Part 10

Heposet veti hiessä, Varsat vaahessa samosi; Vesi tippui vempeleestä, Rasva rahkehen nenästä, Tanssia taluttaessa, Ilokasta tuotaessa.

Reki rautainen ratsasi, Kapla patvinen patsasi, Jalas koivuinen kolasi, Luokki tuominen tutasi, Tanssia taluttaessa, Ilokasta tuotaessa.

Pyyhyet vihertelivät Vesaisilla vempelillä, Oravat samoelivat Aisoilla vaahterisilla, Tetryet kukertelivat Korjan kirjavan kokalla, Tanssia taluttaessa, Ilokasta tuotaessa.

Kannot hyppi kankahalla, Mäellä pelmusi petäjät, Kivet rannalla rakosi, Someret siottelihen, Tanssia taluttaessa, Ilokasta tuotaessa.

Lehmät partensa levitti, Härät katkoi kytkyensä; Naiset katsoi naurusuulla, Emännät ilolla mielen, Tanssia taluttaessa, Ilokasta tuotaessa.

Herrat nosti hattujansa, Kuninkaat kypäriänsä, Vanhat miehet sauojansa, Pojat nuoret polviansa, Tanssia taluttaessa, Ilokasta tuotaessa.

Jo tanssi pihalle saapi, Ilo alle ikkunoien; Vuotas mie kysyn lupoa, Talunko tanssini tupahan.

Keltäpä kysyn lupoa?-- Isännältä pöyän päässä, Emännält' etehisestä. Pojalta rahin nenästä, Tyttäreltä karsinasta: Talunko tanssini tupahan, Ilolinnun lattialle?

Isäntä sanansa virkki: "Talu tanssisi tupahan, Talu tanssivierahasi! Maholehmän tappanemma Tanssin tallaellaksenne, Iloleikin lyöäksenne."

Tanssi tungeksen tupahan, Ilo pirttihin ajaksen; Jalan polki portahalle, Käen kääkähän sivalti; Kiukoa kivinen liikkui, Patsas patvinen patsasi, Silta soitti sorsanluinen, Laki kultainen kuusi, Tanssin tullessa tupahan, Ilolinnun astuessa.

118. Tanssiin yrittelijä.

Tahon mie tanssihin ruveta, Ilovirtehen viretä; Täytyykö tätä tupoa, Lainataanko lattiata, Tanssia tasaisen kansan, Kansan nuoren notkustella?-- Kun ei täytyne tupoa, Lainattane lattiata; Talun tanssini pihalle, Ilovirteni viluhun. Sitte tanssin tanterella, Keikun keskellä pihoa, Joss' ei pää lakehen koske, Otsa ei ortehen kolaha, Jalat sillan liitoksehen.

"Täytyypä tätä tupoa, Lainatahan lattiata, Tanssia tasaisen kansan, Kansan nuoren notkustella."

Suuri kiitos, kostjumala! Kenpä tanssihin tulevi, Sille poika syntyöhön, Vastakoivun valkeuinen, Meren ruovon ruskeuinen! Ken ei tulle tanssihini, Sille tyttö syntyöhön, Tervatynnyrin pituinen, Tervapartsan paksukkainen!

119. Tule meille tanssimahan.

"Tule meille tanssimahan!"-- "Kenen kanssa tanssimahan?"

"Onpa meillä vanha akka [14], Vanha akka [15], olkivuoe."

"Enpä tanssi, enkä taia, Enpä huoli, en kykene; Vilu käsi, vilu jalka, Vilu kaikki katsantonsa."

"Tule meille tanssimahan!"-- "Kenen kanssa tanssimahan?"

"Onpa meillä nuori neito [16], Nuori neito [17], sulkkuvuoe.

"Sekä tanssin, jotta taian, Kanssa huolin ja kykenen; Lämmin käsi, lämmin jalka, Lämmin kaikki katsantonsa."

120. Tahtoisitko rakastaa.

"Tahtoisitko rakastaa-- Mie työnnän tytön [18] sinulle, Sinull' on ihanat silmät, Hänellä syän suloinen. Kunpa hänen tietäisit, Tok' et häntä heittäisi, Kihlat hänelle laittaisit, Sormukset sovitteleisit."

