Part 17

Ruotsin vanhempaa hallinnollista historiaa valaisi myöskin väitöskirja "Observationes nonnullae De dignitate Jarlorum in Svecia" vuodelta 1798. Se ei ollut enää missään yhteydessä Suomen historian tutkimisen kanssa, vaan oli se alusta asti lähtenyt yleisskandinaavilaisesta intressistä, johon edellä mainitsemani tutkimukset ehkä olivat Porthania vieneet ja varmaan polyhistoriallinen harrastus häntä kehotti. Lähimpänä syynä oli kai Botinin liiaksi kaavamainen ja systematiseeraava esitys tästä aineesta, jota Rosenhane oli seurannut. Tämä oli arvellut varsinaisen jaarlin arvon sellaisena, kuin se myöhemmin oli, alkaneen Ruotsin hämärästä muinaisuudesta asti. Aivan saman periaatteen mukaan olivat Peringsköld, v. Dalin ja v. Stiernman käsitelleet neuvosherran virkaa. Siinä esiintyi vielä vanha halu toisarvoisten lähteitten perustalla viedä vanhain laitosten alkujuuri niin kauvas taapäin kuin suinkin mahdollista, halu joka oli jonkinlainen jäte vanhasta systematiseeraavasta suunnasta. Ruotsin historiograafi Schönberg lausuu jo vuonna 1789, että on luettava neuvosherroiksi vain sellaiset, jotka kuninkaankirjeissä ja muissa vanhoissa asiakirjoissa sillä nimellä mainitaan, sillä ei voida luottaa vanhoihin sukukirjoihin, vielä vähemmin uudempiin genealogioihin tässä suhteessa.[436] Porthan on noudattanut samaa menettelyä tutkimuksessaan jaarlin arvosta ja tullut edellisistä tutkijoista eroaviin tuloksiin. Hänen tutkimuksensa merkityksen silloisille tiedemiehille todistaa Schlözerin lausunto: "Etsikäämme ilmeisempää totuutta ja kysykäämme kiitollisina neuvoa Porthanilta, joka ensimäisenä tällä alalla uskalsi epäillä ja lakkasi uskomasta kärsivällisesti pelkkiin kuvitteluihin, joka uskominen juuri oli erehdystä".[437]

Porthanin skandinaavilaista historiaa käsitteleviin tutkimuksiin lukisi helposti myöskin teoksen "De Poësi Gentium Septentrionalium antiquissima" ensi osan, ellei tietäisi sitä pääasiassa respondentin kirjoittamaksi. Itse Porthan antaa tälle kunnian teoksen kirjoittamisesta, selittäen ettei hän itse pystynyt tämäntapaisiin aineisiin. "Vanhaa pohjolan kieltä ja runoutta en ole kyllin perinpohjaisesti opiskellut, rohjetakseni niissä luomaan mitään arvokasta teosta: sikäläisissä aineissa kuulun vain diletantein joukkoon".[438]

Porthan ei olekaan tutkimuksissaan käsitellyt kysymyksiä, jotka vaativat tarkempaa islantilaisen kirjallisuuden tuntemista. Ne olivat kuitenkin läheisimmässä yhteydessä toisten kysymysten kanssa, kysymysten suomalaisten muinaisuudesta, joiden tiedämme olleen Porthanin tarkastuksen esineenä, vaikka tutkijamme ne erotti toisistaan käsitelläkseen jälkimäisiä erikseen. Edellisistä hän ei ole edes selvästi mielipidettään esittänyt, vaan osotti siinä suurta varovaisuutta.

Pohjoismaitten historiaa laajemmalle alalle eivät Porthanin tutkimukset oikeastaan ulottuneet. Tosin on hänen presidiollaan ilmestynyt historiallisia väitöskirjoja, joiden aihe on yleisempi, mutta ne ovat melkein kaikki graduaaleja ja siis aijottuja etupäässä oppilaitten harjoituksiksi. Sellaisia ovat "De libertate Graecis callide a Romanis oblata" ja "De ambiguis Pontificum Romanorum de Litterarum flore promovendo meritis", edellinen vuodelta 1794 ja jälkimäinen seuraavalta vuodelta. Vielä voisi tähän luokkaan lukea ennen mainitun "De imperio Hermanrici, Ostrogothorum Regis".

