Part 14

5. Laulaja minä olisin, Laulaja olettelisin Hywän toiseni keralla, Parempani kumppalini. 6. Suullinen sanalliseni! 8. Saaumma sanelemahan, 18. Kansassa ylenewässä; 60. Suorin solmun sommelolta. 70. Wähän päiwän wietteheksi; 72. Huomeneni huokiaksi. Taonta on sepolla työtä, Laulanta laki runolla, Kukunta kesäkäellä, Painanta Sinettärillä. 80. Itse wanha Wäinämöinen, * Isä wanhan Wäinämöisen, 84. Ikäwysty aikohinsa, Ouostu elämähänsä, 101. Otawainen ottanunna; 117. Tako rautasen orihin Hiirenkarwasen hewosen, Tako sarwisen satulan. 127. Hewosella hirwisellä, Kalahauin karwasella, Lohen mustan muotosella, 128. Hiirenkarwalla hewolla. 129. Ajo syötyjä ahoja, Noita Wäinön kankahia, 137. Lappalainen kyyttöselkä Kanto wiikoista wihoa, Kauanaikaista karetta 139. Kaukoa katsetta suurta * Kaukaista ylenkatsetta * Kanto kaukaista katsetta 140. Päälle wanhan Wäinämöisen. 141. Walmisti tulisen jousen, Jalon kaaren kaunisteli 142. Teräskaarisen kaniwi; 143. Kaari rauasta rakettu, Selk' on waskesta walettu. 155. Wuoli piiliä pinohon, Kolmisulkia kokohon, Warret tammesta wanuwi, Päät tekewi terwaksesta, * Teki piiliä piwosen, Kopran nuolia kowia, 157. Sulitteli nuoliansa * Sulitti tuliset nuolet 160. Warpusen wipusimilla. 168. Taisi jäntehen tawata, 169. Hiwuksista Hiien immen, Karwoista emäkapehen. * Hännästä ujon upehen, Hapsista halukapehen. 179. Wuotti illan, wuotti aamun, Illat istu ikkunassa, Aamut aitan kynnyksellä, Päiwät kuunnellen kujassa, 187. Keksi mustasen merellä, Sinerwöisen lainehilla, 188. Selässä sinisen hirwen, Selwällä meren selällä, Ulapalla aukialla. 190. Toki nuolensa tuliset Korwalla tulisen kosken, Pyhän wirran pyörtänällä; 211. Ampu kuiten, ei totellut; 213. Min käsi ylentänehe, 215. Min käsi alentanehe, Sen nuoli ylentäöhön. 217. Ampu nuolen ensimmäisen, * Ampu kerran nuoliansa, Meni ylitse merehen; Ampu toisen nuoliansa, Meni alatse merehen; 227. Koki kerran kolmannenki, Jopa wiimmen kohti käypi, Ampu riuhto Wäinämöisen Wasemehen kainalohon, Päähän olka oikiahan, 229. Ampu olkisen orihin, Hernewartisen hewosen Alta wanhan Wäinämöisen, Läpi länkien sioista, Kautta kainalolihojen. 231. Oikiasta olkapäästä, Kautti kainalon wasemen. 234. Sormin sortuwi wetehen, Käsin käänty lainehesen, * Sortu sormin lainehille, Kämmenin wesille käänty, * Sormin suistuwi wetehen, Kääntywi käsin merehen, 245. Astune kotiahoille, Saane Wäinön kankahille. 246. Saane Wäinölän saloille. 249. Seulu seitsemän keseä, 253. Meri aaltonen e'essä, Takanansa taiwas kirkas. 257. Kussa kättänsä kohotti, 260. Sihen niemiä nimesi; 262. Sihen kuopat kaiwaeli; * Sihen kuoppia kowerti; 264. Lati nuottalaskimia; * Sihen siiwosi apajat; 269. Purret käypi kauppamiesten. 257-269. Mahto luoa tuotoloita, Saatti saaria sanella, Salakarit siunaella, Kalahauat kaswatella. 270. Lenti kokko koilta ilman, Koilta ilman, alta taiwon, * Hanhonenpa ilman lintu Lenteä lehuttelewi, * Sotkonen on ilman lintu Etsiwi pesän sioa, * Haapana haki peseä, Asunmaata arwaeli, 272. Tuli Turjan kintahissa, Sai Lapin lapukkaissa, 274. Lenti kaikki ilman tuulet, 279. Pisti polwensa pesäksi, 287. Päähän polwen Wäinämöisen. 288. Wanu waskesta pesänsä, 290. Muniwi munia kolme, 297. Kuuli suonien sulawan. 298. Liikahutti polwiansa, 300. Munat wierey wetehen, * Munat wierehty wetehen, Lapsukaiset lainehesen, 303. Kokko ilmahan yleni. * Kotka läksi lentämähän. 306. Mi munass' alanen puoli, * Munoa alanen puoli * Jäälitsän alanen puoli 308. Mi munass' ylänen puoli, (K. 306) 310. Mi munassa ruskiata, Jäälitsässä ruskiata, 312. Mi munassa walkiata, (K. 310.) 314. Mi munassa luun muruja, Jäälitsässä luun muruja