Tahtoisinpa rakastaa-- Ellei kieltäisi isoni, Ellei estäisi emoni; Veikko on mennyt Wiipurihin, Siskoni on Pietarissa.

Hyvä kiitos, hyvä laitos; Saatihinpa nuori sulho [19], Nuori sulho [20], kaunis sulho [21], Valkianverevä sulho [22].

121. Avatkame aitoamme.

Avatkame aitoamme, Potkaskame porttiamme Laske sulhoa [23] sisälle! Jo on sulhonen [24] sisässä. Katso sulho [25] kaunoasi, Kurkistele kultoasi; Katso yhtä, katso toista, Katso kaikkien parasta! Kenen katsot kaunihiksi, Arvoat parahimmaksi, Sille iske silmeäsi,

Sille kättä käppähytä; Akat saakohot sanoa, Mitä mielensä tekevi. Juokse sulho [26], jouvu sulho [27], Liehu sulho [28], lennä sulho [29]!-- Toiset ringissä tanssaa, Kuki kultansa kanssa.

122. Hyvä ilta lintuseni.

Hyvä ilta lintuseni, Hyvä ilta kultaseni, Hyvä ilta nyt minun oma armahani!

Tanssi, tanssi lintuseni, Tanssi, tanssi kultaseni, Tanssi, tanssi nyt minun oma armahani!

Seiso, seiso lintuseni, Seiso, seiso kultaseni, Seiso, seiso nyt minun oma armahani!

Anna kättä lintuseni, Anna kättä kultaseni, Anna kättä nyt minun oma armahani!

Polvin maahan lintuseni, Polvin maahan kultaseni, Polvin maahan nyt minun oma armahan!

Käsi kaulaan lintuseni, Käsi kaulaan kultaseni, Käsi kaulaan nyt minun oma armahani!

Halausta lintuseni, Halausta kultaseni, Halausta nyt minun oma armahani!

Suuta, suuta lintuseni, Suuta, suuta kultaseni, Suuta, suuta nyt minun oma armahani!

Täysi, täysi lintuseni, Täysi, täysi nyt minun oma armahani!

Ylös maasta lintuseni, Ylös maasta kultaseni, Ylös maasta nyt minun oma armahani!

Jää hyvästi lintuseni, Jää hyvästi kultaseni, Jää hyvästi nyt minun oma armahani!

123. Köyhä ja rikas vouti.

"Minä, minä köyhä vouti, Maan möin, senki söin, Itse jouvuin kulkemahan. Tytär varrelle valuvi, Toinen miehelle menevi, Ei oo sukkoa sukua, Eikä lakkia lajia, Eikä halvinta hametta, Paitoa pahintakana; Lehmä kaatui, lammas kuoli, Kuoli lampahan karitsa."

"Minä, minä rikas vouti, Minull' on riistoa, rahoa, Tavaroita tallellani, Paljo pantua olutta, Kivisessä kellarissa, Tammisen tapin takana, Koivuisen korennon alla, Syöäksenne, juoaksenne Iloleikin lyöäksenne, Lehmän korva leikkaella, Hevon häntä tyssäellä."

124. Hirvenhiihanta.

"Mie olen hirven hiihannassa, Jalopeuran jaksannassa, Kaikk' on kenkäni kulunna, Näitä teitä juostessani, Samotessani saloja; Onko hirviä salossa, Onko nähty näillä mailla?"--

"Onpa hirviä salossa, Onpa nähty näillä mailla, Oiva hirvi liinaharja; Täss' on käynyt tään kesosen Meiän herran heinikossa, Nähty on kanssa kaalimaassa.

Paljo on pahoa tehnyt, Syönyt heinät, maannut marjat, Kaikki kaalinpäät kalunna, Jost' on vaikia valitus Ylitse koko kylämme. Tapa kohta, kun tavannet, Lyö'pä päähän, kun sa löyät, Noua häntä nuolellasi, Jouahuta jousellasi, Tahi laske laahingille, Pyyä pyssysi keralla!"

