Part 16

1. Pääsi Päiwilä pitohin, Hywä joukko juominkihin. 4. Kumu kuuluwi kujalta, Iso rannalta ratsina. 11. Toiwoin tuulen tuntewaksi, 13. Meren rannan roiskawaksi, 15. Eipä tuuli tuullutkana, Pino pysty wierrytkänä, Meren ranta roiskahtanna, Someret karehtinunna; 20. Wäki tulewi tuhansin, Saoin kaksin käänteleksen. * Wäki tulewi tukulla Saksan salmilta sywiltä, Wienan päällistä wesiltä, Ulapoilta aukeilta. 24. Hywän rahwahan rajassa. 26. Tuntuwi wäwy wäestä: * Tuntuwi wäwy tulewa: 29. Tantsiwalla kaprehella, Lentäwällä liepehellä. 37. Ja wäwy pihalle saapi, 45. Rinnuksia riistomahan. * Rinnuksia riipomahan, Laskemaan wäwyn oroa. 51. Kylän naiset kyyhkyläiset! * Ohoh piika pikkarainen, Kylän palkattu kasakka! (Kylän pantu palkkalainen.) 57. Wiekööte wäwyn oronen Piehtaroille pehmeille, Tasaselle tanterelle, Kultaselle kuomikolle, 67. Waskisesta wakkasesta, * Waskisesta kaasiesta, Pyhäsestä pyörtehestä, Kussa kala kultanen kutewi, Maimat maalle pilkehtäwi. 70. Alta helpiän petäjän. 72. Pestyin otrin, lestyin lehwin, * Lestyin otrin, pestyin kakroin, 77. Takaselle tanhualle, * Tanhuoon takimmaisehen, * Takasehen tanhuohon, Ylimmäisen soimen päähän, 81. Siiwootes wäwyn oronen Kultasista koltsahista, 89. Otsiseinän ottamatta, 91. Kamoan kohottamatta, 97. Yht' on päätänsä pitempi Wäwy kaikkea wäkeä. 114. Oli lapsi lattialla, Laulo lapsi lattialta: Jopa tääll' on penkit pesty, 123. Siwuseinä on sirkan luista, 127. Orsi on osman olkaluista, 131. Lattia wesin walettu, 134. Penkit pienistä kiwistä. 135. Uuni on waskesta walettu, Saatu pankko paasiloista, (Pankko saaren paasiloista,) Karsina kapehen luista. 143. Kohin kullaista rahia, Rinnoin ristirahwahasen. 164 1/2. Mustentaa wäwyni silmät. * Mustuttaa wäwyni kaswot. 174. On kun kulta kotsahaiset, 170. Kylän naiset kyyhkyläiset, 185. Ompa tuopin totta tehä, 188. Siman haarojen sisästä, 221. Pahanko panin oluen, Wainko keitin wiinan wienon; 227. Kukapa tässä kukkujana, Kenkä kielin laulajana, 244. Huomenemme huokiaksi. 247. Tahi suuressa su'ussa, 249. Ku saisi käen kätehen, * Saajoa käen kätehen, Lihan toisehen liha'an, 264. Jälestä parantelewi. 296. Kansassa kasuawassa. 306. Kaljat koskena kohoa, * Wiinat wirtana wilata, 308. Kaunehissa kartanoissa, 366. Sitte huusi huiahutti Tuossa Tuonelan joessa: Tuo wenettä Tuonen tytti, Lauttoa Manalan lapsi. Tuonen tyttäret toruwat K. IX: 85 -- -- -- -- -- Toki ma sanon toetki, Jos wähän walehtelenki: Olin Pohjolan pioissa, Sariolan juomingissa, Parahina laulajina, Tietäwimpinä runoina. Laulon päiwän, laulon toisen, Niin päiwänä kolmantena Rikkohen reki runoilta, Jalas taittu laulajalta, Kapla koiwunen kalahti, Jalas paasinen pakahtu. Läksin Tuonelta oroa, Manalalta wääntieä, Reen uuen laatiani, Ratsun on rakentoani. Tuo wenettä Tuonen tytti, Lapsi Kalman karpasoa. Tuonen tyttäret sanowat, Kalman immet kolkuttawat: Paljo on tänne tulleheita, Wähän täältä lähteneitä. Sillon wanha Wäinämöinen Meni mustana merehen j.n.e. 369. Koprin käärin kokkaroissa, 376. Silotellen siian päitä.

