Hajamietteitä kapinaviikoilta 1/3 Ensimmäinen ja toinen viikko

Part 4

Chapter 42,830 wordsPublic domain

Täytyyhän ainakin vissien laitosten, esim. rautatien ja postin, ruveta toimimaan, jos tätä kestää kauan. Eihän voi sanoa, kuinka kauan porvarillinen rintama kestää. Luultavasti se kuitenkin pääasiassa pysyy, vaikkakin liikkuvana, siirtyen asemasta toiseen. Kuka tietää, kuinka sydämmikköjä meillä lopulta ollaan. Asemaamme lujittaa suunnaton oikeuden loukkaus ja isänmaan kavallus -- ryssät sillä puolella ovat parhaina kiihoittimina vastarintaan. Ja sitten täällä muistetaan, että toiset siellä uhraavat henkensä ja vuodattavat verensä.

Passiivinen rintama täällä ja aktiivinen siellä kestää ainakin niin kauan, kunnes saamme apua ulkoa, johon kai on turvattava, ellei muu auta.

*

Pyhä vihani.

Olisin ehkä suvaitsevampi, jos olisin varmasti vakuutettu siitä, että tästä koituu köyhälistön onni, jos kätketyt voimalähteet pääsisivät purkautumaan ja pulppuamaan työtä ja varallisuutta, jos viljelykset ja elinkeinot tämän kautta alkaisivat kukoistaa. Sanalla sanoen: jos tästä murtuisi tokeet ja vettä tulvisi kostuttamaan kuivaa maata. Silloin kai maan hyöty siirtäisi syrjemmälle kysymyksen periaatteen pettämisestä, sovittaisi tapahtuneen vääryyden ja yleisen mielipiteen amnestia levittäisi sovittavan huntunsa kaiken yli. Ja me periaatteen, oikeudentunnon ja totuuden miehet saisimme toistaiseksi tyytyä platoniseen vastalauseeseen.

Niin ei kuitenkaan tule tapahtumaan. Kumous ei pääse niin pian näyttämään hyviä vaikutuksiaan, jos siltä niitä olisikin joskus odotettavissa. Tilanne, joka tästä syntyy, terästää vain niitä aseita, joita periaatteella on käytettävänään. Ja yhä voimakkaammin minussa päivä päivältä, tunti tunnilta, nousee kumouksen kiukkuinen henki kumousta vastaan. En ymmärrä, mitä minulla enää olisi tässä maailmassa muutakaan tehtävää kuin koettaa ajaa takaa, paljastaa, vainota viimeiseen luolaansa niitä valheen kettuja ja väkivallan susia, jotka karkasivat itsenäisen Suomen kurkkuun ja raahasivat sen raadeltavakseen. Minä julistan tälle rikokselle ja sen tekijöille ikuisen pyhän vihan sodan, kunnes se on tullut sovitetuksi. Sen uusiutuminen on tehtävä mahdottomaksi niin pitkäksi ajaksi, kuin se nykypolvelle on mahdollista. Ohdake on nyhdettävä maasta juuriaan myöten.

Jos kumous jäisi joksikin aikaa olemaan ja minulta tukittaisiin suu, niinkuin se vähin väliajoin on ollut siitä alkaen kuin olen voinut jotain sanoa, minä sittenkin sanon, tavalla millä tahansa, ehkä keksin keinoja, joilla _heidän_ painoasiamiehensä petän, niinkuin petin Bobrikoffin kätyrit. Ja mitä en saa sanotuksi täällä, sen sanon vieraalla maalla, ja on oleva ihanaa taas taistella vapauden puolesta sortoa vastaan, olkoon sortaja vaikka kokonainen toinen puoli omaa kansaani ja olkoon sillä takanaan vaikka koko bolshevikinen Venäjä.

*

Vallankumousjulistus Suomen kansalle.

