Part 17

2. Sepä synty äitistänsä, 8. Wietihin Wenäjän maalle, * Wietihinpä wierahille, 10. Sepolle Köyrötyiselle, Wiien wiikatteen palahan, Kuuen kuokan kuoliohon. 21. Isännältä iltasella, Emännältä aamusella. Työ orjan nimettäöhö, Nimi työlle pantaoho. 24. Raiwolle rahan alanen. 20. Pantiin lapsen katsojaksi, * Pantiin lasta katsomahan, Katso lapsen, kaiwo silmät, Syötti lapsen, söi itsekki, 30 1/2. Waatteet wirrassa wirutti. 31. Jo päiwänä, toissa pänä 37. Pantihin kasen ajohon, * Pantu on kasen leikantahan Kullan solki sorrantahan. 39. Kaato puuta kaksi kolme, * Leikko puuta kaksi kolme, 40. Siitä hyppi kannon päähän, * Hyppeäwi kannon päähän, * Niin kawahti kannon päähän, 44. Sotipelto sortuoho, Kuni huuto kuulunehe, Kuni wierenee wihellys. 50. Kullan solki sorrannassa. 65. Siitä wyötti maan maoilla, 72. Siitä seppo Ilmarinen Käwi itse katsomassa Aitoa Kalewan poian, Solukullan sortamata; Näki päitä liikkuwia, Raiwoja ratisewia Aiassa pojan Kalewan, Solukullan sortamassa. 83. Souanko wäen takoa, Wäen miehuen nojassa, Wai souan asun mukoa? 88. Mi on siitä soutajasta, Ku ei soua wäen mukoa? 94. Souti hangansa hajalle, Hangat koiwuset hajalle, Lewitti lesen wenosen, Wenon mäntysen menetti. 112. Mi on siitä tarpojasta, Ku ei tarwo wäen mukahan. 114. Wäh' on wangilla wäkeä. 117. Kiwen kirsoksi rakenti, 131. Pantiin karjan paimeneksi, 135. Syöjätär paha emäntä Kiwen leipo leipähänsä, Paino paaen kakkuhunsa, (Paaen paino möykkyhynsä,) 138. Wehnän päällitse weteli, 140. Pani paimenen powehen, Sanoen sanoilla näillä. 387. Wiere wehnäkoiwukolle, 405. Pahan waimon palkan maksan? 407. Lehmät syöttelen susille, Koukkusääret kontioille, 415. Lehmät syötteli susille, Koukkusarwet kontioille, 423. Pure poikki pohkiasta, Katko kaikki kantasuonet. 424. Otti torwen tollikosta, Räpäpillin räystähiltä. 430. Wiiesti weräjän suulla. 431. Jo emäntä ouosteli, Mistä paimen pillin saanut. 441. Torwen tuomikkopurolta; 447. Raawahat rakentamahan. 463. Susi päälle suimastaksen, Karhu päälle kaimistaksen, 497. Tuotihin sana jälestä, * Sana wietihin jälestä, 504. Ompa muita maammosia, 516. Ompa muita taattosia, 522. Waimosi kotona kuoli; 528. Ompa muita waimoloita, * Omp' on naisia kylässä, 533. Soitti suolla mennessänsä, Patakoitteli palolla, Kullerwoitti kankahalla.

Kaksikymmenes Runo.

5. Kun oli kuollut nuori nainen, 10. Eikä wielä wiikonkana. 24. Hopehia lietoksehen, * Hopehia walkiahan, 32. Hatuttoman hartiehen, Päiwät lietso, yöt lepäsi, 43. Katso alle ahjoksensa, 46. Terä kulta, pää hopia; 51. Sen seppo pahoin pahastu, Muu miero hywin hywästy. 56. Poimi kultia merestä, Hopehia lainehista j.n.e. * Pani kultia lisäksi, Hopehia päälliseksi Sykysyisen uuhen w. j.n.e. 77. Ruuna tungeksen tulesta, Liinaharja liettehestä, Harja kulta, pää hopia, Kaikki waskesta kawiot; 88. Poimi kultia merestä, j.n.e. 114. Aika tyttö ahjoksesta, Pää kulta, käet hopiat, (Päät kullat, jalat hopiat,) 122. Ei saata sanoille naista. * Ei saattat sanoille panna, Eikä wirsille weteä. * On neiti hywän näkönen, Ei tieä tapoja neien. (Kun oisi hywäntapainen.) 126. Heti öissä ensimmäissä Juo tuossa lepäelewi j.n.e. 138. Nuoren neitosen nisussa, 141. Yön lepää, lepääwi toisen, Niinp' on yönä kolmantena Waroaksen waippahansa j.n.e. 145. Karhun taljoa kysywi. * Karhun taljat katselewi, Willawaipat walmistawi. 147. Ku oli kylki neittä wasten, Waston kultaista kuwoa, Hopiaista morsianta, Se oli kylki kylmimässä, j.n.e. 161. Miehet nuoret naimattomat, 166. Hopiaista puolisoa; 189. Suuhun Suomelan susien, Kitahan kirokapojen, 192. Sano seppo Ilmarinen: Anna akka tyttäresi; En tuota pahoin pitäisi, Hywästi minä pitäisin, Sylissäni syöessäni, Käsissäni käyessäni. Sano Pohjolan emäntä: Ennen annan tyttäreni j.n.e.

