verikoiran venehessä, Punaparran purtilossa. Katsoi minnä matkaa Pitkin meren rantaa.

"Oi oi, oi oi, minnäseni, Lunasta minua poies!" "Millä sinun lunastan?" "Onhan sulla kolme koriata maljaa; Pane paras panttiin Minun pääni päästimeksi, Natosi lunastimeksi."

"Eipä nato parka, Ei sinun lunastimeksi, Eikä pääsi päästimeksi; Paras juonta-aika. Ennen luovun naostani Ennenkun paraasta maljastani; Natosen minä toisen saan, Vaan en saane maljaa."

Neitonen, neitonen Itkee ja huokaa Verikoiran venehessä, Punaparran purtilossa. Katsoi sulho matkaa.

"Oi oi, oi oi, sulhoseni, Lunasta minua poies!" "Millä sinun lunastan?" "Onhan sulia kolme koriata linnaa; Pane paras panttiin Minun pääni päästimeksi, Neitosi lunastimeksi."

"Jopa neito parka, Panen parahan linnan Sinun pääsi päästimeksi, Neitoni lunastimeksi; Ennen luovun linnastani Kun paraasta neiostani; Linnan minä toisen saan Vaan en saane neittä."

Pani parahan linnan, Lunasti neion poies.

Neito koston toivotti: "Luoja koston tuokoon, Taaton laiva levetköön Paras kauppa-aika; Maammon mahot hävitköön Keski kesänaika; Veljen miekka katketkohon Paras sota-aika; Siskon pirta taittukohon Paras kuonta-aika; Vävyn jousi katketkohon Paras metsäaika; Minnän malja haletkohon Paras juonta-aika. Sulhon linna hyötyköhön Parassa nälkävuonna."

28. Neiti lepetissä.

Istui neiti lepetissä, Sekä istui, että itki, Sormiansa murtelevi, Katkovi kätösiänsä, Katsoi ylös taivahalle, Katsoi alas maarajoille; Taivahalla päivä paistoi, Vene matkoi maarajoilla.

Taatto venehen sisässä. "Tules taatto ottamahan!" Taatto noin sanoiksi virkki: "Enkä ota, enkä taia; Maammosi tulee jäleltä; Maammon venot vetrehemmät, Maammon airot armahammat, Maammon soutimet somemmat."

Istui neiti lepetissä, Sekä istui, että itki, Sormiansa murtelevi, Katkovi kätösiänsä, Katsoi ylös taivahalle, Katsoi alas maarajoille; Taivahalla päivä paistoi, Vene matkoi maarajoilla.

Maammo tuon venon sisässä. "Tules maammo ottamahan!" Maammo noin sanoiksi virkki: "Enkä ota, enkä taia, Veljesi tulee jäleltä; Veljen venot vetrehemmät Veljen airot armahammat, Veljen soutimet somemmat."

Istui neiti lepetissä, Sekä istui, että itki, Sormiansa murtelevi, Katkovi kätösiänsä, Katsoi ylös taivahalle, Katsoi alas maarajoille; Taivahalla päivä paistoi, Vene matkoi maarajoilla.

"Se on veikkoni venonen; Tules veikko ottamahan!" Veikko noin sanoiksi virkki: "Enkä ota, enkä taia, Siskosi tulee jäleltä; Siskon venot vetrehemmät, Siskon airot armahammat, Siskon soutimet somemmat."

Istui neiti lepetissä, Sekä istui, että itki, Sormiansa murtelevi, Katkovi kätösiänsä, Katsoi ylös taivahalle, Katsoi alas maarajoille; Taivahalla päivä paistoi, Veno matkoi maarajoilla.

"Se on siskoni venonen; Tule sisko ottamahan!" Sisko noin sanoiksi virkki: "Enkä ota, enkä taia, Sulhosi jäleltä souti; Sulhon venot vetrehemmät, Sulhon airot armahammat, Sulhon soutimet somemmat."

Istui neiti lepetissä, Sekä istui, että itki, Sormiansa murtelevi, Katkovi kätösiänsä, Katsoi ylös taivahalle, Katsoi alas maarajoille; Taivahalla päivä paistoi, Vene matkoi maarajoilla.

"Se on sulhoni venonen; Tules sulho ottamahan!" Sulho noin sanoiksi virkki: "Jopa tulen, jotta taian, Sulhon venot vetrehimmät, Sulhon airot armahimmat, Sulhon istumet ihalat." Sulho otti venosohensa.

Neiti noin sanoiksi virkki: "Nenä poies lähteköhön, Nenä taattoni venosta Paikaksi sulhon venosen; Laita poies lohetkohon, Laita maammoni venosta Paikaksi sulhon venosen; Kaaret poies katketkohon, Kaaret veikkoni venosta Paikaksi sulhon venosen; Pohja poies puotkohon, Pohja siskoni venosta Paikaksi sulhon venosen."