125. Miksi en väsyisi.

Heponenki hengähtävi Matkan pitkän mentyänsä, Rautanenki raukenevi Kesäheinän lyötyänsä, Vetonenki vierähtävi Joen polven juostuansa, Tulonenki tuikahtavi Yön pitkän palettuansa; Niin miks' en minäi väsyisi, Miks' en heikko hengähtäisi, Miks' en vieno vierähtäisi, Miks' en tuhma tuikahtaisi, Illan pitkiltä iloilta, Päivänlaskun laulamilta?

II. Hääkansan lauluja.

a) Antiaisissa.

126. Onko mitä milläki?

(Kosiomiehen puoli.) "Onko teiän neiollanne Oman värttinän väkeä, Oman hyppisen hyveä, Oman keträn kiertämeä, Hyvät hurstin huiahukset, Päänalaiset pällähykset; Sivallukset silkkihuivit, Vilahukset villavaipat?"

(Kaason puoli.) "Kyll' on meiän neiollamme Oman hyppisen hyveä, Oman värttinän väkeä, Oman keträn kiertämeä. Kyll' on hursti huialeita, Päänalaisen pälläreitä; Vaan onko teiän sulhollanne Oman jousen ampumoa, Oman nuolen noutamoa, Karhuntaljat katteheksi, Petrantaljat peitteheksi?"

(Kosiomiehen puoli.) "Kyll' on meiän sulhollamme Oman jousen ampumia, Oman nuolen noutamia, Karhuntaljat kattehena, Petrantaljat peittehenä; Vaan onko teiän neiollanne Wiipurissa viilatuita, Kaupungissa kaulatuita, Kesäkuilla kuivatuita, Pantu päiväpaistehella, Vaattehia valkehia, Talvisotkuja hyviä?"

(Kaason pooli.) "Kyll' on meiän neiollamme Wiipurissa viilatuita, Kaupungissa kaulatuita, Kesäkuilla kuuratuita Pantu päiväpaistehella, Vaattehia valkehia, Talvisotkuja hyviä; Vaan onko teiän sulhollanne Silkkiset sukansitehet, Hopiaiset housunnauhat, Saksansaappahat somaset, Silkkihuivit siivolliset, Viien ruplan vilttihattu, Kuuen ruplan vyö kusakka?"

(Kosiomiehen puoli.) "Kyll' on meiän sulhollamme Silkkiset sukansitehet, Hopiaiset housunnauhat, Saksansaappahat jalassa, Silkkihuivit siivolliset, Viien ruplan vilttihattu, Kuuen ruplan vyö kusakka; Vaan onko teiän neiossanne Kelvollista ketreäjätä, Kutojata kunnollista; Tokko kääntyi käärilauta, Kun orava oksapuussa; Tokko suihki sukkulainen, Kun kärppä kiven kolossa; Tokko piukki pirran piijit; Kun tikka puun kupeess?"

(Kaason puoli.) "Ompa meiän neiossamme Kelvollista ketreäjätä, Kutojata kunnollista; Niinpä kääntyi käärilauta, Kun orava oksapuussa; Niinpä suihki sukkulainen, Kun kärppä kiven raossa; Niinpä piukki pirran piijit, Kun tikka puun kupeessa. Vaan onko teiän sulhossanne Kylväjätä, kyntäjätä, Siemenen sirottajata, Varsan viejeä vaolle, Mustan ruunan mullokselle? Onko atransa terävä, Sekä luja luottimensa, Millä nurmi kynnetähän, Kämärikkö käännetähän? Hyvätkö huuhtikirvehensä, Kaunihitko kassaransa, Jolla kaski kaaetahan, Lehto lyöähän kumohon?"

127. Kutti, kiitti!

(Kosiomiehen puoli.) "Kutti, kutti, kaaso rukka! Kun sie neittäsi näkisit, Kun sen käet käpäeleksen Meiän sulhon kättä vasten!"

(Kaason puoli.) "Ei kutti väheäkänä, Pientä pikkuruistakana; Tuota toivoi meiän neito, Tuota toivoi tuon ikänsä, Kättänsä käpäelevän Hyvän sulhon kättä vasten."

(Kosiomiehen puoli.) "Kutti, kutti, kaaso rukka! Kun sie neittäsi näkisit, Kun sen suu sopaeleksen Meiän sulhon suuta vasten!"