Yheskolmatta Runo

6. Hywän turwan tuoantahan. * Kirjokannen kannantahan. 8. Ei oo sampo helpon saatu, Kirjokansi kannettuna, * Ei oo sampo saatawalla, Kirjokansi otettawalla, 11. Siell' on sampo salwattuna, Kirjokansi suojeltuna, 15. Takasalpojen ta'aksi. 26. Saan salpojen takoa, 33. Suurille sotakeoille, Werisille wainioille, Sorkkihin sotahewoisten, Kawioihin wainowarsoin. * Miesten tappotanterille, Urosten upottajille. 37. Tunki rautansa tulehen, Alle ahjon teräksensä. 44. Kuonana kohaelewi. * Raswana rapahtelewi. 54. Walo warren hopiasta, Kulta taipu taikinana. 70. Heponen terällä hilju, * Heponen terällä seiso, Kasi nauku naulan päässä, Mato putkessa makasi. 72 1/2. Sylkytteli miekkoansa Wuoren rautasen raossa, Kahen kallion lomassa, Wiien wuoren winkurassa. Siitä lyöä leimahutti, Tuhat wuorta poikki lyöpi, Sata rautasta mäkeä, Tempasi (telkytti) teräsneniä, Rautapäitä raskutteli, Liekkipäitä liekutteli, Tulisia tuiskutteli, Hakulaisia hajotti. 74. Hyöteleksen, myöteleksen, Weran äärillä weäksen, Lustuolla solkiaksen. (Lustuloihin sulkiaksen.) 78. Lustuossa mies lujempi, 80. Teräswöissä tehtosampi. 82. Käyä toimi kerkiäwi; 85. Kulkiwat kotikujoa, Ajatellen aian wiertä, Jokopa meriä mennä, Tahi maisin matkustella. Läksit etsohon hewosen, Kuloharjan kuuntelohon, 89. Waka wanha Wäinämöinen, Toinen seppo Ilmarinen Kulki kuunnellen kujoa, Ajatellen aian wiertä, Kahen etsiwät hewosta, Päältä puiti katselewat, Löysit hiekalta hewosen, Mullokselta mustan ruunan; Painoit päähän kullan päitset, Suwikunnan suitset suuhun. Jopa itki puinen pursi Wene honkanen walitti. 96. Waiwanen walittamassa. 99. Waiko maisin matkustellen, Ratsastellen rantamaita. 103. Surma saakohon merelle * Surma wettä soutaoho, Millon tuuli turjuttawi, Millon wiskowi wihuri, Tuuli wie wenehen laian, Tuli toisen polttanewi. 112. Kyllä mies meret lukewi, Uros aallot arwelewi, 117. Wesi wieno wilkuttawi. 119. Niin heitti hewon aholle, Suwikunnan syönnin päälle, Ohjat oksahan ojensi, 120. Hietahan halut hewosen, 122. Meni luota katsomahan, Tyköä tähystämähän, Tuonne kengättä kepitti, Ilman hamsi hattaroita. 125. Mitä itket uusi pursi, Satahanka haihattelet? (Wene hangaton halajat?) 128. Hangatuuttasi halajat? * Kaarituutta kaipaelet? 130. Wene hankanen sanowi: * Wene honkanen sanowi: 132. Jos on terwoissa teloilla 134. Jos on koissa korkiassa. 142. Täyteni rahoa tuowan, Alaseni aartehia. 146. Kaikki muut pahimmat purret. Ne kaikki sotia käywät, Kahetki tänäi kesänä Tuotu on täytensä rahoja, Kultoa kuwunsa täyen, Hopehia huonommatki. 