29. Kolmet kosijat.

Neito kasvoi kaunosasti, Ylen lystisti yleni; Kasvoi niemen kainalossa, Simasen salon sivussa, Lehon lemmen liepehellä; Viikon kasvoi, kauas kuului. Kaukoa tulit kosijat, Yhet tuolta Tuuterista, Toiset päätyi Päivölästä, Kolmannet Kemijoelta.

Tuli Tuuterin kosija. Neito vasten vastaeli: "Enmä tästä ennen joua Kun kiven kuluksi jauhan, Pieksän petkelen periksi, Huhmaren sukuksi survon; Enkä lähe Tuuterihin Tuuteriss' on miehet tuhmat, Miehet tuhmat, naiset laiskat, Tyttäret typerämielet."

Tuli Päivölän kosija. Neito vasten vastaeli: "Enmä tästä ennen joua Kun kiven kuluksi jauhan, Pieksän petkelen periksi, Huhmaren sukuksi survon; Enkä lähe Päivölähän: Päivöläss' on pitkät päivät, Päivät pitkät, yöt lyhyet, Iltaistumat ikävät."

Tuli Kemijoin kosija. Neito vasten vastaeli: "Jo lähenki, jotta jouan, Lähen mie Kemijoelle Syömähän Kemin kaloja, Kemin lohta keittämähän; Hyv' onpi Kemissä olla, Kaunis Karjalan joella; Siell' on miehet mielelliset, Tyttäret hyväntapaiset; Eik' oo illoilla ikävä, Ei apia aamusilla."

30. Kullervon sotaan lähtö.

Kullervo Kalevan poika Tuop' on suoriksen sotahan, Suotta suoriksen sotahan, Tahallansa tappelohon, Vasten kieltoa isonsa, Emonsa sitäi enemmin.

Kullervo Kalevan poika Sanan virkkoi, noin nimesi: "Ei sure suku minua, Eikä heimo hellittele, Jos ma kuolisin kujalle, Riutuisen kotirikoille, Iso ei pane pahaksi, Eikä äiti äyhkäele, Vett' ei vieri veikon silmä, Ei kastu sisaren kasvo; Vaan tuota suku surevi, Hellitteli heimoeni, Saavani minun sotahan, Lähteväni tappelohon, Sortuvan minun soassa, Vainoteillä vaipuvani."

Kullervo Kalevan poika Läksi soitellen sotahan, Ilon lyöen muille maille. Sanovi sanan isälle: "Hyvästi hyvä isoni! Itketkö sinä minua, Koskas kuulet kuolleheni, Kansasta kaonneheni, Sortuneheni suvusta?"

Noin isä sanoiksi virkki: "En minä sinua itke, Jospa kuulen kuolleheksi Poika toinen tehtänehe, Poika paljoa parempi Äieä älykkähämpi."

Kullervo Kalevan poika Läksi soitellen sotahan, Ilon lyö en muille maille; Noin se virkki veikollensa: "Jää hyvästi veikkoseni! Itketkö sinä minua, Koskas kuulet kuolleheni, Kansasta kaonneheni, Sortuneheni suvusta?"

Noin veikko sanoiksi virkki: "En itke minä sinua, Jospa kuulen kuolleheksi: Veli toinen saatanehe, Veli paljoa parempi, Taalaria taitavampi."

Kullervo Kalevan poika Läksi soitellen sotahan, Ilon lyöen muille maille; Noin se siskolle sanovi: "Hyvästi sisarueni! Itketkö sinä minua, Koskas kuulet kuolleheni, Kansasta kaonneheni, Sortuneheni suvusta?"

Noin sisar sanoiksi vinkki: "En itke minä sinua, Jospa kuulen kuolleheksi: Veli toinen saatanehe, Veli paljoa parempi, Korttelia korkiampi."

Kullervo Kalevan poika Läksi soitellen sotahan, Ilon lyöen muille maille; Noin se virkki naisellensa: "Jää hyvästi naiskuluni! Itketkö minua nainen, Kun mun kuulet kuolleheni, Meren jäälle jääneheni, Rimpihin repistyneeni, Kellistynehen keolle?"

Noin nainen sanoiksi virkki: "En itke minä sinua; Suottapa lähet sotahan, Tahallasi tappelohon; Kun sun kuulen kuolleheksi, Väestä vähenneheksi, Istume ilokivelle, Laulupaelle langetame, Viskon virsuni likahan, Panen uuet ummiskengät, Panen kaulan kaunihiksi, Rinnan riskiksi rakennan, Menen neitosten tupahan, Morsianten mynstärihin, Tuossa lyön hurinkuria, Heitän heian teiakkoa, Saan siitä paremman miehen, Urohon älykkähämmän."

Kullervo Kalevan poika Läksi soitellen sotahan, Ilon lyöen muille maille. Sanovi sanan emolle: "Äitiseni, armaiseni, Minun kaunis kantajani, Armas maion antajani, Ihana imettäjäni! Itketkö sinä minua, Koskas kuulet kuolleheksi. Kansasta kaonneheksi, Sortuneheksi suvusta?"