Toinen Runo.

4. Petäjäissä pölkyn päänä, * Meni männyn säikälennä, 10. Jo tunsi tuhun tulewan, Hätäpäiwän päälle saawan, 15. Jouin puulle pyöriwälle, Warwalle wapisewalle, 25. Tulehenko teen tupani, Wai wetehen saunan salwan. 28. Tuli tuiki polttanewi; 29. Westän pirttini wetehen, Wesi wienewi iäti. 30. Siitä tuuli tuuwitteli, Ilma lieto liikutteli, 33. Tuonne wiepi Wäinämöisen Pirun pitkähän perähän, 39. Tuolla Pohjolan lahella, Kylän kurjan kuuluwilla, 44. Tulin mailta tuttawilta, Siirryin syntymäsioilta, 46. Jäniksen jälettömälle. 50. Kaikki sammakot sanowi, 61. Matkoa osaamahan, 67. Tuopa musta Pohjan akka, Ulappalan umpisilmä Nousi aiwan aikaisin, 73. Pyyhki pikkupirttisensä, Waskilattian lakasi, * Pyyhki pikku pirttiänsä, Lattiatansa lakasi, 74. Lakaeli lattiansa Waskisilla warpahilla, Luualla hopeisella. 76. Luualla tuhatlehillä. 79. Wiepi rikkansa pihalle, Pellolle perimmäiselle, 81. Rikoillansa seisotaksen, Siitä korwin kuuntelewi, 83. Takimmalla tanhualla, Kaijimmalla pientarella. Tuosta kuuli kuusialle, Tajusi kaheksialle. 85. Itku kuuluwi mereltä, Poikki joen juorottama. * Kuuli miehen itkewäksi, Urohon urisewaksi. * Ujertawaksi urohon. * Urohon ujeltawaksi. 89. Tämä on itku Wäinämöisen, Urajanta Untamoisen, Jouhileuan juorottama. * Jouhileuan juorotusta. 95. Läksi luota katsomahan, Likeltä tähyämähän. * Läksi itkua perihin. 99. Kiwen kirjawan siwulla, Paaen paksun pallehella, 104. Otti miehen kuolemasta, Urohon katoamasta, * Nosti wanhan Wäinämöisen, Wiepi wierahan kotia. 107. Itse istu soutamahan, * Suoritaksen soutamahan, 109. Kirjokannen kynnykselle. 110. Syötti miehen syöneheksi, Juotti miehen juoneheksi, Apatti alanenäksi; * Syötti miehen syölähäksi, Juotti miehen juolahaksi; 112. Sano tuonne saatuansa, Pohjolahan tultuansat 115. Uriset uwantolainen? Laatisiko mieli miehen Palata omille maille, Noille maille ristityille, Paikoille papillisille? 118. Laatisipa mieli mennä, Palata omille maille j.n.e. 132. Onpa hywä ollaksesi, Armas aikaellaksesi Pohjan poikajen tuwilla, Perinteillä pehmeillä, 140. Kultakupista olutta. 152. Minpä annat palkastani, 164. Saatatko takoa sammun, Kirjokannen kalkutella, * Kun sa laait uuen sammon, Kirjokannen kirjottelet, 166. Kahesta karitsan luusta, Yhestä jywästä otran, Wielä puolesta sitäi, * Kolmesta jywästä otran, * Maiosta mahowan lehmän, 178. Ei oo taattoni takoja, Eikä seppänä setäni, Enk' ole opissa ollut, Seissyt seppojen pajassa; 181. Wielä taitawa takoja; Ei ole seppää selwempätä, Takojata tarkempata, Se on taiwahat takonut, Ilman kaaret kalkutellut, 185. Eikä pihtien pielmät. 202. Tyttösi lepyttelewi, Tinarinnat riuoawi. 206. Anto hälle uuen purren, Wasta terwatun wenehen, Laulo tuulen tuppurihin, Ilman raiwohin rakenti, Työnti wanhan Wäinämöisen Pimiästä Pohjolasta. * Anto hälle sirkun siiwet, Anto leiwon lennättimet; Niillä wanha Wäinämöinen Lenteä lehuttelewi, Pian lenti matkat pitkät, Wälehen wälit lyhyet Siitä kylmästä kylästä, Pimiästä Pohjolasta.