152. Minä weno Wäinämöisen, 154. Lahon tässä lastuillani, Wenyn westämyksilläni. * Aina wenyn westoillani, Lahon lastulmuksillani. 156. Matalimmat maan matoset Ala kuoreni asuwat, 150. Pesän pielessä pitäwät; Parempi minun olisi, Parempi olettelisi, 163. Petäjänä hongikossa, 165. Hawulinnun liitätellä, Penun alla pyörätellä. 166. Käsin kourin kääntämättä. 187. Juosta sormin soutamatta, 198. Niinpä mun sukuni muuki, Sekä toinen joukkioni, Juostaan sormin soutamalla, j.n.e. 205. Lykkäsi wenon wesille, Terwalaian lainehille; * Lauloa hyrähtelewi, Laulawi wenon wesille, Työnti purren lainehelle, Teloiltansa terwarinnan, Terwalaian lastuiltansa; 207. Laitto laian neitosia, * Lato laian neitosia, 208. Kultapäitä neitosia, * Silkkipäitä tyttösiä, * Liinapäitä tyttölöitä, Waskiwöitä waimolaita; Mi on narri naimatonna, Ku on piikuen pitänyt. 211. Lato toisen laitapuolen Pulskioita poikasia, Poikasia piipiwoja, Miekkawöitä sulhosia. 215. Lato wanhoa wäkeä Täytehen wenehen laiat, 221. Laulo wielä Wäinämöinen, Laulo nuoret, laulo wanhat Kultihin kulajawihin, Hopeihin helkkäwihin. Sanan wirkko, noin nimesi: Neitsy Maaria emonen, Sie on airoille aseta, Sowitate soutamahan. Neitsy Maaria emonen Se on warsin wastaeli: Siepä wanha Wäinämöinen, Itse istuos perähän, Laaitate laskemahan, 222. Niin kun Suomen suolasäkki, Tukholmin humalatukku, 223. Kokan koiwusen kohalle, * Kokan kultasen nojaan, Melan waskien waraan. 232. Ei wanhoissa sotttajoa, 237. Nuoret souti, selkä nuoju, 238. Eipä matka ehikkänä, * Ei ilo ilosta käynyt, Soutu souwusta tajunnut. 241. Sowitaksen soutamahan, 250. Pyinä pyyrimet wihelti (wiherti), Terät teirinä kujerti, Nenä joiku joutsenena, Perä kratso kaarnehena, Hangat hanhina hahahti (pajahti). Souti suoroa sujotti, Nenätse metisen niemen, 259. Tuopa lieto Lemminkäinen, * Tuo on nuori Joukahainen, * Wesiliitto, laitopoika, * Ikiliera Tieran poika, * Ikitiera Nieran poika, 261. Osatuutta onnen itki, Ei itkent osan wähyyttä. 270. Pilwessä pisarat suuret, Pisaroissa laajat lammit, Lammissa weno punanen, Wenosessa kolme miestä, Mies puhas perässä purren, Mies toinen nenässä purren, Mies kolmas kesellä purren, 281. Melan luoen luotehesta. * Melaloiwat luotehesen. 282. Huutawi hujottelewi, 290. Uros korwen keskimmäinen? 291. Kun et tunne tuota purtta, 293. Laiwa laulajan urohon, * Laiwa laskian (laatian) u., Wene wanhan Wäinämöisen, 304. Kohti pohjaista kowoa, 313. Ota minua purtehesi, Oisin mieki miessä siellä, 330. Laiat warsinki warawat, 336. Tuki heineä tuhua; 338. Tuuli wie wenehen laian, Wastatuuli warpehenki.