Samoihin aikoihin ilmaantui "De origine et propagatione Litterarum", sekin yleisempää kulttuurihistoriallista ainetta käsittelevä. Se ilmaantui vuosina 1794 ja 1795 S.W. Heurlinin ollessa respondenttina ja tämä julkaisi sitten omalla johdollaan siihen jatkon. Tämä seikka tuntuu osottavan, että respondentilla oli verrattain suuri osuus julkaisuun, erittäinkin kun sen lisäksi otamme huomioon, että hänet myöhemmin määrättiin kirjallisuushistorian dosentiksi. Mutta toiselta puolen oli Porthan sielutieteen luennoilla käsitellyt samaa ainetta ja yleensä osottanut harrastavansa sitä. Niinpä oli hänen presidiollaan jo vuonna 1786 ilmestynyt tutkimus latinalaisten kirjainten alkuperästä "De origine Litterarum Latinarum". Lähimpänä aiheena tutkimukseen oli se, että yliopiston kansleri kreivi Sparre oli lahjoittanut yliopiston kirjastoon muutamia uudempia teoksia, jotka käsittelivät etruskien kieltä ja kirjallisuutta. Tiedemiesten huomio oli kiintyneenä tähän alaan noin 1740 seuduilta asti, tutkimuksia siitä oli julkaistu eri maissa ja nyt ilmestynyt väitöskirja oli ensimäinen ilmaus tästä harrastuksesta Suomessa. Syyn tällaisen aineen valintaan Porthan selittää, määritellessään aineen merkitystä: "Kirjoitustaidon historia osottaa, paitsi inhimillisen neron moniaita edistysaskeleita sekä kansojen alkuperää ja sukulaisuutta, myöskin erilaisen määrän sielunvoimia, jotka eri kansakunnat ovat saaneet osakseen".[439]

Tällaisten sivistysilmiöiden alkuperän ja kehityksen tunteminen näytti Porthanista erittäin tärkeältä. Sentähden on hän kirjoitustaidon historiaa tutkinut, niinkuin hän on kielen, uskonnon, tieteitten ja taiteitten sekä valtion syntyä selvittänyt ja luennoillaan esittänyt. Hän on kuitenkin pääasiassa tyytynyt esittämään muitten, erittäinkin uudempain tutkijain tutkimusten tuloksia tällä alalla.

Kuten mainitsin, on Porthan usein huomauttanut, että Juustenin kronikan julkaisu oli vain esityö varsinaiseen Suomen historiaan, jonka tuleva tutkijapolvi saisi tehtäväkseen. Olen myöskin ennen huomauttanut, että tämä merkillinen tutkija siinäkin oli aikakautensa lapsi, että hänkin niinkuin sen tutkijat yleensä piti itseänsä esitöitten tekijänä ja kokoilijana. Gjörwell kirjoitti 13. p. tammik. 1797 Lindahlille, että Ruotsilla oli vain yksi historioitsija sanan täydessä merkityksessä, nimittäin Hallenberg, muut olivat kyllä hyviä alallaan, mutta he eivät voi asettaa, yhdistää, elostuttaa ja sovittaa tapauksia, samalla kuin heillä olisi historiallista stiiliä. Ei edes Porthankaan ole poikkeus, vaikka onkin paras nyt elävistä tutkijoista ja julkaisijoista.[440]