Eilisessä "Työmiehessä", maanantaina 28 p:nä tammikuuta, vallankumouksen varsinaisena ensi päivänä, on Suomen Työväen Toimeenpanevan Komitean puheenjohtajan, Eero Haapalaisen 27 p:nä allekirjoittama "Vallankumousjulistus Suomen kansalle". Tämän herran nimi on ensimmäinen nimi, joka sukeltaa pinnalle kuohumaan pannusta kansamerestä. Onko hän vallankaappauksen pää? Hänkö on sen spiritus rector, sen keulakuva, hänen merkeissäänkö kaikki tulee tapahtumaan vai onko hän vain toisten bulvaani?

Asiakirja on ensimmäisenä siksi mielenkiintoinen, että se kannattaa tulla kokonaisuudessaan tässäkin jäljennetyksi:

'Suomen työväenluokan suuren vallankumouksen hetki on lyönyt.

Tänä päivänä on pääkaupungin työväki uljaasti kukistanut sen synkän harvainvallan päämajan, joka alkoi verisen sodan omaa kansaansa vastaan.

Rikoksellisen senaatin jäsenet valmistivat maan pääkaupungissakin inhoittavaa veljesveren vuodatusta ja salakavalaa hyökkäystä Suomen järjestyneen työväen kimppuun. Samalla he tekivät itsensä syypäiksi niin julkeaan valtiopetokseen, että pyysivät vieraiden valtioiden monarkistisia hallituksia lähettämään murhajoukkoja Suomen työtätekevää kansaa teurastamaan. Koko kansamme vapaus ja elämä oli täten suuressa vaarassa.

Nyt on tuolta lahtarisenaatilta otettu kaikki valta pois. Sen rikokselliset jäsenet olemme määränneet vangittaviksi, missä ikinä heidät tavataan, sillä vankilassa olisi aikoja sitten ollut sellaisten kansan vihollisten oikea paikka.

Kaikki valtiovalta Suomessa on päätetty ottaa tämän maan työtätekevän kansan omiin luotettaviin käsiin.

Näin on työväen täytynyt nousta omalla voimallaan vihdoinkin pelastamaan itsensä ja koko kansamme siitä turmiosta ja hädästä, jonka kuiluun rikoksellinen politiikka, kapitalistinen politiikka on ollut kansaamme syöksemäisillään. Kamalia ja vaarallisia senaatin ja sen kätyrien juonia on paljastunut. Toisen lainrikoksen toisensa jälkeen teki tämä senaatti anastaakseen käsiinsä valtiovallan, joka itse asiassa kuuluu kansalle itselleen. Nähtävästi oli pääjuoni se, että senaatti tahtoi koko maan työväenliikkeen verisesti tukehuttaa, lyödä kaikki kansanvaltaiset edistyspyrinnöt kahleisiin ja haudata kärsineen kansan keväiset uudistustoiveet kalman rauhaan.

Mutta niin kauhean taantumuksen orjaksi ei Suomen työväenluokka ikinä alennu. Niin rumien vallankaappaushankkeiden täytyi sortua häpeällä. Ja niiden täydellinen sortuminen on nyt alkanut. Juurineen tulee työväenluokka hävittämään vaarallisen taantumuksen ja sortovallan.

Sosialidemokratisen Puoluetoimikunnan valtuuttamana Suomen työväen vallankumouksen korkeimpana elimenä me nyt julistamme, että

kaikki vallankumouksellinen valta Suomessa nyt kuuluu järjestyneelle työväelle ja sen vallankumouselimille.

Maan sosialidemokratinen _vallankumoushallitus_ muodostetaan nyt heti. Sen jäsenistä julkaistaan tieto ensitilassa.

Eikä ole kysymyksessä se, että vain uusia miehiä pantaisiin vanhoihin virkoihin. Vaan kysymyksessä on koko virkavallan kukistaminen.

