# Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä ## Part 13 Book page: https://www.cyberlibrary.org/fi/books/kanteletar-suomen-kansan-wanhoja-lauluja-ja-wirsia-7078/index.md Katsahime toisen kerran, Kolm' on neitoa venossa. Yks' on neito kultakassa, Toinen on hopiakassa, Neito kolmas vaskikassa. Minkä noista mille annan, Kunka kullenki osoan?-- Kultakassa taatolleni, Veljelle hopiakassa, Veljenpojan vaskikassa. Katsahime kolmannesti, Ei ollut lampia enempi, Eikä lammissa venoja, Venosiss' ei neitosia; Lampi oli muuttunut lehoksi, Haavikoksi neiot nuoret, Vesikaareksi venoset. 186. Työnsä kumpasellaki. Tuli saarella palavi; Kenpä tuolla tulta poltti? Sulho tuolla tulta poltti. Mitä sulho raatelevi?-- Korjoansa kirjottavi. Mitä tuolla korjasella?-- Neittä tuolla korjasella. Mitä neito raatelevi?-- Kultakangasta kutovi, Hopiaista helkyttävi. 187. Juoksin, juoksin joen vartta. Juoksin, juoksin joen vartta, Katsoin ylös, katsoin alas; Ylähällä päivä paistoi, Alahalla veno souti. Kenenpä se veno souti?-- Taattoseni veno souti; "Ota taatto venosehesi!" "Ei tytär veneesen pääse; Tämä ranta raisu ranta, Tämä vesi muakas." Juoksin, juoksin joen vartta, Katsoin ylös, katsoin alas, Ylähällä päivä paistoi, Alahalla veno souti. Kenenpä se veno souti?-- Maammoseni veno souti; "Ota maammo venosehesi!" "Ei tytär veneesen pääse; Tämä ranta raisu ranta, Tämä vesi muakas." Juoksin, juoksin joen vartta, Katsoin ylös, katsoin alas; Ylähällä päivä paistoi, Alahalla veno souti. Kenenpä se veno souti?-- Veikkoseni veno souti; "Ota veikko venosehesi!" "Ei sikko veneesen pääse; Tämä ranta raisu ranta, Tänä vesi muakas." Juoksin, juoksin joen vartta, Katsoin ylös, katsoin alas; Ylähällä päivä paistoi, Alahalla veno souti. Kenenpä se veno souti?-- Siskoseni veno souti; "Ota sikko venosehesi!" "Ei sikko veneesen pääse; Tämä ranta raisu ranta, Tämä vesi muakas." Juoksin, juoksin joen vartta, Katsoin ylös, katsoin alas; Ylähällä päivä paistoi, Alahalla veno souti. Kenenpä se veno souti?-- Sulhoseni veno souti; "Ota sulho venosehesi!" "Tule tyttö veneeseni; Täm' ei ranta raisu ranta, Ei tämä vesi muakas." 188. Venehen synty. Kävin tietä tengollista, Maata maksan karvallista, Siltoa sinikivoista, Ojan porrasta punaista; Tuli honka vastahani, Mie tuota kyselemähän "Syntyykö veno sinusta?"-- "Syntyypä veno minusta; Kaiken käunoista kevättä, Vielä viime viikollaki, Käki kukkui latvoillani, Mesi tippui lehvistäni, Päivä kiersi keskipuuta." Kutsuin veikon veistämähän-- "Käy venettä veistämähän!" Kävi veikko veistämähän; Veikkoni venettä veisti, Kilkkavalla kirvehellä, Kalkkavalla kalliolla. Vene syntyi vestämällä, Laiva lastun ottamalla; Kävi nuoret soutamahan, Nuoret souti, airot notkui; Kävi vanhat soutamahan, Vanhat souti, pää vapisi. 