Edelleen olen viitannut ristiriitaan, joka Porthanissa syntyi, kun hänen täytyi julkaista lähteitä muodottomissa julkaisuissa, vaikka hänelle kauniin esitystavan saavuttaminen oli kunnianasiana. Tämän tähden ei saata ihmetellä, että Porthan joskus oli tuntenut halua muodostaa aineksistaan muodoltaan täydellisen esityksen ja itse kirjoittaa Suomen historian, jota varten hän tulevalle tutkijapolvelle oli aineksia koonnut. Niinpä julkaiseekin hän näytekappaleen aiotusta teoksestaan Turun lehdissä alkuvuodella 1800. Mutta ennen sen ilmestymistä kirjoittaa hän Gjörwellille aikeestaan ikäänkuin se olisi jätetty sikseen: "Yhteen aikaan oli minulla aikomus valmistaa Suomen historia (tahi oikeammin katkelmia Suomen historiasta, sillä muuta emme voi tarjota) siitä asti kuin maa tuli Ruotsin vallan alle aina meidän päiviimme; siitä oli tämä pala aijottu näytekappaleeksi. Mutta monet muut sitten väliin tulleet tehtävät ovat vieroittaneet minut tästä aikeesta".[441]

Kappaleella oli päällekirjoituksena: "Finlands Historia under Konung Christiern den 2:s Regering". Enimmäkseen käsitellään siinä ajan valtiollisia tapauksia, vasta viimeisessä 14:nessä pykälässä esitetään maan sisällistä tilaa. Minkäänlaisessa lähemmässä yhteydessä nämät osat eivät ole keskenään. Käsitys on tavallinen pragmaatinen, antiikin kirjoittajain malliin. Varsinaisia syitä Kristianin menettelyyn ei koeteta selittää, enempää kuin hänen luonnettaankaan.

Porthan näyttää kuitenkin aikoneen uudelleen käsitellä tätä ainetta ja varmaan olisi hän silloin tarkemmin koskettanut juuri viimemainittua vajanaista puolta kuvauksesta. Näin lienee selitettävissä muutama hänen muistiinpanonsa P.J. Alopaeuksen 14. p. kesäk. 1803 kirjoittaman kirjeen takasivulla.[442] Otan siitä otteen:

"Uudempain tanskalaisten taipumus puolustamaan Kristian II:sta. Ei kielletä, että hän oli vapaa taikauskosta ja että hänellä oli useita aatteita valtakunnan voimistuttamiseksi, ei rakkaudesta alamaisiin, vaan keinona mahtinsa lisäämiseksi. Mutta hänen luonteensa ilman kuntoa ja arvoa, väärine valoineen ja petoksineen, salakavaloine keinoineen ja hillittömine haluineen, rajaton viha; ei välittänyt mistään oikeuksista eikä laeista, ei Jumalan eikä maailman. Hänen innokkaimmat ruotsalaiset puoluelaisensa petollisesti murhattuina (Thure Jönsson, Trolle). Roistot hänen ministereitään (Slaghök, Beldenack)." Vielä on muutamia viittauksia Stuuren suhteesta paaviin sekä Kristianiin y.m. Muistiinpanot näkyvät syntyneen etupäässä muistutuksina johonkin vasta ilmestyneeseen teokseen. Vai olisiko tutkija aikonut laajentaa kirjoitustaan Turun lehdissä tahi eikö hän olisikaan luopunut aikeestaan kirjoittaa täydellisen Suomen historian, johon parhaimman osan elämästänsä oli tulevaa polvea varten aineita koonnut? Sitä en tiedä, sillä kohta sen jälkeen päättyi Porthanin uuttera toiminta historiantutkijana. Jo vuonna 1800 oli hän muistuttanut, että hänen pääteoksensa olivat lopussa ja hänen loppuikänsä salli hänelle vain muutamien kesken jääneitten teosten valmistamisen ja parin lyhyemmän kyhäyksen sepittämisen. Ei edes siihenkään hänelle tilaisuutta sallittu, sillä kuolema kohtasi hänet keskellä uutterinta työtä -- 16. p. maalisk. 1804 -- ja antoi sen levon, jota tutkija ei milloinkaan eläissään ollut itsellensä pyytänyt eikä saanut. Hänen elintyönsä oli kuitenkin todella suoritettu ja hän jätti sen ajalle, jonka luonnetta hän ei enää täysin käsittänyt.