Suomen työväen järjestöt ja kaartit kaikkialla maassa täyttäkööt nyt vallankumouksellisen velvollisuutensa kukin voimainsa mukaan. Luja vallankumouksellinen järjestys on säilytettävä riveissämme!

Venäläistä sotaväkeä on kaikkialla kohdeltava hyvin, sillä tietoiset venäläiset toverit ovat vallankumouksellisen työväen ystäviä.

_Suurlakko_ ei ole läheskään kaikilla paikkakunnilla vallankumouksen onnistumiselle välttämätön. Missä se on välttämätön ja missä ei, sen päättäköön kunkin paikkakunnan vallankumouksellinen työväki itse järjestöjensä kautta. _Helsingissä_ on mielestämme vallankumouksen takia tarpeen heti alkaa suurlakko.

Mutta kunnallishallinnot ja muut valta-asemat otettakoon työväen haltuun, missä se näyttää sopivalta ja hyödylliseltä.

Ei missään horjumista eikä perääntymistä! Ei pitkiä neuvotteluja kavalain aseellisten vihollisten kanssa! Työväen voitto on perille vietävä!

Rauhallisten kansalaisten, jotka eivät tahdo työväen vihollisia avustaa, ei ole vallankumousta pelättävä. Pieneläjät maalla ja kaupungeissa älkööt uskoko sellaisia vaiheita, että työväki heidän omaisuuttaan tahtoisi. Päinvastoin työväen voitto voi kohottaa heidänkin yhteiskunnallista asemaansa. Työväen voima on oikeudenmukaista voimaa, joka aina kokee välttää tarpeetonta väkivaltaa ja viattomain ihmisten kärsimyksiä. Mutta kaatuneen senaatin aseelliset avustajat kukistetaan armotta. Ketkä heistä ovat petollisesti mukaan houkuteltuja, heittäkööt ne aseensa heti pois, kun huomaavat nyt, että heitä on tahdottu eksyttää taistelemaan työtätekevän kansan jaloa asiaa vastaan.

Työväen vallankumous on ylevä ja ankara. Se on ankara röyhkeille kansan vihollisille, mutta avulias turva kaikille sorretuille ja puutteenalaisille.

Luottakaa työväen vallankumouksen voimaan! Sen on vielä toisilla seuduilla taisteluja käytävä. Mutta vastustamattomasti se vie nyt lippunsa voittoon!

Uskomme varmasti, että työtätekevän kansamme niin nykyiset kuin tulevatkin polvet vielä moneen kertaan siunaavat tätä vallankumousta, josta on alkava Suomessa uusi, onnellisempain olojen aika.

Helsingissä, 27 päivänä tammikuuta 1918.

_Suomen työväen Toimeenpaneva Komitea_.

_Eero Haapalainen,_ puheenjohtaja.'

*

Eihän tämä julistus olisi tullut siltä taholta miltä se on, jollei se alkaisi valheella, päättyisi valheeseen ja olisi valhetta melkein läpeensä rivi riviltä.

Sillä senaatti ei valmistanut missään, kaikkein vähimmin maan pääkaupungissa veljesveren vuodatusta ja salakavalaa hyökkäystä järjestyneen työväen kimppuun. Se valmisti järjestysvaltaa niitä vastaan, jotka jo monta viikkoa olivat ryöstäneet ja murhanneet ja uhkasivat uusilla ryöstöillä ja murhilla. Ne, jotka niin tekivät, eivät olleet järjestynyttä työväkeä eivätkä mitään työväkeä lainkaan, vaan huligaaneja ja hirtehisiä.

Senaatti ei pyytänyt vieraiden valtioiden hallituksia kukistamaan työtätekevää kansaa. Senaatti pyysi ja sai heiltä tunnustuksen Suomen itsenäisyydelle.