189. Souti sotka suojan rannan. Souti sotka suojan rannan, Tavi tyynen tylkytteli; Souti sotkat, airot lotkat, Pienoset peränpitimet. Souti kerran suovesiä, Souti toisen maavesiä, Kolmannen kotivesiä; Pyllisess' on pyytöpaikat, Ryytissä rysäsiaset, Kalasaunat saarimaalla. Souammako saarimaalle, Saarimaalta manterehen, Manteresta maammon luoksi, Maammon luota taaton luoksi, Taaton luota veikon luoksi, Veikon luota siskon luoksi; Siskoll' on sininen silta, Jossa leikki lyötänehe, Tanssi tallaeltanehe. 190. Läkkäm sikko Suurulahan. "Läkkäm sikko Suurulahan!-- Suurulass' on nuoret sulhot [38]." "Vuota teen tilan emolle, Jalan jaksan taattoselta." Läksimmäpä Suurulahan, Suurulass' oli suuri pirtti, Musta lehmä lattialla; Ukko sarvesta pitävi, Akka alta tempoavi. Minkä akka maion lypsi, Sen samasen ukko särpi. Katsahtimma karsinahan, Neitosia [39] karsinassa; Sekä syövät, jotta juovat, Piirasia pistelevät, Vehnäisiä viiltelevät, Ohraisia ottelevat, Kauraisia katselevat, Veitsellä hopeisella, Kupposesta kultaisesta. Katsahtimma toisa'päinki, Supun täysi sulhosia [40], Läävänlauta pöytänänsä, Vasannahka pöytävaate, Leipä lehmältä kerätty, Koiralta kolatsut saatu, Vasikalta vaassajuomat, Kakkarat katinpojalta. 191. Antti armas herttaseni. "Antti armas herttaseni, Sinisilmä sirkkuseni! Konsa meille häät tulevi?"-- "Huomenna meille häät tulevi." Antti armas naitettihin, Mitä tuon häissä keitettihin?-- Sirkan siivet, torakan koivet, Peiposen peräpakarat, Västäräkin väärät sääret, Pienen linnun piipottimet. "Antti armas herttaseni Käy nyt yöksi viereheni!" Tuli yöksi viereheni, Sitte yön levättyänsä, Astui aamulla varahin, Meni naurihin tekohon, Teki tielle naurihinsa, Pani kissan kyntämähän, Varpusen vakoamahan, Itse paaelle paneutui, Nukkui nurmimättähälle. 192. Repo ja jänis. Repo itki reilitteli Kiven päällä kyykyllänsä, Kahen kaupungin kesellä, Kolmen linnan kuuluvilla; Jänis juoksi katsomahan: "Mitä itket, repo rukka? "Tuota itken, jänö rukka: Kuoli mun sukuni suuri Noilla tappotantereilla, Vainovaivoilla sioilla. Iso kuoli, äiti kuoli, Kuoli viisi veikkoani, Kuusi kummini tytärtä, Seitsemän setäni lasta. Pienet poikani poloiset, Kaikki tyyni kantamani, Ne on vietynä Wirohon, Saksan maalle saatettuna, Herroille hetalehiksi, Kauppamiehille kaluiksi." "Elä itke repo rukkä! Tule minun turvihini; Avarat asunnot mulla, Pellon pientaret laviat, Hongan juuret huonehina, Kantoset kamariloina." 193. Hiiren peiaat. Hiiri kaupalta tulevi Purrella punaperällä, Wenehellä vaskisella. Keitti linnan liepsahutti, Tytär lintahan lipetti; Keitti hutun hupsahutti, Poika huttuhun hupeni. Siitä hiiri hiihtamahan, Lyhytpolvi lyyttämähän; Jänis vastahan tulevi, Kysytteli lausutteli: "Minne hiihat hiiri raukka, Lyhytpolvi lyykyttelet? "Hiihan mie vähän väkeä, Kutsun peiasvierahia; Kuoli kaksi poikoani, Hukkui huttukattilahan." "Missä piät peiahasi?"-- "Tuolla piän peiahani, Puun raossa, maan raossa, Kahen kantosen välissä." "Ketä kutsut vierahiksi?" "Kutsun suolta suovariksen. Aholta ajoharakan, Peiposen perehinensä, Linnun laihan lapsinensa; Ne mie kutsun vierahiksi." 194. Katin kosiominen. Kävi katti tietä myöten, Löysi tieltä mättähäisen, Mättähäiseltä kotasen; Ketä tuon koan sisässä?