(Kaason puoli.) "Ei kutti väheäkänä, Pientä pikkuruistakana; Tuota toivoi meiän neito Kaiken kasvantoajansa, Suutansa sopaelevan Hyvän sulhon suuta vasten."

(Kosiomiehen puoli.) "Kutti, kutti, kaaso rukka! Meiänp' oinas vallan otti, Meiän pässi päälle pääsi, Meiän karkasi karitsa."

(Kaason puoli.) "Ei kutti väheäkänä, Pientä pikkuruistakana; Tuota toivoi meiän neito, Tuota puolen polveansa, Kaiken mennehen keseä, Kaiken vuotta voipunutta, Kahen öitä ollaksensa, Kolmin koiskaellaksensa."

(Kosiomiehen puoli.) "Kutti, kutti, kaaso rukka! Söitpä, joitpa neitosesi; Sinun on tyhjät istumesi, Meiän täyet vuotehemme."

(Kaason puoli.) "Voipa kurjat kuttianne, Miehen lemmot leikkiänne; Millä te kutitteletta! Emmä syönyt, enkä juonut, Enkä syönyt, enkä juonut, En pannut pahenemahan, Vaan panin paranemahan. Panin kyntäjän kylelle, Vakoajan vaipan alle, Leivänsaajan leuan alle, Kalansaajan kainalohon, Hirvenhiihtajan hikehen, Karhunsaajan saunasehen; Karhuntaljoihin kaotin, Vein vehnähinkalohon, Ruispurnohon puotin. Sinne saatin saahun lapsen, Sinne aiotun asetin; Annas Jumala aamun tulla, Tuo Jumala toinen päivä, Otan vaatetta vakasta, Liessinkiä lippahasta, Millä neittä valmistelen, Kanaistani kaunistelen-- Jolla peitän pientä päätä, Katan kaunista hivusta; Tuonpa kukkana tupahan, Pöyhäytän pöyän päähän, Ihmisten ihottavaksi, Kansan katsaheltavaksi."

128. Katso neitoasi [30]!

(Kosiomiehen puoli) "Morsian mokalla huulin, Kaaso kallella kypärin, Itse sulhonen surulla; Katso kaaso neitoasi Jott' ei poikisi rekehen, Satulall' ei lasta saisi! Sanoisi satulan syyksi, Hevonharjan hieromaksi; Tekis tieltä löytämäksi, Matkalta tapoamaksi."

(Kaason puoli.) "En oo ollut ennenkänä, Pilkkapuikko kenenkänä, Senlaisen semminkänä; Joko vainen joutunenki Pilkkapuikoksi poloinen?-- Vaan vielä tätä nykyä, Vielä tällä kymmenellä, Selvitäme, seisotame, Pilkkakirvesten kiasta, Naurusuien hampahista.-- Muille nauroa pitävi, Ei emosen tyttölöille, Ei vaimon vatsanväelle; Muista kummat kuulukohon, Hätäkellot häilyköhön, Ei emosen tyttölöistä, Ei vaimon vatsanväestä."

129. Kasa kaasolla sylissä.

(Kosiomiehen puoli.) "Kasa [31] kaasolla sylissä, Nuoevaimolla nupukka [32]!"

(Kaason puoli.) "Mitä sie kasasta kaason, Nupukasta nuoevaimon?-- Tät' ei oo saatuna salassa, Eikä piilossa pietty; Täm' on saatu sängyn päällä, Vihityillä vuotehilla, Lakanoilla lauletuilla, Siunatuilla pääsioilla."

130. Elä ihastu ensi-illalla.

(Kosiomiehen puoli.) Vuotas mie sanon sanasen, Virkan vierin sulholleni: Sulhokainen nuorukainen, Elä neitoa ihastu, Elä neion vaattehia; Elä ensi-illallasi, Tok' ei vielä toisellana! Kiitä huomenna hevoista, Vuonna toissa morsianta, Kolmanna kotivävyä, Itsiäsi et ikänä! Moni on neito naitaissa, Orpana otettaissa, Portto poisajettaessa, Luosku luovuteltaessa. Moni on kaakku kaunis päältä, Kovin kuorelta siliä, Vaan on sirkkoja sisässä, Akanoita alla kuoren. Mont' on kantoa kas'ella, Kaikk' ei koivun kantoloita; Äiä neitoja kylällä, Ei kaikki hyväntapoja.