Kolmas Runo.

1. Tuulikki Tapion neiti, Hoikka Honkelan miniä, Salo kaarron kaunis waimo * Katrinar neito kaunis, Sisar nuoren Joukahaisen 3. Sinisukkahan sireksen, Kautokenkähän kaniwi. 18. Näki kaaren taiwahalla, * Näki neien taiwahalla, Ilmassa ihanan immen, * Näki pilwen taiwahalla, Neit' on pitkän pilwen päällä, 24. Wask waippoa waruwi, Piwossa hopiapirta, Kultasukkula käessä, 29. Tuletko minulle neiti, Ikuseksi puolisoksi, Kainaloiseksi kanaksi? 30. Wieretäte wiereheni! 55. Emmä sulle ennen tullo, * Tulisin minä sinulle, Kun sa weistäsit wenosen, 59. Kirwon lyömättä kiwehen, 69. Ei kirwes kiwehen käytä, Kasa hietra kalliohon. * Ei kirwes kiwehen kosken, Eikä kalkkan kalliohon. * Ei kirwes kiwehen käynyt, Eikä kalkat kalliohon. 71. Päiwälläpä kolmannella Hiisi pontta pyörähytti, Lempo liikutti tereä, 78. Kirwes kimmelti kiwestä, Kammeltihen kalliosta, Terä lipsahti liha'an, * Terä liuskahti liha'an, 81. Hiis sen suonille sowitti, Lempo luille luiskahutti; * Lempo liitätti lihoille, 87. Weri pääsi wuotamahan, Hurme huppellehtamahan. * Maito maahan juoremahan. 103. Tulewalle tukkimeksi, Weren tielle telkkimeksi. 105. Weri tulwana tulewi, Hurme juoksewi jokena, * Weri tuiskuna tulewi, 113. Ei ollut sitä mätästä, 125. Rekehensä reutoaksen Wieretäksen korjahansa. * Rekehensä reutosihen, Korjahan karentelihen. 130. Korja kultanen kulisi, Jalas koiwunen kolasi, * Korja kultanen kulahti, Hopiainen pyörä pyöri, Ratas rautanen hasahti, 131. Ajo tuonne toitualle, Tuonne kylmähän kylähän; * Ajo tuonne toistolle, Tuonne kylmähän kylähän, Tarkkahan Tapiolahan; * Ajoa karittelewi, Ajo kymmenen kyleä, Talo wastahan tulewi, Ajawi talon pihalle, Kartanolle kaunihisti; 136. Uron tuskan tuntioa, Wammojen wakittajoa, Rauan raannon katsojoa, Puun jälen puhelioa, * Weritulwan tukkijoa, Salpoa werisatehen, Suonikosken sortajoa? 140. Poika portahan nenässä; * Paarna pieni pankon päässä; 141. Lapsi warsin wastaeli, 153. Keskimmäistä tietä myöten, Keskimmäisehen talohon. 165. Ohkoa owen awasi, 173. Ajo tuonne toisialle, Äärimmäisehen talohon; Siell' on ukko uunin päällä, Halliparta harjun alla, Jok' on tukkinut hywätki, Jalommatki jaksanunna. 176. Itse noin sanoiksi wirkki: Oisi akka ammuttawa, Koukkuleuka kolkattawa. Porohkoiksi poltettawa, 179. Wierimmäistä tietä myöten, Wierimmäisehen talohon, 189. Tuli ukko ikkunahan, Puuho ukko pöyän päässä, Parta laulo, pää järisi: 197. Alta kosket, päältä wirrat, Kosket kuohujen kohilta, 200. Kapeista kannaksista.