-- Hiiri laiha lapsinensa, Pienonen perehinensä. Kolkkasi koan ovea, Räyähytti räystäspuuta: "Anna hiiri tyttöäsi!"-- "Miksi sulle tyttöäni!" "Rinnallani istujaksi, Kanssani kasuajaksi, Elolaarin laukojaksi, Jyväpurnon purkajaksi." "Mustat mulla tyttäreni, Mustapa minä itseki." "Muihen musta, miun hyvänen, Minun metonen mielestäni, Sima, maito, silmästäni." Antoi hiiri tyttärensä; Katti se kosio kaunis Pian hirtti hiiren lapsen, Surmasi hyväsukuisen. 195. Hiiri ja hämähikkö. Hämähikkö teitä kulkki, Hiiri maita matkaeli, Tulit tiellä vastatusten; Niin hiiri sanoiksi saattoi: "Hämähikkö höyretyinen, Keräpenttu köyretyinen! Mitä sie kävelet kurja, Tulet tielläni etehen?" "Minä laitoin luojan langan, Keräsin kerän Jumalan." "Vaiko loihit luojan langan, Kirosit kerän Jumalan! Mie sun nylen nyrkilläni, Piirrän peukaloisellani; Vien nahkasi Wiipurihin Saatan Saksan kaupunkikin. Saan sieltä sataiset markat, Tuhantiset tukkoelen, Viisi Wiipurin rahoja, Kuusi kultapenninkiä. Ostan olkisen orihin, Hernevartisen hevosen, Liinaharjan, liinahännän, Karjalan pystykapion. Ajan Kultalan kujihin, Rikki kultihin rekeni; Kulta kurski kulmilleni, Päälleni hopiat pärski." 196. Hiiri ja katti. Hiiri metsähän menevi, Lyhytjalka lynsyttävi, Pikku kelkkanen perässä, Pikku kirves kelkkasessa. Päätyi katti kannon päähän, Kannon päähän katsomahan: "Minne menet hiiri rukka, Lyhytjaika lynsyttelet?" "Metsähän menen poloinen, Korpehen kovaosainen." "Mitä siellä tekemähän, Kuta raukka raatamahan?" "Lehtikoivun leikkomahan, Puun sorian sortamahan." "Entä kuolet koivun alle, Puun sorian sortumille?"-- "Pistäyn mä puun rakohon, Koen mennä maan rakohon." "Entä nälkäki tulevi; Mitä siellä syöäksesi?" "Syön mä koivun kuoruisia, Puren haavan kettusia." "Entä turpuvi mahasi, Vatsa paisuvi pahaksi?" "Puhkasen ma puikkosella, Tärähytän tähkäsellä. "Entäkun veri tulevi?"-- "Veren tulla'ki pitävi." "Entäkun kivistelevi?"-- "Voitelen ma voikkosella." "Mistä saat sa voikkosia?"-- "Akan vanhan vakkasesta." "Mistä vanha akka saapi?"-- "Nuoren neien lippahasta." "Mistä nuori neiti saapi?"-- "Nuoren lehmäsen nisästä." "Mistä sitä nuori lehmä?"-- "Korehista korttehista, Tuorehista turpehista, Vihannista mättähistä, Helyheinän hepsusista, Luojan pitkiltä pihoilta, Kaikkivallan vainiolta." "Sen vainen valehtelitki; Vaan ma nyt sinun opetan, Ettet totta toisen kerran Mua syöttele sanoilla." Siinä kohta kourihinsa, Kääppäsi käpälihinsä, Tappoi hiiren hirviästi, Ja kaotti kauhiasti. Sihen loppui hiiren virsi, Katkesi katin tarina. 