131. Kiitä sulho lykkyäsi.

(Kaason puoli.) Kiitä sulho lykkyäsi, Kun kiität, hyvinki kiitä! Hyvän sait, hyvän tapasit, Hyvän luojasi lupasi, Hyvän antoi armollinen. Lue kiitokset emolle, Passipoita vanhemmalle, Kun tunti tytön mokoman, Ja mokoman morsiamen! Puhas on neiti puolellasi, Kirkas ompi kihloissasi, Valkiainen valloissasi, Soriainen suojassasi. Sait sa riskin rinnallesi, Vereväisen vierehesi; Sait sa riskin riihenpuijan, Hempulaisen heinänlyöjän, Pulskin poukkujen pesijän, Varskin vaatetvalkasijan, Karskin kankahan kutojan. Niin se piukki pirran ääni, Kun käki mäellä kukkui; Niin se suikki sukkulainen, Kun kärppä kiven raossa; Niin sen käämy käännätteli, Kun orava oksasella.

132. Elä vie neittä pahoille.

(Kaason puoli.) Sulho viljon veikkoseni, Vielä veikkoa parempi, Emon lasta armahampi, Ison lasta laukiampi! Kuulesta ma kuin sanelen, Kuin sanelen, kuin puhelen. Elkäs meiän neioistamme, Elkäs viekö vehkasoille, Panko parkkihuhmarelle, Olkileiville otelko; Ei neittä ison koissa, Eipä viety vehkasoille, Pantu parkkihuhmarelle, Olkileiville otettu. Aina viilti vehnäsiä, Katseli kananmunia, Aamut aittoja availlen, Illat luhtia lukoten, Maitotiinun tienoihilla, Olutpuolikon povessa. Elä vainen, sulho rukka, Kiellä neittä kellarista, Elä aitasta epeä; Ei neittä ison koissa, Eip' on kielty kellarista, Tok' ei aitasta evätty.

133. Puolusta neittäsi.

(Kaason puoli.) Sulhokainen nuorukainen, Miehen kanta kaunokainen! Ellös meiän neioistamme, Ellös sie pahoin pielkö; Seiso seinänä eessä, Pysy pihtipuolisena, Elä anna anopin lyöä, Eläkä apen torua, Elä vierahan vihata. Pere käski pieksemähän, Muu väki mukittamaha; Ethän raahi rankaista Etkä henno hertaistasi, Rahan paljon pantuasi, Enemmän luettuasi.

134. Neuo sulho neioistasi.

(Kaason puoli.) Sulhokainen nuorukainen, Miehen kanta kaunokainen, Elkäs meiän neioistamme, Elkäs sie pahoin pielkö, Elkäs vitsoin vingutelko, Nahkaruoskin naukutelko; Eipä neittä ennenkänä, Ei neittä ison koissa, Tok' ei vitsoin vinguteltu, Nahkaruoskin naukuteltu. Neuo sulho neitoasi, Neuo neittä vuotehella, Opeta oven takana, Vuosikausi kummassaki; Yksi vuosi suusanalla, Toinen silmän iskemällä, Kolmansi jalan polulla. Kun ei sitte siitä huoli, Ei totelle tuostakana, Veä vitsa viiakosta, Tuopa turkin helman alla, Jolla neuot neitoasi, Orpanoasi opetat-- Neuot nelisnurkkaisessa, Sanot sammalhuonehessa, Kyläkunnan kuulematta, Sanan saamatta kylälle.

Elä nurmella nukita, Pieksä pellon pientarella; Kuuluisi kumu kylälle, Tora toisehen talohon, Metsähän iso meteli, Naisen itku naapurihin. Eläkä silmille sipase, Elä korvia kos'eta; Kuppi kulmalle tulisi, Sinimarja silmän päälle; Kylän kyntäjät näkisi, Kylän paimenet panisi, Kylän haukkuisi harakat, Kysyisi kyläiset naiset: "Onko tuo soassa ollut, Talununna tappeluissa, Vai onko suen repimä, Tahi karhun kaapasema-- Vai susiko sulhosesi, Karhu sulla kaunosesi?"