VIITESELITYKSET:

[1] B. Mazzarella, Della oritica libri tre I, Genua 1866, siv. 122 ja seur. G. Monod, Du progrès des études historiques etc. Revue historique I, siv. 5 ja seur.

[2] Mabillon, De re diplomatica, libri sex. Pariisi 1681, Esipuhe.

[3] N. Fréret, Reflexions sur l'étude des anciennes Histoires et sur le degré de certitude de leurs preuves. Mémoires de Littérature tiréz des Registres de l'Aoadémie Royale des Inscriptions et des Belles-Lettres VIII, siv. 247 j.n.e.

[4] Tractatus de studiis Monasticis I, kapp. XIII. Vrt. Mazzarella, Della critica, siv. 164.

[5] Méthode pour étudier l'histoire etc. I. Uusi painos, Pariisi 1735, Esipuhe, siv. XXX ja seur.

[6] Dictionnaire historique et critique, art. Bonfadius, III. Uusi painos Pariisi 1820, siv. 549.

[7] Heinrich Voltz, Ueber die historische Skepsis des 17. und 18. Jahrhunderts in Frankreich und über ihre Bedeutung für die fortschreitende Entwickelung der hist. Kritik. Köln 1890.

[8] de Vertot, Dissertation au sujet de nos derniers rois de la premier race, auquel un grand nombre d'historiens ont donné injustement le titre odieux de faineants et d'insensez. Mémoire de Litterature etc. VI, siv. 515.

[9] Dictionnaire historique et critique, art. Aconoe, I, Uusi painos. Pariisi 1820, siv. 183.

[10] Lenglet du Fresnoy, Méthode pour étudier l'histoire avec un catalogue des principaux Historiens etc. Pariisi 1735 I, 78 ja seur. V, 234 ja seur.

[11] Kollin, Histoire ancienne des Egyptiens, des Carthaginois, des Assyriens etc. I, Pariisi 1740. Esipuhe siv. VIII.

[12] Rollin, Histoire ancienne, Esipuhe, siv. LVII.

[13] Robert Flint, La philosophie de l'histoire en France, Pariisi 1878, siv. 47 ja seur.

[14] Vertaa esim. Goguet, De l'origine des lois, des arts et des sciences et de leur progrès chez les anciens peuples. Uusi painos. Pariisi 1778. Siv. XXXIV, jossa erityisesti huomautetaan Amerikan villikansain merkitystä.

[15] Vertaa Villemain, Cours de littérature française II. Pariisi 1851, luvut 28-30.

[16] Louis Beaufort, Dissertations sur l'incertitude des cinq premiers siécles de l'histoire romaine, Utrecht 1738.

[17] Robert Flint, La philosophie de l'histoire en Allemagne, Pariisi 1878, siv. 1 ja seur.

[18] W. Dilthey, Das naturliche System der Geisteswissenschaften im 17. Jahrhundert. Archiv für Geschichte der Philosophie VI, siv. 69 ja seur.

[19] Vert. F.X. Wegele, Geschichte der Deutschen Historiographie. München ja Leipzig 1885, siv. 670 muist. 1.

[20] A.B. Michaelis, Gedanken über die vornehmsten Fehler der heutigen Geschichtswissenschaft. Hamburg 1761.

[21] J.C. Gatterer, Allgemeine historische Bibliothek I, Halle 1767, siv. 83 ja 85.

[22] Nestor, Russisohe Annalen, Göttingen 1802-1809 IV, siv. 125.

[23] Allgemeine Nordische Geschichte, Halle 1772, siv. 261.

[24] Nestor III, siv. 219.

[25] Nestor II, siv. 283.

[26] Kirje päivätty elok. 11 p. 1751. Literarischer Briefwechsel von J.D. Michaelis, geordnet und herausgegeben von J.G. Buhle I. Leipzig 1794, siv. 2 ja seur.

[27] Allg. Nord. Gesch., siv. 262 muist. o.

[28] Nestor III, siv. 198.

[29] Allg. Nord. Gesch., siv. 106.