Kaheskolmatta Runo.

1. Siitä wanha Wäinämöinen, Toinen seppo Ilmarinen, Kolmas lieto Lemmin poika Laskewat sinistä merta 5. Souti päiwän suowesiä, Päiwän toisen maawesiä, Kolmannen meriwesiä. * Laski päiwän Päiänettä, Toisen souti Suowanetta, Kolmannen Elowesiä. 12. Kosken tyttö, kuohuneiti, Wirran wierellä asuwa! (Wihowirran wierellinen!) 28. Kukkuja kulettaissa, 32. Sylin aaltoja aseta, Käsiwarsin waahtipäitä, 41. Puuttu pursi Wäinämöisen, Takeltu weno jumalan; * Puuttu pursi laulajalta, Takahtu wene runolta; 46. Arpoa asettelewi, Käkiähän käännyttäwi: 50. Waiko hauin hartioille, Ween koiran koukkuluille, Tahikko siikasen selälle, Lohen purstolle punasen? * Kiwellenkö, kannollenko, Waiko wanhalle sialle, Wai on waskirauniolle? 54. Luotosessa puuttumassa, Meren selwällä selällä. Waka wanha Wäinämöinen, Jo itse menewi maalle; Lohen on luita luotosessa, Lohen luita, hauin päitä, Kian kylkiluun paloja, Mursun sääriluun muruja, (Sorsan sääriluin muruja,) Lohen luita sieltä otti j.n.e. 57. Pani miekkoa merehen 61. Miekka murskahti muruiksi * Miekka mureni muruiksi 79. Sano miehille hywille, Jotka purresta puhuwat Wenehestä weistättäwät: 94. Puukon tuppipuoleltansa, 96. Kalan pahkoa paloiksi. * Kalan wiiltäwi kaheksi. 98. Minkä tuosta seppo saisi, Kunka taitawa takoisi, Mies naati naputteleisi, * Saisko harpun hauin luista, Kantelon kalan ewästä, 109. Tahikka takojan luona, 112. Tuostapa tulisi soitto, Harppu (harkko) kaunis hauinluinen, Kantelo kalanewänen, 121. Laati harpun hauinluista, Kantelon kalan ewästä, Soiton kian kylkiluista. Mist' on koppa kantelessa? Hauin suuren hartioista. Mistä naulat kantelessa? Kalahauin hampahista. Mistä kielet kantelessa? Jouhista uwet orihin. 124. Pani naulat kantelesen Orahista tuonen otran, Tuonen hauin hampahista. 131. Pani kielet kantelesen Hiwuksista Hiien ruunan, Lemmon warsan waattehista. * Mist' on kielet keksittynä? Jouhet juoksewan hewosen, Immen itkewän hiwukset. 137. Pani wanhat soittamahan, 143. Ei ilo iloksi käytä, Eikä soitto soitannaksi, Kunniaksi kullekkana. Kutsu pojat, kutsu piiat Soittamahan sormillansa, Kutsu miehet naimattomat, Kutsu nainehet urohot, Ei ilo ilolle nossut, Tarpeheksi Wäinämöisen. 151. Harpun kylmässä kylässä; * Kantelon Sariolassa; 189. Kaikun laatian käsissä. * Kaikkuan kaninehella. 193. Tekiänsä tienohille. 197. Itse istuksen ripahan, * Istuwi ahokiwelle, Löihen leikkikalliolle, * Istuwi ilon teolle, Laaittihen laulamahan, * Itse istu soittamahan, Alko soittoa somasti, 201. Otti soiton sorsanluisen, Kantelen kalanewäsen, 203. Soitantoa Wäinämöisen, 212. Soitti ruotoista rojua, Kalanluista kanteletta Käsin pienin, hoikin sormin, 213. Sormet pienet pelputteli, 215. Wast' ilo ilolle käwi, 220. Ratsun jouhet raikkauwat. 221. Ei sitä metsässä ollut, Neljäjalkaista jaloa, 223. Kolmin koikkelehtawata, 229. Honkasesta huonehesta, 230. Rinnoin aialle ajaksen, * Rinnoin aialle asettu, Risukolle reutoaksen, 234. Siitä kuusehen kawahti, Korkiammalle kohosi (Nousi puuhun korkialle,) 242. Tarkotin metsän emäntä Wiikon päätänsä panewi, Kuukauen kurikkoansa, Waan kun kuuli ouon äänen, Heti heitti suorintansa, Awopäin, haralla hapsin, Ilman wyöttä, helmuksitta, Istu koiwun konkelolle, Lepän lengolle lewesi, (Lepän l. lehahti l. kohosi), 244. Sinihuiwihin sioksen (sujoksen), Punasukkahan pukewi, Kautokenkähän kapiwi 248. Siinä wiipy wiikommanki, Puolen polwensa asuwi, Ilon uuen uotannassa, Soiton toisen toiwiossa. 250. Mikä lie metsässä ollut, Käwi tarkon kuulemahan; Mikä ilmassa ylällä Lintuparwea parasta j.n.e. 252. Eikä tarkon ilmassana, * Eikä ilmassa ylällä, 261. Alli aaltojen keseltä, * Alli aalloilta wesiltä, 232. Sulhon soittawan sulosen, 285. Kaikki rihmat katkesiwat, 287. Ei sitä meressä ollut Ewin kuusin kulkewoa, Kaheksin wajeltawoa, 294. Lohet uipi longotellen, Ween siiat wengotellen, Ween hauit hangotellen, 309. Kammalla kuparisella, Waskisella harjallansa; 314. Harja haihtu kämmenestä. 317. Rikkarinnalla tulewi, * Rinnoin ruohosta kohosi, * Rinnoin aalloille ajaksen, * Rinnoin ruowolle rojahti, Ween ryönälle rytkäysi, 319. Watsalolle waiwoaksen, 321. Soitantoa Wäinämöisen, Iloa ikirunoisen, 225. Itki wuoret, wanku waarat, Kaikki kalliot älisi, Kaikki wuoret woiwotteli, Tuhat itki Turjalaista, Sata laulo Lappalaista. 338. Itseltäki soittajalta * Itse itki Wäinämöinen Soitantoansa omoa, (Omoansa soittoansa), Weet juoksi silmästäntä, Toiset toisesta noruwi Karkiammat (kariammat) karpaloita, Pyyliämmät (pyöriämmät) pyyn munia, Pienemmät munia pääskyn, (Häriämmät härän päitä) Leweille leuoillensa, Niin siitä alemma wieri Riweille rinnoillensa, Wieri wieläki alemma Pätöwille polw. j.n.e. XXXI: 175. 355. Kautti kuuen kultawyönsä 377. Sekä nuoret, jotta wanhat:

