Part 6

56. _Thrasykles_ (deklamoiden). Oi Timon! En ole minä saapunut samaa varten kuin nuo monet muut, jotka, toivoen saavansa sulta kultaa, hopeaa ja herkkupöytiä, joukossa juoksevat tänne aarteitasi ihailemaan ja imartelukeinoillaan koettelemaan sinua niin hyvänluontoista ja antelijasta miestä. Tiedäthän että ohraleipä on minulle riittävä ateria, sipulit ja krassit ovat parainta särvintäni ja, jos joskus herkuttelen, hiukan suoloja päälle. Juomani antaa mulle kaupunginkaivon yhdeksän suihkua, ja tämä ikäkulu vaippa on minulle purppurapukua kalliimpi. Kultarahat eivät silmissäni ole enemmän arvoisia kuin kivoset tuolla merenrannalla. Vaan sinun itsesi vuoksi minä tänne riensin, ettei sinua turmelisi tuo pahin ja vaarallisin tavara, rikkaus, tuo joka niin useille ja niin usein on tuottanut parantumattomia vammoja. Rikkautta ei kelpo mies ensinkään tarvitse, olletikin jos hän on oppinut näkemään filosofian rikkautta. Jos siis noudatat minun neuvoani, olisi sinun viisainta viskata koko rikkautesi järveen -- ei kuitenkaan aivan syvälle, veikkoseni. Mene vaan niin kauas, että vesi ulettuu reiden juureen; sinne upota rahasi hiukan aikaa ennen mainingin tuloa, ainoastaan minun läsnäollessani. 57. Vaan ellet siihen suostu, on toinen vielä parempi keino: vie rikkautesi ulos majastasi, jättämättä itsellesi penniäkään. Jakele se kaikille köyhille, antaen mille viisi drachmaa, mille sata, mille puolentalentin. Filosofi on kai oikeutettu saamaan kaksi, kolme vertaa enemmin kuin muut. Minä puolestani en pyydä itseäni varten, vaan voidakseni jaella köyhille ystävilleni, ja olenkin siis aivan tyytyväinen, jos täytät tämän matkareppuni, joka ei vedä täyteen kahta Aiginan medimnoa (karpiota). Näetsen: filosofin on oltava vähään tyytyvä, kohtuullinen eikä surra reppunsa ylitse.

_Timon_. Minä kiitän jalouttasi, Thrasykles. Mutta ennenkuin reppusi täytän, salli mun ensin kuokallani mitata sinulle kaupanpäälliseksi muutamaa mukulaa päälaelle (lyö häntä).

_Thrasykles_. Voi vapaus, kansanvalta ja lait! Tuo roisto julkee lyödä minua -- vapaassa valtiossa!

_Timon_. Mitäs kiivastut, veliseni? Olenko sua peijannut? Onko mittasi vajaa? No pannaanpa sitte päälle kaupan vielä neljä karpiota! (pieksee T:tä joka lähtee pakoon).

58. Vaan mitäs tuossa näen? Siinäkös joukkoa on! Blepsias hyvänen, Laches ja Gnifon ja, koko komppaniia niitä, joiden selkänahkaa syhyy. -- Parasta lienee että nyt annan kuokkani levähtää vaivoistaan ja kiipeän tuonne kallion huipulle. Sinne kokoon koko kasan nakkuukiviä ja, kun lähenevät, annan niitä rakeina sadella päälle. (Hän tekee niin.)

_Blepsias_. Älä heitä Timon! Lähdemmehän pois.

_Timon_, (yhä nakellen). Vaan ettepä ainakaan pääse täältä verettömin päin ja haavattomina!

Selityksiä:

[1] = missä on nyt valtasi ja voimasi? Aateperäisen asian asemasta pannaan sen aistiperäiset ilmaukset. --

[2] Tässä samoin concreta pro abstractis: sinun valtasi on ollutta ja mennyttä.

[3] Koomillinen parodia.

[4] Salmoneus matki huvikseen Zeuta, jyristellen vaskilevyillä ja salamoiden tulisoihtuja heiluttamalla, kunnes Zeus ukonnuolellaan teki leikistä lopun, syöksi miehen manalaan.

[5] Nuorena ollessaan Zeus mitä pontevimmin osotti valtaansa. -- Ponteva on myös tään voiman kuvaus: koskena pauhaa puhe eteenpäin, lause lauseelta voimistuen. (Congeries; distributio, omnia sensui subjecta).

[6] Elävillä eri tapauksilla kuvataan ja pilkataan Zeun laiskuutta ja kurjuutta. Ivaa viljalti.

[7] Zeun voimattomuus ylimmillään. Jumalankuvain tukka ja parta tehtiin usein kullasta.

[8] Lyhyt viittaus tunnettuihin taruihin. Faesthonin ja Deukalionin tapaisia miehiä s.o. mailmanpaloja ja vedenpaisumuksia.