[30] De auctoritate traditionis in historia, siv. 15.

[31] C.A. Bel, De futurorum et praesentium historia, siv. VI.

[32] M. Johann Thunmann, Untersuchungen über die alte Geschichte einiger Nordischen Völker, Berliini 1772, siv. 73 ja seur.

[33] Thunmann Burensköldille, ilman päivämäärää. Upsalan yliopiston kirjasto.

[34] Sibirisohe Geschichte I, Pietari 1768, siv. 174.

[35] Allgm. Nord. Gesch., siv. 108.

[36] Allgm. Nord. Gesch. siv. 108.

[37] Allgm. Nord. Gesch., siv. 23 muist. P. j.n.e.

[38] C.G. Leibnitius, Brevis designatio meditationum de Originibus Gentium, ductis potissimum ex indicio linguarum, Miscellanea Berolinensia, Berliini 1710 I, siv. 2 j.n.e.

[39] Probe Russischer Annalen, Bremen ja Göttingen 1768, siv. 72 muist. 22.

[40] H. Reuterdahl, Öfversigt af den behandling, som det hedniska Sweriges historia erhållit före medlet af 17:de århundradet. Tukholma 1839. Ludvig Stavenow, Olaus Petri som historieskrivare, Göteborg 1898, siv. 2 ja seur.

[41] Cornelius Tacitus. de moribus Germanorum. Nordinin kokoelmat N:o 484. Ups. yliop. kirj.

[42] Claudius Örnhjälm, Historiae Sveonum Gothorumque eoolesiasticae, Tukholma 1689. Esipuhe lukijalle.

[43] O. Hermelin, De origine Livonorum § 1. Painettu Schererin teoksessa Nordische Nebenstunden, Frankfurt 1776.

[44] Anmärkningar i Swenska Historien 1782-1786 af O.C. Gjörwell, siv. 160.

[45] Andreas Rydelius, Breve Specimen Novae Scientiarum Scientiae, De eruditione humana, Lund 1721 IV, siv. 10; Clausula Pedantismi etc. Lund 1723, siv. 71 j.n.e.

[46] Jacob Wilde, Fri-Herrens Samuelis von Puffendorfs Inledning til Swenska Statens Historia II. Tukholma 1743, siv. 564.

[47] Fri-Herrens Samuelis von Puffendorfs Inledning etc. I, Tukholma 1738, siv. 20.

[48] Sueciae Historia Pragmatica, quae vulgo Jus Publicum dicitur etc. Tukholma 1731, siv. 50-51 j.n.e.

[49] Fri-Herrens Samuelis von Puffendorfs Inledning etc. II, siv. 18.

[50] Olof Dalin, Swea Rikes Historia I, Tukholma 1747, Esipuhe.

[51] Puffendorfs Inledning I, siv. 320 ja seur.

[52] Olof Celsius, Swea Rikes Kyrko-Historia I, Tukholma 1767, 1 kappale § 6.

[53] Esipuhe Swea Rikes Historiaan.

[54] Rhyzeliuksen memoriaali Upsalan yliopiston kirjastossa.

[55] Vertaa Varburg, Olof Dalin, hans lif och gerning. Svenska Akademiens Handlingar ifrån år 1796 LIX, siv. 361.

[56] Erik Benzelius Gustaf Benzelstiernalle 27. p. helmik. 1734. Lidén, Brefwäxling, Linköping 1791, siv. 174.

[57] Monumentorum veterum ecclesiae Sveogothiae Prolegomena, Upsala 1709, siv. XXXV.

[58] Tilas Lidénille 2. p. tammik. 1772. Upsalan yliop. kirjasto.

[59] Anmärkningar vid Herr Hof-Cancellerens och Riddarens Olof v. Dalins Swea Rikes Historia, Tukholma 1771. siv. 12 ja seur.

[60] Warmholtz Lidénille 15. p. marrask. 1768. Upsalaa yliop. kirjasto.

[61] Katkelma Benzeliuksen elämäkerrasta. Lidén, Brefväxling, siv. XXI.