Neljäs Runo.

1. Sano ukko, noin nimesi Tytöllensä nuorimmalle: Lämmitä saloa sauna, Rikenehen riuahuta Haapasilla halkosilla, Pienillä pirastehilla; Kasta kaljalla saranat Oluella ukset woia, Jott' ei ulwo suuret ukset, Eikä wankase saranat. Wieös wastat warjoissasi, Lehet hienot helmoissasi; Niin hauo simanen wasta, Mesilatwa lauhuttele. 5. Meni saunahan saloa, Kylin kylpihuonehesen, Ilman uksen ulwomatta, Saranan narahtamatta. 9. Reiälle rewennehelle, Haawalle halennehelle; 20. Laattialle lainehtinna; Ei ole talossa taassa Sinun tulwan tukkiata. 27. Ain' on toimi toisialla Kun on toisessa talossa, Wäki wäljässä tilassa Kun on toisen hartioissa. Sai itse sanelemahan, Puhkesi puhelemahan: Sulettun' on suuremmatki j.n.e. 340. Yheksältä woitialta, Kaheksalta katsojalta. 346. Ne on polwehen panewi, Warpahisin walmistawi. * Niillä woiti Wäinämöisen, Pahoin tullehen paransi. 392. Kapaloittu kaunihisti, 401. Saipa tulwa tukkiansa, Suonikoski sortajansa, Kiiwahasti kiinni otti, Weri seiso selwäsesti, 403. Tuosta tuli terweheksi, Kaswo aiwan kaunihiksi, Ihommaksi entistähän j.n.e. 411. Waka wanha Wäinämöinen, Kun oli wiimmen wirkistynyt, Tointunut werituhosta, Katsahtawi taiwahalle j.n.e. 418. Luonnon luojalta lujalta.

Wiies Runo.

14. Noita Wäinölän ahoja, Kalewalan kangasmaita, 17. Syö syöjä unen näkiä, 26. Laulelee, hyrähtelewi; 32. Halki pilwien hajotti. 34. Laulo näähän kultarinnan, Kaksi kullaista käkeä Kuusssehen kukkumahan, Lehwyille lekkumahan, Laulo oksille orawan. 52. Ompa syytä ollakseni, Jouwuin maille wierahille Äkki ouoille owille, Enkä tiennyt tietä käyä, Outo matkoja osannut; Annon seppo Ilmarisen, Lainasin emoni lapsen Pimiähän Pohjolahan, Pohjan pitkähän perähän. Sano seppo Ilmarinen: Ellös ollo milläkänä 60. Maan kuulu, ween walio, 64. Saoin markoin maksettawa, Tuhansin lunastettawa 72. Jopa taianki tajuta, Ymmärrellä mielalasi; Jopa sie minun menetit * Tuosta tunnen kielastajan, Tajuan walehtelian; Jopa sie minun lupasit 80. Paikoille papittomille, Maille ristimättömille. 90. Siell' on kuu kumottamassa, Siellä oksilla otawa. * Kun on näätä kultarinta Kultasessa kuusosessa. 99. Nossos puuhun korkialle Orawaista ottamahan, Nääteä tapoamahan. 110. Sanowi sanalla tuolla, Lausu tuolla lausehella: Oi Ukko ylijumala, Tahi taatto taiwahinen, Nosta tuuli tuppurihin, Ilma raiwohin rakenna; 129. Läpi taiwahan tähitse 130. Tuuli tuopi wierahia Tuonne Pohjolan pihalle, 133. Eikä wirka willahännät, * Penut oikein osata. 143. Eikä wirka willaseuot. 146. Taiottani, tieottani, Ilman innotta isäini, Waruksitta wanhempaini Tuntemattomain tuwille, Käymättömille kylille. 154. Tuota Wäinölän wäwyä, Tahi seppo Ilmarista? 158. Olen ma seppo Ilmarinen, Tahi taitawa takoja, Waan en wäwy Wäinölässä, Kasakka Kalewalassa, Weli olen wanhan Wäinämöisen, Lanko laulajan ikuisen. 170. Sio kullat kulmillesi, Sinilangat silmillesi, Punalangat pääsi päälle, Hopiat hiwuksillesi; 185. Seitsemän sinihametta; Wiitiseksen, waatiseksen, Waskipantohin paneksen, Tinawöihen telkitäksen, Tuli aitasta tupahan Pukemissa puhtahissa, Walkehissa waattehissa 197. Uuwutti unettomaksi, * Uuwutti unettomaksi, Waiwutti warattomaksi; 204. K. II: 164. 214. Taian ma takoa sammon 220. Jo olen taiwoa takonut, * Äsken taiwoa takoissa, Ilman kantta kalkuttaissa. 234. Wasaroa warsinkana. * Wasarata warrellista. 247. Alasimellen alusta 286. Lyöä lynnähyttelewi, 291. Yöt neittä lepyttelewi, Pitelewi pitkähiusta. 293. Saapi sammon walmihiksi, Kirjokannen kirjotuksi; Ei saa neittä miessytyksi Impeä lepytetyksi. * Sai sampu takoneheksi, Neitonen lunastetuksi. 295. Ei neiti lunastetuksi, Hiwus pitkä miessutuksi. 299. Jauho päiwän, jauho toisen, Päiwän jauho juotawia, Päiwän toisen syötäwiä, Kolmannen pieltäwiä. 309. Yheksän sylen sywähän 326. Laatisipa mieli mennä, Saaha syntymäsioille, Kotihini kuolemahan. 333. Nousi tuuli tuulemahan, Tuuli poies Pohjolasta, 345. Jo mie laain uuen sammon j.n.e.

