# Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä

## Part 14

Book page: https://www.cyberlibrary.org/fi/books/kanteletar-suomen-kansan-wanhoja-lauluja-ja-wirsia-7078/index.md

Emäntäinen armahainen Leipoi mulle kakkaraisen; Minne minä kakkarani?-- Kakkaran kalastajalle; Mitä kalamies minulle?-- Kalamies kalasiansa.

Minne minä ne kalani?-- Riihimiehelle kalani; Mitä riihimies minulle?-- Riihimies jyväsiänsä.

Minne minä ne jyväni?-- Potsolle minä jyväni; Mitäpä minulle potso?-- Potso puolen kylkeänsä.

Minne minä potsonkylen?-- Minä kylen koiraselle; Mitä koiranen minulle?-- Koira minulle oravan haukkui.

Minne'pä minä oravan?-- Oravan minä papille; Mitäpä minulle pappi?-- Pappi minulle liinapaian. Minne minä liinapaian?-- Minä paian paimenelle; Mitä paimonen minulle?-- Paimen minulle kostjumalan.

Minne minä kostjumalan? Kostjumalan kokkoselle; Mitä kokkonen minulle? Kokko minulle siipiänsä, Siipiänsä, sulkiansa, Kaksi kannusjalkoansa. Minä lennin löyhyttelin Yheksän meren ylitse, Meren kahen kainalotse, Kahen kaupungin lävitse, Kuuen linnan kuuluvitse, Niemelle nimettömälle, Saarelle sanattomalle.

Siin' oli pikku huonehuinen, Jonk' oli ovi osman luista, Oviseinä orihin luista, Sivuseinä sirkun luista, Peräseinä petran luista, Laki lahnan suomuloista. Uuni oli vaskesta valettu, Kiukoa meren kivistä, Luaslauta lumpehista, Patsas puista pähkinöistä. Rahi oli rauasta rakettu, Silta silkillä katettu, Pöytä kullan kirjoiteltu, Hopialla huoliteltu, Onnen kukko pöyän päässä, Joka lattian lakasi Siniseksi siivillänsä, Punaiseksi purstollansa. Rikat kantoi Riian tyttö Perille isänsä pellon, Josta kuului kurjan ääni, Herjan huuto huonehesen; Jossa Maaria makasi, Puhas piika piiletteli, Tinarinta riuotteli.

IV. Lasten lauluja.

207. Anto ja saanti.

Etpä tieä, minkä löysin-- Löysin kultaisen munasen; Etpä tieä, minne peitin-- Riihen päälle rikkasihin, Saunan päälle päistärihin. Kävin tuota katsomahan Illalla tulen keralla, Päistäret tulehen syttyi, Minä pääsin aian päälle, Aita kaatui kahen puolen; Minä kupsin kuusosehen, Kuusi kuueksi palaksi; Minä kapsin kankahalle, Kangas allani kajahti; Minä lennin lehtomaalle, Lehto sanasen minulle; Minä sauan niittäjälle, Niittäjä heiniä minulle; Minä heinät lampahalle, Lammas villoja minulle; Minä villani akalle, Akka minulle tahtahaista; Minä tahtahan sialle, Sika antoi sukasiansa; Minä sukaset suutarille, Suutar kenkäset minulle, Minä kengät kelkkaselle, Kelkka halkoja minulle; Minä halot kiukoalle, Kiukoa kiven minulle; Minä kiveni merehen, Meri suoloja minulle; Minä suolat nuottueelle, Nuottue kaloja minulle; Minä kalat kattilahan, Kattila rokkoa minulle; Rokka ruotsiksi ropotti, Kala kiehui karjalaksi.