[62] Kirje päivätty 2. p. marrask. 1781. Helsingin yliopiston kirjasto.

[63] Schönberg Tengströmille 4. p. tammik. 1782. Helsingin yliopiston kirjasto.

[64] Arckenholtz Warmholtzille 15. p. jouluk. 1763. Tukholman kunink. kirjasto.

[65] Gjörwell Lidénille 23. p. tammik. 1766. Upsalan yliopiston kirjasto.

[66] Nestor V, siv. XXX. Samoin kirjeessä Lüdekelle 13. p. marrask. 1791... "täällä laskin perustuksen myöhemmälle kokonaan toisenlaiselle elintehtävälleni". Tukholman kunink. kirjasto.

[67] Lagerbring Gjörwellille 14. p. jouluk. 1787. Tukholman kunink. kirjasto.

[68] Gjörwell Lidénille 30. p. elok. 1768. Upsalan yliopiston kirjasto.

[69] I, Göttingen ja Gotha 1773.

[70] Upsala 1772.

[71] Thunmann Burensköldille 5. p. toukok. 1774. Upsalan yliopiston kirjasto.

[72] Antiquitates septentrionales et Britannicae atque Hibernicae inter se comparatae. Novi Commentarii Societatis Regiae Scientiarum Goettingensis IV. Göttingen ja Gotha 1774, § 2 ja 3.

[73] Gagnerus Aurivilliukselle 24. p. maalisk. 1783. Tukh. kun. kirjasto.

[74] Kirje päivätty Tukholmassa 23. p. elok. 1774. Tukh. kun. kirjasto.

[75] Glossarium Sviogothicum, Upsala 1769, Esipuhe, siv. II ja seur.

[76] Swen Bring, Samling af åtskilliga Handlingar och Påminnelser, som förmodeligen kunna gifva lius i Svänska Historien I. Ilman painovuotta ja painopaikkaa, n:o 1.

[77] Knös Gjörwellille, 7. p. lokak. 1783. Tukholman kunink. kirjasto.

[78] Den Swenska Mercurius, heinäk. 1758, 4 vuosik. I. siv. 6 ja seur.

[79] Episcoposoopia Sviogothica eller en Swea Göthisk Sticht- och Biskops-Chrönika I, Linköping 1752. Omistus papistolle.

[80] Vertaa Thamin ja Hallenbergin kirjevaihtoa, esim. Tham Hallenbergille 1. p. elok. 1794. Upsalan yliop. kirjasto.

[81] Schönberg Gjörwellille 20. p. maalisk. 1789. Tukholman kunink. kirjasto.

[82] Puffendorffs Inledning I, siv. 2.

[83] Anmärkningar etc, siv. 10 ja seur.

[84] Svea Rikes Historia II, Tukholma 1773, Esipuhe § 17.

[85] Gjörwell Lindahlille 13. p. tammik. 1797. Tukholman kunink. kirjasto.

[86] Viitasaaren kirkonkirjassa ilmoitetaan syntymäpäiväksi 8. päivä marrask. Vert. Hist. Arkisto XV, 221-222.

[87] Omistuskirjoitus väitöskirjassa Revelationi quid debeat philosophia nostra I, 1758.

[88] Gjörwell Porthanille 26. p. marrask. 1798. Helsingin yliopiston kirjasto.

[89] M.J. Alopaeus Gjörwellille 1. p. jouluk. 1804. Tukholman kunink. kirjasto.

[90] Porthan Mennanderille 29 p. lokak. 1784. Bref från Henrik Gabriel Porthan till samtida, utgifna af Ernst Lagus, Helsinki 1898, siv. 109. Porthan Caloniukselle 10 p. lokak. 1793. H.G. Porthans bref tili M. Calonius I, Helsinki 1886, siv. 30.

[91] C.F. Mennander, Theses de informatione juventutis, 1748, § XI ja XIV.

[92] Lidén Schönbergille 29. p. syysk. 1791. Upsalan yliopiston kirjasto.