135. Ansioa myöten palkka.

(Kaason puoli.) Sulhokainen nuorukainen, Miehen kanta kaunokainen! Kun neittä hyvin pitelet, Niin hyväksi tunnetahan. Kun tulet apen kotihin, Ainoan anopin luoksi; Itseäsi syötetähän, Syötetähän, juotetahan, Heposesi riisutahan, Tallihin talutetahan, Syötetähän, juotetahan, Kauravakka kannetahan.

Kun neittä pahoin pitelet, Niin pahaksi tunnetahan. Kun tulet apen kotihin, Ainoan anopin luoksi; Itseäsi ruoskitahan Omallasi ruoskallasi, Heposesi hirtetähän Kokkahan, kujan lakehen, Omillasi ohjillasi, Omilla ohjasvarsillasi.

136. Mitä itket neito?

(Morsiamelle tuttaviltansa.) Mitä itket meiän neito?-- Itketkö sie leivätyyttä, Leivätyyttä, lehmätyyttä, Vaiko sulhosi soreutta, Vai emosi armautta? Siskoseni, ainoseni, Kanavarsi kaunoseni! Et sie itke leivätyyttä, Leivätyyttä, lehmätyyttä, Etkä sulhosi soreutta, Et emosi armautta; Itket kasvon kauneutta, Sekä hiusten hienoutta, Kun ne piennä peitetähän, Katetahan kasvavana; Piennä oot vihille viety, Lassa pantu lakki päähän.

137. Lähet jälen jäämättömäksi.

(Morsiamelle tuttaviltansa.) Niinkös luulit neito nuori, Niinkö tiesit, jotta luulit, Tiesit kerran lähteväsi, Et aina käkeäväsi?-- Jo nyt on liittosi likellä, Lässä ompi lähtöaika. Lähet tästä, kun lähetki, Tästä kullasta koista, Ison saamasta salista, Emon kaunon kartanosta, Veikon kestikellarista, Siskon tanssisiltasilta, Sykysyisen yön sylihin, Kevähisen kierän päälle; Ettei jälki jäällä tunnu, Kierällä kepiä kenkä, Jalan isku iljangolla, Hangella hamosen helma; Ettei äiti ääntä kuule, Iso ei itkua tajua, Kujerrust' ei kuule sisko, Oma veikko vieretystä; Kuulevat kyläiset naiset, Ja kyllin kylän kasakat.

Voi sinua neito rukka, Kuinka taiat, kuinka raahit, Kuinka kuitenki eroat?-- Emosesi vanhan heität Läävähän läkähtymähän, Kujahan kukistumahan, Kaatumahan kaivotielle; Isosesi vanhan heität Saunahan savun sekahan, Kuiva vasta kainalohon.

138. Lähet kukka kulkemahan.

(Morsiamelle tuttaviltansa.) Kuules neiti, kuin sanelen, Kuin sanelen, kuin puhelen!-- Olit kukka ollessasi, Kasvaessasi kanarva, Vesa nuori nostessasi, Ympynen yletessäsi, Näillä pitkillä pihoilla, Kaunehilla kartanoilla. Lähet nyt kukka kulkemahan, Veran nukka vieremähän, Tästä kullasta koista, Kaunihista kartanosta, Luulet vietävän kotihin, Vietävän isosi luoksi, Ei vieä isosi luoksi, Vieähän isännän luoksi.

Lähet kukka kulkemahan, Veran nukka vieremähän, Luulet vietävän kotihin, Vietävän emosi luoksi; Ei vieä emosi luoksi, Vieähän emännän luoksi.

Lähet kukka kulkemahan, Veran nukka vieremähän, Luulet vietävän kotihin, Vietäväsi veikon luoksi; Eipä vieä veikon luoksi, Vieähän kytyjen luoksi.

Lähet kukka kulkemahan, Veran nukka vieremähän, Luulet vietävän kotihin, Vietävän sisaren luoksi; Ei vieä sisaren luoksi, Vieähän natojen luoksi.

Lähet kukka kulkemahan, Veran nukka vieremähän, Luulet vietävän kotihin, Vietäväsi vierahiksi Eipä vieä vierahaksi, Vieähänpä orjuutehen.

139. Toisin toisessa talossa.