208. Läkkilään lähtö.

Lähin lassa Läkkilähän, Päätäni panettamahan, Silkillä siottamahan; Läkin koirat haukkumahan, Minä aialle kavahin, Aita allani mureni; Minä lennin lepikköhön, Lepikkö mereksi muuttui; Minä korpehen ko'ime, Korpi hiekaksi helähti; Minä karsin kankahalle, Kangas muuttui kallioksi-- Kurki kallion raossa. Minä kuren suitsi suuhun, Itse selkähän kurelle; Ajoin kurella kotihin, Löyhyttelin lämpösehen. Panin kuren karsinahan, Heitin kerran heinäsiä, Toisen kerran hietasia, Kolmannen kotavesiä. Käskin Elliä esinnä Lypsämähän kurkiani, Ei Elli nisiä löynnyt; Itse lypsin lyykyttelin, Kannon maion kapsuttelin, Panin patsahan nenähän, Kultaisehen kipposehen. Tuli hiiri hipsutellen, Katin poika kapsutellen, Kaatoi kiulun kimmin kammin, Kulta kipposen kumohon. Minä lyöä luskuttelin, Katti orsille kavahti, Orret kaikki lattialle, Pitkin siltoa pärehet; Kuului remu Riikolahan, Tomu toisehen talohon, Pömy suuri Pöksölähän.

209. Prokko tiellä propatinna.

Läkkän tästä Läkkölähän, Proitin tästä Prokkolahan!-- Prokko tiellä propatinna, Minä Prokon selkähäni, Kannoin Prokon kartanolle; Prokon lehmät ammomahan, Prokon uuhet määkimähän, Prokon hevot hirnumahan, Prokon koirat haukkumahan, Prokon kissat naukumahan, Prokon lapset laulamahan, Prokon naiset nauramahan, Prokon akka itkemähän, Härkä iski hännällänsä, Vasikka vasarallansa, Lammas kinnikonnillansa, Västäräkki säärellänsä, Tianen kannuksellansa. Minä pääsin päistärihin, Päistäret tulehen syttyi; Minä pääsin aian alle, Aita mulle päälle kaatui j. n. e. [41]

210. Tuomittu katti.

Etpä tieä, minkä löysin-- Löysinpä mie pienen linnun, Pienen linnun manninkisen, Josta keitin vellinkisen. Tuli katti kaupungista, Viirusilmä Wiipurista; Lakki vellin lapsinensa, Söi vellin perehinensä. Minä kattia ajohon, Ajon katin kaupunkihin, Viirusilmän Wiipurihin; Tuolla katti tuomittihin, Viirusilmä vietettihin, Saarvaan saikkaan, Lynkään leppään, Kuivaan kuuseen, Koveraan koukkuun, Märkään mäntyyn, Laikkapäähän petäjään.

211. Takoi seppä viikatteita.

Menin minä seppälähän, Takoi seppä viikatteita; Mitä niillä viikatteilla?-- Heiniä niittää. Mitä niillä heinillä?-- Lampahien syöä. Mitä niillä lampahilla?-- Villoja keritä. Mitä niillä villoilla?-- Lankoja keträtä. Mitä niillä langoilla?-- Sarkoja kutoa. Mitä niillä saroilla?-- Lapsille takkia. Mitä niillä lapsilla?-- Lastuja kantaa. Mitä niillä lastuilla?-- Kukkoja paistaa. Mitä niillä kukoilla?-- Herrojen syöä. Mitä niillä herroilla?-- Keräjiä käyttämähän, Oikeutta ottamahan.

212. Kolkkaa kotaa.

Kolkkaa kotaa, Anna akka pataa; Mitä sillä paalla?-- Papille huttua. Mitä sillä papilla?-- Lasta ristimään. Mitä sillä lapsella?-- Lastuja poimimaan. Mitä niillä lastuilla?-- Saunaa lämmitä. Mitä sillä saunalla?-- Maltahia tehä. Mitä niillä maltailla?-- Olutta panna. Mitä sillä oluella?-- Häitä juoa. Mitä niillä häillä?-- Miniätä tuoa. Mitä sillä miniällä?-- Riihessä rimuamahan, Saunassa samoamahan, Kivenpuussa kiikkumahan, Lapakossa laulamahan.

213. Kenen tämä pelto?

Kenen tämä pelto?-- Peiposen pelto. Millä tätä muokatahan?-- Kirvehellä muokatahan. Missä kirves?--Kannon päässä. Missä kanto?--Karhu kiskoi. Missä karhu?--Nurmen juoksi. Missä nurmi?--Neiti niitti. Missä neiti?--Lippahassa. Missä lipas?--Kosken alla. Missä koski?--Koira lakki. Missä koira?--Käärme pisti. Missä käärme?--Kokko noukki. Missä kokko?--Taivosessa. Millä sieltä saatanehe?-- Saarapäillä saavasilla, Kirjavilla kiirasilla.