[93] Turun yliopiston luentoluettelot vuosina 1755-1760.

[94] Fredenheim Mennanderille 26. p. maalisk. 1762 ja 17. p. helmik. 1764 j.n.e. Tukholman kunink. kirjasto. Porthan mainitsee omistavansa kappaleen Rollinin äskenmainittua teosta kirjeessä M.J. Alopaeukselle 9. p. elok. 1774. Bref till samtida, siv. 7.

[95] Gjörwell Lindahlille 13. p. tammik. 1797. Tukholman kunink. kirjasto.

[96] Vert. edellä, siv. 9 ja seur.

[97] Scarinin luennot päällekirjoituksella "Annotationes in Collegio privato Celeberrimi Domini Professoris Scarin in historiana patriam excerpti", kappaleet 7-11, 65. Nordinin kokoelma Upsalan yliopiston kirjastossa. Historia Sveogothica, deficiens & restaurata I 1736, 1 kappale § 1-3.

[98] De fide historica, aforismi XIV. De studio historico. teesi XVIII.

[99] Nicolaus Stobaeus, Officium historici, Lund 1740, § XIV.

[100] Katso M.G. Schybergson, Historiens studium vid Åbo universitet, Helsinki 1891, siv. 79.

[101] Cicero im Wandel der Jahrhunderte von Th. Zielinski, Leipzig 1897. siv. 21, 42 ja seuraava.

[102] Ideen zur Geschichte und Kritik der Poesie und bildenden Künste. Sämmtliche Werke, Stuttgart ja Tübingen 1829 XV, siv. 70 ja seur.

[103] J. Denis, Histoire des théories et des idées morales dans l'antiquité. Pariisi 1856 II, siv. 16 ja seur.

[104] Herder, Ideen zur Geschichte und Kritik der Poesie und bildenden Künste XV, siv. 67 ja seur.

[105] "Arveli sitä kaikkien muiden tieteitten erinomaiseksi auttajaksi ja ihmiselämän valoksi; jonka puutetta piti turmiollisena ja häpeänä. Sentähden uudelleen ja yhä uudelleen suositteli sitä nuorisolle". Porthan, Oratio funebris in memorian Henrici Hassel, siv. 28.

[106] Mennander samoin. Vrt. väitöskirjaa An recentioribus vel antiquioribus palma eruditionis sit tribuenda? 1753, § IX.

[107] Turun yliopiston luentoluettelot vuosina 1754-1760.

[108] Sigfrid Porthan ja C.G. Wernan, Aphorismi miscellanei ad ideam eruditi pertinentia tractantes I, Turku 1765, afor. XXXIX.

[109] Sama teos, afor. V.

[110] Den Swenska Mercurius, heinäk. 1758, Esipuhe, siv. 5 ja seur.

[111] Oratio funebris, qua in memoriam amplissimi atque celeberrimi viri Henrici Hassel etc, siv. 20 ja seur.

[112] § V.

[113] S. Porthan ja J.M. Ytter, Aphorismi miscellanei, Turku 1765 II, afor. XLIII.

[114] Aphorismi miscellanei II, afor. XLIII.

[115] Kalm Mennanderille 25. p. jouluk. 1771. Tukholman kunink. kirjasto.

[116] Toimestaan hän kirjoittaa viimemainitulle: "S.T. Koska M. Fattenberg on matkustanut maalle muutamiksi päiviksi ja koska en sillä välin tahdo viivyttää painattamista, olen itse lukenut korrehtuurin läpitse; en siis ole varma sen tarkkuudesta; mutta tahdon neuvoa häntä hänen palattuaan sitä tarkemmin läpikäymään tarkastusarkin, niin että, mitä nyt on mahdollisesti korjattavaa, silloin huolellisesti otetaan huomioon". Kirje ilman päivämäärää Upsalan yliop. kirjastossa. Vrt. P:n muita kirjeitä Hallenbergille kesällä 1800 samasta asiasta. Bref till samtida, siv. 245 j.n.e.