Wiiestoista Runo.

1. Jo oli wiikko häitä juotu, Toinen pietty pitoja, 12. Pirtin pienen puhtautta? 13. Et issu ison hywyyteen, Et emännän armauteen, j.n.e. 18. Nuoren neien armahutta, 20. Kanamarjan kauneutta. 24. Walmis walwateltawasi; 26. Puoli palmikoitsematta. * Toinen palmikoittawalla. 31. Wast' on käsi hiemotetttu, * Hia on toinen hiemotettu, 38. Toinen kengitettäwänä. 46. Wiikon wiipy, kauan wuotit, Et enämpi wuottanekkan, Jo nyt alli annetahan, Kanawarsi kaimatahan, Kaswatin kun kananpoian, Sorsalinnun suorittelin. 48. Mene nyt myöten myöty neiti, * Mene nyt myöen m. n., 52. Kiiwas kihlan otantahan. * Kiires kihlan otantahan. 56. Kun lait kautun kaupan, 61. Emosi elämämailta, * Oman emosi elolta, Kantajasi kainaloista. 74. Käyä päiwäksi käkesit, Tahi kuuksi kulkewasi, 84. Polweksi emon elolta. 94. Silta lautoa lewempi, 108. Noinpa polonen pakisin: 139. Mitä liekkän mieli muien, 152. Ellös ollo milläskänä, 154. Ei sinua suolle wieä, Eikä ojalle oteta; 158. Se on seppo sen mokoma, Wielä taitawa takoja. 159. Taitawaisimman takojan. 171. Warpa wartalon sukaillut. 174. Ompa tällä sulhasella 194. Ompa kuusin kultawöitä, Wiisi willaista hametta, Neien nuoren wyötelläte, Hanhuen hamehtiate. Ompa tällä sulhasella Telat täynnä tynnyriä, Tynnyrit olutta täynnä, Juoa jouten ollessasi, Kielin mittaellaksesi, Kyllin syöä, kyllin juoa, Kyllin antoa kylälle. 197. Länkilöille lekkumassa, 218. Jos talo epätapanen, Talo tapoja kysywi, Jospa mies epäpätönen, Mies on mieltä koittelewi. 224. Anopin lihaista kieltä, 228. Akka karhu kiukahalla, 230. Nato nauloina pihalla; 244. Elä suihki sutsunatta, 246. Eläkä räimä rätsinättä, * Eläkä räihkä rätsinättä, 247. Elä kengättä kehäjä. * E. k. kemaja (kepäjä). 259. Lattia joka pyhäksi. 263. Aina tuolilla asua, Eikä pestyn penkin päässä. 294. Suuren leiwän leipojaksi, Leiwän paksun paltehille, Jauhopuuron partahalle. 305. Neuo sie meiän kanoa, Opastellos orpolasta Witsasella willasella, Ruoskuella ruokosella; Ellös raipalla rapaja, Nahkasiimalla siwalla; Wiel' on wiisi weljeänsä, Seitsemän emonsa lasta, Jänön jälen polkiata. 322. Koiwu korpinotkelmasta, 352. Aina pään pesemistäsi, Enemmän imettämistä. 357. Joien ma keralla kaswon. 381. Katajat kataikoilla, Terwaskannot kankahilla, 383. Kaikki weessä puun wesoimet, Lepän lehet, koiwun kuoret, Hongan oksat, kuusen juuret, Kaikki jättelen hywästi, Kaikki toiwon terweheksi. 390. Käs' on kirjokintahissa, 392. Jalk' on toinen jalaksella, Toinen reisien wälissä. * Jalk' on saksan saappuessa, Toinen neien reittä myöten. 399. Niin tuli jänön jälille; 419. Niin tuli rewon jälille; 427. Rewon poika rellitellyt. 439. Niin tuli jälille karhun. * Niin tuli suen jälille. 446. Susi on tästä poikki juossu, Hukka huhtonut ylitse. 451. Suen juoksewan jälillä, Aina käyän askelilla, 460. Syöt sie liemettä lihoa, Apat werta kauhasetta.