Kuues Runo.

2. Seki kaunis Kaukomieli Kulkeaksensa kokesi, Mennäksensä miettieli, 5. Luotolahan lankohinsa, Wäinölään anoppihinsa. * Wuojelahan lankohinsa, Wäinölään sisarihinsa. 8. Talwen tallikonkaria, 14. Oi emoni kantajani, Warsin waltawanhempani, Hae sukkani, saa rätsini, Hae warwashattarani, 18. Lähen neitiä Pohjolasta, * Lähen Hiiestä kosihin, Wuoresta walan tehestä. 26. Lapin uusille tiloille, Lapin talwitanterille; 69. Saata Saksaksi sanoa. 75. Suan seinähän siwalti, Liinat lieskahan lewitti; 78. Jos kauko kaonnehekse, Mies häjy häwinnehekse, Jo suka werin tulewi, Harja hurmehin noruwi. 81. Harja hurmehin kuluwi. * Harja nuorehin noruwi. * Harja hurmehin huruwi. 182. Sillon lieto Lemminkäinen Tohti toiseksi ruweta, Ruohti muuksi muutellate; Mato rautasna matona, Kulki kyissä käärmehenä. 183. Sai sisähän salwoksesta, 188. Laki täynnä laulajoita, 205. Kun ei sua koirat hauku, Eikä wiitsi willaseuot. 216. Itse laululle rupesi, Töille wirtten työntelihen; 230. Etemmäksi ennätellä, 233. Kuss' ei kuulu karjan kello, Helkkeä hewosen kello. 246. Kokonansa kokkahongat, Tywin syösten suuret hongat, Latwoin laikkapäät petäjät. 260. Siksi en sinua laula, 263. Rinnoillansa riuottelit, 273. Juoksi Pohjolan joelle,

Seitsemäs Runo.