214. Ken söi kesävoin?

Ken söi kesävoin?-- Kissa söi kesävoin. Missä kissa?--Aitan alla. Missä aitta?--Maahan kaatui. Missä maa?--Vetehen vieri. Missä vesi?--Härkä särpi. Missä härkä?--Niityllä. Missä niitty?--Viikate vilahti. Missä viikate?--Kannon päässä. Missä kanto?--Toukka kaivoi. Missä toukka?--Kukko nokki. Missä kukko?--Kuusosessa. Missä kuusi?--Kirves kaatoi. Missä kirves? Seinän alla. Millä sieltä saatanehe?-- Haapaisilla halkosilla, Korennoilla koivuisilla.

215. Kirkon teko.

Mikä tuoalla näkyvi?-- Talo tuoalla näkyvi. Mikä tuon talon takana?-- Lampi tuon talon takana. Mikä lammin laitasella?-- Vene lammin laitasella. Mikä venehen sisässä?-- Kätkyt venehen sisässä. Mikä kätkyen sisässä?-- Hursti kätkyen sisässä. Mikä hurstin hulpilossa?-- Veikko hurstin hulpilossa. Mikä veikon olkapäällä?-- Kirves veikon olkapäällä. Mikä kirvehen kasassa?-- Lastu kirvehen kasassa. Minne lastu singahtavi, Sinne kirkko tehtänehe, Sinisillä siltasilla, Punaisilla portahilla. Kenpä kirkkosen tekevi?-- Vieras kirkkosen tekevi. Kenpä kirkon kirjottavi?-- Vieras kirkon kirjottavi. Kenpä patsahat panevi?-- Vieras patsahat panevi. Kenpä ikkunat tekevi?-- Iso ikkunat tekevi. Kenpä penkit vestelevi?-- Veikko penkit vestelevi. Kenpä lattiat lakovi? Emo lattiat lakovi. Kenpä sillat siivoavi? Sisko sillat siivoavi.

216. Neiti verkossa.

Läksin aivan aikaisehen, Aivan aika huomenessa, Astuin tietä tengollista, Maata maksankarvallista, Ostetuille otramaille, Kaupituille kauramaille, Saoin markoin maksetuille. Tuhansin lunastetuille. Katselime, kääntelime, Pitimmällä pientarella, Kaijimmalla kappaleella. Loin silmäni luotehelle, Käännin päätä päivän alle, Keksin mustaisen orosen, Rauankarvaisen hevosen, Suolla soikerrehtamassa, Palolla papertamassa. Kiskoin hännän, raastoin harjan, Veinp' on veiolle kätehen: "Laai veio verkko tästä, Seän poika seitsonenki!"

Laati veio verkon siitä, Seän poika seitsosenki.

"Vie'pä verkkosi vetehen, Satasilmä salmen suuhun!"

Veip' on verkkonsa vetehen, Satasilmän salmen suuhun.

Läksi veio verkoillehen, Seän poika seitsollehen; Mi on veion verkkosessa?-- Veion verkoss' ei mitänä. Mi minulla verkossani?-- Minulla sininen sotka. Mipä sotkan siiven alla?-- Silkki sotkan siiven alla. Mi on silkkisen sisässä?-- Hursti silkkisen sisässä. Mi on hurstin hulpikossa?-- Hurja hurstin hulpikossa. Mi on hurjan kämmenellä?-- Helmi hurjan kämmenellä. Mi on helmen loukkosessa?-- Lipas helmen loukkosessa. Mi on lippahan sisässä?-- Neiti lippahan sisässä; Viitisekse, vaatisekse, Kultapantoihin kukikse, Seän pojan puolisoksi, Veion vieriskumppaliksi.

217. Kojo ja Anni.

Ken se Kolkkosen kolisti?-- Kojo Kolkkosen kolisti: "Annas Kolkko Anniasi!"

"Miksi sinulle Anniani?"-- "Kojonpojan puolisoksi."