Senaatti ei tehnyt mitään anastaakseen itselleen valtiovaltaa, "joka itse asiassa kuuluu kansalle itselleen", vaan se ainoastaan käytti sitä valtaa niissä puitteissa, jotka sille oli rakentanut kansan vallan, korkeimman vallan haltija, eduskunta. -- Sen teki päinvastoin juuri herra Haapalaisen komitea, joka julistaa, että kaikki valta Suomessa nyt kuuluu järjestyneelle työväelle ja sen vallankumouselimille, vaikka se juuri ikään myönsi, että tämä valta "itse asiassa kuuluu kansalle."

Senaatti ei tahtonut verisesti tukahuttaa työväen liikettä eikä lyödä edistyspyrinnöitä kahleisiin eikä haudata kärsineen kansan keväisiä uudistustoiveita kalman rauhaan -- koska se harva se päivä lähetti eduskuntaan reformialotteen toisensa perästä ja valmisteli yhä uusia ja odotti eduskunnan laatimia lakeja pannakseen ne täytäntöön.

Ei mikään kaikesta siitä, minkä pohjalle vallankaappaus julistuksessaan rakentaa vallananastuksen oikeutuksen, ole totta.

Sen sijaan komitean kaikki syytökset voidaan kohdistaa siihen itseensä. Sitä, mitä senaatti ei tehnyt työväelle, sen ovat vallankaappaajat tehneet ja tulevat tekemään porvareille.

Ne ovat ne, jotka ovat vuodattaneet ja tulevat vuodattamaan veljesverta, ne ovat ne, jotka lähettävät vieraan valtion murhajoukkoja teurastamaan suomalaisia; -- jotka ovat anastaneet käsiinsä kansalle kuuluneen valtiovallan j.n.e.

Ei ole muka kysymyksessä se, että vain uusia miehiä pantaisiin vanhoihin virkoihin, vaan kysymyksessä on koko virkavallan kukistaminen. Luulen, että te kyllä kernaasti pitäisitte vanhat virat, jos vain voisitte niitä hoitaa, ja että te hävitätte tai jätätte hoitamatta ne, joihin ette kykene. Totta kyllä on, että silläkin tavalla häviää virastoista suurin osa, sen parhain ja tärkein ja maalle hyödyllisin osa. Maaherrain, nimismiesten, poliisimestarien virat, joita on kaikkein alkuperäisimmissä ja despootisimmissa itämaisissa valtioissa, kyllä kai tulevat tavalla tai toisella hoidetuiksi sikäläisiin malleihin ja tulee siis jäämään juuri se, mikä pakostakin on virkavallan virkavaltaisinta ainesta. Miehet muuttuvat, mutta järjestelmä ei muutu eikä parane. Se, mikä virkavallassa on parasta ja maalle hyödyllisintä, joka järjestää ja rakentaa maata ja panee käytännössä toimeen kansanvaltaisen eduskunnan määräämiä uudistuksia: opetustoimi yliopistosta kansakouluun, kaikki virallinen teknillinen toimi, rautatierakennukset, kanava- ja tierakennukset, kaikki teollisuus- ja maanviljelystoiminta ja hallinto, koko oikeuslaitos kaikkine haaroineen -- kaikki se pysähtyy ja kukistuu nyt aivan itsestään, sillä eiväthän nämä ammattitaidottomat agitaattorit, suutarit, räätälit, kirvesmiehet ja sanomalehtimiehet mitenkään kykene niitä tehtäviä hoitamaan. Eikä niitä hoitamaan saada porvareita, sitä varten orjuuttamalla.

Sanalla sanoen: ei valheella, vääryydellä, väkivallalla ja kykenemättömyydellä mitään rakenneta. Ei tästä tämmöisestä tule ikinä alkamaan Suomelle "uusi, onnellisempain olojen aika" eikä työtätekevän kansan "niin nykyiset kuin tulevat polvet tule moneen kertaan siunaamaan tätä vallankumousta", vaan ennen pitkää, ennen kuukautta paria, ennenkuin on ehditty edes kesäänkään, sitä haikeasti kiroamaan. Kirous kuuluu pian etupäässä omista riveistä.