197. Hiiren tapaaja. Maaria matala muori, Taaria talon emäntä, Lypsi lehmän lyyrytteli, Kantoi maion kaarutteli, Pani patsahan nenähän, Kuppisehen kultaisehen, Vaskisehen maljasehen. Tuli hiiri, joi vähäsen, Tuli toinen, puolen lappoi, Tuli kolmas, kaiken kaatoi. Läksi hiiri hiihtamahan, Lyhytjalka lyntsimähän; Katti vastahan tulevi: "Mistä hiihat hiiri raukka?" "Pakohon pahoista töistä, Pilloistani piilemähän." "Mitä sie pahoa laait, Kuta teit pillojasi?" "Olipa Maaria matala, Taaria talon emäntä; Lypsi lehmän lyyrytteli, Kantoi maion kaarutteli, Pani patsahan nenähän, Kuppisessa kultaisessa, Vaskisessa maljasessa. Meni veikko, joi vähäsen, Meni sikko, puolen lappoi, Menin mie, ta kaiken kaaoin; Sitä mie pahoa laain, Senpä tein pillojani." Tuon katti käsin tavotti, Hiiren hirtehen ripusti, Siinä veti veitsellänsä, Piirsi peukaloisellansa, Vei nahan Wenäehelle, Kantoi kaupungin oville; Sieltä sai sataiset markat, Toi sieltä tuhannet tengat. Niill' osti ison orosen, Hiirenkarvaisen hevosen, Meren jäätä juoksemahan, Somerta sirottamahan. Meri parskui parmahille, Somer silmille sirahti, Juostessa hyvän hevosen, Hyvän riskun riskuttaissa. 198. Joutsen ja hanhi. "Mistä, kusta hanhoseni, Hanhoseni valkia?" "Rantaselta, rantaselta, Joutseneni ylpiä!" "Mitä sieltä tekemästä, Hanhoseni valkia?" "Poikiani pesemästä, Joutseneni ylpiä!" "Pesitkö minunki poiat, Hanhoseni valkia?" "Olit sie itseki siellä, Joutseneni ylpiä!" "Niin et pessyt poikiani, Hanhoseni valkia?" "Enmä pessyt poikiasi, Joutseneni ylpiä!" "Mie sinun merehen upotan, Hanhoseni valkia!" "Kyllä siipeni kannattavat, Joutseneni ylpiä!" "Mie sinun tulessa poltan, Hanhoseni valkia!" "Kyllä mä sammutan tulesi, Joutseneni ylpiä!" "Mie sinun hirtän hirsipuuhun, Hanhoseni valkia!" "Kyllä mun kynteni katkasevi, Joutseneni ylpiä!" "Mie sinun portista pujotan, Hanhoseni valkia!" "Jo olen siitä ennen käynyt, Joutseneni ylpiä!" 199. Mitä itket pieni lintu. "Mitä itket pieni lintu, Lintu tuima tuikuttelet, Pahalla pajupurolla, Tiheällä tuomikolla?" "Sitä itken pieni lintu, Lintu tuima tuikuttelen; Palelevi jalkojani, Kivistävi kynsiäni. En tohi tupahan mennä, Saaha sammalhuonehesen: Huorat luualla hosuvi, Pahat vaimot vastallansa. Sitä itken pieni lintu, Lintu tuima tuikuttelen, Pahalla pajupurolla, Tiheällä tuomikolla, Kun en tuota tunnekana, Tunnekana, tieäkänä, Minne lyön mä lyykyäni, Kunne kaivottu ajame, Näillä raukoilla rajoilla, Poloisilla Pohjanmailla; Tulehenko teen tapani, Vetehenkö saunan salvan. Jos teen tulehen tupani, Tuli polttavi tupani, Pahana palokesänä; Jos vetehen saunan salvan, Vesi viepi salvokseni, Vesivuonna voimatonna." "Elä itke pieni lintu, Lintu tuima tuikuttele! Lennä tänne lintuseni, Tule tänne tuttuseni; Tääll' on kaunis ruokoranta, Ruokoranta, heinälehto, Leikki lyöähän lehossa, Maitovelli keitetähän, Voita päälle heitetähän, Talkkuna taputetahan." 200. Pääskyläinen. Pääskyläinen, päivän lintu, Päivän lintu, yön lipakko, Lenteli kesäisen päivän, Kevätpäivän keikutteli; Etsi maata maataksensa, Lehtoa levätäksensä, Peltoa pesiäksensä, Murtoa muniaksensa. Löynnyt ei maata maataksensa, Lehtoa levätäksensä, Peltoa pesiäksensä, Murtoa muniaksensa. Lenti vuoren kukkulalle, Laski kuusen latvasehen; Näki laivan lainehilla, Punamastoisen merellä. Laski laivan mastosehen, Puottelihen purjepuuhun; Valo vaskesta pesäsen, Muni kullasta munasen. Tuli tuulonen mereltä, Kaatoi laivan kallellehen; Muna vierähti vetehen, Muksahti meren mutahan. Tuohon kasvoi kaunis saari, Saarelle koria nurmi, Nurmelle koria neiti. Neiti poikia tekevi Tuohon suurehen sotahan, Tasapäähän tappelohon, Joss' on päätä, kun mätästä, Joss' on hiusta, kun kuloa, Joss' on verta säärivarsi, Polven korkeus punaista. 