Kuuestoista runo

2. Jalan isku iljankolta, * Kuulu suotta ruoskan roiske, * Loitos kuulu airon loiske, Wiikon witsasen hamina, 5. Itse Ilmolan emäntä. Oli ulkona olia, Loi silmänsä luotehelle, Käänti päätä päiwän alle, Keksiwi wenon wesillä, Satalaian lainehilla: Se on poikani wenonen, Poian pursi purjehinen; 16. Miero nuorta morsianta, Lapset marjaista mäkeä, 22. Kohti näitä walkamoita, Ilon saamille teloille, Weljen weitsin wuolemille; 29. Lato täysi, laiwa täysi Tinapäitä neitosia; Lato täysi, laiwa täysi Sukapäitä sulhosia. 41. Piilotitko pystyn tiinan, * Pirrotitko pissun tiinan, * Politko poikki neien lemmen, Olitko suin sulassa woissa, Koprin k. kakkaroissa, K. XIV. 368. 46. Tulewalta weioltani; Helmass' on heliä heinä, Tinarinta rinnoillansa. 50. Oron jouten juosseheksi? * Wenon suotta soutawaksi? 52. Weno suotta souatellut; Tuli weio, wesi läikky, Weno souti, airot wälkky, Pursi juoksi, ranta roikki. 55. On mitä wenon weteä, Satalaian lasketella. Nouse nyt sotka soutimilta, Alli airoilta ylene, Hahut haapa tehtahilta. 57. Nouse ilman nostajatta, Ylene ylentäjättä; 60. Ihana (wihanta) ylentäjäsi. 62. Pole jalka portahalle, Toinen rannalle rapaja; 72. Weräjillä puhtahilla, 85. Kynnyskyinä kääntelihen, Hienohelman hersajoa (hemmujaista). 114. Kainalwihkon kantajaista; 118. Piha pesty wierainesi, 120. Terwe sintsi täysinesi, Sintsi wierahaisinesi, Lautakatto kansoinesi! 125. Lakilauta lapsinesi! 148. Tyttönä ison tykönä, Neitona emosi luona, 150. Naisena anoppilassa. 152. Itse tuon sanoiksi wirkki: Kutsuseni, kuuroseni, Armas airojalkaseni! Oliko huokiat hopiat, Rahataskut tanterilla j.n.e.? K. 308. 157. Jo oli kauan kaljat pantu, Wiikon otraset olunna, 199. Maltahia maistellessa, Samotessa saunateitä. 204. Sekä sormilla sowitti. * Siotteli sormillansa. 205. Hywän leiwän leipoeli, Hywän talkkunan taputti, 237. Hipiällä hiettömällä, Iholla alatsomalla. Pääll' on haahen haljakkainen, Alla maksan karwallinen. 242. Päällä haahen haljakkaisen; 244. Kirjokynnen kirjottama, Kesäuuhen uujusista, 252. Silmäripset simpsukoissa, Kulmat kullan solmuloissa, 253. Päässä pystynen kypärä, * Päässä saapka sahmattainen, 256. Läpi metsän läiköttäjä (lääpöttäjä). 271. Saksan salmilta sywiltä, Sungun suurilta wesiltä. 277. Kaswo maasta mansimarja, Punapuola kankahalta, 284. Suuhun sultsina menewi, Käsin kääri kakkaraiset, 280. Se on kullalla kuottu, Hopialla huoliteltu. 290. Wesilintu wierewillä. * Wesilintu wierukoilla.

Seitsemästoista Runo.

5. Satasarwella härällä, Tuhatpäällä tursahalla, 9. Kuulewi kumun mereltä, Jalan iskun iljankolta; 11. Tuonne Pohjolan pitohin, Salajoukon juominkihin. Kataluutta Kauko itki, Weitikkä osan wähyyttä Ahti aitan pieneyttä.

(Obs. taitais olla parempi alkaa tämä runo:)