[117] Hakemuksessaan kaunopuheliaisuuden ja runouden lehtorin virkaan Porvoon kymnaasissa, sanoo Porthan että tämä tieteenhaara koko hänen yliopistoaikansa oli ollut hänen pyrkimystensä määränä. Hist. Arkisto XV, siv. 224. Vertaa myöskin Porthanin yliopistolta saamaa virkatodistusta yliopiston konsistoorion pöytäkirjassa 22. p. toukok. 1769. Schybergson, Historiens Studium vid Åbo universitet, siv. 106 ja seur.

[118] Porthanin luennot Horatiuksen Ars poëticasta. Helsingin yliop. kirjasto.

[119] Luennot Ernestin retoriikasta, siv. 7. Turussa.

[120] Vertaa Porthanin korjaamia latinalaisia kirjoitusharjoituksia, joita säilytetään Kuopion lyseon kirjastossa, lueteltuina Hist. Arkistossa XV, siv. 229-230.

[121] Porthan Yrjö Maunu Sprengtportenille 19. p. jouluk. 1784 ja luultavasti jouluk. lopulla 1785. Bref till samtida, siv. 111 ja seur., 126-127.

[122] Porthan Mennanderille 7. p. jouluk. 1781. Bref till samtida, siv. 38; 14. p. jouluk. 1780, siv. 35; Porthan Nyerupille 27. p. elok. 1801. Bref till samtida, siv. 257.

[123] 7. p. jouluk. 1781, siv. 38.

[124] Porthanin kielitieteellisiä muistiinpanoja Helsingin yliopiston kirjastossa.

[125] Porthan Nyerupille 27. p. elok. 1801, Bref till samtida, siv. 257.

[126] Hist. Arkisto XV, siv. 231-232.

[127] Porthan Mennanderille 25. p. huhtik. 1783. Bref till samtida, siv. 71.

[128] Oratio funebris in memoriam Henrici Hassel, siv. 29.

[129] Kårt Historia om K. Academien i Åbo, § 6. Åbo Tidningar, 1799, numero 13.

[130] Porthan Lidénille 20. kesäk. 1788 ja Rosensteinille 24. p. jouluk. 1788. Bref till samtida, siv. 143 ja 151. Luennot sielutieteestä 1788. Valtion, hist. museo.

[131] De sermone, Turku 1738, § XVI.

[132] Hassel Fredenheimille 14. p. heinäk. 1772. Tukholman kunink. kirjasto.

[133] Isaac Fortelius Mennanderille 7. p. maalisk. 1751. Tukholman kunink. kirjasto. Vertaa J.R. Forsman, Kaarle Fredrik Mennander ja hänen aikansa, Turku 1900, siv. 191.

[134] Gananderin mytologian esipuhe päivätty Frantzila 28. p. huhtik. 1785. Kirjevaihdosta mainitsee Ad. Neovius kolme kirjettä Kaarlepyyn kirkkoherralta Juhana Snellmanilta Porthanille ja yhden Porthanin kirjeen Snellmanille. Hist. Arkisto XV, siv. 236 muist. 2.

[135] 12. p. helmik. 1767, numero 13. ja 16. p. helmik. numero 14.

[136] "A critical Dissertation on the Poems of Ossian, the son of Fingal." Macphersonin julkaisemassa "The Poems of Ossian, Translated by James Macpherson" II, Lontoo 1773.

[137] A.R. Niemi, Kalevalan kokoonpano I, Runokokous Väinämöisestä, Helsinki 1898, siv. 14.

[138] Gothenius Gjörwellille 17. p. elok. 1765. Tukholman kunink. kirjasto.

[139] De poësi Fennica, § IX muist. b.

[140] Väitöskirja, joka ilmestyi vuonna 1758 S.M. Ullholmin respondenttina ollessa Upsalassa, siteerataan "De poësi Fennica" § V.

[141] Porthanin luennot sielutieteessä, 3:s osa, 8:s kappale, 4 §. Suom. Kirj. Seur. kirj. n:o 4967.