Kirous tämä on maalle ja kansalle, kirous sen alku, kirouksin sitä ajetaan ja kiroukseen se päättyy.

*

Eduskuntaryhmien julistus.

Tulkoon tähän vastapainoksi edelliseen liitetyksi porvarillisten eduskuntaryhmäin julistukset t.k. 27 ja 29 p:Itä:

Pyydetään levittämään.

_Kansalaiset._

Kansamme äsken saavuttamaa itsenäisyyttä uhkaa turmio. Eri paikoissa maata on noussut pimeitä voimia, jotka laillisen järjestyksen ja kansalaisvapauden tilalle tahtovat panna epäjärjestyksen ja vähemmistön harjoittaman sorron. Kansan valitsemaa eduskuntaakin ja sen asettamaa hallitusta ne väkivallalla estävät tehtäväänsä täyttämästä. Jos nämä voimat pääsevät tarkoitustensa perille, silloin on Suomen nuori valtiollinen itsenäisyys tukahutettu alkuunsa, ja me saamme palata vieraan raskasta iestä jälleen kantamaan.

Nuo hävittävät voimat levittävät sellaista katalaa valhetta, että maan porvarilliset puolueet edustajainsa kautta eduskunnassa ja hallituksessa muka aikovat hyökätä työväen kimppuun, jota he väittävät yksin puolustavansa.

Puolueilla, joita me edustamme, ei ole pienintäkään tarkoitusta käydä työväestön vapautta sortamaan. Kaikkien kansamme kerrosten laillisia oikeuksia on tuettava ja voimassa pidettävä. Maamme kansalaisilla pitää olla se varma tieto, että ne, jotka ovat käyneet puolustamaan kotien rauhaa ja yhteiskunnan järjestystä, yhtäläisesti puolustavat kaikkien laillisia oikeuksia ja vapauksia.

Kansamme vapautta uhkaavat pimeät voimat ovat turvautuneet vieraaseen apuun. Maassamme olevalle venäläiselle sotaväelle he ovat ilmoittaneet puolustavansa kansan pohjakerrosten oikeuksia porvarillisten muka suunnittelemia hyökkäyksiä vastaan, ja siten sieltäpäin saavuttaneet aseellista kannatusta. Vapaan Suomen täytyy vaatia, että vieras sotaväki maastamme poistetaan. Mutta yksityisiä sotaväenosastoja tai sotamiehiä, jotka eivät sekaannu oloihimme eivätkä täällä harjoita ilkivaltaa, älköön tehtäkö vastuunalaisiksi siitä, että vielä ovat täällä.

Kansalaiset.

Allekirjoittaneet eduskuntaryhmät ovat lujasti päättäneet tukea ja voimassa pitää nuoressa tasavallassamme yhteiskuntajärjestystä ja suojata kansalaisten laillisia oikeuksia. Jokainen teko, joka on ristiriidassa tämän tarkoitusperän kanssa, on leimattava kansamme vapaudelle vihamieliseksi teoksi. Sen hallituksen ympärillä, jonka Eduskunta on asettanut maata lailla ja oikeudella hallitsemaan, lujina seisomme. Isänmaan vapaus on nyt vaarassa. Suomi kutsuu kaikki kansalaiset hellittämättömään taisteluun maamme itsenäisyyden ja kaikkien, köyhän niinkuin rikkaankin, oikeuksien puolustamiseksi niitä vastaan, joiden tie kulkee yli vapauden haudan, kohti sortoa ja häpeää. Ainoastaan täten voidaan kansallemme säilyttää ja turvata sen kauan hartaasti toivoma ja vihdoin saavuttama vapaus.

Helsingissä 27 p:nä tammikuuta 1918.