(Ahti saarella asuwi, Kauko niemen kainalossa; Kataluutta Kauko itki, Weitikkä osan wähyyttä, 5. Ahti aitan pieneyttä. Oli pellon kyntämässä j.n.e.) 47. Tuo tänne sotisomani, * Hae sukkani, saa rätsini, Haeppa warwashattarani, 63. Lähen Päiwilän pitohin, Jumalisten juominkihin. 67. Häissä sotkieltawani, Häissä heimakoiltawani, 69. Iso käski, emo kielti, 74. Kutsumatta kutsuloihin: 79. Hywä wieras kutsumatta; Hywä ilman lykkelewi; 100. Pääset tietä pikkaraisen, On tuossa tulinen koski, Kolm' on luotoa kosessa, Kolmin koiwut luotoloissa, Kolmin kokot koiwuloissa, Niillä suu tulin palawi, Kita kierein lämpiäwi; 103. Luowoss' on tulinen tammi, Latwassa tulinen kokko, Kokossa tulinen tursas, 104. Koiwussa tuliset oksat, Oksilla tulinen kokko, 110. Päiwät kynttä kriskuttawi, Pään waralle Lemminkäisen, Kaukomielen kaulan päälle. 114. Kyllämä sihen tuuman tieän, Mutkan muistan, keinon keksin, Laulan leppäsen wenehen; 119. Eilläni samoamahan; 122. Koprista kokon tulisen, 129. Sywä on hauta kaiwettuna Päässä sillan Pohjolaisen; Sinne on saanut saan miestä, Hukkunut tuhan urosta. 135. Tulialle wierahalle, Saawalle käkeäwälle. 139. Kylässä kylyt paremmat, Mieron lauat lauhkiammat. 141. Teen minä lumisen miehen, Uron hangesta hotasen, 167 1/2. Kääry suuri käärmehiä Eessä portin poikkipuolin, 174. Käärmehet kähähtelewät, Ylös kielin kiehahtawat 187. Kyyt kytken, maat waljastan, * Panen kyitä kytkyehen, Kääreisihin käärmehiä, Rautasihin renkasihin, Witjohin teräksisihin, * Otan weitsen wierestäni, Tupestani tuiman rauan, Sillä matoja siwallan Wiieltä witsaswäliltä, Seitsemältä seipähältä, 188. Satuloin sa'an matoa, 207. Hiitolan weräjän suussa, * Weräjillä wastahasi, 223. Jott' en wielä jouakkana Suuhun Untamon susien, 234 1/2. Waimot waskiwaljahissa, Tyttäret tinasiloissa, Poiat puolisaappahissa, 249. Mäki on täynnä seipähiä, Piha täynnä pistetyitä, Ne on täynnä miehen päitä, Yks' on seiwäs ilman jäänyt Pään waralle Lemminkäisen. 250. Tuhat pystössä pihalla, 252. Yksi seiwäs päätä wailla; 255. Sano lieto Lemminkäinen: Kyllämä sihen mutkan muistan, (Otan kallon kuollehelta,) Pään mäkäsen menneheltä, Toisen tuiki tullehelta, Senki seipähän nenähän. 257. Päin seinähän sysäsi, 278. Jo on lähteä käkewi, 235. Owen pihtipuolisessa, Rengin riisuntasialla, Kintahan kirwottimilla, Lakin päästä laskomilla, (Hatun harwon heittimillä,) 288. Lapseni, wakawuuteni! 293. Paremman parempi puoli, Äsken sinusta mies tulewi, 303. Istu puolella sialla, 312. Nousi maasta ratsahille, Kohta lähtewi koista, Luota entisen emonsa. 315. Koskessa tulinen luoto, Luowossa t. k. j.n.e. K. 104. 320 1/2. Höyhenet tulin waluwi, 328. Otti sulkia hitusen, 334. Laulo lauman tetrilöitä, Kolmin kerroin koppeloita Kulkkuhun kokon tulisen. 336. Tempo tetriä lehosta, Koppo koppelot mäeltä, Ne syöksi kokolle suuhun, Parwen tetriä panewi Kynsiin kokon kynimen, Waakalinnun warpahisin. 342. Tetret suuhusi sukase, Kesälinnut kielellesi, Koppeloiset kulkkuhusi. 343. Silmät luppahan lupise, 361. Mies on wanha taiwahinen! 364. Kolmas kohota koilta, Neljäs iätä iästä; Nepä yhtehen yhytä, Lomakkohon loukahuta, Sa'a hyytä, sa'a jäätä, Sa'a rauaista raetta Teräskangen kappaleita, 372. Nosti Ukko pitkät pilwet, Nosti pilwet luotehelta, j.n.e. 379. Sillä kylpi kuuman saunan, Kuuman saunan rautalauan, Wastan rautasen keralla. 386. Portit Pohjolan näkywät, Paistawat pahat weräjät. * Hiien ukset ulwottawat, Rautaääret ärwöttäwät. 