[9] Amplif. per conger.

[10] Noin 50 penniä.

[11] Hänen kerrottiin luolassa nukkuneen 57 vuotta yhtä puhkua.

[12] Muutamilla piirteillä on Timonin ulkoasu kuvattu, samalla kuin silloiset filosofit saavat siimauksen.

[13] Asian kaikenpuolinen valaisu (congeries), jota varten vielä tulee vertuukuva (metaphora).

[14] Edell. vertuukuva vaihtuu toiseen.

[15] Distributio rei, genus per species. Zeus saa tässä hyvän aiheen pilkata senaikuisia ihmisiä yleensä ja erittäin viisastelijoita -- kaikki kuvia täynnä todellisuuden eloa.

[16] Anaxagoras ja Platon filosofit saavat kolhauksen.

[17] Zeuksen majesteetti vedetään jokapäiväisyyden alhaiseen ilmaan ja näyttää miltei omalta irvikuvaltaan tai parodialtaan. Vaan tämän tietysti vaatii kappaleen naljallinen henki.

[18] Uskottomuutensa tähden Anaxagoras karkoitettiin Athenasta, ja tiesi kuinka hänen olisi käynyt, jollei Perikles pelastanut häntä kansan raivolta.

[19] Plutos (Rikkaus) on allegorillinen henkilö, allegoriaa on siis myös hänen puheensa pitkin matkaa tarkoittaen tuhlausta, rahan haaskuuta, ahneutta, saituruutta y.m.s.

[20] Metaphora.

[21] Allegoriaa yhä edelleen: tuhlausta, ahneutta.

[22] Sattuva luonteenkuvaus.

[23] Akrisios Argoon kuningas salpasi, niin taru kertoo, vaskityrmään tyttärensä Danaeen, estääkseen miehiltä pääsön hänen luokseen, kunnes Zeus kultasatuna pääsi sisään valumaan.

[24] s.o. rahakirstussa; allegoriaa ja vertausta.

[25] Allegoriaa yhä ja vertuita (ahneutta, kitsautta).

[26] Amplific. per conger. synonym.

[27] Jo viittaamalla käytetyn allegorian aihe luopi vielä kaksi vastakkaista vertauskuvaa.

[28] Congeries l. incrementum.

[29] = tuhlaus.

[30] Saiturin hulluus.

[31] Tunnetuilla taruilla asiaa vielä valaistaan.

[32], [33] Incrementum & antithesis.

[34] Kilparadan alkupäähän pingotettu köysi; kun se laskettiin maahan, alkoi kilpajuoksu -- hyperbole.

[35] Köyhyys ja rikkaus elävissä ilmikuvissa.

[36] s.o. testamenttiin.

[37] Vainaja unhotetaan, rahoista riidellään -- tuo ajatus esiintyy pontevasti elävissä tosi-ilmiöissään.

[38] Orjannimiä.

[89] Vapaasukuisten nimiä.

[40] Conger. synonym.

[41] Kuinka elävästi nuo seikat kuvaavat äskeistä orjan-eloa ja vielä pysyvää orjanmieltä!

[42] Kreikkalaisten kauniin mies Troijan sodassa. II. 2:673. -- Nää mainitut miehet ovat kukin alallaan etevimmät.

[43] Nää olivat uppo-rikkaita, mutta elivät pahasti. Ks. Aristofan. "Sammakot" 431, "Linnut" 284.

[44] Odottamatonta rikastumista, rahalöytöjä y.s. sanottiin Hermeksen lahjaksi.

[45] Eräs tarumainen sankari, tarkasta silmästään mainio, -- hyperbole.

[46] Tarkoittaa kai erästä Theogniin epigrammaa v. 175.

[47] Rhea-Kybeleen pappien huimaa tanssia tarkoitetaan.

[48] Metaphora.

[49] Allegoria cum metaphoris.

[50] Congeries synonymorum cum comparatione, ad rem illustrandam.

[51] Res contraria item congestis synonymis illustrata.

[52] = köyhyys.

[53] Personificatio.

[54] Dialogiin yhtyy draamallista ainesta, toimintaa. Jutellessaan rikkauden luonnosta ja laadusta ovat Hermes ja Plutos samall' aikaa lentäneet Attikaan. Niinikään sokea haltio pitää Hermeen vaipasta, osatakseen Timonin majalle, ja heidän puheesta kuulemme mitä Timon paraikaa tekee.

[55] Kaksi kuuluisaa rahvaanjohtajaa, joiden monenlaista vilpillisyyttä ja ryöstelijäisyyttä vanha Attikan komedia usein ilveilee.

[56] Koko joukko ominaisuuksia personoituina, siis taaski runsaita allegorian aiheita. -- Penialla on samoin kuin Plutoksella (cap: 28) myös aseenkantatajansa.