201. Avullinen kurki. Etpä tieä, minkä löysin-- Löysinpä omenamarjan; Etpä tieä, kunne kätkin-- Riihen päälle rikkasihin, Saunan päälle sammalihin. Tuli kukko kuopimahan, Kanan lapsi kaapimahan; Tästä kukko tapettihin, Kanan lapsi kaltattihin, Mulle villat annettihin. Mie vanutin vaipakseni, Kuoin villat kuotokseni, Huperoitsin huovakseni, Huovat revin rievuikseni. Läksin suolle sotkuilleni, Leveille letkuilleni; Sormus kultainen kulahti Vasemesta sormestani. Laitoin piiat etsimähän, Piiat etsi värttinätä; Laitoin rengit etsimähän, Rengit etsi kirvesvartta, Läksin itse etsimähän, Löysin kuren kyntämästä, Vaivaisen vakoamasta. Kurki kielelle paneksen: "Annas aikoa vähäsen, Siksikun munani muutan, Laajat lapseni latelen." Otin kuren olalleni, Seivässäären selkähäni, Tuota kannoin ja hikosin, Kannoin saunan karsinahan; Talvet piimällä pitelin, Kesät voilla kestittelin. Panin tynnärin olutta, Puolentoista puolikkoa, Kutsuin pipit, kutsuin papit, Valitsin parahat vallat, Suuren lintuni lihoille, Kuren kuntopeiahille. Kurki kielelle paneksen: "Elä sie tapa minua; Apuna minä olisin, Jalkapuolla jauhajana, Käsipuolla käskyläisnä, Siivin sillat pyyhkimässä, Lattiat lakasemassa, Kynsin pellot kyntämässä, Varpahin vakoamassa, Nokan vettä noutamassa, Purston puut vetelemässä." 202. Hävinnyt hanhi. Läksin vettä rantaselta, Kultavarrella kupilla; Löysin hanhen rantaselta, Istui hanhonen havulla, Sormiluitansa lukevi, Varpahiansa valitti. Minä hanheni olalle, Kannoin saunan karsinahan, Kannoin kauroja etehen Tammisella tairikilla. Kävin sitte katsomahan Kohta kolmen yön perästä, Viikon päästä viimeistäki; Näin hanhen menneheksi, Saunasta kaonneheksi, Läksin tuota etsimähän, Astuin soita, astuin maita, Astuin syötyjä ahoja, Kalutuita kankahia. Näin mä kyntäjän aholla, Kysyttelin kyntäjältä: "Kyntömiesi veikkoseni! Ootko nähnyt hanhoistani?" "Mistä tunnen hanhosesi Mikä merkki hanhessasi?" "Sinisiipi, vaskivarvas, Kultoa kuvun rajassa, Päässä Saksan palttinoa, Otsassa omenamarja." "Oonpa nähnyt hanhosesi: Tuonne lenti löyhytteli Yheksän meren ylitse, Meripuolen kymmenettä; Yksi siipi vettä viili, Toinen taivasta tapaili, Nokka luotoja lotasi, Pää piteli pilvilöitä, Eessähän vetelä lieto, Takanansa taivas kirkas." 