413. Taisi tarhoa tawata. 467. Hieroa nutustelewi 472. Laulo lauman lampahia, Kinkon (kimpun) kieräwillasia, (Syöä Suomelan susien,) Sinne suen suimistella, Sekä karhun kaimistella, Sillä sulki suut sutosen, Karhun leukaluut lukitsi. 481. Saapkan päästä päästämille, 497. Etkä yötä ennen tullut, Etkä päiweä jälestä. 504. Häät juotu, piot pietty, 506. Kahwit kannuin mittailtu, Pikarit pinohin pantu, Kannut kanneltu kokohon, Tuopit tukkuhin lykätty. 520. Minä määrillä mäkäsin, Minä kannoin kaksin määrin, 524. Emmä liene lempi wieras, Kun ei tuotane olutta Tulewalle wierahalle, Saawalle käkeäwälle. (Wasta saawalle wäwylle.) 537. Tuotihin tulinen tuoppi, Tulta terwoa sisässä. 546. Kanto kaksiwantehella, 547. Hiiwa alla, waahti päällä, Keskellä olut punanen. 548. Kyy on keskellä asuwa, Käärme päällä käänteleksen. * Maot kiehuwat kesellä, Käärmehet kähähtelewät. 555. Kyy kitansa kätkeöhön, Käärme päänsä kääntäöhön. * Ruoka suuhun pantanehe, Rikka maahan luotanehe, 559. Otti ongen taskustansa, Wäkärauan wäskystänsä, * Otti weitsen ollastansa, Tupestansa tuiman rauan, Weti wettä weitsellänsä, Ristin weteli olutta, Maon halki, toisen poikki, Kolmannen wähän witahan. * Puhu kerran tuoppihinsa, Tuli kyytä kymmenkunta, Puhu toiste tuoppihinsa, Satakunta sammakoita, Puhu kerran kolmanenki, Tuopin tuojan Tuonelahan, Kannun kantajan Manalle. Joi olosen onneksen, Meen mustan (makian) mieliksensä. 571. Kun ei tuotane olutta Warawammalla käellä, Suuremmalla astialla. Enkän liene lempiwieras, Kun en saane kumppalia, Kunnollista kumppalia. Annettihin nuori neiti; Niin läksi kotihin tuosta, Neion mestasi merehen. 570. Laillisempata olutta, 578. Kaljoa rahan alaista. 579. Tuop' on Pohjolan isäntä Itse syöpi, itse juopi Päässä pöyän paiallansa, Aiwan aiwinaisillansa, Pian suuttu ja wihastu j.n.e. 585. Juomahan ween wetelän. * Juomahan wetisen lammin. 591. Suuhun Untamon sutosen. 594. Senki surmaksi jäniksen. 604. Paremmistaki pioista. * Häien juotua hywien. 618. Kummill' on pitempi miekka, * Kummin miekka mieluhumpi, Kenen kalpa kauhiampi, Senpä eellä iskeminen. 626. Olen kortta korkiampi, Waan oli miekka mieluhumpi, Kalpa paljo kaunihimpi Lietopoian Lemminkäisen, Senpä kuu kärestä paisto, Päiwä w. w. j.n.e. 632. Lyöpi lieto Lemminkäistä, * Ja lyöä yrittelewi, Osasi owihakahan, Maiskasi on maatitsahan. 637. Wainot waimosen seassa, * Seikat akkojen seassa, 639. Lattiat ripottelemma, 642. Ulkona weret paremmat, Kakaroilla kaunehemmat, Päässä heinän helpeämmät, 643. Kanarwoilla kaunihimmat, 646. Maholehmä tapettihin, Sen nahalla seisottihin. 653. Jopa taiat tarwitakki, 655. Tahi kaula katkiawi. Koita konna kalpoasi. 660. Ei oo tuosta tuon parempi, Eipä wuolet wermentänä, Wienyt warrasnahkoana. * Ei lipasst lihoakana, 666. Kawahutti Kaukomieli, 670. Laski pään on päältä olka, Kallon kaulalta siwalti, 673. Eli naurihin nawasta, Pään on pienestä kalasta, Ewän kaikesta kalasta. 677. Wiepi pään pojan polosen Tuonne Pohjolan tupahan, Siin' on pää pojan pätösen, Kuulu kultasen omenan; Tulkohon ikuinen tuoli Hywän Pohjolan pitohin, Salajoukon juominkihin. 695. Laitti lapset liikkehelle, Saatteli sanan kylälle, Kutsu miehiä kylästä, Kansoa monen näöstä Kaukomielen kaulan päälle. 697. Waskilautan päälaelle, Rautaruuhen jalkohinsa, Weestä wesomen nosti, Umpiputken lainehista, Syöstä miehen syömen kautta.