[57] Ajatus pysyy saman kuvan (sodan) tolalla.

[58] Kaksi vastakkaista ajatusjonoa kehittyy yhtä rinnan, samaan tapaan (paromoeosis).

[59] Distributio rei: utilitas et bona paupertatis.

[60] Timonin puheista näemme mitä on tapahtumaisillaan. Näemme hänen äkäisen-naamaisena maasta koperoivan kiviä heittääkseen vastatulleita, ja Pluton säikähtyneenä, pyrkivän pakoon pötkimään, kun Timon häntä kuokallaan uhkaa. -- Kohta uhkuu draamallista eloa.

[61] II. 15:202. Tällä Homerin säkeellä Hermes "riisuu aseet" vihaiselta, samoin kuin selityksellään ihmisvihasta ja jumalainvihasta. Kumpikin on yhtä sopiva paikallaan.

[62] Distributio rei per partes singulas, sensui subjectas. Yleinen asia esitellään mainitsemalla sen ulko-ilmiöitä ja osia: rikkauden moninaisia haittoja. Samoin heti jälkeen vastineeksi luetellaan köyhyyden ansiot, pro genere species.

[64] Siis yleensä: ei mikään vihollinen (distributio).

[65] Hom. II. 3:65

[66] Plutos puhuu ikäänkuin oikeuston edessä, ja väittelyn temput hän tietää. Ei siinä kyllä, että hän väittää syytöksen perättömäksi: hänpä vielä vierittää syyn ja syytöksen vastustajansa niskoille. -- Tämmöisistä näkyy että Lukianos ei suotta ollut sofistain koulua käynyt.

[67] Klimax l. incrementum.

[68] Tästä kuten siitä mikä seuraa, näkyy että Timonin mieli jo lauhtuu.

[69] Apostrophe.

[70] Ihmissydäntä kuvaa sattuvasti se että Timon yhtäkkiä taas ihastuu kultaan ja rikkauteen, jota hän vastikään vihasi. -- Ihastus ilmestyy hänen puheessaan, joka kohoaa korkeampaan lentoon, runolliseen tyyliin. Hän huudahtelee, anoo jumalia, pelkää kaiken olevan unta; hän lausuu tunteitaan runoilijain sanoilla, hän puhuttelee lempeästi rakasta "kultaansa" (apostrophe); nyt vasta hän ymmärtää Danaeen tarun syvemmälti, hän valaisee tilaansa rohkeilla vertauksilla, hän haaveksii omasta mielestään onnellista tulevaisuutta.

[71] Joku Euripideen runosäe.

[72] Pindaron Olymp. I. 1.

[73] Viittailee Danaeen taruun.

[74] Frygian kuningas, jonka käsissä kaikki muuttui kullaksi.

[75] Vastaisen menettelynsä, ihmisvihansa, esittää Timon varsinaisen lakisäädöksen muodossa. Siinä Timon kuvaa ihmisvihaansa perin pontevilla, yhä yltyvillä mielikuvilla ja sanoilla. Ilmaisu uhkuu aistillista tarmoa ja lisäksi tulee lauselmain paljous, jotka valaisevat asiaa joka puolelta. Yleinen viha esiintyy elävissä erikoisilmiöissään (distributio incrementum; congeries).

[76] Ihmisviha yltyy ylimmilleen, inhottaviin asti.

[77] Timon yhdistää omaan itseensä koko yhteiskunnan!!

[78] Timonin toivomus täyttyykin äkkiarvaamatta. Kohtaus on hyvin elävä, draamallinen ja ihmisluonteita kuvaava, kun norkot tuossa tulla tuhrittavat ja Timon miettii miten kohdella heitä. Norkot esiintyvät kukin luonteensa mukaisena. Tuo hävytön ahmatti ehdottelee heti juominkia, tarjoo uusia runoja (hän saakin kohta laulaa -- mutta surkeaa valitusvirttä) ja on valmis antamaan selkänahkansa rahasta; tuo hienompi herkuttelija koettaa sukkelammin luikerrella Timonin suosioon, ollen muka hyvinkin ymmärtävinään Timonin pessimismiä; tuo kansanpuhuja ehdottaa kultaista kunniamerkkiä Timonille ylistyspuheessa, joka vilisee valheita. Selkäsauna ja kostonhimo saa häntä kuitenkin toista virttä vetämään, ja nyt näkyy, että imartelu oli vain keino, itsekäs nautinto syy ja tarkoitus. Kiitoslausetten sijaan seuraa hävyttömiä, valheellisia parjauksia. Oivasti, sattuvalla ivalla filosofi kuvattu. Sellainen on ihminen, Jumala paratkoon!

[79] Suomeksi melkein "Ahmaleuka, Nälkäkurki".

[80] Noin 6 à 7000 markkaa.