Noin emo sanoiksi virkki: "Etkö tunnen äitin ääntä, Äitin ääntä, äitin syäntä? Itkenpä minä sinua, Kun sun kuulen kuolleheksi, Väestä vähenneheksi, Sortuneheksi suvusta: Itken saavit, itken saunat, Itken salvoimet saloa, Kujat itken kuurullani, Läävät länkämäisilläni, Itken lumet iljeneksi, Iljenet suliksi maiksi, Sulat maat vihottaviksi."

Kullervo Kalevan poika Läksi suorien sotahan, Pisti pillit pussihinsa, Soitti suolla mennessänsä, Kullervoitsi kankahalla, Patakoitteli palolla.

Saatihin sana jälestä: "Taattosi kotona kuoli."

Kullervo Kalevan poika Sanan virkkoi, noin nimesi "Josp' on kuoli taattoseni, Jouti kuolla taattoseni, Söi mun syötetyt sikani Joi mun juomatynnyrini."

Kullervo Kalevan poika Läksi suorien sotahan, Pisti pillit pussihinsa, Soitti suolla mennessänsä, Kullervoitsi kankahalla, Patakoitteli palolla.

Saatihin sana jälestä: "Veikkosi kotona kuoli."

Kullervo Kalevan poika Sanan virkkoi, noin nimesi: "Josp' on kuoli veikkoseni, Jouti kuolla veikkoseni, Vei mun viertohalmeheni, Katkoi kaskikassarani."

Kullervo Kalevan poika Läksi suorien sotahan, Pisti pillit pussihinsa, Soitti suolla mennessänsä, Kullervoitsi kankahalla, Patakoitteli palolla.

Saatihin sana jälestä: "Siskosi kotona kuoli."

Kullervo Kalevan poika Sanan virkkoi, noin nimesi: "Josp' on kuoli siskoseni, Jouti kuolla siskoseni, Puotti puurokattilani, Kaotti kakkaraveroni."

Kullervo Kalevan poika Läksi suorien sotahan, Pisti pillit pussihinsa, Soitti suolla mennessänsä,

Kullervoitsi kankahalla, Patakoitteli palolla.

Saatihin sana jälestä: "Naisesi kotona kuoli."

Kullervo Kalevan poika Sanan virkkoi, noin nimesi: "Josp' on kuoli nainen multa, Jouti kuolla nainen multa, Vei mun verkavaatteheni, Silkkisukkani menetti."

Kullervo Kalevan poika Läksi suorien sotahan, Pisti pillit pussihinsa, Soitti suolla mennessänsä, Kullervoitsi kankahalla, Patakoitteli palolla.

Saatihin sana jälestä: "Maammosi kotona kuoli."

Kullervo Kalevan poika Sanan virkkoi, noin nimesi: "Josp' on kuoli maammoseni, Jouti kuolla maammoseni, Suremastansa minua, Iän päivät itkemästä; Kuollut maahan pantakohon, Kalmahan katettakohon, Sia on maassa kuollehella, Kalmassa katonehella."

31. Neien hanhi.

Läksin tietä telkkimähän, Marras maata malkkimahan, Kolme koiroa jälessä: Yksi Liukki, toinen Läykki, Kolmansi Puritsa koira. Telkin teitä, malkin maita, Astelin ahoja myöten, Hopiaisia saloja, Kultaisia kuusikoita, Tuli oja vastahani, Ojasella mättähäinen, Mättähäisellä kotanen, Ohjakset koan ovella, Länget läävän räystähällä; Kolkkasin koan ovea, Rämäytin räystäspuuta, Impi itkien pihalle.

"Mitä' itket impi raukka?" "Tuota itken impi raukka, Koirasi minun purevi, Harvahammas haukkoavi."

"Tule minun turvihini, Astu alle varjoihini; Ei sinua koira pure-- Syytis! pois! häpeä koira!"

"Mitä itket nuori neiti?" "Tuota itken nuori neiti, Viety on vieno veioseni Sotilaisen pääsotihin, Linnalaisen tappeloihin, Viety Vienahan sotahan, Meren taaksi tappelohon; Ei tule kotihin sieltä, Ei tule sinä ikänä: Ennen tulisi Tuonelasta, Manalasta matkoaisi."

"Elä itke nuori neiti, Jo tulevi veiosesi, Jo tulevi Tuonelasta, Manalasta matkoavi, Alta linnan airot välkkyi, Päältä linnan pää näkyvi."

"Mitä minulle veio tuopi, Kuta tuopi kostintsoiksi?"'

"Tuopi rinnan ristilöitä Tuopi korvan koltuskoita, Tuopi sormen sormuksia, Tuopi käen kintahia, Tuopi kannan kaplukoita, Jalan alla jarskajia."