Kaheksastoista Runo.

52. Sit' olen pahoilla mielin, Kaiken kallella kypärin. Tuli työ, satu tapahtu Hywän Pohjolan pioissa, Weren juoksu juomingissa. Tapon miehen kun urohon, Paremmaisen itsiäni, Omani setäni poian, 53. Pane ruoka ruttosesti, 60. Terästäwät tuuriansa. 82. Istu puolella sioa Astu puolella aselta Owen suussa orren alla. 91. Karahkaksi kankahalle, 92. Sano kaunis Kaukomieli: Jos menen männyksi mäelle, (Käsket männyksi mäelle,) Katajaksi kankahalle, Jo siinä tuho tulisi j.n.e. 99. Rikenee noronen koiwu, 100. Pirttipuiksi pilkotahan, * Riihipuiksi pilkotahan, 101. Hakatahan halmemaiksi, 102. Mene marjaksi mäelle, 114. Satasilmiä kutowi, Werkkoloita walmistawi Nenässä utusen niemen, Päässä saaren terhenisen; Wiepi werkkoja wesille Surmaksi kalasen karhin. 119. Metsän karhun kartanolle, 130. Kussa kuollo kohtajaisi, Paha loppu loukahtaisi. 143. Sanon ma hywänki paikan, Kussa piiltä pillomuksen, Paeta pahan tapasen, Kun wannot walat ikuiset Ei eneä sotia käyä, 162. Niemelle nenättömälle, Selälle meren sinisen. 166. Pohjan poikain soassa, Pahan wallan wainon alla. 167. Weriwuonna woimatonna. Siellä miehet mettä juowat, Simoa sirettelewät 190. Saarelle selälliselle, Manterelle puuttomalle, 198. Weteä wenettä yhtä, 202. Sekä nuoremmat sanowi, Jotta wanhat wastoapi: 205. Ompa maata saaren maalla, Jos weät weneitä wiisin, Kuusin pursia kuletat. 229. Piennar piehtaroiakseni, 240. Käwi kymmenen kyleä, Kylä puolen kymmennettä; 248. Sa'an nauro miehen naista, Tuhatkunnan neitosia, * Makasi tuhannen neittä, Saan naista miehellistä, 254. Kaksi kaikista saoista, Kolme koko tuhannesta, 258 1/2. Poika werraton werewä 260. Ilahutti saaren immet; 263 1/2. Saaren impien ilohon, Niemen neitojen kisahan, 266. Teki liiton nostaksensa 268. Nousi ennen aikoansa Ennen ehtoliittoansa 290. Pursi poltettu poroiksi, * Ja weno wesiajolla, Laiwonen lahen selällä. 300. Wiien wärttinän muruista, Kuuen tainnan taittumista. 301. Kehräwarren kappaleista. 804. Päiwän airoja asetti, Toisen laati laitapuuta, Rautahankoja rakenti. 310. Laulo purren lainehelle, Ulapoille umpiputken, 311. Lastun tammen lainehille, * Lastun männyn lainehille, 329. Saaren waimot waikerrehti, * Saaren waiwaset waketti, 332. Saaren impyet sanowi: En itke punaista purtta, Rautahankkia halaja; Itken purjepuun alaista, j.n.e. 338. Kun ei niemen puut näkynnä, Kirkon harjat haimentanna. 339. Sawuharjat haimentanna. Sano kaunis Kaukomieli: En itkis ma saaren maita, j.n.e. 343. Sawiharjan haltioita. 351. Satahanka haihatteli: 354. Kauko ei käy tappeloita 372. Oisi Tiero (Teuro, Teuri) t., 385. Wenehiä weistämässä, * Laitioita laatimassa, * Laitioita laanimassa, 396. Peräpahkat pieksämättä, Kupehet kutsuttamatta. 402. Ulkona käwysteleksen. 407. Susi putkessa puhusi, Kärppä käy käen sialla, 411. Muien keihojen sekahan.

Yheksästoista runo