11. Kun sa kylwet kuuman saunan, Kuuman saunan rautalanan, Wastan rautasen keralla. Niin sanowi Lemminkäinen: Oi Ukko yli jumala j.n.e. 14. Lyylikki lylyjen seppä, Kapo kalhujen kania, * Lystikki lylyen seppä, Kaunis kalhujen tekiä, * Kaunis Kauppi köyrötyinen, Warsin weitikkä werewä, 16. Sykysyt lylyä wuoli, Talwet kalhua kawelti, * Kesän laati uutta susta, Talwen kalhua kawerti, 17. Ketti kalhua kewään, 18. Wuoen wuoli sauan wartta, Toisen sompoa sowitti. * Talwen sauoa salitti, * Päiwän laati sauoansa, 20. Saapi sauat walmihiksi, Sauan warret wuolleheksi, 25. Kahen siiwen siukowata, Jot' ei näillä yllättäne, Kaunihisti kannattane, 30. Pääty Hiiet kuulemassa, Juuttahat tähyämässä; 32. Hiiet hirwiä rakenti, Juuttahat poroja laati, 33. Juuttahat suki poroja, * Jalopeuroja sukesi, * Tewanoita synnytteli, 36. Sääret suolta seipähistä, Selän aiwin aiaksesta, 39. Taljan kuusen koskuesta, Ruumihin lahosta puusta, 42. Hiiet neuo hirwiänsä, 47. Jalkoa jaloton wilja, 50. Lapin lastutanterille. 54. Ahin aitojen perätse, Weitikän weräjän suutse; 55. Warsin weitikän weräjän; 56. Potkasi koasta korwan, 58. Kesken keitin keikahutti, * Selät keitin keiahutti, * Kesäkeiton keikahutti, * Keitin korwan keikahutti, 59. Keitot tuhkahan tuherti, Wellin lietehen lewitti, 62. Waimo nauro, lapset parku, 64. Lapin naiset nauramahan. 65. Itse weitikkä werewä Heitti rangan karsimatta, Puun sorian sortamatta, Kohta päätywi pihalle. 80. Pian suuttu ja wihastu, 81. Solahutti suopetäjän; 86. Toinen makso markan saua 89. Silmän siitämättömähän, 95. Hiitten hirwen lautaselle, 98. Siwua silittelewi, 101. Lempi tyttösen lewätä, Tinarinnan riuotella. 109. Lyly lenti pälkähästä, Kalhu kantapään siasta, Sana suoweron warasta, 117. Palaneeko, paistuneeko Lappalaisen ruokokenkä, Luikanneeko, laikanneeko Kappalaisen kalhun pohja. 141. Halla-aamuna warahin, Jott ei ämmät äkkäjäisi, Koukkuleuat kokkajaisi. 156. Ampujat alakätiset, Pärenuolet, puuwasamat Ei ne kauas kannattane, Ampuwärkit ei yletä. 164. Niin on korwat koirallani, Kun on suorin lammin lumme. 174. Haukkuani haittoawi, 190. Jott' ei koirani erehy, Etsien uron ereä 206. Uloppalan ukko wanha, Ukko wanha umpisilmä Makasi oman emonsa, Rinnoillansa riuotteli Suon selällä, maan nawalla, Ween liiwan liikkumilla. Kanto koiran kohussansa, Maksoissansa maan walion. 214. Tuuli wilttiä kohotti, Ahawa alaista puolta, 278. Eikä miehet mielusemmat; 302. Aina auttamattuessa, 374. Poikki Pohjolan joesta, Päällitse tulisen kosken. 461. Sinun on kullat karwasemmat, Minun on kullat kuulusammat, 496. Kun sa warsan waljastelet, Längität jalon hewosen, Suitsetat punasen ruunan Wihannalla wainiolla, Pyhän pellon pientarella. 503. Warsan waljoja kysywi, Suwikunnan suitsiloita, 519. Waahtileuan warwikolla, 523. Isä ilma, auer taiwo, 534. Jolla warsan waljastatan, Suitsetan tulisen ruunan. 555. Eikä ankein ajeta. Enmä siimalla siwalla, Enkä raipalla rapa'a; Jos ma siimalla siwallani Silkkisiimalla siwallan, Eli raipalla rapa'an, Saran syrjällä syseän. 586. Jousetonna, nuoletonna, Aiwan ampukaaretonna 587. Yksillä yrityksillä, 590. Läksi joutsenen joruhun, Pitkäkaulan katselohon, Tuonen mustassa joessa, Manalan alantehessa. 605. Wesikyyt weestä nosti, Lapokyyt on lainehista. 607. Läpi syämen maksan kautta, 621. Samolla sarajahansa Heitti Tuonelan jokehen, Manalan alantehesen. 628. Manalan ikimajoille.

Kaheksas Runo.