Suomalaisen puolueen eduskuntaryhmä. Maalaisliiton eduskuntaryhmä. Nuorsuomalaisen puolueen eduskuntaryhmä. Ruotsalaisen kansanpuolueen eduskuntaryhmä. Kansanpuolueen eduskuntaryhmä.

*

Suomen kansalle.

Maassamme on tapahtunut suunnaton väkivalta. Sosialidemokratisen puolueen johto on, antautuen kannattamaan rikollisten ainesten mielettömiä pyyteitä ja nojaten vieraan sotaväen apuun, noussut kumoamaan Suomen laillisen valtio- ja yhteiskuntajärjestyksen, pannakseen tilalle oman mielivaltansa. Se on rohjennut käskeä vangitsemaan maan laillisen hallituksen jäsenet ja koettaa saada haltuunsa määräämisvallan maassa.

Allamainitut eduskuntaryhmät, jotka edustavat Suomen kansan enemmistöä, panevat jyrkän vastalauseen tätä vähemmistön julkeata vallankaappausyritystä vastaan. Valtiovalta Suomessa kuuluu yksinomaan Suomen lailliselle Eduskunnalle ja sille hallitukselle, jonka tämä Eduskunta on asettanut, sekä maan laillisille viranomaisille. Ainoastaan mitä nämä kukin kohdastansa käskevät, tulee kaikkien noudattaa. Määräyksiä vastaan, joita omavaltaiset vallananastajat ja niiden käskyläiset voivat antaa, on jokainen velvollinen puolustamaan laillista yhteiskuntajärjestystä.

Helsingissä 29 p:nä tammikuuta 1918.

Suomalaisen puolueen eduskuntaryhmä. Maalaisliiton eduskuntaryhmä. Nuorsuomalaisen puolueen eduskuntaryhmä. Ruotsalaisen kansanpuolueen eduskuntaryhmä. Kansanpuolueen eduskuntaryhmä.

*

Heidän senaattinsa.

He ovat nyt panneet pystyyn senaattinsa, Sinatyörien nimet ja naamat ovat minulle outoja. Ulkomuodolta tunnen ja olen joskus kuullut eduskunnassa puhuvan Kullervo Mannerin, O. V. Kuusisen, Yrjö Sirolan ja O. Tokoin. Muut ovat minulle tuntemattomia suuruuksia. Heidän joukossaan on 7 toimittajaa, 2 puheenjohtajaa, 2 työläistä (viilaaja ja puuseppä), 1 asiamies, 1 veturinkuljettaja ja 1 puoluesihteeri. Siis toinen puoli sanomalehtimiehiä, joiden ensimmäinen hallitustoimi kai oli sulkea sanomalehtien suu venäläiseen malliin. Enhän ole spesialisti vallankumoustaktiikassa, kuinka pitää ja kuinka ei. Mutta kun astuu näyttämölle, luulisi olevan hauskaa kuulla kritiikkiäkin. Olisi sen suvaitseminen vallankumouksenkin aikana ollut originelli teko.

Jos olisin saanut jotain ehdottaa, olisin ehdottanut annettavaksi ukaasin oikeinkirjoituksen uudistamisesta työväen tasavallassa. Miksi he kirjoittavat prokuraattori Matti Turkia? Kirjoittaisivat "rokuraattori", niin että kaikki syvät rivitkin voisivat nähdä sanan painettuna niinkuin lausuttunakin. Sitä latua mennen voisi samalla ottaa käytäntöön voneetisen, tarkoitan: äänteellisen kirjoitustavan muissakin suhteissa. Emme kirjoittaisi enää _demokraatinen_, vaan _temokraatinen_, emme _eduskunta_, vaan _etuskunta_. Eihän meillä koskaan ole ollut sosialidemokraatista puoluetta eikä eduskuntaa, vaan sosialitemokraatinen ja etuskunta.