"Mull' on musta Annikkini."-- "Kyllä muila muitsii, Pelonainen pesee, Kesävesi valkasee, Rumentsainen rusottaa, Suuri nyplä somentaa, Pieni nyplä parantaa; Vieres mutso rekeen!"

Vieri mutso rekeen; Reki vieri, tie mureni, Jalas patvi paukoaa, Vemmel tuomi tutajaa, Rengas vaski vavahtaa, Rahis rauta ratsajaa.

Ken kirjakorjassa?-- Anni kirjakorjassa. Ken heittohiemoissa?-- Anni heittohiemoissa. Ken kumasniekassa?-- Anni kumasniekassa. Ken sulkkusorokoissa?-- Anni sulkkusorokoissa. Ken kultakoltuskoissa?-- Anni kultakoltuskoissa. Ken suurissa paikoissa?-- Anni suurissa paikoissa. Ken ruskeissa kengissä?-- Anni ruskeissa kengissä. Ken sulkkukostoissa?-- Anni sulkkukostoissa.

Ken palttinapaiassa?-- Kojo palttinapaiassa' Ken kumatsukainalossa?-- Kojo kumatsukainalossa. Ken majavapuuhkassa?-- Kojo majavapuuhkassa. Ken sulkkukussakassa?-- Kojo sulkkukussakassa? Ken ohjilla ajaa?-- Kojo ohjilla ajaa. Kenen mäkeen mennään?-- Kojon mäkeen mennään. Kenen törmään nostaan?-- Kojan törmään nostaan. Kenen peltojen peritse?-- Kojon peltojen peritse. Kenen tanhuan taatse?-- Kojon tanhuan taatse. Kenen ikkunan alatse?-- Kojon ikkunan alatse. Ken vastaan tulee?-- Akka vastaan tulee. Ken korjasta nousee?-- Anni korjasta nousee. Ken tupaan lähtee?-- Anni tupaan lähtee. Ken oven aukasee?-- Kojo oven aukasee. Mitä noille syötäväksi?-- Munavoita syötäväksi. Mitä noille juotavaksi?-- Rieskamaito juotavaksi. Mihen noita maata?-- Ukon uuteen aittaan. Mitä noille vuoteeksi?-- Puuhkovia perinöitä, Sulkkuisia potuskoita, Liissovia lakanoita, Kankaisia katuhkoita.

218. Oi ukko uikari!

Oi ukko uikari, Pää paljas paikari! Muistatko muinaisen, Tajuatko taannoisen, Kun kihlan iskimmä, Oukkulan ovilla, Koukkulan konnulla, Suurima-saaressa, Nesterin niemessä, Pesterin pirtissä, Takavaaran taipalessa?

219. Min rastas raataa.

Min rastas raataa, Sen pyyhyt pyytää, Onneton ottaa, Vaivainen varastaa, Lapiolle laittaa, Telikälle työntää, Oven alla peittää, Vastalla kattaa.

Talonpoika takoo, Keihäitä keittää, Poika naittaa, Tyttöjä työntää, Savisissa saappahissa, Kirjavissa kintahissa.

Meren römä rönkyy, Tuulonen tuulee, Kuningas kuulee, Viieltä virstalta, Kuuelta kulmalta, Seitsemältä selkoselta, Kaheksalta kankahalta.

220. Ken Teron tietää?

Ken Teron tietää?-- Mie Teron tieän: Tero pikku pirttisessä, Matalaisessa majassa, Petäjäisessä pesässä, Honkaisessa huonehessa; Rokka Tuomahan tuvassa, Kaali Kaian kammarissa, Sakian savun seassa, Olkisen oven takana.

221. Piilehtijä.

Kitkat, katkat, pitkät matkat, Sinä ja minä ja Hentun Liisa, Puntun Paavo ja Juortanan Jussi, Kapakka Lassi ja Myllärin Matti, Ympäri tuvan minua etsittiin; Ei minua löyttykänä-- Mie vaan pankolla makasin.