Kolmaskolmatta Runo.

4. Jo on tultihin tupahan. Kysy Pohjolan emäntä: Mitä wierahat sanowi, Matkalaiset mainitsewi? 15. Hywä on sampuen hyrätä, Kirjokannen kahnatella Pohjolan kiwimäessä, Waaran waskisen sisässä; Hyw' on olla Pohjolanki Hywän sampuen warassa. 25. Niillä Pohjolan nukutti, Pahan wallan waiwutteli, Paineli pakanan kansan, 41. Lukot sormin longotteli, Käsin aukasi owia. 44. Oi sie seppo Ilmarinen, Lankoni, emoni lapsi! 53. Sylin sampoa syleli, Käsiwarsin käännytteli, (Kirjokantta kallutteli), Eipä sampo käännykkänä, Kirjokansi kihnakkana. 77. Käsiwarsin kannattelit, 78. Kannoit sammon purtehensa, Saattelit wenosehensa. * Saiwat sammon purtehensa, Wieretit wenosehensa, Wenehesen Wäinämöisen, Purtehen Puhantolaisen. 88 1/2. Sorkkien sotahewosen, 97. Sano seppo Ilmarinen: 132. Muurahainen musta lintu * Muurahainen murhapoika * Muurahainen musta koira Se kusi kuren jalalle; Kurki päästi kumman kulkun, Säikähti pahan säwelen, Sillä Pohjolan herätti, Pahan wallan walweutti. 140. Käwi sammon katsantohon, 165. Waston Wäinölän wenettä, * Kaaha wene Wäinämöisen, Upota Uwantolaisen, Sampo tänne saattaellos, Kirjokansi kannatellos. 173. Kowin luoe turjotteli, 189. Pohjolaanki kulettaissa; * Nähnyt näilläi wesillä; 193. Kun ma tänne läksinkänä, 206. Paljoa paremmin maltti, Asiansa arwaeli, 212. Jospa tuuli tuikutteli, Aallot wiskowat wenettä, Jo oli laiatki warawat. 217. Laitto rautaista sotoa, Teräksistä tellitteli (teljetteli); * Soan rautasen rakenti, Teräksisen tellitteli Jälkeen wanhan Wäinämöisen; 220. Kun kana munasiansa, * Kuni sorsa poikiansa, Telkkä luopi tehtyjänsä; 223. Sata airohon urosta, 225. Sata miestä ampujata. * Sata muuta ampujata. * Tuhat jousella urosta. 228. Kohta sampoa tawotti. * Kohta lähtöhön ajaksen, Ajamahan karkulaista, Sampoa tapoamahan, Wenehestä Wäinämöisen. 234. Oi sie seppo Ilmarinen, * Oi sie nuori Joukahainen * Oi sie lieto laita poika, * Wesiliitto, laitopoika, * Ikiliera Tieron poika, 237. Kasisliekahan kawa'a, * Ruokonuorahan rupia, 239. Katso pitkin Pohjan ranta. 249. Korwet kirjokoppeloita. 258. Kokko Turjasta tulewi, Laskeksen Lapista lintu, Siipi taiwasta siwellen, Toinen wettä wiepraellen. 262. Ei se kokko ollekkana, Lapin lintu lienekkänä, 270. Satalaita laiehtiwi; * Sotalaiwa laiehtiwi; 273. Miehet kaikki miekka wyöllä, Urot kalpio käessä. 294. Keksin kummoa wähäsen. 295. Tapasi on taskuhunsa, Löihen kukkaroisehensa, Tempo (löysi) piitä pikkuruisen, Tapo tauloa wähäsen, 300. Yli oikian olansa, 304. Luowote merehen luoto, Salasaari siunoate, Johon purret puuttuoho, Wenehet takeltuoho. 306. Juokse puhki Pohjan pursi, Satahanka halki lennä! 303. Loi sen luowoksi merehen, Karipääksi kaswatteli, Johon puuttu Pohjan pursi, Satahanka halkieli. 319. Laati kokon kopristansa, Itsestänsä iskulinnun, * Wastat siiwiksi sitowi, Perämelan purstoksensa, Otti wiisi wiikatetta, Kuusi kuokan kuolioa, Ne kyhäsi kynsiksensä. 322. Kokon kynkkäluun nenille. 333. Päähän pielen (purren) Wäinämöisen. * Mastohon rakenteleksen. 336. Laiwa lastuin lohkiella. 339. Pahoinpa on palkka saanut Muinosista murkkinoista, Atrioista ainosista, Pohjan poikien tiloilla, Perinteillä pehmeillä. 340. Kirjokannen katsantohon, 342. Pohjan akka harwahammas Liikahutti leukaluuta, Purskahti punanen sappi Kahenpuolin leukaluita, Sillä sen soan häwitti. 374. Lastun kuusen lainehista, Käänti kuusista meloa, Petäjäistä järkälettä, 378. Kun yksi nimetön kynsi. 379. Miehet meiskahti merehen, Koprin kääntywät merehen, Käsin käyen lainehesen; 385. Puusta purtehen rawahti 388. Puusta koppelo puonnut, 391 1/2.. Wasemella warpahalla; 392. Saatti sampuen merehen, Tuonne kaato kirjokannen, 396. Sampo mureni muruiksi, 401. Niin meni muruja paljo, Sammon suuria muruja, (Suurimmaisia muruja), 406. Siitä sai meri pohatta, Maa köyhä, meri pohatta, 410. Wasten maata hyyännettä, 413. Riwan kylmähän kylähän,