Muuten tuntuu siltä kuin ei olisi tarvittu koko "rokuraattoria". Sehän on suomeksi "korkein lain valvoja", joka saattaa syytteeseen virkamiehiä lain rikoksista. Kukas nyt enää rikkoisi lakia, kun lakia ei ole. Niitä laaditaan uusia. Mutta voiko olettaakaan, että vallankumouksen virkamies rikkoisi vallankumouksen lakia? Turkia olisi voinut hankkia tulonsa muualta ja sekin menoerä säästyä.

Uusi hallitus on uskollinen kopia venäläisestä. Sen nimenä on _Suomen Kansanvaltuuskunta_ ja sen toimintaa valvoo _Työväen Pääneuvosto_, jonka valitsevat erityiset järjestöt, niiden mukana Helsingin Punainen Kaarti, joka, ihmeellistä kyllä, saa valita puolestaan vain 5 jäsentä, kun muut valitsevat kukin 10. Vallankumouksen voimakkain elin on siis kovin heikosti edustettuna. Mutta onhan sillä toiset voimakeinonsa, pistimensä, tahtonsa toteuttamiseksi.

Tämä hallitus hoitaa maan asioita toistaiseksi, "kunnes Suomen työtätekevä kansa toisin päättää." Mikä on työtätekevä kansa? Kaikki ahkeratko, jotka itse ansaitsevat leipänsä. Mikä on työtätekemätön kansa? Kaikki laiskuritko ja kykenemättömät? Sehän olisi aika järkevä äänioikeusperiaate. Mihin luokkaan mahtanen minä kuulua? Mikä tehty työn määrä oikeuttaa olemaan mukana "toisin päättämisessä"? Täytyykö esittää todistus 8-tuntisen työpäivän suorituksesta? Saako puolta enemmän sananvaltaa se, joka tekee työtä 16 tuntia? Ennen oli sensus kapitaalin mukaan, nytkö se on työn mukaan eikä kapitaali saa sanoa mitään? Siinä reformissa olen minä mukana kaikesta sydämestäni -- _jos_ tarkoitus on se. Yksinomaan koroillaan eläjän ei ehkä todellakaan olisi tarvis saada äänioikeutta, enemmän kuin hoitolaisenkaan. Nehän ovat yhteiskunnan elättejä molemmat.

*

Huhuja.

Tuli tietoja, että senaatti, kai vain osa siitä, olisi Vaasassa. Vaasassa ja Kuopiossa on venäläisiltä riisuttu aseet. -- Kerrotaan, että vallankaappauksen tekemisestä olisi ollut olemassa eri mieliä sosialistisen eduskuntaryhmän keskuudessa, jopa että heistä joitakin olisi vangittukin.

*

Autoilla ajetaan.

Päivällä menin erään tuttavan luo, joka asuu Siltasaarella. Pitkin katuja ajaa punakaartilaisia autoissaan kiväärit ojoina, valmiina ampumaan. Luullevatko he todellakin, että tuota tarvitaan, että mikään vaara heitä uhkaisi? Se on kai vain mielenosoituksellista touhua, joka muuten niin täydellisesti muistuttaa viimetalvista venäläistä samanlaista matruusisvabodaa. Kaikki on pienimpiä yksityiskohtia myöten venäläistä kopiaa. Olen taikauskoinen kaikkiin autoilla ajajiin, ketä lienevätkin. Kuinka moni autoherra tässä maassa onkaan päätynyt maantieojaan! Sananlasku sanoo: "Pois tieltä talonpoika, päästä herra helvettiin".

*

Nurinkurista.

Voiko ajatella nurinkurisempaa, sekapäisempää tilannetta? Kun oikein hullusti käy, niin käy niinkuin Suomessa. Ensin tapahtuu vallankumous Venäjällä ja seurauksena siitä me saamme itsenäisyytemme tunnustuksen sille sekä Venäjältä itseltään että muilta valloilta. Siis vapaus Venäjästä venäläisten avulla. Tuskin on se saatu, kun tätä itsenäisyyttä ruvetaan tuhoamaan, taas venäläisten avulla.