222. Oli ennen ukko, akka.

Oli ennen ukko, akka, Oli kirjava kananen, Muni kirjavan munasen, Muna vieri hiiloksehen, Hiilet lenti lattialle, Lattia lakehen nousi, Kiukoa kivinen hyppi, Pankko paasinen pamasi. Ukko, akka itkemähän, Kananen kakahtamahan, Harakat hatsahtamahan, Kynnykset kykertämähän, Veräjäiset vieremähän, Aitaset alenemahan, Seipähät lotajamahan, Musta lehmä ammomahan, Muu karja murehtimahan. Varikselta varvas poikki, Harakalta häntä halki; Juoksi pappilan joelle. Papin piiat sotkuillansa:-- "Mitä hatsahat harakka, Kuta kurja juoksentelet?"

"Sitä hatsahan harakka, Sitä kurja juoksentelen, Tulin saamahan sanoa; Kunpa teki tietäisittä, Korentonne katkoisitta, Korvonne murentaisitta, Kartut käästä nakkaisitta, Sotkut jäälle jättäisittä."

Piiat pirttihin tulevat Papin leipä liettehessä, Papin lapset lattialla, Papin akka pöyän alla, Itse pappi parratonna, Takki halki hartioista, Puksut poikki polviloista, Paitaki pahoin revitty.

223. Paimenen hätä.

Turu, turu tulkoon, Kotiväki kuulkoon! Jo on rosvot karjassani. Joros katoi karjastani, Karjakoira hirtettiin, Musta härkä tapettiin, Paimen parka tuomittiin.

224. Ellin velli.

Elli keitti vellii Omalla kapustallansa, Omist' otrajauhoistansa; Velli kaatui karsinahan, Ellin lapset lakkimahan, Elli itse itkemähän, Muu pere murajamahan.

225. Tuomisia.

Iso läksi Tuuterihin, Veikko vieri Wiipurihin; Tule iso Tuuterista, Viere veikko Wiipurista, Tuo pojalle puolahattu, Tyttärelle tyynyverka, Emännälle koppakengät, Isännälle uusi turkki! Mitäpä iso minulle?-- Minulle samettimyssy. Mitä minulle veikkoseni?-- Veikkoni koriat kengät, Tahi uusi verkatakki.

226. Tule ämmä Tuuterista!

Tule ämmä Tuuterista, Kaala Karjalan hovista; Tuo munanen tullessasi, Keitä keltainen munanen, Keltaisessa kattilassa, Keltaisen tulen kes'ellä.

227. Kääpönen, kääpönen.

Kääpönen, kääpönen Käpälillä kukkuu, Neitonen, neitonen Ihalalla itkee, Toivonen, toivonen Toisessa talossa, Maammonen jyttynäinen, Matuskaksi puuttunainen, Heinillä herskuu, Nurmella nurskuu, Tinapotsalkoissa, Sulkkusorokoissa, Pellavasrätsinöissä.

228. Yksi on akalla poika.

Yksi on akalla poika, Ainoa akalla poika, Yks' on sillä silmä päässä. Ampui peiposet pihalta, Rastahaiset rauniolta; Ampui vuoen, ampui toisen, Jopa kohta kolmannella Kaikki korjasi kokohon, Kaikki tunkevi tulehen. Lietsoi päivän, lietsoi toisen, Lietsoi kohta kolmannenki; Tuli tuhkia läjänen, Paljo kuivia poroja.

229. Vanhan ammunta.

Mies vanha variksen ampui, Tiesi tetren saanehensa, Koppelon kopannehensa, Vesilinnun vienehensä; Tetret puissa tervehenä, Koppelot kovin hyvänä, Vesilinnut liikkumatta, Sorsaset sukeltamatta.

230. Nukka kaunis karkaele!

Hyppää hyvänen nukka, Nukka kaunis karkaele! Miks' et nukka eilen tullut; Eilen oli iloinen ilta-- Oli viinat, oli oluet, Oli kalat kaikenlaiset; Viinat virtana vilasi, Oluet ojana juoksi. Kellen nukka heitettihin?-- Kerttu kurjan kulkun päälle, Anni hampsun hartehille.