203. Hevosen hakija. Tuli veikko vierahaksi, Siskoni käviämeksi; Vein mä veikkoni hevosen Tallihin tasalakehen, Kannon kauroja etehen. Syötin sitte vierahia Kahella kananmunalla, Kaheksalla kakkaralla, Yheksällä voipytyllä, Kymmenellä kyrsäsellä. Katoi veikkoni hevonen Tallista tasalaesta. Laitoin lapset etsimähän, Lapset poimi puolukoita; Panin piiat etsimähän, Piiat etsi pirran piitä; Käskin rengit etsimähän, Rengit re'en kaplaksia; Menin itse etsimähän Kolmen koirani keralla, Viien villahäntäiseni. Koirat sotki suota myöten, Itse telkin tietä myöten, Nousin suurelle kivelle, Kuuntelime, kääntelime. Kuulin kellon kilkahtavan Paakkolan papukeolla, Ollin ohranärttehellä. Kävin kohti kelloani, Löysin veikkoni hevosen, Panin hevon suitsi suuhun, Siitä nousin ratsahille, Ajoin korskaten kotihin, Karskatellen kartanolle. 204. Merkitty orit. Syötin sykysyn oritta, Talven taaton konkaria, Lesin ohrat, pesin kaurat, Survotin suvirukihit. Läksi orot oikomahan, Kauransyöjä karkomahan; Miepä etsohon orihin, Kujakkisen kuuntelohon, Oron ohjat olkapäällä, Varsan valjahat käessä. Kuuntelin kunervikoissa, Katselin kanarvikoissa. Mikä merkki orissani?-- Otsassa otavan tähti, Päässä päivän pyöryläinen, Kaulassa heliä kello, Kultakuppi lautasella, Säkä taivasta tapaavi, Häntä maata halkasevi. Näin mä hiekalla hevosen, Kellokaulan kankahalla: "Kun lienet ison oronen, Tahi taattoni hevonen, Hirnu kerran kuullakseni, Kaljahtele kauransyöjä; Oio soimelle kotihin, Heinille heliseville, Kauroille kahiseville; Rikkoos risuinen aita, Ratko aita rautainenki, Teräksinen temmo seiväs, Vitsas vaskinen murenna." 205. Tuntematon veli. Läksin piennä paimenehen, Lassa lammasten keralle; Ajoin lehmät suota myöten, Lampahat palomäkeä, Itse kangasta kaputin, Tulin rannalle ojasen, Täitä rannalla ojasen. Rämähytin raitapuuta, Tuolta poikanen putosi, Solki suussa, vyö käessä. Minä raukka itkemähän, Poikanen kyselemähän "Mitäs itket nuori neito?" "Itkenpä minä jotai, Itken pientä veikkoani; En ole sitte silmin nähnyt, Kun piennä sotahan lähti, Isän polven korkunaissa, Aitin värttinän pituissa." "Elä itke veikkoasi, Tuolta veikkosi tulevi, Alta linnan airot souti Päältä linnan pää näkyvi; Tuopi uuet ummiskengät, Sulkkuiset sukan sitehet, Tuopi paian palttinaisen, Tuopi toisen aivinaisen, Jok' ei kutkuta kuvetta, Eikä kaiva kainaloita." Minä kurja kuulemahan, Mie kavala katsomahan; Veikko seisoi vieressäni, Eessäni emosen lapsi. 206. Pakeneva. Vihoillinen viurusilmä, Pajupaula, niinikenkä, Läksi maata ryöstämähän, Hämettä hävittämähän, Tappoi taaton, tappoi maammon, Tappoi viisi veikkoani, Kuusi kummini tytärtä, Seitsemän setäni lasta, Tahtoi tappoa minunki. Minä pääsin tuvan päälle, Tupani tulehen syttyi; Minä aialle ajoime, Aita kaatui kalliolle, Kallio kaheksi lenti; Minä kuusehen kuvahin, Kuusi kuueksi muruksi, Seitsemäksi seipähäksi; Minä lehtohon levahin, Lehto mulle sauan antoi, Saua minun tielle saattoi, Tie minun talohon saattoi. Löysin muorit sotkemassa, Emäntäiset leipomassa, Tyttäret taputtamassa, Pojat ilman istumassa. "Emäntäinen armahainen! Leivo mulle kakkarainen, Kivensilmän kiekurainen, Koivunlehen korkukkainen, Pajunlehen paksukkainen, Lepänlehen laajukkainen, Kananmunan muovokkainen. Kunp' on leivot kakkaraisen, Kutsun kultakämmeneksi, Sanon Saksan sormukseksi; Kun et leivo kakkaraista, Kutsun kuppeloperäksi, Sanon halkohakkuriksi."