*

Pilasivat oman pesänsä.

Tämä vallankumous on olevinaan tähdätty porvaristoa vastaan, sen vallan kukistamiseksi. Mutta samalla se on kohdistettu koko kansaa vastaan, sen suurinta puoluetta vastaan, yleistä äänioikeutta vastaan, siis kansanvaltaisinta kansanvaltaa vastaan. Köyhälistö käy taistelua omaa äitiään, omaa periaatettaan vastaan, tuhoo valtansa alkutekijän. Tälle tielle lähteneenä se ei voi enää koskaan turvata siihen, vaatia sitä oikeutenaan. Konservatismin täytyy nyt ryhtyä taistelemaan sen kaikkein äärimmäisimmän radikalismin puolesta, minkä ilmaus on meidän nykyinen hallitusmuotomme. Jos ne kerran taas palaisivat entisille jälilleen ja vetoaisivat kansaan ja pääsisivät sitä tietä valtaan, olisi meillä heidän menettelynsä mukaan tietysti oikeus meilläkin varustautua aseilla ja olla alistumatta _heidän_ eduskuntansa alle, tehdä samanlainen väkivaltainen kaappaus. Tästä on siis seurauksena se, että korkein oikeusaste ei ole kansa ja sen tahto ja sen tahdon ilmaukseen vetoaminen, vaan aseellinen voima. Rauhallinen aseeton vaalilippu oli tekijä, jota ei enää koskaan tarvitse ottaa lukuun. Ei voida siis luoda mitään muuta pohjaa kuin aseellinen voima, mitään lopullista ratkaisukeinoa kuin loppumattomiin jatkuva sisällinen sota. Kansalaisoikeus tässä rauhallisessa maassa tunnustetaan siis ainoastaan aseita kantavalle miehelle eikä aseettomalle miehelle ja naiselle. Se on se ihanneyhteiskunta, joka tästä syntyy, se tuhatvuotinen valtakunta, jota nyt luodaan. Kaikki on ylösalaisin. Minulla oli tosin hiukan toiset haaveet. Jos olisin kapitalistisen yhteiskunnan ehdoton kannattaja ja ihailija, iloitsisin. Kun en sitä ole, valitan.

*

Rikos, tyhmyys, petos.

Jos lopullisena tuloksena olisi se, johon tähän saakka tässä maassa olemme kaikin voimin pyrkineet, että pääsisimme irti Venäjästä, tosiasiallisesti eikä vain näennäisesti, ja jos se ei muuten voinut tapahtua s.o. ei porvarillisen hallituksen toimesta, vaan sitä varten täytyi sysätä se syrjään ja ottaa tarkoituksen saavuttamiseksi ohjat omiin käsiin, silloin minäkin voisin alistua mihin tahansa ja unohtaa rikoksen, koska kai sittenkin _salus rei publicae suprema lex_, -- mutta kun minä en usko, että se on ollut heidän tarkoituksensa, että, vaikka olisi ollutkin, he eivät sitä saavuta, ja ettei se tule olemaan tuloksena edes vastoin heidän tahtoaan ja heistä huolimatta, vaan että he tuovat tänne uusia venäläisiä ja aina tulevat hakemaan heiltä apua, milloin sitä luulevat tarvitsevansa, ja heidän avullaan hallitsemaan, niin on tämä kansalaisten rikos omaa kansaansa vastaan suurimpia rikoksia mitä historia tuntee, hirveintä maansa kavallusta. Se on rikos ja samalla tyhmyys, ja lisäksi heidän oman asiansa petos, josta heidän harhauttamansa työmies saa jäädä kärsimään ja maksamaan työllään ja verellään ja orjuudellaan sen seuraukset, kun aiheuttajat jättävät heidät ikeen alle ja itse korjaavat luunsa.

*

Mikä oli johtajain vaikutus?