Neljäskolmatta Runo.

1. Siitä sampo nostettihin, Kirjokansi kannettihin Nenähän utusen niemen Wenehestä Wäinämöisen. Kesän kennällä makasi, Talwen kaiken tanterella, Keskellä jywäketoa, Jywäparkan parmahalla. 11. Pällämöiselle pojalle: Sämpsä poika Pällämöinen! 22. Ketehen kesäorawan, Kesä- (talwi-) kärpän kämmenehen. Portimon perustimehen. 25. Aroja tihittämähän, 36. Pelto hapsiksi hajota, Saoin haaroin haarottele, 62 1/2. Ennen mantu maita puuttu, Ahti selwiä wesiä, Kun on sampo siemeniä, Pellerwo jywän periä. 70. Raiat nurmien rajoille, 74. Waskiwaarnahan tapasi, 81. Sillä maita mullosteli, 99. Heitti hellan wallallensa, Olewalle onnellensa. 103. Läksi tuota tietämähän: 136. Tämän tammen taittajoa, Puun sorian sortajoa, Puun murhan (murskan) musertajoa, 145. Uros aaltojen kesestä, 152. Ween hattu hartioilla, Ween saappahat jaloissa, Uuet kintahat käessä, Wanhat kirjat kintahissa, Kirwes kultanen olalla, Waskiwarsi kirwehessä, 165. Kolmehen kowasimehen, 175. Sylt' on suusta housun lahje, Kaksi syltä kaatiosta. 185. Ison tammen tasmen luokse, 191. Lohkarehut lohkoeli, 194. Jo kaasi tulisen tammen, 204. Leikkasi ikuisen lemmen; 205. Ku on lastuja lewesi, 209. Pikatuoni pistoneuot. 269. Itselläin on ilman miekka, Luonani awaimet onnen, 277. Miesten mielistä pahoista, 288. Tarha rautanen rakenna, 302. Itse (Sinä) Pohjolan emäntä! 310. Omiasi toukojasi, Kylwämiäsi omia. Sa'a rautaset rakehet, j.n.e. 321. Pohjan karjakartanoille.

Wiieskolmatta Runo.