231. Sinun sikoja, minun sikoja.

Sinun sikoja, minun sikoja, Syötetyitä, juotetuita, Syötetyt minun sikani, Lestyn leivän, kauran kanssa. Se sika, jok' on sinulla, Teki paljo porsahia, Enemmän emäsikoja. Kylk' oil kuutta kyynäreä, Selkä seitsentä sasenta, Saparo satoa syitä. Kylki maksoi kymmeniä, Selkä seitsemän satoa, Saparosta sai tuhannen.

232. Hus sika metsään!

Hus sika metsään! Mitä sika metsässä? Tuomahan marjoja Punaisella pussilla, Sinisellä silkillä, Korialla kontilla, Vaskisella va'illa, Kultaisella kuppisella, Maalatulla maljasella.

233. Ruotsin kieltä.

Hyykä perju, juupa taalar Härät tarissaa, miki haakar, Konkommu lilla syötävän! Viska tanssaa suullen hyppijän. Konkommi lilla tokka! Viska tanssaako hoppaa.

234. Olin ennen onnimanni.

Olin ennen onnimanni, Onnimannista matikka, Matikasta maitopyörä, Maitopyörästä pytikkä, Pytikästä pöytäristi, Pöytärististä ripukka, Ripukasta rintasolki, Rintasolesta sopukka, Sopukasta Suomen kirkko, Suomen kirkosta kipinä, Kipinästä kirjanmerkki, Kirjanmerkistä meteli, Metelistä meiän herra, Meiän herrasta hevukka, Hevukasta heinäkelkka, Heinäkelkasta kekäle, Kekäleestä kenkiraaja, Kenkiraajasta rapukka, Rapukasta raianhaara, Raianhaarasta harakka, Harakasta hangonvarsi, Hangonvarresta vatikka, Vatikasta vallismanni, Vallismannista matikka, Matikasta maitopyörä, Maitopyörästä pytikkä, Pytikästä j. n. e. (vaikka loppumattomaan).

235. Hyi, hyi Hymylään.

Hyi, hyi Hymylään! Hymylän koirat haukkumaan. "Käykäi lapset katsomaan, Mitä Halli haukkuu, Luppakorva lupsottaa." "Tuota Halli haukkuu, Luppakorva lupsottaa: Tulee tuolta Tolvasen repukka Räkihinsä rääkistynnä, Likoihinsa liikistynnä, Paho'insa paakistunna; Kapusta korjana, Hiiri hevosena, Kissa kyytijänä, Petkel ruoskana."

Tuli tuo Tolvanen tupahan, Leivät lietehen akalta, Lapionsa lattialle; Akka halko-orsille, Vellivati käessä, Vetelä velli Tolvasen silmille: "Voi, voi, missä minä peseme!"-- "Pesete tervakaukalossa!"

Pesihen tervakaukalossa: "Joko pääsin puhtahaksi?"--

"Oh, oh, ei väheäkään; Pesete vielä toinen kerta!"

Pesihen sitte toisen kerran: 'Jokohan nyt välttänee?"-- "Jo nyt vähän välttänee."

"Missä saisin pyyhkiäme?"-- "Mene ruumenhinkalohon; Siellä saat sa pyyhkiäte."

Meni ruumenhinkalohon, Alkoi siellä pyyhkiähen: "Joko han nyt välttänee?"

"Oh, oh, ei väheäkään; Mene höyhenhinkalohon!"

Meni höyhenhinkalohon, Alkoi siellä pyyhkiähen: "Jokohan nyt välttänee?"

"Jo nyt vähän välttänee; Mitä kuuluu vieraalle?"

"Ei mitänä erittäin; Arvuutuksilla voitetiin. Paljo olen käynynnä, Pitkin kyliä kysellyt, Pitkin teitä tieustellut, Enkö saisi vastausta; Jo on nälkäki vähäsen, Saisinko mitä syöäkseni?"

"Tuoll' on koan orrella Vanha kissan häntä, Hiiret hiukan kalunnehet, Siin' on sinulla syöäksesi; Taetvettä tanhualla, Siin' on juomista sinulle."

236. Meni akka metsään.

Meni akka metsään, Pukki tuli vastaan: "Mene pukki kotiin!"-- Ei pukki mennytkään.

Meni akka metsään, Tukki tuli vastaan: "Lyö'pä tukki pukkii!-- Pukki ei mene kotiin." Eipä tukki lyönytkään.